LOPPURAPORTTI PIKKUPÄSSI 1. Hyvinkää-Loppi-Karkkila pyöräilyreitin esiselvityshanke Toteuttaja: Lopen kunta Hankenumero 17454

Transkriptio

1 PIKKUPÄSSI 1 Hyvinkää-Loppi-Karkkila pyöräilyreitin esiselvityshanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma PIKKUPÄSSI 1 Hyvinkää-Loppi-Karkkila pyöräilyreitin esiselvityshanke Toteuttaja: Lopen kunta Hankenumero Vuonna 1920 valmistettu Pikkupässi, eli HKR 3-veturi Karkkilan kaupungintalolla Niko Blomberg, projektipäällikkö Lopen kunta

2 1. HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS YHTEENVETO HANKKEESTA RAPORTTI Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Toimenpiteet Aikataulu Resurssit Toteutuksen organisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely) Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI vaihtoehto: ei muutoksia nykyiseen vaihtoehto: pyörämatkailukartta ja opasvihko tai www-sivut, ei opasteita vaihtoehto: pyörämatkailukartta ja opasvihko tai www-sivut, sopimukset maanomistajien kanssa, opasteet ja taukopaikkarakenteita vaihtoehto: reittitoimitus, kevyenliikenteen väylä ja tiestön parantamista vaihtoehto: kuntakohtaiset toimenpiteet Rahoitusvaihtoehtoja ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS LIITTEET... 13

3 1. HANKKEEN TOTEUTTAJAN NIMI Hankkeen toteuttajana toimi Lopen kunta (Y-tunnus: ). 2. HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Hankkeen nimi oli Pikkupässi 1 ja hankenumero Maanomistajiin ja tiedotusvälineisiin yhteydessä oltaessa hankkeesta käytettiin markkinointinimeä: PIKKUPÄSSI 1 Hyvinkää-Loppi-Karkkila pyöräilyreitin esiselvityshanke. Hyvinkään-Karkkilan radalla liikennöinyt HKR 3 -veturi oli lempinimeltään Pikkupässi, jonka mukaan esiselvityshanke nimettiin. Veturi on nykyään nähtävissä Karkkilan kaupungintalon aulassa. 3. YHTEENVETO HANKKEESTA Pikkupässi 1 -esiselvityshankkeessa selvitettiin Hyvinkäältä Karkkilaan kulkeneen yksityisen kapearaiteisen rautatien ratapohjan käyttömahdollisuuksia merkittynä polkupyöräilyreittinä luvun alussa käyttöönotetulla, 44 kilometriä pitkällä rataosuudella kuljetettiin aikanaan tavaraa ja myöhemmin myös ihmisiä. Hyvinkään-Karkkilan kapearaiteinen rautatie lakkautettiin vuonna Radan lakkauttamisen jälkeen ratapohjan maanomistus on siirtynyt lähes kokonaan yksityisille maanomistajille. Hanke oli Hyvinkään ja Karkkilan kaupunkien ja Lopen kunnan yhteinen. Esiselvityshanke sai alkunsa kaikissa kolmessa kunnassa tehdystä valtuustoaloitteesta. Pikkupässi 1 esiselvityshankkeessa selvitettiin vuoden 2012 syksyn ja 2013 tammi-helmikuun aikana ratapohjan maanomistusolot ja reitin toteuttamismahdollisuudet. 3

4 Lisäksi kartoitettiin radan alkuperäinen linjaus ja siihen reitin kannalta mahdollisesti vaadittavat poikkeukset ja rakenteet. Myös reitin varrelle sijoittuvat palveluntarjoajat, kuten majoitusliikkeet, ravintolat, kaupat ja pyörävuokraamot selvitettiin. Esiselvitys tähtää jatkohankkeeseen, jonka aikana toteutettaisiin itse reitti. Opastettu pyöräreitti kulkisi ratapohjalla jo olevia ajokelpoisia teitä pitkin, ja reitillä pysymistä helpottamaan tehtäisiin kevyt viitoitus. Radan liikennepaikkojen kohdille tehtäisiin opastauluja kertomaan radan historiasta ja nähtävyyksistä. Toteutuessaan reitti toimisi matkailureittinä ja palvelisi myös esimerkiksi työmatkapyöräilijöitä. Esiselvityshanke rahoitettiin Manner- Suomen maaseudun kehittämis-ohjelmasta EMO ry:n ja Ykkösakseli ry:n kautta. 4. RAPORTTI 4.1. Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hanketta rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämis-ohjelman Leader toimintalinjasta, jonka tavoitteena on maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Suomen matkailustrategia vuoteen strategiassa (KTM 2006) pyörämatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland -aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Pikkupässi 1 -esiselvityshankkeen pääasiallisia kohderyhmiä olivat Hyvinkään, Lopen ja Karkkilan vakituiset- ja kesäasukkaat. Lisäksi reitin potentiaalisia käyttäjiä voisivat olla matkailijat sekä pyöräilyn harrastajat. Reitin päät, Hyvinkää ja Karkkila ovat hyvin julkisilla liikennevälineillä tavoitettavissa, myös kansainvälisesti ajatellen. Toteutuessaan Pikkupässi -pyöräilyreitti lisäisi alueen matkailullista merkittävyyttä ja vetovoimaa. 4

5 Hankkeen tavoitteet Pikkupässi 1 esiselvityshankkeen keskeisimmät tavoitteet olivat: selvittää reitin maanomistusolosuhteet selvittää mahdollisen tulevan pyöräilyreitin toteuttamismahdollisuudet alustavissa keskusteluissa maanomistajien kanssa kartoittaa radan alkuperäinen reitti sekä mahdolliset uudet linjaustarpeet sekä mahdollisesti tarvittavat rakenteet ja niiden kustannukset kartoittaa reitin varrella toimivat palveluntarjoajat ja toimijat, sekä heidän kiinnostus reittiä kohtaan selvittää uusien toimijoiden kiinnostus mahdolliseen reittiin sekä tehdä kiinnostuskartoitus potentiaalisille harrastaja- ja käyttäjäryhmille 4.2. Hankkeen toteutus Toimenpiteet Hankkeen varsinaiset toimenpiteet käynnistyivät tiedottamisen merkeissä elokuussa Projektipäällikkö lähetti lehdistötiedotteen (LIITE 1) käynnistyneestä hankkeesta alueen tiedotusvälineille sekä osallisille. Hanke sai melko mukavasti näkyvyyttä paikallislehdissä sekä joitakin yhteydenottoja. Maanomistajat käytiin läpi kuntakohtaisesti Hyvinkäältä alkaen. Kiinteistötiedot saatiin kunnista ja joitakin tarkennuksia Maanmittauslaitokselta. Kiinteistötietojen pohjalta valmisteltiin haastattelukaavake, jonka liitteeksi tulostettiin kunkin kiinteistön tarkka sijaintikartta. Puhelinnumerot yhteydenottoa varten etsittiin fonecta.fi -palvelusta. Kaikille maanomistajille ei kuitenkaan löytynyt voimassa olevaa puhelinnumeroa, tai heitä ei tavoitettu muista syistä. Maanomistajia lähestyttiin ensin kirjeellä (LIITE 2), jossa kerrottiin hankkeen taustoista ja tavoitteista. Tämän jälkeen projektipäällikkö soitti kaikki maanomistajat läpi ja täytti puheluiden perusteella haastattelukaavakkeen (LIITE 3), jossa kysyttiin saisiko maanomistajan omistamaa aluetta käyttää pyöräilyreittinä sekä muita tarkentavia kysymyksiä opasteiden pystytyksestä, alueen palveluista ja mahdollisista nähtävyyksistä. 5

6 Haastattelujen pohjalta tehtiin koonti, josta käy ilmi kiinteistön tiedot, omistaja, suostumus maapohjan käyttöön pyöräilyreittinä sekä matka, jonka ratapohja kulkee ko. kiinteistön alueella. Koonti ja haastattelulomakkeet eivät ole julkisia, joten ne löytyvät vain hankkeen tausta-aineistosta. Koonti ilman henkilö- ja kiinteistötietoja on loppuraportin liitteenä (LIITE 4) Aikataulu Hankkeelle haettiin rahoitusta ajalle Pitkittyneiden maanomistajahaastatteluiden vuoksi jouduttiin hakemaan lisäaikaa ajalle Tästä johtuen hankkeen lopulliseksi toteutusajaksi muodostui Projektipäällikkö työskenteli tuntiperusteisesti, hankkeen läpivientiin käytetty työpanos vastaa n. neljää henkilötyökuukautta Resurssit Hankkeen hakija, Lopen kunta tarjosi projektipäällikölle työtilan ja työvälineet sekä hankkeen taloushallinnon. Maanomistajaselvityksiin saatiin apua Lopen kunnan maankäyttöpäällikkö Pekka Säteriltä sekä Hyvinkään tekniseltä johtajalta, Jouni Mattsonilta Toteutuksen organisaatio Hankkeen hakijan, Lopen kunnan yhteyshenkilönä toimi kehittämispäällikkö Jyrki Käki. Hankkeen kirjanpidosta vastasi Lopen kunnan pääkirjanpitäjä Irja Stenholm. Käytännön toimenpiteitä toteutti hankkeeseen määräajaksi palkattu projektipäällikkö Niko Blomberg, toimipaikkanaan Lopen kunnanvirasto. Pikkupässi 1 hankkeen ohjausryhmän jäseninä toimivat: Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus; Antti Pitkänen (varajäsen), Hämeen ELY-keskus; Jouni Mattsson, Hyvinkään kaupunki; Maarit Teuri, Ykkösakseli ry; Jyrki Käki, Lopen kunta; Satu Sarin, Karkkilan kaupunki ja Esko Pietari, Emo ry. 6

7 Kustannukset ja rahoitus Pikkupässi 1 -esiselvityshanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta EMO ry:n ja Ykkösakseli ry:n kautta. Kokonaiskustannukset olivat , Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely) Hankkeen aikana pidettiin kaksi ohjausryhmän kokousta: sekä Muuna aikana yhteyttä pidettiin sähköpostitse, sekä projektipäällikön kuntakohtaisten käyntien avulla Toteutusoletukset ja riskit Maanomistajaselvitystä tehtäessä oletuksena pidettiin sitä, että kuntien ja kaupunkien maa- ja tiealueita, sekä yleisiä teitä (ELY) voidaan käyttää reitin toteuttamiseen. Ennalta arvioituja riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyen olivat mm: puutteelliset maanomistustiedot, maanomistajien puutteelliset yhteystiedot tai huono tavoitettavuus, kuolinpesät sekä maanomistajien negatiivinen suhtautuminen hankkeeseen. Edellä mainitut tekijät aiheuttivatkin hankkeen käytännön toteuttamiselle mm. aikataulullisia haasteita. Järjestäytyneitä tiekuntia ratapohjalla oli oletettua vähemmän. Ennalta arvioitiin myös että alueen palveluntarjonta on osin puutteellista pyörämatkailun näkökulmasta (esim. pyörävuokraamojen puute) Yhteistyökumppanit Hankkeella ei ollut varsinaisia yhteistyökumppaneita. Mikäli pikkupässi reittiä ryhdytään toteuttamaan, kannattaa reitin markkinointiin ym. liittyen olla heti alussa yhteydessä Outdoors Finland Etelä - hankkeeseen, jossa kehitetään ja tuotteistetaan matkailullisesti merkittäviä pyöräilyreitistöjä. Hanketta toteuttaa Lahden ammatti- 7

8 korkeakoulu/matkailun laitos ja projektipäällikkönä toimii Pirjo Räsänen. Outdoors Finland hanke on lisäksi tuottanut Retkipyöräily teemakohtaiset tuotesuositukset oppaan ja hankkeelta on tulossa pyöräilyreitin suunnitteluopas Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksena syntyi selvitys maanomistajien suhtautumisesta mahdolliseen tulevaan Pikkupässi pyöräilyreittiin, ks (LIITE 4) sekä ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi, ks. kohta 5. Pikkupässi 1 esiselvityshankkeessa tarkasteltiin Hyvinkään-Karkkilan radan ratapohjaa välillä Karkkilan kaupungintalo Vantaanjoen silta Kytäjäntiellä (Lähellä 3-tien Kytäjän risteystä). Esiselvityshankkeen aikana tarkasteltu ratapohjan linjaus on esitetty liitteenä olevassa kartassa (LIITE 5), johon on lisäksi merkitty ehdotuksia kiertoreiteiksi alueilla, joilla maanomistaja/t ovat vastustaneet hanketta tai ratapohja ei ole kulkukelpoinen. Kartassa on esitetty lisäksi haastattelujen aikana esiin tulleet palvelut (majoitus, ruokailu, kaupat). Kiertoreittien maanomistusoloja ei ole selvitetty, joten ne ovat vain suuntaa-antavia ehdotuksia, ja ne tulee tarkemmin selvittää. Palveluita alueella on oletettavasti enemmän, mutta nyt kartalla esitetyt nousivat haastatteluissa esille. Palveluntarjoajat on esitelty tarkemmin liitteessä (LIITE 6). Esimerkkejä ratalinjan varrella olevista mielenkiintoisista radan historiaan liittyvistä kohteista on koottu liitteeseen (LIITE 7). Ratapohja on nykypäivänä pääasiassa yksityisten omistuksessa, eri maanomistajia on 65 kappaletta ja ratapohja kulkee kaikkiaan 82 kiinteistön alueella (osa kiinteistöistä samoja, mutta esiintyvät eri kohdin rataa). Monessa kohdassa kiinteistöraja kulkee keskellä ratapohjaa, jolloin samalle osuudelle tulee kaksi eri maanomistajaa. Tästä osittaisesta päällekkäisyydestä johtuen omistustietojen pohjalta mitattu radan kokonaispituus on hieman todellista pidempi. Tarkat maanomistustiedot sekä kiinteistökohtaiset kartat löytyvät hankkeen tausta-aineistosta. 8

9 Suhtautuminen hankkeeseen oli pääasiassa positiivista, ja monet maanomistajat muistelivat omia junamatkojaan Pikku Pässin kyydissä lämmöllä. Suurinta vastustusta esiintyi alueilla, joissa ratapohja ei ollut enää liikennekäytössä (metsää/peltoa tms.). Positiivisesti hankkeeseen suhtautui 67% vastaajista, negatiivisesti 17%, osaa maanomistajista (13%) ei tavoitettu ja yksi maanomistaja ei vielä osannut sanoa kantaansa (1%). Matkallisesti mitattuna 31,44 km matkalle (73%) saisi pyöräilyreitin tulevaisuudessa toteuttaa. Kielteisesti suhtautuneiden osuus oli 8,32 km (19%), ei tavoitettujen 2,57km (6%) ja EOS 0,7km (2%) Pikkupässi 1 -esiselvityshankkeen pidempiaikaiset vaikutukset riippuvat siitä, ryhdytäänkö pyöräilyreittiä toteuttamaan. 5. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Tässä raportissa esitetään viisi erilaista ehdotusta jatkotoimenpiteiksi. Jatkototeutusmallista riippumatta tärkeää olisi pitää ratapohja jatkossakin Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakuntakaavoissa retkeilyreittivarauksella merkittynä vaihtoehto: ei muutoksia nykyiseen 0-vaihtoehdossa mitään toimenpiteitä ei toteuteta, jolloin tilanne säilyy ennallaan. Tämä vaihtoehto toimii vertailukohtana muille vaihtoehdoille vaihtoehto: pyörämatkailukartta ja opasvihko tai www-sivut, ei opasteita 1-vaihtoehdossa toteutetaan joko fyysinen opaskartta ja opasvihko tai näiden sähköiset versiot internetiin (kustannusarvio joitakin tuhansia euroja). Tällainenkin toiminta katsottaneen satunnaisesta poikkeavaksi toiminnaksi, jolloin tarvitaan lupa maanomistajalta alueen (ratapohjan) käyttöön. Mikäli jatkoneuvotteluissakaan ei lupia 9

10 kaikilta saada, täytyy turvautua kiertoreitteihin. Tässä vaihtoehdossa kiertoreitit ovat tarpeen myös siksi, että ratapohja on paikoin ajokelvottomassa kunnossa, ja sen kunnostamiseksi ei tehdä toimenpiteitä. + Helppo ratkaisu + Edullinen ja nopea toteuttaa + Materiaali palvelisi myös kaupallisia toimijoita - Ratapohja ei tule käyttöön kokonaisuudessaan - Reitti ei ole laadukas, eikä sovellu esim. maksaville ryhmille - Reitin käyttö jää todennäköisesti vähäiseksi vaihtoehto: pyörämatkailukartta ja opasvihko tai www-sivut, sopimukset maanomistajien kanssa, opasteet ja taukopaikkarakenteita 2-vaihtoehdossa toteutetaan joko fyysinen opaskartta ja opasvihko tai näiden sähköiset versiot internetiin (kustannusarvio joitakin tuhansia euroja). Maanomistajien kanssa tehdään sopimukset ratapohjan käytöstä. Käyttöoikeussopimuksissa reitistä tulisi lähtökohtaisesti tehdä kiinteistölle rasite, jolloin sopimus ei purkaannu omistajan vaihtuessa. Mikäli jatkoneuvotteluissa ei lupia kaikilta saada, täytyy turvautua kiertoreitteihin. Tässä vaihtoehdossa kiertoreitit ovat tarpeen myös siksi, että ratapohja on paikoin ajokelvottomassa kunnossa, jos sen kunnostamiseksi ei tehdä toimenpiteitä. Opastus ja taukopaikkarakenteet toteutetaan maastoon (Opastuksen kustannusarvio n. 100 opastuspistettä/kylttiä/viittaa á 50 kpl yht: pystytystyöt n.2000 YHT: 7000, arvion antoi Kalle Wegelius, joka on toteuttanut Hämeen Järviylängön alueen retkeilyreitistöjen viitoituksen: kalle.wegelius@kwegelius.com). Lähtöpäihin lisäksi suuremmat infotaulut ja matkan varrelle mahdollisia taukopaikkoja (pöytäpenkki tms.). + Kohtuullisen helppo ratkaisu + Kohtuullisen nopeasti toteutettavissa + Materiaali palvelisi myös kaupallisia toimijoita - Ratapohja ei todennäköisesti tulisi käyttöön kokonaisuudessaan 10

11 - Reitin käyttö jäisi todennäköisesti vähäisemmäksi kuin laadukkaasti toteutettu kokonaan ratapohjalla kulkevan reitin vaihtoehto: reittitoimitus, kevyenliikenteen väylä ja tiestön parantamista Tässä vaihtoehdossa Hyvinkää-Kytäjä välillä pyöräilijöita palvelisi kevyen liikenteen väylä, joka toteutettaisiin lähtökohtaisesti projektista erillisenä. Muualla ratapohjaa perusparannettaisiin ja umpeutuneet kohdat avattaisiin uudelleen käyttöön. Ulkoilureittitoimitus vaatii vahvan poliittisen tuen. Reittisuunnitelma ja budjetti käy läpi kunnallisen päätöksentekoprosessin. Toimituksessa kuullaan asianosaisia maanomistajia ja suunnitelman perusteella reitin perustamista haetaan ELY-keskuksesta. ELY ja Maanmittauslaitos kuulevat maanomistajia ja reitin linjaus käydään läpi maanomistajien kanssa maastossa. Päätöksen jälkeen maanomistajilla on vielä valitusoikeus. Korvaus alueen käytöstä sovitaan maanomistajan kanssa. Tämä esiselvitys soveltunee osittain myös reittisuunnitelman osaksi (maanomistajien kuuleminen). Hyvinkään-Karkkilan rautatie on merkitty ulkoilureitiksi Kanta- Hämeen maakuntakaavaan (2006), sekä osittain myös Uudenmaan maakuntakaavaan (2006). --Ulkoilureitti on yleiseen ulkoilutoimintaan tarkoitettu reitti. Ulkoilureitti edellyttää yleensä kunnan laatimaa reittisuunnitelmaa, jonka vahvistaa alueellinen ELY-keskus. Mikäli ulkoilureitti on merkitty maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuun kaavaan tai asianosaiset ovat sopineet alueen luovuttamisesta ulkoilureittiä varten, voidaan ulkoilureitti perustaa, vaikkei reittisuunnitelmaa ole tehty.-- (Maanmittauslaitos, toimitusmenettelyn käsikirja) --Ulkoilureitin pitäjänä toimii yleensä kunta. Valtionmaalla olevan ulkoilureitin pitäjänä voi toimia valtio.-- (Maanmittauslaitos, toimitusmenettelyn käsikirja) --Vaikka maakuntakaava on MRL:n mukainen kaava, ei sitä yleensä ole pidettävä sellaisena ulkoilulain 13 :n tarkoittamana kaavana, jonka perusteella ulkoilureitti voitaisiin suoraan perustaa. 11

12 Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava (ks. MRL 28.5 ), jolla ei yleensä voida ratkaista yksityiskohtaisia kysymyksiä maankäytöstä. Maakuntakaava ei myöskään yleensä ole tarkkuudeltaan riittävä ulkoilureitin alueen vahvistamiseksi. Ulkoilureitti voidaan kuitenkin perustaa maakuntakaavan pohjalta, jos kaavan perusteella pystytään yksilöimään ne kiinteistöt, joiden alueelle reitti sijoittuu ja maanomistajilla ja reitin pitäjällä on yhtenäinen näkemys reitin sijainnista ja leveydestä. Tämä asia on selvitettävä toimituksessa ennen toimituksen asiallisista edellytyksistä päättämistä. Reittisuunnitelmassa on osoitettava reitin kulku sekä reitin liitännäisalueet niin, että ne suunnitelman perusteella voidaan merkitä tarvittaessa maastoon. Suunnitelmassa on osoitettava myös ne kiinteistöt, joiden kautta suunniteltu reitti tulisi kulkemaan. Käytännössä reittisuunnitelma sisältää kirjallisen selvityksen hankkeesta sekä siihen liittyvän suunnitelmakartan.-- (Maanmittauslaitos, toimitusmenettelyn käsikirja) + Pysyvä ratkaisu; mikäli nyt ajokelvottomia rataosuuksia ryhdytään kunnostamaan, reittitoimitus on suurten investointien ja niiden pysyvyyden takaamisen takia käytännössä ainoa vaihtoehto + Kokonaan vanhaa ratapohjaa kulkeva reitti muodostaa laadukkaan ja kiinnostavan kokonaisuuden + Tätä esiselvitystä voitaneen käyttää reittisuunnitelman osana maanomistajien kuulemisen osalta - Toimitusprosessi vie aikaa - osa maanomistajista suhtautuu kielteisesti - Ratapohjan kunnostus maksaa vaihtoehto: kuntakohtaiset toimenpiteet 4-vaihtoehdossa kunnat tekevät omat ratkaisunsa reitin suhteen. Osa saattaa toteuttaa reitin alueellaan kokonaan tai osittain, osa ei toteuta mitään. +Ratkaisu saattaa toimia hyvin jossakin, esim. Hyvinkäällä - Kokonaisuus on rikkonainen - Reitistä muodostuu tuskin kovin merkittävää kohdetta 12

13 5.6. Rahoitusvaihtoehtoja Hämeen ELY-keskus ei rahoita kevyenliikenteen hankkeita, Opastus ja taukopaikkarakenteet yms. pienimuotoisempi rahoitetaan Leaderryhmän kautta (Timo Kukkonen, ELY ). Hämeen liitosta on mahdollista hakea jatkohankkeen toteuttamista varten maakunnan kehittämisrahaa tai EU-ohjelmarahoitusta (rakennerahastot). Tämäntyyppisten hankkeiden rahoitus on kuitenkin epätodennäköistä rakennerahastoista tulevalla rahoituskaudella. Ennemmin näkisin tällaista rahoitettavan Leaderryhmien kautta. (Osmo Väistö, Hämeen liitto ) 6. ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS Lopella Niko Blomberg 7. LIITTEET LIITE 1 Lehdistötiedote LIITE 2 Kirje maanomistajille LIITE 3 Maanomistajien haastattelulomake LIITE 4 Maanomistusolot ja suhtautuminen ratapohjan käyttöön LIITE 5 Kartta: tarkasteltu ratalinja, kiertoreitit, palvelut LIITE 6 Palveluntarjoajat LIITE 7 Esimerkkejä mahdollisista opastettavista kohteista 13