Opas oppilaskuntaa ohjaaville opettajille

Transkriptio

1 Opas oppilaskuntaa ohjaaville opettajille

2 Sisällys Onnea, sinut on valittu ohjaavaksi opettajaksi... 2 Oppilaskunnan hallituksen merkitys... 2 Ohjaavan opettajan tehtävät... 3 Oppilaskunnan hallituksen valinta... 3 Oppilaskunnan hallituksen toiminta... 5 Tehtävät... 5 Toimintamuodot... 6 Tiedottaminen... 7 Arviointi... 8 Oppilaskunnan hallitus osana kouluyhteisöä... 9 Oppilaskuntien hallitukset osana Vantaan kaupunkia Yhteistyö nuorisovaltuuston ja lasten asiantuntijaryhmän kanssa Yhteistyö muiden koulujen kanssa Alueelliset tapaamiset Vaikuttaja-päivä Osallisuuden vuosikello Ohjaavien opettajien tuki Fronter-huone Kuukausikirjeet Koulutukset ja perehdytys Oppilaskuntakoordinaattori Nuorisovaltuusto Lasten asiantuntijaryhmä Hyödyllisiä linkkejä Lähteet Liitteet Liite 1. Lasten ja nuorten osallisuutta määrittävä lainsäädäntö ja ohjelmat Liite 2. Ideoita oppilaskunnan hallituksen toimintaan Liite 3. Arviointikysymyksiä oppilaskunnan hallituksen toiminnan arviointiin

3 Onnea, sinut on valittu ohjaavaksi opettajaksi Lämpimät onnittelut sinulle, sillä olet ottanut vastaan hienon tehtävän. Tehtävä saattaa olla ajoittain haastava, mutta se tarjoaa varmasti myös paljon erilaisia, mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Oppilaskunnan hallituksen toiminta on merkityksellistä oppilaille. Vantaan oppilaskuntien hallituksille keväällä 2012 tehdyssä kyselyssä kaikki vastaajat (n=33) olivat sitä mieltä, että oppilaskunnan hallituksella on tärkeä rooli koulussa. Kaikilla Vantaan peruskouluilla on oppilaskunnan hallitus. Hallitukset toimivat eri tavoin. Koululla ja oppilaskunnan hallituksella on mahdollisuus muokata toiminnastaan omannäköistä. Annamme kuitenkin tässä oppaassa joitakin vinkkejä siihen, miten oppilaskunnan hallituksen toiminta voidaan koulussa järjestää. Haluamme myös korostaa, ettet ole työssäsi yksin. Tukea voit pyytää esimerkiksi omasta kouluyhteisöstä, oppilaskuntatoiminnan koordinaattorilta ja muilta ohjaavilta opettajilta. Yhteystietoja löydät tämän oppaan lopusta. Oppilaskunnan hallituksen merkitys Lainsäädäntö velvoittaa vahvasti kuuntelemaan lapsia ja nuoria (liite 1). Perustuslain 6 :n mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Nuorisolain 8 :ssä puolestaan todetaan, että nuorille 1 tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Myös perusopetuslakiin 2 on kirjattu oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Muun muassa lain 47 a :ssä todetaan, että koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan perusopetuksen tehtävänä on edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Osallisuuden kautta tuetaan oppilaiden oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Suunnitelman mukaan erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden välineen ja mahdollisuuden edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseen. Oppilaskuntatoiminnan kautta oppilaat voivat muun muassa oppia kuntalais- ja kansalaistietoja ja -taitoja, saada kokemuksia erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista, tutustua ja oppia toimimaan erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa, saada mahdollisuuden yhdessä tekemiseen ja toimimiseen ja ennen kaikkea saada tunteen kuulumisesta koulu- ja/tai lähiyhteisöön. 1 Laissa nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiasta. 2 Perusopetuslakia uudistetaan parhaillaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan

4 Oppilaskuntatoiminnalla on merkitys myös koko kouluyhteisölle. Toiminnan kautta voidaan muun muassa rakentaa ja tukea koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria, edistää oppilaiden välistä sekä oppilaiden ja muun kouluyhteisön välistä yhteistyötä, luoda erilaisia yhdessä tekemisen mahdollisuuksia sekä parantaa oppilaiden asemaa koulussa. Oppilaskuntien hallituksilla on merkittävä rooli myös yhteistyössä vanhempien sekä erilaisten kaupunkitasoisten ryhmien (esimerkiksi lasten asiantuntijaryhmä ja nuorisovaltuusto) kanssa. Pohdittavaksi: - Mitä oppilaskunnan hallituksen toiminta merkitsee sinulle? - Entä mitä kouluyhteisöllenne? Ohjaavan opettajan tehtävät Ohjaavan opettajan tehtävänä on kehittää ja valvoa oppilaskuntatoimintaa. Laatia yhdessä hallituksen jäsenten kanssa toimintasuunnitelma ja aikataulu. Tehdä yhteistyötä hallitusten jäsenten kanssa toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vastata ja tukea, että puheenjohtaja ja sihteeri järjestävät hallituksen kokouksia säännöllisesti. Kuunnella ja kannustaa oppilaita osallistumaan koko koulun hyvinvoinnin edistämiseen. Rakentaa yhteistyötä oppilaskunnan ja opettajien välillä. Valvoa yhdessä oppilaskunnan puheenjohtajan kanssa, ettei hallitus päätöksillään loukkaa kenenkään oikeuksia, tee laittomia päätöksiä, käytä oppilaskunnan varoja väärin tai toimi muuten vastuuttomasti. (Nousiainen & Piekkari 2005, 24). Oppilaskunnan hallituksen valinta Kaikille mahdollisuus osallistua, kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi Koulun oppilaskunnan hallitusta valittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota valintaprosessiin. Kun koulussa mietitään hallituksen jäsenten valintaa, on hyvä ottaa huomioon muun muassa se, miten parhaiten taataan kaikille oppilaille mahdollisuus asettua ehdokkaaksi ja osallistua valintaan. Kaikilla oppilailla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistumiseen. 3

5 Oppilaiden kanssa tulee käydä läpi, mitä tehtävä vaatii luokan edustajalta ja mitä se tarkoittaa koko luokan kannalta. Perusteellisesti ja hyvin hoidetulla valintaprosessilla saadaan hallitukseen oppilaita, jotka tietävät, mihin he ovat menossa ja mitkä ovat heidän tehtävänsä. Erilaiset mahdollisuudet tehdä valinta Oppilaskunnan hallituksen jäsenet voidaan valita eri tavoin. Alla on esimerkkejä erilaisista tavoista valita jäsenet: Yleisin käytäntö on, että jokaisesta luokasta äänestetään varsinainen edustaja sekä varaedustaja. Ennen äänestystä luokassa pohditaan oppilaskuntatoiminnan tarkoitusta ja hyvän edustajan ominaisuuksia. Toiminnasta kiinnostuneet oppilaat saavat asettua ehdolle, jonka jälkeen heidän tulee lyhyesti perustella, miksi heidät tulisi valita luokan edustajaksi. Eniten ääniä saanut oppilas toimii seuraavan vuoden oppilaskunnan hallituksen jäsenenä. Mahdollisuutena on myös, että edellinen oppilaskunnan hallitus valitsee seuraavan kauden jäsenet. Ensin oppilaskuntatoimintaa esitellään kaikille oppilaille, jonka jälkeen toiminnasta kiinnostuneet oppilaat laativat hakemuksen. Hakemusten perusteella oppilaskunnan hallitus valitsee seuraavan vuoden hallitukseen jäsenet. Jäsenet voidaan valita myös koko koulun yhteisillä vaaleilla. Luokissa käsitellään ensin oppilaskunnan hallituksen toimintaa ja ehdokkaan tehtäviä. Tämän jälkeen opettaja kerää listan kaikista edustajan tehtävästä kiinnostuneista oppilaista. Listat ehdokkaista toimitetaan oppilaskunnan hallitukselle, joka järjestää koulun virallisen vaalin. Oppilaat käyvät äänestyskopeissa äänestämässä, mutta saavat äänestää ainoastaan oman luokkansa oppilasta. Vaalivirkailijoina toimivat hallituksen jäsenet leimaavat äänestyslipukkeet. Koko koulun yhteisessä vaalitapahtumassa harjoitellaan samalla virallista vaikuttamista. Mahdollisuutena on myös, että koko koulun yhteisten vaalien jälkeen eniten ääniä saaneet oppilaat haastatellaan vanhimpien oppilaskunnan hallitusten jäsenten toimesta. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan äänestyksen ja haastattelujen perusteella. Muita vinkkejä hallituksen valintaan liittyen: Jokaiselta luokalta hallitukseen valitaan tyttö ja poika, koska tytöt äänestävät herkästi tyttöä ja pojat poikaa. Uusi oppilaskunnan hallitus valitaan vasta joulukuussa, jotta ykköset tai seiskat ehtivät kunnolla tutustua uuteen kouluun. Ennen vaaleja oppilaat kiertävät luokissa kertomassa oppilaskuntatoiminnasta. On tärkeää huolehtia, että myös luokan hiljaisimmat ja ujoimmat sekä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat mahdollisuuden tulla mukaan hallituksen toimintaan. Pohdittavaksi: - Miten oppilaskunnan hallitus on valittu koulussanne? - Onko nykyinen valintatapa mielestäsi toimiva? - Onko kaikilla oppilailla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä mukaan toimintaan? 4

6 Oppilaskunnan hallituksen toiminta Hyvien kokoustapojen mukaisesti oppilaskunnan hallituksella tulee olla puheenjohtaja ja sihteeri. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa kokouksen johtaminen ja puheenvuorojen jakaminen sekä yhteistyö opettajakunnan ja rehtorin kanssa. Sihteerin tehtäviin kuuluvat muun muassa kokousten pöytäkirjojen tai muistioiden laadinta ja arkistointi sekä kokousten suunnittelu yhdessä puheenjohtajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Hallituksessa voi olla puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin lisäksi muitakin luottamustehtäviä kuten taloudenhoitaja, kokousvastaava ja tiedottaja. Tehtävät voivat olla joko pysyviä tai kausiluonteisia, esimerkiksi jonkin projektin keston mittaisia. Osassa kouluista oppilaskunnan hallitukseen on perustettu tiimejä tai työryhmiä erilaisen toiminnan toteutusta varten. Vuoden 2012 oppilaskuntien hallitusten alueellisiin tapaamisiin liittyi ennakkotehtävä, jossa oppilaskuntien hallitukset kertoivat toiminnastaan. Ennakkotehtävän mukaan hallitusten kokousten kesto ja tiheys vaihtelivat suuresti kouluittain. Oppilaskuntien hallitukset kokoontuivat 1 krt/vko 1 krt/kk. Kokousten kesto vaihteli 15 minuutin välitunnista oppituntiin. Kokouksille on tärkeää varata säännöllinen aika ja paikka sekä riittävästi aikaa asioiden käsittelyyn. Pohdittavaksi: - Millaisia rooleja on oppilaskuntanne hallituksen jäsenillä? Miten roolit toimivat? - Miten usein oppilaskuntanne hallitus kokoontuu? Onko nykyinen tapa toimiva? Tehtävät Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on johtaa ja koordinoida oppilaskunnan toimintaa. Käsitellä oppilaiden, vanhempien tai muiden yhteistyötahojen esille tuomia asioita. Ideoida myös itse käsiteltäviä asioita sekä valmistella ehdotuksia ja esityksiä yhteistyökumppaneille, kuten oppilaskunnalle, opettajakunnalle, rehtorille ja johtokunnalle. Pyrkiä kehittämään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja oppilaiden osallisuuden lisäämistä heitä koskevissa asioissa. Tehdä lopulliset päätökset käytössä olevien varojen käytöstä. (Nousiainen & Piekkari 2005, 22). 5

7 Alla myös ajatuksia vuoden 2011 oppilaskuntien hallitusten alueellisista tapaamisista, joissa oppilaat pohtivat oppilaskunnan hallituksen jäsenen tehtäviä: Pohdittavaksi: - Millaisia tehtäviä oppilaskuntanne hallituksella on? - Miten tehtävät toteutuvat? Toimintamuodot Oppilaskunnan hallituksen toiminta voi rakentua eri kouluissa eri tavoin. Toimintaa suunnitellessa on hyvä tarkastella oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeita sekä mielenkiinnon kohteita. Alueellisten tapaamisten ennakkotehtävässä hallitukset kertoivat toteuttaneensa muun muassa seuraavia asioita: talvirieha, halloween, potkijaiset, vappurieha, Lucian päivä, kyky-kilpailu, oppilaiden toivetunti/tapahtuma, leffapäivä, ystävänpäivätapahtuma, ystävänpäiväkorttien postitus, kulttuurikilpailut, diskot, nenäpäivä, turnaukset päivänavaukset Vaikuttaja-päivään osallistuminen välituntitoiminnan kehittäminen, Relax-välkkä 6

8 taksvärkkipäivän järjestäminen välituntivarustelainaamo, lauantaityöpäivän ruoka välkkäkärrytoiminnan aloittaminen, järjestyssääntöjen päivittäminen, pihavälineiden uusiminen, aloite pihan uudistamisesta ja piharemontin suunnittelu ja toteutus, kenttävuorojen laatiminen kouluruokailun teemapäivät, meluliikennevalot ja akustiikkalevyjen hankkiminen ruokalaan koulun yhteinen elokuva, koko koulun yhteinen retki, tyhjän luokan nimikilpailu, ideointia vanhempainyhdistyksen lahjoittaman rahasumman käyttämiseen idealaatikot luokkiin, hallituksen välituntipäivystys markkinamyyntiä, jäätelökioski sohvaryhmiä koulun käytäville "Pommari" (=peliluola ja vapaa-ajanviettopaikka) koulun kirjaston hankinnat Nuva-vaalien käytännön järjestelyt Marja-Vantaa-suunnittelukilpailuun osallistuminen julkisen liikenteen aikataulut pysäkeille, koulun ohi kulkevan tien liikenneturvallisuuden parantaminen liikennemerkkien ja liikenteenjakajan avulla kummilapsi Togossa koulun kierrätysastioiden organisoiminen oppilaskunnan edustajat kutsutaan säännöllisesti johtoryhmän kokoukseen aloitteita rehtorille Lisää ideoita löytyy liitteestä 2. Pohdittavaksi: - Millaista toimintaa oppilaskunnan hallitus järjestää koulussanne? - Mikä toimii? Mitä voisi muuttaa / kehittää? Tiedottaminen Oppilaskunnan hallituksella on hyvä olla oma ilmoitustaulu, jossa tiedotetaan oppilaskuntatoimintaan liittyvistä asioista. Ilmoitustaulun ulkonäköön kannattaa panostaa, jotta se herättää oppilaiden mielenkiinnon. Ilmoitustaululle voidaan laittaa hallitusten jäsenten kuvat ja nimet, kokousmuistiot, tapahtumakalenteri, tapahtumamainoksia ja kampanjajulisteita (paljon kuvia ja väriä). Hallituksen kokouksista tiedotetaan ilmoitustaulun lisäksi kuuluttamalla kokouksista ja jakamalla kirjallisia kutsuja. Joissakin kouluissa on ollut käytäntönä, että kokouksista kuulutetaan ensin edellisenä päivänä ja sitten vielä tunti ennen kokouksen alkua. Kirjallisia kutsuja on jaettu luokanopettajien lokeroihin tai suoraan hallituksen jäsenille (puheenjohtaja ja sihteeri jakavat) tai opettaja vie kutsun luokkansa edustajalle. 7

9 Kokouksen jälkeen hallituksen jäsenet kertovat kokouksessa käsitellyistä asioista omassa luokassaan. Edustajan tehtävien helpottamiseksi oppilailla voi olla kokouskansiot, joihin kirjoitetaan luokassa kerrottavat asiat tai opettaja voi etukäteen tehdä oppilaille jaettavaksi "Tiedota luokassa" - paperin. Lappu luokassa tiedotettavista asioista voidaan tehdä myös jälkikäteen, jolloin keskusradiossa kutsutaan oppilaat hakemaan laput ohjaavalta opettajalta. Hallitus voi ottaa käyttöön myös kokouskansion, johon laitetaan kokousmuistiot sekä muu toiminnan kannalta tärkeä materiaali. Opettajille oppilaskunnan hallituksen ajankohtaisia asioita tiedotetaan opettajankokouksessa tai opettajanhuoneen ilmoitustaululla. Oppilaskunnan hallituksella voi olla oma palsta myös koulun lehdessä. Näin saadaan oppilaskuntatoiminnalle myös lisää näkyvyyttä. Oppilaskunnan hallituksella voi olla omat nettisivut, Facebookryhmä tai hallituksen oma blogi, jonka päivittäminen on jonkun hallituksen jäsenen vastuulla. Myös koulun info-tv:n hyödyntämistä oppilaskunnan asioista tiedottamiseen on hyvä pohtia. Koteihin oppilaskuntatoiminnasta tiedotetaan ainakin lukuvuositiedotteessa, uuden hallituksen valinnan yhteydessä sekä Wilman kautta. Pohdittavaksi: - Miten oppilaskunnan hallitus tiedottaa koulussanne? - Mikä toimii? Mitä voisi muuttaa / kehittää? Arviointi Oppilaskunnan hallituksen toimintaa on tärkeä arvioida säännöllisesti. Hallitus arvioi toimintaansa itse sekä kerää palautetta oppilailta ja koulun henkilöstöltä. Pienimuotoista arviointia on hyvä tehdä jokaisen kokouksen jälkeen 3 ja laajempi arviointi lukukausittain. Arvioinnissa on hyvä arvioida oppilaskunnan hallituksen valintaa ja työskentelyä, järjestettyä toimintaa ja yhteistyötä. Liitteessä 3 on kysymyksiä arvioinnin teon avuksi ja tueksi. Arviointiin voi käyttää useita erilaisia menetelmiä, muun muassa keskustelua, itsearviointi- ja palautelomakkeita, arviointijanoja, tarinaviivaa ja miellekarttoja. Pohdittavaksi: - Miten oppilaskunnan hallituksen toimintaa arvioidaan koulussanne? 3 Esim. peukkuarviointina. Kysymykset voivat olla esim. koetko, että sinua kuunneltiin tässä kokouksessa, oliko kokouksen ilmapiiri mielestäsi hyvä, oliko asioiden käsittelyyn mielestäsi riittävästi aikaa? 8

10 Oppilaskunnan hallitus osana kouluyhteisöä Osallistavan toimintakulttuurin rakentuminen riippuu ratkaisevasti siitä, miten tärkeänä ohjaavat aikuiset pitävät lasten ja nuorten kuuntelemista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Osallisuuteen kuuluu yhdessä toimimista. Kukaan ei voi olla yksin osallinen, vaan siihen tarvitaan aina yhteisö, jossa ihminen vaikuttaa ja elää. Osallisuus lähtee aina turvallisesta ryhmästä, jossa jokaisella on lupa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään. Jokaisen yksilön tulee löytää oma paikkansa yhteisön jäsenenä. Toiminnan vaikuttavuuden kannalta koko kouluyhteisön sitoutuminen toimintaan on tärkeää. Koko henkilöstön positiivinen suhtautuminen toimintaan vahvistaa oppilaiden tunnetta toiminnan merkityksestä. Esimerkkejä siitä, miten saada koko koulu mukaan Oppilaat Oppilaskunnan hallitusten edustajat käsittelevät kaikkia koskevia asioita luokissa, jotta kaikki oppilaat voivat olla mukana ideoimassa, tekemässä päätöksiä ja pohtimassa ratkaisuja. Yhteisten tapahtumien järjestäminen niin, että kaikki oppilaat voivat osallistua tapahtuman järjestämiseen. Oppilaskunnan aloitelaatikko, johon oppilaat voivat tehdä aloitteita. Aloitteet pitää allekirjoittaa. Opettajat Oppilaskunnan hallituksen edustaja käy opettajankokouksissa kertomassa oppilaskunnan hallituksen kuulumisia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja käyvät kerran kuukaudessa johtoryhmän kokouksessa esittelemässä oppilailta tulleita aloitteita, ideoita ja toimintaehdotuksia. Rehtori Rehtori osallistuu hallituksen kokouksiin muutaman kerran lukuvuodessa tai rehtori järjestää pari kertaa vuodessa ns. rehtorikahvit, joissa hän keskustelee oppilaskuntatoiminnasta hallituksen kanssa. Huoltajat ja vanhempainyhdistys Yhteistyö huoltajien ja vanhempainyhdistysten kanssa voi tapahtua monella eri tavalla, esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri käyvät vanhempainillassa esittäytymässä ja esittelemässä oppilaskuntatoimintaa. Vanhempainyhdistykset ovat antaneet oppilaskunnille rahaa muun muassa välituntivälineiden hankintaan ja kokouskahveihin, hankkineet jalkapalloturnausta varten uudet verkot, tarjonneet oppilaille kevätkonsertin ja avustaneet erilaisissa hankinnoissa. Tukioppilastoiminta Monet tukioppilaat ovat myös oppilaskunnan hallituksessa. Tehtäviä ja rooleja on silti pyritty hieman jakamaan. Tukioppilaat huolehtivat mm. seiskojen ryhmäyttämisestä ja erilaisten tapahtumisen järjestämisestä. Oppilaskunta toimii enemmänkin oppilaiden äänenä koulun johdon suuntaan. 9

11 Pohdittavaksi: - Millaisissa asioissa oppilaiden osallisuus näkyy koulussanne? - Millaisia osallistumisen mahdollisuuksia oppilailla on kouluarjen tilanteissa? - Kuinka oppilaiden näkökulma huomioidaan päätöksenteossa? Oppilaskuntien hallitukset osana Vantaan kaupunkia Lasten ja nuorten osallisuus vaatii jatkuvaa kehittämistyötä, jotta lapset ja nuoret pääsevät entistä laajemmin mukaan heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Kuviossa 1 kuvataan lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Vantaalla. Kuva 1. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Vantaalla. 10

12 Yhteistyö nuorisovaltuuston ja lasten asiantuntijaryhmän kanssa Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä oppilaskuntien hallitusten kanssa. Joka toinen vuosi nuoret valitsevat keskuudestaan vuotiaat edustajat Vantaan nuorisovaltuustoon. Oppilaskuntien hallitukset osallistuvat nuorisovaltuuston vaalien järjestelyihin. Nuorisovaltuusto ajaa lasten ja nuorten asioita tekemällä aloitteita, järjestämällä tapahtumia ja edustamalla lapsia ja nuoria muun muassa kaupungin lautakunnissa. Nuorisovaltuusto toivoo tiiviimpää yhteistyötä oppilaskuntien hallitusten kanssa. Lasten asiantuntijaryhmän toiminta käynnistettiin Vantaalla marraskuussa Ryhmässä on toiminut 16 alakouluikäistä jäsentä lukuvuonna Ryhmän tavoitteena on lisätä lasten vaikuttamiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä tuoda esiin eri tahoille (koulut, kaupungin virkamiehet, johto ja päättäjät, Suomen Lasten Parlamentti) vantaalaisten lasten näkemyksiä heille tärkeistä asioista. Ryhmä ottaa kantaa valtakunnallisiin ja paikallisiin lapsia koskeviin asioihin, toimii yhtenä asiantuntijaelimenä kaupungissa valmisteilla olevissa asioissa, osallistuu alueellisiin ja kaupunkitasoisiin lasten ja nuorten foorumeihin (esim. Vaikuttaja-päivä ja oppilaskuntien hallitusten alueelliset tapaamiset) sekä tekee yhteistyötä nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien hallitusten kanssa. Lasten asiantuntijaryhmän toimintaa laajennetaan lukuvuonna siten, että ryhmään toivotaan saatavan edustus jokaisesta alakoulusta. Yhteistyö muiden koulujen kanssa Oppilaskuntien hallituksia kannustetaan tekemään yhteistyötä muiden koulujen kanssa. Yhteistyötoive on noussut myös vahvasti esille Vaikuttaja-päivissä ja alueellisissa tapaamisissa. Esimerkkejä yhteistyötoiveista: - tapaamisia hallitusten edustajien kanssa ja ideoiden vaihtoa - eri koulujen kanssa vierailuja, oppilaskuntien kanssa yhteinen disco - julkisen liikenteen yhteinen miettiminen, kouluviihtyvyyden lisääminen - yhteisiä turnauksia eri koulujen kanssa, tapahtumia, teemapäiviä, urheilupäivä - opiskelijavaihtoa, yhteinen kahvitapaaminen - Haluaisimme kuulla muiden koulujen oppilaskuntien hallitusten toiminnasta ja vaihtaa vinkkejä ja hyväksi havaittuja käytänteitä. - Kestävän kehityksen puitteissa olisi hienoa suunnitella jotain. Alueelliset tapaamiset Oppilaskuntien hallitusten alueellisia tapaamisia on järjestetty jo useana vuonna. Tapaamiset järjestetään alueellisina, sivistystoimen aluejaon mukaisesti. Jokainen oppilaskunta saa lähettää oman alueensa tapaamiseen 2 3 edustajaa ja ohjaavan opettajan. Koulu huolehtii oppilaiden saapumisesta tapaamiseen sekä poistumisesta. 11

13 Tapaamisten tarkoituksena on mahdollistaa koulujen välistä yhteistyötä sekä tarjota ohjaaville opettajille mahdollisuus verkostoitua ja tavata toisia ohjaavia opettajia. Vaikuttaja-päivä Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa Vantaan kaupungin asioihin keväisin järjestettävässä Vaikuttaja-päivässä, johon osallistuu oppilaita kaikista vantaalaisista kouluista. Merkittävä osa Vaikuttaja-päivää on kouluissa kevään aikana valmistellut aloitteet, joiden tekoon osallistuvat kaikki koulun oppilaat. Pohdittavaksi: - Millaista yhteistyötä oppilaskuntanne hallitus tekee muiden koulujen kanssa? - Millaista yhteistyötä oppilaskuntanne hallitus tekee muiden lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien kanssa? - Millaisiin koulunne ulkopuolisiin tapahtumiin oppilaskuntanne hallitus osallistuu? Osallisuuden vuosikello 12

14 Ohjaavien opettajien tuki Fronter-huone Ohjaaville opettajille on oma Fronter-huone, johon on kerätty materiaalia toiminnan tueksi. Sitä käytetään myös tiedotuskanavana. Kuukausikirjeet Virastosta lähetetään ohjaaville opettajille kuukausittain kirje, jossa kerrotaan ajankohtaisia asioita. Sitä käytetään myös tiedotuskanavana oppilaskuntien hallituksille. Koulutukset ja perehdytys Vuosittain järjestetään perehdytys sekä muuta koulutusta ohjaaville opettajille. Oppilaskuntakoordinaattori Oppilaskuntakoordinaattorin tehtäviin kuuluu muun muassa perehdyttää uusia ohjaavia opettajia sekä olla heidän tukenaan. Oppilaskuntakoordinaattorina toimii Anna-Kaarina Niskanen, Nuorisovaltuusto Yhteistyöstä nuorisovaltuuston kanssa voi ottaa yhteyttä nuorisovaltuuston sihteeriin, Lasten asiantuntijaryhmä Yhteistyöstä lasten asiantuntijaryhmän kanssa voi ottaa yhteyttä projektipäällikkö Pia Tasankoon, Hyödyllisiä linkkejä Ei niin virallista oppimista. Oppilaskuntatoiminnan arviointimateriaali =49134&forceDownload=true Nuorten akatemia. Oppilaskunta Ohjaajan opas - lasten osallistavien ryhmien ohjaamiseen 13

15 Ohjeita Tulevaisuusverstaiden pitämiseen doc?mod=ajperes&cacheid=0562ed804a1596fcb3f6f7b546fc4d01 Oppilaiden toimintaideoita Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu. Toimivan oppilaskunnan opas Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu. Oppilaskunnan ohjaavan opettajan opas Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu. Koulun kehittämisen kansio _yhteisoellinen_koulu_- hanke/osallistuva_oppilas_liitteet/opm_koulun_kehittxmisen_kansio_2606.pdf Vaikuttavasti mukana oppilaskuntatoiminta koulun arjessa a.pdf Valtikka.fi. Oppilaskunnan ohjaaja Lähteet Kukkonen, Hanna. Vinkkejä oppilaskuntatoimintaan. Nousiainen, Leena & Piekkari, Ulla Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu - oppilaskunnan ohjaavan opettajan opas. Opetusministeriön julkaisuja 2005:19. Nousiainen, Leena & Piekkari, Ulla Osallistuva oppilas- yhteisöllinen koulu - toimivan oppilaskunnan opas. Opetusministeriön julkaisuja 2007:32. Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki - Vantaan perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset usopetuksen_ops_web.pdf Osallistavat arviointimenetelmät Piiroinen, Tiina Ohjaajan opas -lasten osallistavien ryhmien ohjaamiseen. Helsinki. 14

16 Liitteet Liite 1. Lasten ja nuorten osallisuutta määrittävä lainsäädäntö ja ohjelmat YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1989) Kuntalaki (1995) Perusopetuslaki (1998) Lukiolaki (1998) Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998) Perustuslaki (1999) Maankäyttö ja -rakennuslaki (1999) Laki lapsiasiavaltuutetusta (2004) Nuorisolaki (2006) Lastensuojelulaki (417/2007) Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Liite 2. Ideoita oppilaskunnan hallituksen toimintaan 1. Luokan yhteiseen päätöksentekoon vaikuttaminen Oppilaskunnan hallitus voi ottaa kantaa ja pohtia sitä, miten päätöksentekoteko tapahtuu luokissa, miten oppilaat ovat mukana luokan päätöksenteossa, mihin asioihin oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa ja mitä asioita oppilaat haluaisivat olla mukana päättämässä. 2. Kouluympäristön parantaminen Opetukseen ja opetusmenetelmiin vaikuttaminen Koulun ongelmien käsittely Koulun tilojen ja pihan suunnittelu Yhteisten tilojen käyttöön ja varustukseen vaikuttaminen Oppilaiden oman tilan ajaminen Koulun kerhotoimintaan vaikuttaminen Tapahtumien järjestäminen esim. Discot, oppilaiden tanssiaiset Itsenäisyyspäiväjuhla Koulun joulukalenteri Luokat sekaisin -päivä Ryhmähenkeä kohottavat yhteistehtävät ulkoilupäivänä Teemapäivien järjestäminen esim. Kansalaisvaikuttamisen päivä Kansalaisjärjestöpäivä Oppilaskuntapäivä Väripäivät 15

17 Roska päivässä -tempaus Koulun retkiin vaikuttaminen ja retkien järjestäminen Turnausten esim. sählyturnauksen järjestäminen Näyttelyiden järjestäminen Kilpailujen järjestäminen esim. Koulun Idols-kilpailu Yllätysarpajaiset Opettajat vs. oppilaat -pelit/kisat Kampanjat esim. hyvät tavat -kampanja Taksvärkkikohteen valitseminen, muihin keräyksiin esim. Nälkäpäiväkeräykseen osallistuminen Kouluruokailuun ja -ruokaan vaikuttaminen Koulun nettisivuihin vaikuttaminen Koulun logon suunnittelu Ympäristönäkökulman huomioiminen, esim. energiansäästökampanja Aamun avaukset, vierailut oppitunneille Mielipidemittausten ja kyselyjen, esim. koulussa viihtymiskyselyn, tekeminen Omat projektit (mahdollisuus hakea esim. Itse tehty -rahaa tai aluerahaa) Välituntitoiminnan järjestäminen nuoremmille oppilaille Kioskin tai kahvilan pitäminen 3. Koulun suunnitelmiin vaikuttaminen Lukuvuosisuunnitelma Koulun turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat Koulun päihdestrategia Koulun järjestyssääntöihin vaikuttaminen Läsnäolo- ja puheoikeus johtokuntaan ja/tai opettajainkokoukseen sekä vanhempainyhdistyksen kokouksiin Rehtorin kyselytunti / rehtorikahvit Oppilaskunnan hallituksen jäsenet mukana työhaastatteluissa 4. Yhteistyö muiden kanssa Muut oppilaskuntien hallitukset Nuorisovaltuusto, Lasten asiantuntijaryhmä Vanhempainyhdistys Muut paikallisyhdistykset (esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto) Aluetoimikunta Kansainvälinen yhteistyö esim. kummikoulu- tai lapsitoiminta 5. Kaupungin suunnitelmiin ja päätöksentekoon vaikuttaminen Opetussuunnitelmaan vaikuttaminen Kannanottojen ja lausuntojen tekeminen esim. Koulujen rakentaminen, lakkauttaminen Kouluterveyden- ja oppilashuolto Vaikuttaja-päivään osallistuminen 16

18 Liite 3. Arviointikysymyksiä oppilaskunnan hallituksen toiminnan arviointiin 1. Oppilaskunnan hallituksen valinta ja työskentely Jäsenten valinta Miten oppilaskunnan hallitus valittiin? Oliko valintatapa toimiva? Oliko kaikilla oppilailla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä mukaan toimintaan? Kokoukset Onko kokouksia ollut säännöllisesti? Ovatko hallituksen jäsenet olleet läsnä? Millaista on ollut vuorovaikutus kokouksissa? Millainen on ollut kokousten ilmapiiri? Onko kokouksiin käytetty aika ollut riittävä? Millaisia asioita kokouksissa on käsitelty? Ovatko käsitellyt asiat olleet monipuolisia? Millaisista asioista hallitus on tehnyt päätöksiä? Mitkä hallituksessa käsitellyistä asioista ovat toteutuneet, mitkä eivät? Roolit Millaisia rooleja oppilaskunnan hallituksen jäsenillä on ollut? Miten roolit ovat toimineet? Tiedonkulku Onko hallituksen jäsenten välinen tiedonkulku toiminut? Miten tiedonkulku koulun muille oppilaille ja henkilöstölle on toiminut? Millä välineillä tiedonkulusta on huolehdittu? Miten välineet ovat toimineet? 2. Oppilaskunnan hallituksen järjestämä toiminta Millaista toimintaa hallitus on järjestänyt? Miten toiminta on onnistunut? Millaista palautetta on saatu toiminnasta muilta? Onko toimintaa ollut sopiva määrä? Onko tapahtumien järjestäminen ollut yhteisvastuullista? Miten koulun muut oppilaat ovat olleet osallisena toiminnan järjestämisessä? 3. Yhteistyö Kenen kanssa ja millaista yhteistyötä hallitus on tehnyt? Miten yhteistyö on toiminut? Kuinka usein ja miten on oltu yhteydessä rehtoriin, opettajakuntaan, johtokuntaan ja koulun ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin? Jokaisen kysymyksen kohdalla on tärkeää myös aina miettiä, miten asiaa olisi mahdollistaa kehittää / parantaa. Arvioinnin tulokset on hyvä kirjata yhdessä ylös. 17

19 Muistiinpanoja 18

20 Vantaan kaupunki Sivistystoimen toimiala Pia Tasanko ja Milla-Miia Luosujärvi Asematie 6 A, Vantaa 1