Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta

Transkriptio

1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen LAUSUNTO Dnro EPOEL Y/37/07.04/2013 Kristiinankaupungin kaupunki PL KRISTIINANKAUPUNKI Viite Asia: Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YV A-selostus Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta Natura-arvioinnin tarveharkinta on esitetty hankkeen YVA-selostuksen luvussa 10.5 (vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien alueisiin). Yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa on lisäksi arvioitu luvussa 17.6 (Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset). Arviointiselostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa todetaan, että EL V-keskus antaa erikseen lausunnon Natura-arvioinnin tarveharkinnan riittävyydestä ja luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-vaikutusarvioinnin tarpeellisuudesta. Tarveharkinta Natura-arvioinnin tarveharkinta perustuu Natura-tietolomakkeiden tietoihin. Lisäksi siinä on hyödynnetty ympäristöhallinnon ohjeistuksia ja YVA-menettelyn aikana tehtyjä luontoselvityksiä. Tarveharkinnassa on pohdittu hankkeen vaikutuksia seuraavien Natura-alueiden luontoarvoihin: Hanhikeidas FI (SPA/SCI), Kukilankeidas FI (SCI), Mankaneva FI (SCI), Lapväärtin kosteikot FI (SPA/SCI), Haapakeidas FI (SPA/SCI), Pyhävuori FI (SCI), Tegelbruksbacken FI (SCI) ja Pohjoislahden metsä FI (SCI). Tarveharkinnan mukaan hankealue sijoittuu niin etäälle kaikista Natura-alueista, että vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa esitettyihin luontotyyppeihin tai kasvi- ja nisäkäslajeihin ei arvioida syntyvän kummassakaan toteutusvaihtoehdossa. Tarveharkinnassa katsotaan potentiaalisia vaikutuksia voivan aiheutuvan Hanhikeitaan, Haapakeitaan sekä Lapväärtin kosteikkojen Natura-alueiden pesimälinnustolle kriteerilajeista kurjalle, laulujoutsenella, kaakkurille ja kuikalle, joiden ruokailulennot voivat satunnaisesti kulkea hankealueen yli. Lintujen suorimmat lentoreitit esim. merenrannikolle eivät kuitenkaan merkittävästi risteä hankealueen kanssa. Hanhikeitaan Natura-alue sijoittuu hankealueen koillis-/itäpuolelle, jolloin hankevaihtoehdon 2 pohjoisimmat voimalat aiheuttavat Natura-alueen pesimälajeille (lähinnä kuikalle ja kaakkurille) potentiaalisesti hieman vaihtoehtoa 1 suuremman törmäysriskin, mikäli lintujen lentoreitit suuntautuvat rannikolle. Luontoselvitysten aikana tehtyjen havaintojen perusteella em. lajien ylilentoja tapahtuu hankealueen kohdalla melko harvoin. Mahdolliset törmäykset arvioidaan harvinaisiksi satunnaistapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien esiintymiseen Natura-alueella. On myös mahdollista, että tuulivoimapuiston rakentamisen ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde Alvar Aallon katu 8 Korsholmanpuistikko 44 Torikatu 40 PL 156, Seinäjoki PL 262, Vaasa PL 77, Kokkola NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN 1 SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel Alvar Aallon katu 8 Korsholmsesplanaden 44 Torggatan 40 PB 156, Seinäjoki PB 262, Vasa PB 77, Kar/eby

2 Dnro EPOELY/37/07.04/2013 2/6 jälkeen lintujen käyttäytyminen muuttuu siten, että ne eivät liiku tuulivoimaloiden alueella. Tämä karkottava häiriövaikutus vähentää lintujen riskiä törmätä tuulivoimaloihin. Natura-alueella pesiville linnuille riittää jatkossakin runsaasti korvaavia ruokailualueita Natura-alueen ympäristössä ja mm. kuikka ja kaakkuri pystyvät kulkemaan ruokailulennoillaan merelle myös tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Tuulivoimapuiston kiertämisestä ei aiheudu linnuille merkittävää energianhukkaa, koska kiertämiseen tarvittava lentomatka on hyvin pieni. Hankkeen arvioidaan voivan vähäisessä määrin lisätä Natura-alueilla!epäilevien ja hankealueen kautta muuttavien lintujen törmäyskuolleisuutta sekä aiheuttaa estevaikutuksia lintujen muuttoreiteille. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin suurimmaksi osaksi rannikkoalueen kautta kulkevan lintujen päämuuttoreitin itäpuolelle, mikä vähentää aiheutuvia vaikutuksia. Merkittävimmät lepäilyalueet sijoittuvat päämuuttoreittien varrelle, eikä tuulivoimapuisto aiheuta erityistä törmäysriskiä niillä esiintyvälle linnustolle. Potentiaalisesti suurimmat vaikutukset kohdistuvat hankealuetta lähimmälle Hanhikeitaan Natura-alueelle, jolla pesivät ja levähtävät muuttolinnut saattavat muuttaa osittain hankealueen kautta. Kuitenkin ainakin osa linnuista voi saapua alueelle hankealueen pohjoispuolitse tai hankealueen kaakkoispuolelle sijoittuvien pelto- ja suoalueiden muodostamaa johtolinjaa seuraillen. Kriteerilajeista vaikutuksia voi kohdistua lähinnä kurkeen ja naurulokkiin, joiden on havaittu muuttavan vähäisessä määrin hankealueen kautta. Koska lajien päämuuttoväylä ei kuitenkaan sijoitu hankealueen kohdalle ja lajien kannat ovat elinvoimaisia, tuulivoimapuiston ei arvioida vaikuttavan lajien esiintymiseen Hanhikeitaan Natura-alueella. Lapväärtin kosteikkojen Natura-alueeseen sisältyvät kohteet sijoittuvat useita kilometrejä hankealueen länsipuolelle. Muuttavien ja levähtävien lintujen pääasialliset lentoreitit Natura-alueelle eivät todennäköisesti risteä päämuuttoreitistä selvästi itään olevan hankealueen kautta. Kalasääsken törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi yksittäistapauksiksi. Tuulivoimapuiston vaikutukset edellä mainittujen lajien esiintymiseen Natura-alueella arvioidaan vähäisiksi. Mlkonkeitaan tuulivoimapuiston mahdollisesti aiheuttama törmäyskuolleisuus ja siitä johtuvat populaatiovaikutukset lähimpien Natura-alueiden suojeluperusteissa esitettyyn lajistoon arvioidaan vähäisiksi. Tuulivoimapuiston aiheuttama estevaikutus ja paikalliset muutokset lintujen muuttoreiteissä arvioidaan lieviksi. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittäviä häiriövaikutuksia Hanhikeitaan tai kauempana sijaitsevien Natura-alueiden muutto- tai pesimälinnustolle. Suunnitellulla tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen luontotyyppien levinneisyyteen tai edustavuuteen, eläin- ja lintulajien esiintymiseen Natura-alueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueen eheyteen. Arvio sähkönsiirron vaikutuksista Sähkönsiirtoreitti B sijoittuu Pyhävuoren Natura-alueeseen kuuluvan Etelävuoren alapuoliseen maastoon, minkä vuoksi rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin. Voimalinjan rakentaminen ilmajohtona

3 Dnro EPOELY/37/07.04/2013 3/6 lisää voimajohtimia olemassa olevaan johtokäytävään ja kasvattaa siten metson riskiä törmätä voimajohtoihin. Sähkönsiirron vaikutukset metsoon arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska voimajohto sijoittuu jo olemassa olevaan johtokäytävän yhteyteen. Sähkönsiirtoreitti B sijoittuu niinikään Tegelbruksbackenin ja Pohjoislahden metsät Natura-alueiden pohjoispuolelle. Voimajohtojen ja Natura-alueiden väliin jää jo olemassa oleva sähkönsiirtoreitti. Tämän vuoksi voimajohdon rakentamisella ei arvioida olevan vähäistä suurempia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin tai koko Natura-alueisiin. Sähkönsiirtovaihtoehdoilla A ja B ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen luontotyyppien levinneisyyteen tai edustavuuteen, eläin- ja lintulajien esiintymiseen Natura-alueella, niiden suotuisaan suojelutasoon tai Natura-alueen eheyteen. Yhteisvaikutukset linnustoon Yhteisvaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti suuriin ja tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiisiin muuttolintulajeihin kuten kurkiin, joutseniin, hanhiin, kuikkalintuihin, metsäkanalintuihin sekä petolintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Arvioinnissa on hyödynnetty lähimpien tuulivoimahankkeiden, Lappfjärdin ja Lakiakankaan, Metsälän, Jäneskeitaan, Mikonkeitaan ja Korvennevan tuulivoimahankkeiden muutto- ja pesimälinnustoselvityksiä sekä Pohjanmaan ja Satakunnan alueilta laadittuja muita lintujen muuttoreittejä ja tärkeitä levähdysalueita tarkastelevia selvityksiä. Use~t samalle muuttoreitille sijoittuvat tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa kasautuvia (kumuloituvia) vaikutuksia rannikkoalueen kautta muuttavaan linnustoon ja lintupopulaatioihin. Vaikutukset ilmenevät lähinnä lintujen muuttoreiteissä tapahtuvien muutosten sekä mahdollisten törmäysten muodossa. Metsälän ja Uttermossan tuulivoimapuistohankkeet ovat Mikonkeitaan lähimmät ja merkittävimmät yhteisvaikutuksia aiheuttavat hankkeet. Muuttolinnuston kannalta vaikutuksia aiheuttavat myös hieman pohjoisempana sijaitsevat Lappfjärdin, Lakiakankaan, Lappfjärd-Dagsmarkin sekä Västervikin tuulivoimapuistohanke valtatien 8 länsipuolella. Nämä muodostavat yhdessä vähintään 15 km leveän esteen pohjois-etelä-suunnassa lintujen luontaista muuttosuuntaa vastaan. Esim. Västervikin ja Metsälän hankealueiden kohdalla jää vain noin kilometrin levyinen lentoväylä, joka voi olla suurille muuttolintulajeille liian ahdas. Tällöin muuttolinnut joutuvat kiertämään tuulivoimapuistot joko lännen tai idän puolelta. Suoraan Ruotsista Selkämeren yli saapuville muuttolinnuille, kuten osalle metsähanhista ja laulujoutsenista, yhteisvaikutuksia muodostuu myös Kristiinankaupungin Närpiön sekä Siipyyn merituulipuistoista. Edellä luetellut maa- ja merituulivoimapuistot muodostavat yhdessä Merikarvian, Korvennevan, Korpi-Matin sekä Jäneskeitaan tuulivoimapuistohankkeiden kanssa lähes yhtenäisen, noin 35 km leveän esteen lintujen koillinen-lounas -suuntaiselle lentoreitille. Mikonkeitaan tuulivoimahanke ei välttämättä merkittävästi lisää muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia, koska hanke sijoittuu useiden lintulajien nykyisten päämuuttoväylien itäosiin tai kokonaan niiden itäpuolelle. Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot voivat kuitenkin siirtää mm. kurkien ja metsähanhien muuttoreittejä

4 Dnro EPOELY/37/07.04/2013 4/6 idemmäksi, jolloin myös Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset voivat lisääntyä. Muuttoreittien siirtymistä voi tapahtua ainakin länsi-lounaistuulten vallitessa. Muuttoreittien siirtyessä saattaa mm. Kristiinankaupungin levähdysalueiden merkitys kerääntymisalueina heikentyä ja vastaavasti idempänä sijaitsevien peltoalueiden merkitys lisääntyä. Muuttoreittien mahdollisella siirtymisellä ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen suurta merkitystä, koska tuulivoimapuistojen kiertämisestä aiheutuva ylimääräinen lentomatka on melko pieni verrattuna lintujen tuhansia kilometrejä pitkään muuttomatkan. Lisäksi!epäilyyn ja ruokailuun soveltuvia korvaavia peltoalueita on todennäköisesti riittävästi tarjolla myös uusien muuttoreittien varrella. Mikonkeitaan tuulivoimapuisto lisää kuitenkin niille linnuille aiheutuvia törmäysvaikutuksia, jotka eivät mahdollisesti väistäkään tuulivoimaloita. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakaavoihin merkittyjen tuulivoimapuistojen on toteutuessaan arvioitu karkeasti aiheuttavan muutamien satojen lintujen törmäyskuoleman vuosittain. Ma!!innusten mukaan törmäyskuo!leisuus on suurella osalla tarkastelluista tuulipuistoalueista suhteellisen pieni käsittäen korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa. Mahdollisen törmäyskuolleisuuden populaatiotason vaikutus tulisi vaihtelemaan lajeittain, mutta kokonaisuutena törmäyksillä tuskin on merkittävää vaikutusta minkään muuttolintulajin kantaan. Suurimmat riskit ovat taantuvilla ja alueiden kautta yleisesti muuttavilla lajeilla, kuten metsähanhella. Myös hankealueiden kautta ruokailualueilleen lentäville kuikkalinnuille voi aiheutua este- ja törmäysvaikutuksia. Metsälän ja Mikonkeitaan pesimälinnustoselvitysten perusteella alueiden kautta kulkee kuikkalintujen ravinhonhakulentoja, mutta havaittujen lentojen määrä on niin vähäinen, ettei tuulivoimapuistojen aiheuttamista este- ja törmäysvaikutuksista arvioida muodostuvan populaatiotason vaikutuksia paikallisille pesimäkannoille. Yhteisvaikutukset Natura-alueisiin Potentiaalisia yhteisvaikutuksia lähiseudulle suunnitelluista muista hankkeista voi kohdistua lähinnä Natura-alueilla levähtäville tai niillä pesiville muuttolinnuille, joiden on todettu muuttavan näiden hankealueiden kautta. Mikonkeidasta lähimmät, potentiaalisia yhteisvaikutuksia muodostavat hankkeet ovat Metsälän, Västervikin sekä Uttermossan tuulivoimapuistohankkeet. Välittömästi näiden pohjoispuolelle sijoittuvat Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueet. Hankkeet muodostavat yhdessä vähäisiä tai kohtalaisia este- ja törmäysvaikutuksia alueiden kautta muuttavalle linnustolle. Lähimpien Natura-alueiden suojeluperusteina olevista lajeista alueiden kautta muuttaa jonkin verran tuulivoimalatörmäyksille alttiiksi arvioituja metsähanhia, kurkia ja laulujoutsenia sekä törmäysvaikutuksille herkistä petolintulajeista kalasääskeä. Sääksien reviirit ovat laajoja ja voivat ulottua useiden tuulivoimapuistojen alueille. Hanhien ja joutsenten levähdysalueita sijoittuu mm. Metsälän hankealueen länsipuolella, Pakankylän pelloille. Hankkeista ei arvioida muodostuvan merkittäviä häiriövaikutuksia levähtäville linnuille. Lisäksi hankealueiden kautta muuttaa jonkin verran nauru- ja pikkulokkeja. Hankkeiden muuttolintuseurannoissa havaitut yksilömäärät ovat melko alhaisia, joten este- ja törmäysvaikutusten ei arvioida vaarantavan kyseisten lajien esiintymistä lähimmillä Natura-alueilla.

5 ~~1 Dnro EPOELY!BS/07.04/2013 5/6 Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen ei arvioida merkittävästi lisäävän muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutuksia. Luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi hankkeen vaikutuspiirissä oleville Natura-alueille ei käytettävissä olevan tiedon perusteella ole tarpeen. EL V-keskuksen lausunto EL Y-keskus yhtyy tarveharkinnassa esitettyyn arvioon, että tuulivoimapuiston alueella tehtävistä toimista ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa esitettyihin luontotyyppeihin tai kasvi- ja nisäkäslajeihin kummassakaan toteutusvaihtoehdossa. Sen sijaan sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutusten arvioinnista puuttuu pohdinta mahdollisista vaikutuksista liitooravan esiintymiseen Tegelbruksbackenin Natura-alueella. Eliölajitietokanta Hertassa on havaintoja liito-oravan esiintymisestä sekä Tegelbruksbackenilla sähkölinjan eteläpuolella että linjan pohjoispuolella, vaikka lajia ei vielä ole kirjattu tietolomakkeeseen suojeluperustelajiksi. Tarveharkintaan kuuluisi näin ollen pohdinta sähkönsiirron toteuttamisen mahdollisista vaikutuksista liito-oravan liikkumiseen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä ruokailu-alueiden välillä. Tarveharkintaa on tarpeen tästä näkökulmasta täydentää hankkeen jatkokäsittelyssä ja tarvittaessa tehdä luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettu vaikutusarviointi. ELY-keskus katsoo edelleen, että tarveharkinnassa esitetyillä perusteilla suunnitellulla tuulivoimapuistolla yksinään ei todennäköisesti ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen lintulajien esiintymiseen Natura-alueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueiden eheyteen. YYA-selostuksessa on pohdittu myös kyseisestä tuulivoimapuistosta yhdessä muiden hankkeiden kanssa tarkastellen mahdollisesti aiheutuvia heikentäviä vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden (SPA) linnustoon. Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen ei arvioida merkittävästi lisäävän muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutuksia eikä varsinaista Natura-arviointia pidetä tarpeellisena. Toisaalta selostuksessa todetaan, että suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot voivat siirtää mm. kurkien ja metsähanhien muuttoreittejä idemmäksi, jolloin myös Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset voivat lisääntyä. Muuttoreittien siirtymistä voi tapahtua ainakin länsi-lounaistuulten vallitessa. Mikonkeitaan tuulivoimapuisto lisää niille linnuille aiheutuvia törmäysvaikutuksia, jotka eivät mahdollisesti väistäkään tuulivoimaloita. Muuttoreittien siirtyessä saattaa mm. Kristiinankaupungin levähdysalueiden merkitys kerääntymisalueina heikentyä ja vastaavasti idempänä sijaitsevien peltoalueiden merkitys lisääntyä. Ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta EL Y-keskus piti tärkeänä tavoitteena muuttolinnustolle aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemistä jättämällä tuulivoimaloille herkkien suurikokoisten lajien (laulujoutsen, metsähanhi, merihanhi, kurki, merikotka) päämuuttoreiteille Pohjanlahden rannikolle ja erityisesti Suupohjan pullonkaula-alueelle tuulivoimaloista vapaa suojavyöhyke. Tältä kannalta katsoen maakuntakaavaehdotuksen tuulivoimaalueista.kyseenalaiseksi katsottiin myös Metsälä-Norrvikenin eteläosa, johon Mikonkeitaan tuulivoimapuiston länsiosa sijoittuu. Vaihemaakuntakaavan linnustovaikutus-

6 .FP Dnro EPOELY/9:1/07.04/2013 6/6 ten arvioinnissa Metslä-Norrvikenin eteläosa katsottiin sääksen kannalta kaikkein riskialtteimmaksi törmäysriskianalyysin perusteella. Muuttavien joutsenten, hanhien ja kurjen törmäysriskitarkastelussa tämä tuulivoima-alue oli toiseksi riskialttein sekä muuttavien merikotkien ja piekanan törmäysriskin tarkastelussa neljänneksi riskialttein. Lisäksi on otettava huomioon, että vaihemaakuntakaavan yhteisvaikutusten tarkastelusta puuttuivat Etelä-Pohjanmaan puolelle suunnitellut tuulivoimahankkeet, kuten Hanhikeitaan koillispuolella sijaitseva Rajamäenkylän tuulivoimapuistohanke. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston linnustoselvitysten perusteella ja tar"\ieharkinnassa esitetyillä perusteilla nimenomaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston merkitys Naturaalueiden linnustolle aiheutuvien yhteisvaikutusten kannalta ei kuitenkaan ilmeisesti ole niin suuri kuin vaihemaakuntakaavaa varten tehdyt teoreettiset laskelmat näyttäisivät, joten luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tämän hankkeen yhteydessä ei liene tarpeen. Kaikista suunnitteilla olevista hankkeista yhdessä aiheutuvien vaikutusten merkittävyyttä muuttavalle linnustolle ja Natura-alueiden suojeluarvoille on tarkoituksenmukaisinta pohtia Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöksen yhteydessä. Luonnonsuojeluryhmän päällikkö Ylitarkastaja Ylitarkastaja ~n 0~ ka1 QC(;(c Matti Kyröläinel /