KIRKKONUMMEN KUNTA Rakennus- ja ympäristölautakunta Esityslista Liite Bilaga 6. Lupatunnus POI Sivu 1

Transkriptio

1 Lupatunnus POI Sivu 1 Asia Poikkeamispäätös MRL 58 (asemakaavan rakentamisrajoitus) Hakemus on saapunut Sitä on täydennetty , ja , , kaavoituksen lausunto saap Rakennuspaikka KOLSARI, Kiinteistön nimi NYBACKA Pinta-ala m² Rakennettu kerrosala 53 m² Hakija Toimenpide Kuuleminen Ecosite Oy pl 299, HELSINKI Määräaikaisen matkaviestintukiaseman (36 m) ja laitesuojan rakentaminen ja pysyttäminen paikallaan asti Kunta on hakijan toimeksiannosta kuullut naapurit lähteneillä kirjeillä Lisäksi on kuuleminen suoritettu TeliaSonera Finland Oyj:lle ja DNA Oy:lle. Neljä (4) naapuria jätti huomautuksen hankkeesta, joihin hakija on antanut vastineen Naapureilta tulleissa huomautuksissa on tuotu esille maisemallinen vaikutus, kiinteistöjen arvon aleneminen, tukiaseman säteilyvaikutus terveyteen sekä tukiaseman tarpeellisuus. Osassa huomautuksia tuotiin esille, että kuulemisen ajankohtana heinäkuussa ei ollut mahdollista tutustua kaikkiin hakemuksen liiteasiakirjoihin. 1. Hakemuksiin liittyvät asiakirjat on nähtävissä kunnan palvelupisteessä. 2. Maisemallinen vaikutus Masto rakennetaan aina siihen sijoitettavien antennien kiinnitysalustaksi eli sen korkeuden ja järeyden määräävät radio- ja teletekniset vaatimukset. Minimivaatimus antennikorkeuksille on niiden sijoittuminen puuston yläpuolelle ja maaseutukohteissa yleensä m:n korkeudelle maanpinnasta. Näin ollen masto erottuu aina korkeutensa vuoksi ympäristöstään. Rakennetyypin oikealla valinnalla ja sen oikealla sijoittelulla voidaan ympäristövaikutuksia vähentää. Tässä tapauksessa antennien kiinnitysalustaksi on valittu varsinaisia perinteisiä mastoja huomattavasti matalampi, yksinkertaisempi ja ilman haruksia oleva ns. vapaasti seisova ristikkomasto, jonka korkeus on 36m. Hakemuksien liiteasiakirjoissa on esimerkkikuva tällaisesta mastosta. Lähimmät asuinrakennukset ovat koillisen suunnassa olevat pienkerrostalot, joista lähimpään on matkaa 65m ja luoteessa olevat omakotitalot, joista lähin on n. 75m:n päässä. Suunnitellun sijoituspaikan ympäristössä kasvaa melko korkeaa puustoa, joka antaa näkösuojaa mastolle varsinkin luoteeseen päin.

2 Lupatunnus POI Sivu 2 Finavia ei määrää mastolle lentoestevaloja eikä -merkintöjä. Pimeänä aikana masto ei siis ole havaittavissa. Maston yläosa nousee puuston yläpuolelle n m, joten se tulee näkymään ympäristöön, mutta lentoeste-merkintöjen ja valojen sijaan harmaa teräsristikko (väri "sinkitty") soveltuu melko hyvin taustaansa horisonttia vasten. 3. Kiinteistöjen arvon aleneminen Uskomme, että lähialueella oleville asukkaille matkaviestinverkon palvelujen toimivuus on tärkeää. Matkaviestinpalvelujen luotettava kuuluvuus ja kapasiteetti ovat mielestämme useille käyttäjille jopa turvallisuuskysymys. Mielestämme toimivien matkaviestinpalvelujen vaikutus tonttien ja kiinteistöjen arvoihin ei ole alentava, vaan päinvastoin, vaikutus on positiivinen. 4. Tukiaseman säteilyvaikutus terveyteen Ecosite Oy ja Elisa Oyj noudattaa tukiasemarakentamisessaan maamme lakeja ja muita määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluu myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijaviranomainen Säteilyturvakeskus, STUK. Elisa Oyj:n verkkosuunnittelijat ovat saaneet selkeän ohjeistuksen antennien asennusta, tukiasemapaikan valintaa, käytettyjä tehoja, antennivahvistuksia ja muita tähän vaikuttavia tekijöitä koskien. Elisa Oyj:n asennushenkilöstö on koulutettu tekemään asennukset niin, että tukiasemien antenneja ei asenneta tavalla, joka voisi aiheuttaa vaaratekijän työntekijöille itselleen tai tukiaseman lähistöllä asuville ihmisille. Käytettävistä tehoista johtuen alue, jolla säädösten mukaiset raja-arvot ylittyvät on noin 2 metriä antennista (pääkeilan suunnassa). Sivukeiloissa (myös alaspäin) ja takana varoalue on noin 0,5 m. Ylhäälle antennipylvääseen asennuksesta johtuen jokapäiväisessä elämässä ei ole mahdollista, että lähistön asukkaat joutuisivat tälle varoalueelle. Huomiona, että suunniteltu tukiasema ei missään suhteessa olennaisesti poikkea muista käyttämistämme tukiasemista. Yhteenvetona voidaan todeta, että matkaviestitukiasemat anteineen eivät ole määräysten mukaisesti toteutettuina vaaraksi ihmisille. STUK on julkaissut seuraavat em. asioita laajemmin käsittelevät julkaisut, jotka ovat luettavissa STUK:n kotisivuilta ( Matkapuhelimet ja tukiasemat (03/2003) Ionisoimaton säteily ja ihminen (07/2005) Radioaallot ympäristössämme (01/2009) Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa (STUK-TR 16, elokuu 2014) Tekstiote STUK:in julkaisusta Radioaallot ympäristössämme sivulta 3 (01/2009): Puhelimen lähetysteho määräytyy tukiasemayhteyden laadun mukaan; mitä lähempänä tukiasema on, sitä pienempää tehoa puhelin joutuu käyttämään. Puhelin siis säätää tehon aina mahdollisimman pieneksi siten, että yhteys tukiasemaan kuitenkin säilyy ohjeistuksen antennien

3 Lupatunnus POI Sivu 3 asennusta, tukiasemapaikan valintaa, käytettyjä tehoja, antennivahvistuksia ja muita tähän vaikuttavia tekijöitä koskien. Normaalissa käyttöympäristössä tyypillinen lähetysteho ja siten myös altistuminen on GSM-puhelimilla noin kymmenesosa ja 3G-verkkoa käyttävillä puhelimilla sadasosa maksimitehosta. Puhelimilla huonossa kentässä, esimerkiksi kellarissa, liikkuvassa autossa tai junassa teho on lähempänä maksimia. Tekstiote STUK:in julkaisusta Radioaallot ympäristössämme sivulta 7 (01/2009): Matkapuhelimen aiheuttama altistus vähenee merkittävästi, kuntukiasemayhteys on hyvä. Tekstiotteita Mobiili ja terveys -sivustolta (mobiilijaterveys.fi): Sivustoilla on tietoa matkaviestinten ja tukiasemien vaikutus ihmiseen ja terveyteen. Mobiili ja terveys -sivusto jakaa puolueetonta, tutkittua tietoa mobiililaitteiden vaikutuksista. Sivustolla kerrotaan kansantajuisesti, miten mobiiliverkot toimivat, miten sähkömagneettiset kentät vaikuttavat ihmiseen ja miten matkapuhelinten ja tukiasemien radiotaajuuksien käyttöä valvotaan. Sivuston koostamisessa ovat olleet mukana mm. kaikki matkaviestinoperaattorit. Vaikutuksia tutkittu laajasti Mobiiliviestinnän terveysvaikutuksia on tutkittu vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa niin valvovien tahojen, viranomaisten kuin yritystenkin aloitteesta. Suomessa aihetta on tutkittu kansallisissa EMF-tutkimusohjelmissa aina 1990-luvulta saakka. Tutkimuksen kohteena ovat olleet biologiset ja terveysvaikutukset kaikissa ikäryhmissä lapsista vanhuksiin. Mobiililaitteiden ja -viestintätekniikan osalta ei löydy näyttöä siitä, että altistuminen aiheuttaisi haittaa terveydelle. WHO:n lausunto Ionisoimattoman säteilyn biologisten vaikutusten ja lääketieteellisten sovellusten alueelta on julkaistu suunnilleen artikkelia kuluneen 30 vuoden aikana. Eräät ihmiset kokevat, että lisää tutkimusta tarvitaan, vaikka tieteellinen tutkimukseen perustuva tieto on tällä alueella nyt laajempaa kuin esim. useimpien kemikaalien kohdalla. Pohjautuen viimeisimpään tieteellisten tutkimusaineistojen yhteenvetoon WHO on tehnyt johtopäätöksen, jonka mukaan ei ole näyttöä siitä, että altistumisesta alhaisille sähkömagneettisille kentille olisi terveysvaikutuksia. Ionisoimaton säteily ei aiheuta terveyshaittoja Ionisoimattoman säteilyn ei ole todettu aiheuttavan ihmiselle terveydellistä haittaa. Vaaratonta säteilyä esiintyy esimerkiksi silloin, kun hehkulamppu palaa, leivänpaahdin paahtaa, mikroaaltouunia käytetään tai puhutaan kännykässä. Myös varashälyttimien ja lentokenttien tunnistusjärjestelmien toiminta perustuu ionisoimattomaan säteilyyn. Tukiasemat vastaanottavat ja välittävät Tukiasema muodostuu vastaanottimesta, radioantenneista sekä

4 Lupatunnus POI Sivu 4 yhdestä tai useammasta radiolähettimestä. Kokonaisuus toimii kaksisuuntaisesti lähettäen ja vastaanottaen radiosignaaleja. Voidaankin sanoa, että tukiasemat ovat langattoman viestinnän keskuksia ja mobiililaitteiden välisiä linkkejä. Raja-arvot takaavat turvallisuuden Tukiasemille ja matkapuhelimille on asetettu sähkömagneettisen säteilyn raja-arvot, joissa on huomioitu kaikkien väestöryhmien turvallisuus. Tukiasemat sijoitetaan siten, että kenttien voimakkuudet ovat kaukana määritellyistä turvallisuusrajoista. Säteilyturvakeskus STUK valvoo tukiasemien voimakkuuksia. Raja-arvojen ylityksiä ei ole havaittu. Radiotaajuuksien voimakkuus vähenee, kun etäisyys antennista kasvaa. Turvallinen etäisyys normaalista ulos sijoitettavasta tukiaseman antennista on noin kaksi metriä. Rakennuksen sisällä olevasta tukiasemasta turvallinen etäisyys on jo muutaman senttimetrin päässä. Tukiasemien rakentaminen on tiukasti säänneltyä. Paikan valinta tapahtuu aina turvallisuusseikkojen lisäksi esimerkiksi maisemalliset arvot huomioon ottaen. 5. Tukiaseman tarpeellisuus Tukiasemapaikkojen rakentamistarvetta pyritään suunnittelemaan ja ennustamaan vuosiksi eteenpäin. Suunnitelmat perustuvat nykyisen ja lähitulevaisuuden teknologioiden asettamiin vaatimuksiin. Nykyinen maanlaajuinen matkapuhelinverkko tunnetaan GSM-verkkona, Teleoperaattorit rakentavat parhaillaan sen rinnalle ns. 3G-verkkoa (UMTS) ja 4G-verkkoa (LTE). 3G- ja 4G-verkkotekniikat mahdollistavat etenkin suurta datakapasiteettia vaativat langattomat telepalvelut (internet, sähköposti, video- ja mobiilipalvelut). Näistä on myös tulossa maanlaajuinen verkko ja ne tulevat korvaamaan myöhemmin purkautuvan GSM-verkon. 3G ja 4G verkkoja rakennetaan pääasiassa olemassa olevien tukiasemapaikkojen kautta. Näin pyritään tekemään aina kun se on mahdollista, koska uuden tukiaseman rakentaminen on kallis investointi. Aiempaa suuremmat tiedonsiirtomäärät, -nopeudet ja käytettävä teknologia edellyttävät kuitenkin lisäksi myös uusien tukiasemapaikkojen rakentamista. Tukiasemapaikkojen määrän, tiheyden ja sijainnin kehitys seuraa myös pitkälti sekä asukasmäärän että sen tiheyden ja sijainnin kehitystä. Uusien tukiasemapaikkojen sijoitus pyritään valitsemaan niin, että ne antavat parhaan alueellisen kuuluvuuden. Onkin hyvin tavallista, että matkaviestintukiasemia rakennetaan asutuksien keskelle osaksi muuta infrastruktuuria. Toisin sanoen palvelua tehdään sinne, missä asiakkaatkin ovat. 3G- ja 4G-tukiaseman signaali vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, joten tukiasemat rakennetaan lähelle asiakkaita. Matkaviestinverkko koostuu kolmen tyyppisistä tukiasemista, eli makro-, mikro- ja pikosoluista. Makrosolutukiasemien kantama on muutamasta kilometristä 20 kilometriin. Mikrosolutukiasemat hoitavat liikennettä muutamien satojen metrien säteellä, eli esimerkiksi yhdellä kadulla tai aukiolla. Pikosolutukiasemia käytetään esimerkiksi yksittäisten

5 Lupatunnus POI Sivu 5 kokoustilojen tai paikallisten katvealueiden kapasiteetin kasvattamiseen. Tässä suunnitellussa tukiasemassa on kyseessä mikrosolutukiasema, joka tulee palvelemaan aluetta muutaman sadan metrin säteellä. Kolsarin alueen asukkailta on tullut runsaasti valituksia heikosta matkapuhelimien toiminnasta. Uudelle tukiasemalle on Kolsarin alueella selkeä tarve. Suunniteltu masto ja laitesuoja palvelevat myös muiden teleoperaattoreiden tarpeita. Yleisesti ottaen kunnan ja kaupungin yhtenä tehtävä mielestämme on pyrkiä edistämään ja parantamaan alueen asukkaille palveluita. Uskomme, että lähialueella oleville asukkaille 3G- ja 4G matkaviestinverkkojen palvelujen toimivuus on tärkeää. Matkaviestinpalvelujen luotettava kuuluvuus ja kapasiteetti ovat mielestämme useille käyttäjille jopa turvallisuuskysymys. Muilla naapureilla ei ole huomauttamista. Poikkeus Lisäselvitys MRL 58 (rakentaminen asemakaavan lähivirkistysalueelle) Kaavoitus: Etelä-Kolsarin asemakaava, Lähivirkistysalue (VL) Muuta: Hanke koskee matkaviestintukiaseman rakentamista Kolsarin kylään. Hakija on vuokrannut kunnalta n. 60 m2:n alueen asemakaavan lähivirkistysalueelta. Maanvuokrasopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi alkaen ja päättyen Masto on rakenteeltaan harukseton ns. vapaasti seisova 36 m korkea antennipylväs, ns. putkipylväs ja siihen liittyy laitesuoja (8,5 m2). Kohteelle kuljetaan kevyenliikenteen väylää pitkin, jonka varrella on murskepintainen kääntöpaikka. Masto sijoittuu lähimmillään n. 55 m päähän asuinrakennuksista. Rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi poikkeamisen TeliaSoneran matkaviestintukiaseman rakentamiseksi määräaikaisena kymmeneksi vuodeksi kunnan vuokraamalla maalla yleiskaavan VL-alueella Strömsbyn kylässä. Lausunnot Lausunnon antaja Kaavoitusyksikkö Kantatilalaskelman mukaan tilalla 4:5 (rek. 1964) on 4 rakennuspaikkaa. Lausunnon antaja Kaavoitusyksikkö Lausuntopvm Ecosite Oy hakee matkapuhelintukiaseman tilalle Nybacka ( ) Etelä-Kolsarin asemakaava-alueelle. Tukiasemaan kuuluu 36 metriä korkea ristikkomasto sekä 8,5 m2:n laitesuoja.

6 Lupatunnus POI Sivu 6 Masto ja laitesuoja haetaan lähivirkistysalueelle (VL), jolle ei asemakaavassa ole osoitettu rakennusoikeutta. Lähin asuintalo on noin 55 metrin päässä mastosta. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut puoltaa anomusta. Kun otetaan huomioon maaston muodot, alueen puusto ja puistoalueen pinta-ala, ei hakemuksen mukaisen rakentamisen voida katsoa aiheuttavan merkittävää maisemallista haittaa. Hakemuksen mukaisen poikkeamisen myöntäminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Liitteet Päätösehdotus Valtakirja Omistus- ja hallintaoikeuden selvitys Ote peruskartasta Ote asemakaavasta Kiinteistörekisteriote Pääpiirustukset Kaupparekisteriote Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää suostua hakemukseen määräaikaisena MRL 137 :n nojalla. Toimenpideluvan hakemiselle on erityiset edellytykset. Päätösehdotuksen perustelut Ehto: Masto saa olla paikallaan enintään asti. Kyseessä on matkaviestintukiaseman rakentaminen yleiskaavan lähivirkistysalueelle. Kaavoittaja puoltaa hakemusta. Kun otetaan huomioon maaston muodot, alueen puusto ja puistoalueen pinta-ala, ei hakemuksen mukaisen rakentamisen voida katsoa aiheuttavan merkittävää maisemallista haittaa. Määräaikaisena hankkeen ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hanke ei aiheuta MRL 172 :ssä tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hakemuksen tueksi on erityisiä syitä.