Jyväskylän yliopiston elinikäisen oppimisen strategia

Transkriptio

1 1 Jyväskylän yliopiston elinikäisen oppimisen strategia Tässä Jyväskylän yliopiston elinikäisen oppimisen strategiassa esitetään strategiatyön lähtökohdat, elinikäisen oppimisen tavoitteet ja strategiset päälinjaukset toimenpidesuosituksineen. Elinikäisen oppimisen strategian lähtökohtina ovat Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia, vuonna 2002 laadittu aikuiskoulutusstrategia, aikuiskoulutuksen laatuyliopistoesitys korkeakoulujen arviointineuvostolle vuonna 2005 ja palaute 1 sekä opetusministeriön elinikäisen oppimisen työryhmän suositukset 2 yliopistollisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Jyväskylän yliopiston elinikäisen oppimisen strategia nojaa myös Eurooppa-neuvoston Lissabonin strategiassa määriteltyyn elinikäisen oppimisen periaatteeseen, jonka tavoitteena on Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn nostaminen ja tietoon perustuvan talouden vahvistaminen. Lisäksi se kiinnittyy YK:n ja Unesco:n Education for All -prosessin (EFA) tavoitteisiin: koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen sekä koulutuksen, opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseen kaikilla tasoilla. 1 Elinikäisen oppimisen tavoitteet Elinikäisen oppimisen edistäminen Jyväskylän yliopistossa merkitsee sellaisten pedagogisesti laadukkaiden, joustavien ja monimuotoisten oppimisedellytysten ja opiskeluväylien tarjoamista, jotka mahdollistavat erilaisen lähtötason omaavien sekä erilaisissa elämäntilanteissa ja työuran vaiheissa olevien opiskelijoiden esteettömät mahdollisuudet tiede- ja tutkimusperustaiseen akateemiseen koulutukseen. Jyväskylän yliopisto toimii määrittelemänsä kokonaisstrategian mukaisesti elinikäisen oppimisen tiennäyttäjänä. Elinikäisen oppimisen tavoitteena Jyväskylän yliopistossa on: a) rakentaa osallistujien tiede- ja tutkimusperustaista osaamista, työelämän edellyttämää asiantuntijuutta ja ammattitaitoa sekä jatkuvan oppimisen valmiutta, b) vahvistaa sivistykseen perustuvaa yhteiskunnallista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä c) vastata kansalaisten henkilökohtaisista kiinnostuksista nouseviin elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Yliopiston elinikäisen oppimisen tavoitteena on lisätä tieteellisen tiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä vahvistaa yliopiston ja ympäristön alueellista, kansallista ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Elinikäisen oppimisen tavoitteena on siten vastata yhteiskunnan ja työelämän muutoksista johtuviin koulutus- ja osaamistason nostamisen sekä ammatillisen liikkuvuuden ja kehittymisen tarpeisiin. Elinikäinen oppiminen edistää myös sosiaalisia, kulttuurisia ja teknologisia innovaatioita. Näin yliopistokoulutus toteuttaa muutosprosesseja ja ennakoi tulevaisuuden osaamistarpeita. 1 Kekäläinen, H. (toim.) Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7 2 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38 1

2 2 2 Elinikäinen oppiminen Jyväskylän yliopistossa 2.1 Elinikäisen oppimisen asema ja merkitys yliopiston toiminnassa Jyväskylän yliopistossa elinikäinen oppiminen kuuluu koko organisaation perustehtäviin ja se on keskeinen osa yliopistojen yhteiskunnallista palvelutehtävää. Aikuiskoulutus ja elinikäisen oppimisen politiikka sekä elinikäisen oppimisen periaatteisiin sitoutuminen toteuttavat yliopiston perustehtävien lisäksi sivistyksen, koulutuksen ja oppimisen laadun sekä niiden vaikuttavuuden arvoja. Elinikäiseen oppimiseen sisältyy tutkintokoulutuksen, avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen kokonaisuus. Lisäksi siihen luetaan työuran läpäisevä täydennysja lisäkoulutus sekä työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavaan tutkimukseen ja kehittämiseen sisältyvä koulutustoiminta. Elinikäisen oppimisen laaja-alaiset mahdollisuudet perustuvat yliopiston edustamien tieteenalojen korkeatasoiseen tutkimukseen ja siitä kumpuavaan korkeimpaan opetukseen sekä täydennyskoulutukseen. Elinikäisen oppimisen edellytykset yliopistossa rakennetaan yhteistyössä yliopiston toimijoiden kanssa soveltamalla yhteistyömalleja, jotka hyödyntävät Jyväskylän yliopiston ja sen verkoston osaamista ja resursseja. Eri toimijat osallistuvat yhteistyöhön omien vahvuuksiensa ja erityislaatunsa mukaisesti. 2.2 Elinikäisen oppimisen jatkumo ja kouluttautumisväylät Elinikäisen oppimisen edistäminen Jyväskylän yliopistossa tarkoittaa sellaisen koulutuksellisen kokonaisuuden luomista, joka palvelee joustavasti entistä heterogeenisempaa opiskelijajoukkoa ja vastaa yksilöiden ja yhteisöjen koulutustarpeisiin yhteiskunnallisessa muutoksessa. Tämä edellyttää yliopiston koulutuksen ja sen järjestämisen uudistamista muuttuvaa toimintaympäristöä palvelevaksi. Yliopistotasoinen opiskelu nähdään jatkumona, joka voi alkaa jo toisen asteen aikana suoritettuina yliopisto-opintoina jatkuen yliopistotutkinnon jälkeen osaamisen täydentämisenä ja päivittämisenä aina ikääntyvien yliopistossa tapahtuvaan opiskeluun saakka. Yliopiston koulutusmuodot mahdollistavat yksilöiden koulutustason noston, alan vaihdon, osaamisen lisäämisen sekä aktiivisen kansalaisuuden vahvistamisen yleissivistävän opiskelun kautta. Lisäksi yliopiston koulutuskokonaisuus vastaa koulutuksen alueellisesta saatavuudesta sekä työvoiman pätevöitymisestä ja osaamisen uudistamisesta yliopiston vahvuusalueilla. Yliopistojen tarjonnassa alempaan ja ylempään tutkintoon johtavat koulutukset ja yliopistojen jatkotutkinnot ovat edelleen laajin ja merkittävin osa elinikäisen oppimisen kokonaisuutta. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu huomattava määrä muita yliopisto-opetuksen muotoja. Aikuiskoulutukseen keskittyvien avoimen yliopiston, Chydenius-instituutin ja täydennyskoulutuskeskuksen lisäksi myös tiedekunnat maisteriohjelmillaan sekä erillislaitokset ja tutkimusyhteisöt työyhteisöihin suunnatuilla tutkimus- ja kehittämishankkeillaan ylläpitävät ja kohottavat työvoiman osaamistasoa. Yhteiskunnallisen palvelutehtävän myötä yliopistossa on valmiutta edistää elämänlaajuisen oppimisen tavoitetta, jossa aikuinen ihminen hankkii osaamista formaalin tutkinto- 2

3 3 koulutuksen ja eri muodoin toteutetun aikuiskoulutuksen lisäksi myös työelämän kanssa yhteistyössä toteutetuissa tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeissa sekä työssä oppimalla. Yliopiston koulutuskokonaisuudesta vastataan enenevässä määrin eri toimijoiden yhteistyöllä toteutetuilla ja koulutusrakennetta uudistavilla toimintamalleilla. Elinikäisen oppimisen tiellä on nähtävissä erilaisia opintopolkuja. Näistä viisi tyypillisintä on kuvattu liitteessä Tutkinnot, koulutusrakenteet ja kulttuurit elinikäisen oppimisen resurssina Yliopiston tiedekunnat vastaavat tutkintotavoitteisesta kandidaatti-, maisteri- ja tohtorikoulutuksesta. Avoin yliopisto tarjoaa yliopisto-opetusta joustavasti ja monimuotoisesti eri koulutustaustoista tuleville vahvistaen näin koulutuksellista ja alueellista tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta. Täydennyskoulutus toimii asiakas- ja markkinalähtöisesti tarjoten työuran eri vaiheisiin sijoittuvaa lisä- ja täydennyskoulutusta sekä ammatillista pätevöitymiskoulutusta. Chydenius-instituutin tehtävänä on vahvistaa yliopiston elinikäisen oppimisen tavoitteiden toteutumista Keski-Pohjanmaalla. Yliopiston elinikäisen oppimisen koulutustarjonta eroaa yliopistojen ulkopuolisten toimijoiden tarjonnasta tiede- ja tutkimusperustaisuudellaan. Yliopiston tarjoama koulutus on myös pedagogisesti korkeatasoista. Näistä lähtökohdista on tärkeää rakentaa eri toimijoiden yhteistyönä koulutuksen laadun varmistukseen tehokas järjestelmä. Jyväskylän yliopiston rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa vuosille on tavoitteeksi asetettu aikuiskoulutuksen tehostaminen tutkintorakenneuudistusta hyödyntämällä ja koulutusvastuita uudelleen jakamalla. Kaksiportaisen tutkintorakenteen mahdollistama liikkuvuus, opiskelijavalintojen uudistaminen, opintoaikojen lyhentäminen sekä koulutettujen siirtyminen entistä nuorempana työelämään lisää aikuiskoulutuksen kysyntää. Tulevaisuudessa on entistä tarpeellisempaa, että työ ja erilaiset opiskeluperiodit vuorottelevat ja limittyvät. Koulutuksen eri toimijat tulisi nähdä resurssina jatkumolle, joka mahdollistaa erilaisia kouluttautumis- ja opiskeluväyliä. Yliopiston koulutustoimijoilla on erilaisia vahvuuksia. Näitä vahvuuksia yhdistämällä saavutetaan opiskelijan kannalta paras mahdollinen lopputulos. Kun eri lähtötasolta tulevat ja erilaisia koulutustarpeita omaavat opiskelijat kohtaavat yliopiston koulutustarjonnan, ensimmäinen edellytys tarpeisiin vastaamisessa on tehokas ulkoinen ja sisäinen viestintä. Jatkumojen rakentumisessa tarvitaan elinikäistä ohjausta, joka tukee henkilökohtaisten opintopolkujen valinnassa. Yliopistojen tutkintorakenteen uudistus vaikuttaa yksilölliseen koulutuskäyttäytymiseen tulevaisuudessa. Kouluttautumiskulttuurissa tarvittavan muutoksen aikaansaamiseksi yhteistyöhön tulevat entistä enemmän mukaan myös ylioppilaskunta ja alumnitoiminta. Henkilökohtaisissa opiskelusuunnitelmissa opiskelijoita kannustetaan aiemman koulutuskohtaisen suunnitelman sijaan suunnittelemaan omaa uraansa ja sitä tukevaa kouluttautumista perustutkintoa laajemmin. Tämä edellyttää ohjaus- ja neuvontapalveluiden rajapintojen selkiyttämistä ja yhteistyötä yliopiston eri toimijoiden kesken. 3

4 4 3 Strategiset päälinjaukset Yliopisto on toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille ja rakenteellisen kehittämisen toimenpidesuunnitelmissaan sitoutunut useimpiin opetusministeriön elinikäisen oppimisen työryhmän suosituksiin 3. Linjaukset koskevat työryhmän suosituksen 1 mukaisesti tutkintotavoitteista koulutusta, avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta. Jyväskylän yliopiston elinikäisen oppimisen strategiatyöryhmän ehdottamat tärkeimmät suositukset toimenpiteiksi koskevat kolmea päälinjausta: I koulutustoimijoiden yhteistyön johtaminen ja koordinointi, II monipuoliset koulutusväylät ja III koulutuksen laatu ja elinikäisen oppimisen pedagogiikka. I Koulutustoimijoiden yhteistyön johtaminen ja koordinointi Elinikäisen oppimisen kokonaisuutta yliopistossa on syytä nykyistä tehokkaammin koordinoida ja johtaa. Koulutustoimijoiden parempi yhteistyö lisää mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen tavoitteiden saavuttamiseksi ja uusien innovatiivisten koulutusmallien toteuttamiseksi. Elinikäisen oppimisen johtamisjärjestelmän kehittäminen: 1) Jyväskylän yliopistoon tulee luoda oma elinikäisen oppimisen johtamisjärjestelmä, joka perustuu koko yliopiston johtamisjärjestelmään ja joka mahdollistaa tässä strategiaasiakirjassa määritellyt tavoitteet ja toimenpiteet. Johtamisjärjestelmään kuuluvat elinikäisen oppimisen toimintojen johtaminen, koordinointi sekä strateginen suunnittelu. 2) Perustetaan yliopistoon kolmas vararehtorin tehtävä, jonka vastuualueeseen kuuluu aikuiskoulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä näihin liittyvät työelämän tutkimus- ja kehittämishankkeet. Tehtävänä on yliopiston elinikäisen oppimisen kehittäminen ja koordinointi yliopiston sisällä ja yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yliopiston sisällä kolmannen vararehtorin vastuualueeseen kuuluu mm. avoin yliopisto, Chydenius-instituutti ja täydennyskoulutuskeskus sekä yliopiston alumnityö. Ulkopuolista yhteistyötä koordinoidaan Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan alueella mm. suhteessa Jyväskylän kesäyliopistoon, ammattikorkeakouluihin, Keski-Suomen liittoon ja alueellisiin kehittämisyhtiöihin. 3) Elinikäisen oppimisen johtamisjärjestelmään kuuluu elinikäisen oppimisen neuvosto, jossa ovat edustettuina yliopiston eri koulutustoimijat ja jonka johtajana toimii kolmas vararehtori. Elinikäisen oppimisen neuvosto korvaa nykyisen aikuiskoulutuksen neuvottelukunnan. Määritellään neuvoston vastuut ja toimivaltasuhteet sekä varataan sille riittävät resurssit, vähintään yksi päätoiminen vastuuhenkilö. Elinikäisen oppimisen neuvoston tehtävänä on yliopiston elinikäisen oppimisen ja opetuksen seuranta ja arviointi. 3 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38 4

5 5 Koulutustoimijoiden yhteistyön koordinointi ja vahvistaminen: 4) Tämänhetkistä työnjakoa eri koulutustoimijoiden kesken tulee edelleen selkiyttää ja sen ongelmakohtiin tulee puuttua tavoitteena tarkoituksenmukainen työnjako ja yhteistyö. 5) Jotta elinikäistä oppimista voidaan vahvistaa, yliopiston sisäisessä rahoitusmallissa / resursoinnissa tulee nykyistä paremmin palkita eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. 6) Kehitetään käytäntöjä aikuiskoulutustoimintaa koskevien tulosten määrittelemiseksi ja arvioimiseksi niin, että kaikkien toimijoiden panokset ja tuotokset tulevat näkyviin ja huomioiduksi toiminta- ja taloussuunnitelma -prosessissa. 7) Yliopiston tuloksellisuuden arviointia ja rahoitusmallia kehitetään kolmatta tehtävää koskevaa toimintaa paremmin huomioon ottavaksi. 8) Opetuksen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyviä neuvottelu- ja sopimusmenettelyjä kehitetään eri toimijoiden yhteistyönä. 9) Sisäistä viestintää kehitetään niin, että toimijoille muodostuu jaettu ymmärrys elinikäisen oppimisen työnjaoista, vastuista ja tavoitteista. 10) Koulutustarjonnan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä eri koulutustoimijat toimivat koordinoidusti ja yhteistyössä. Markkinointi- ja tiedotusyhteistyötä lisätään yliopiston viestinnän ja aikuiskoulutustoimijoiden kesken. 11) Alueellista elinikäisen oppimisen yhteistyötä edistetään muiden maakunnan koulutustoimijoiden kanssa OECD:n arvioinnin pohjalta ja Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategiassa esitetyllä tavalla. 12) Tiedekuntiin tulee nimetä täydennyskoulutuksen yhdyshenkilöt, joiden avulla koordinoidaan täydennyskoulutuksen järjestämistä ja maksullisten koulutuspalvelujen tuottamista yhteistyössä eri koulutustoimijoiden kanssa. 13) Yliopisto huolehtii siitä, että täydennyskoulutuksen hinnoitteluperiaatteet eivät johda kilpailutilanteiden vääristymiin. 14) Erilaisen hanketoiminnan yhteydet täydennyskoulutukseen selkiytetään. II Monipuolisten koulutusväylien vahvistaminen Yliopistossa tehdään entistä näkyvämmäksi elinikäisen oppimisen erilaisia opintopolkuja (ks. liite 1), jotka tukevat opiskelijoiden etenemistä yksilöllisten opiskeluedellytysten ja opiskelutavoitteiden suuntaisesti. Koulutukselliset jatkumot: 15) Tiedekunnat kehittävät kandidaatti- ja maisterintutkinnon sekä jatkotutkintojen jatkumoa elinikäistä oppimisen periaatteita edistäviksi hyödyntäen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mahdollistamaa liikkuvuutta ja erilaisia tutkintoväyliä. Jatkumoita kehitetään yhteistyössä avoimen yliopiston, Chydenius-instituutin ja täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. 5

6 6 16) Avoimen yliopiston, Chydenius-instituutin ja täydennyskoulutuskeskuksen koulutustarjonnasta laaditaan pitkän tähtäimen toteuttamissuunnitelma. 17) Avoimen yliopiston koulutusväylät (avoimen yliopiston kautta yliopistokoulutukseen eteneminen, avoimen yliopiston väylä, alempien tutkintojen suorittaminen avoimen yliopiston kautta ja täydentävien opintojen suorittaminen siirryttäessä koulutusasteelta toiselle, kelpoisuuteen ja pätevyyteen johtavat opinnot tutkinnon suorittamisen jälkeen) selvitetään yhteistyössä muiden koulutustoimijoiden kanssa opetusministeriön rahoittamassa yliopiston rakenteellisen kehittämisen hankkeessa, jolle on myönnetty erillinen rahoitus. 18) Yliopisto ottaa omalta osaltaan vastuuta akateemisesta täydennyskoulutuksesta. Täydennyskoulutuksen pääasiallinen koordinaatio- ja järjestämisvastuu on täydennyskoulutuskeskuksella, joka markkinoi, hallinnoi ja järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä muiden koulutustoimijoiden kanssa. 19) Alumnitoiminta organisoidaan uudelleen yhteistyössä koulutustoimijoiden kanssa. 20) Tieteellistä asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä toimiville yliopisto tarjoaa tieteellisen jatkokouluttautumisen ja tohtoritutkinnon suorittamisen mahdollisuudet. Tohtorikoulutusta hyödynnetään työuran eri vaiheissa olevien henkilöiden tieteellisessä ja ammatillisessa pätevöitymisessä. Vaikka tohtorikoulutuksessa tutkijapaikat ja resursointi keskitetäänkin nuorille opiskelijoille, on tärkeää tukea myös työkokemusta jo omaavien aikuisten jatkokoulutusta. Työelämässä olevat tohtoriopiskelijat vievät osaamisensa välittömästi yliopiston ulkopuolelle ja edistävät näin yliopiston ja ympäristön vuorovaikutusta. 21) Aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä tuetaan ja tuotteistetaan vahvuusalueilla kysynnän ja koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutuksen tuotteistamisen toimintakäytänteitä ja yhteistyömuotoja yhtenäistetään yliopiston omana toimintana ja osallistutaan Keski- Suomen alueen koulutusklusterin toteuttamiseen. Opiskelijakeskeinen ohjaus koulutusväylille 22) Opinto-ohjausta vahvistetaan Jyväskylän yliopiston opinto-ohjauksen koordinaatioryhmän suositusten mukaisesti opiskelijakeskeisen kokonaisvaltaisen mallin ja opintopolkumallin pohjalta. 23) Elinikäisen oppimisen edistämiseksi koulutustoimijat vahvistavat ohjauksen jatkumoa elinikäistä ohjausta tukevaksi. Elinikäisen ohjauksen vahvistaminen merkitsee sitä, että opiskelija saa kaikissa opiskelunsa ja urasuunnittelunsa vaiheissa riittävästi tarvitsemaansa ohjausta. 24) Elinikäistä uraohjausta vahvistetaan kattamaan myös työuran aikainen ja tutkinnon jälkeinen kouluttautuminen. Opiskelijat ohjataan HOPS:iensa kautta suunnittelemaan henkilökohtaisia opiskelu- ja työuriaan pitkäjänteisenä prosessina omaa asiantuntijuuttaan rakentaen. Näin voidaan tukea alumnitoimintaa ja tähdätä siihen, että opiskelija suorittaa tutkinnon jälkeen lisää yliopisto-opintoja avoimen yliopiston opintoina tai esimerkiksi syventää osaamistaan täydennyskoulutuksen kautta. 25) Elinikäisen oppimisen ohjaus- ja neuvontapalveluja (mm. aikuiskoulutusportaali) kehitetään vastaamaan tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen ja uuden tutkintorakenteen tuomiin haasteisiin sekä parantamaan aikuisten koulutustarpeiden tunnistamista. 6

7 7 Aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen koulutusväylien vahvistamisessa: 26) Aiemman osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi kehitetään käytänteitä opetusministeriön asiaa selvittäneen työryhmän linjausten suuntaisesti. 27) Tiedekunnat ja ainelaitokset hyödyntävät suunnitelmallisesti avointa yliopistoopetusta opiskelijarekrytoinnissa ja osa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneista rekrytoidaan avoimen väylän kautta yliopiston väylätavoitteiden mukaisesti. 28) Sovitaan tiedekuntakohtaisesti periaatteet, miten ammattikorkeakoulututkinnoista ja avoimen yliopiston opinnoista edetään kandidaatin tai maisterin tutkintoihin. III Koulutuksen laatu ja elinikäisen oppimisen pedagogiikka Yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti aikuiskoulutusta kehitetään laadullisesti yhdessä tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa ja koulutustarjontaa suunnataan yliopiston profiilin ja painoalojen mukaisesti. Koulutuksen laadun varmistus: 29) Osana yliopiston kokonaislaatujärjestelmää määritellään elinikäisen oppimisen koulutusprosessit ja laadun varmistus koulutustoimijoiden yhteistyönä. 30) Kokeillaan ja kehitetään innovatiivisia yhteistyön malleja koulutustoimijoiden välillä koulutuksen laadun turvaamiseksi ja edistämiseksi. 31) Avoimen yliopisto-opetuksen tiedeperustaisuutta vahvistetaan lisäämällä ainelaitosten ja avoimen yliopiston vuorovaikutusta ja yhteistyötä niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. 32) Elinikäisen oppimisen koulutustoimijat edistävät oman henkilöstönsä mahdollisuuksia ammatillisen ja tieteellisen pätevyyden ylläpitämiseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen: elinikäiseen oppimiseen. Elinikäisen oppimisen pedagoginen kehittäminen: 33) Laadukas aikuispedagogiikka on Jyväskylän yliopiston tunnustettu vahvuus. Elinikäisen oppimisen pedagogiikkaa kehitetään edelleen Jyväskylän yliopiston pedagogiikan periaatteiden mukaisesti lähtökohtana opetuksen tiedeperustaisuus. Kehittämisen periaatteina ovat vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys, teoreettisen ja käytännöllisen tietämyksen integrointi, oppijan sosiokulttuurisen kontekstin huomioiminen sekä opiskelijoiden ammatillisten, persoonallisten ja sosiaalisten identiteettien vahvistaminen. 34) Kehitetään koulutustoimijoiden yhteistyönä ja niiden erilaisia vahvuuksia hyödyntäen innovatiivisia pedagogisia kokeiluja, joihin liitetään arviointitutkimusta. 35) Aikuisille soveltuvia joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään edelleen hyödyntämällä erityisesti Jyväskylän yliopiston osaamista tieto- ja viestintäteknologiassa ja sen opetuskäytössä. 7

8 8 36) Sovelletaan hyväksi havaittuja joustavia pedagogisia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä opintoaikojen lyhentämisen tavoitteen saavuttamiseksi. 37) Yliopiston oman henkilökunnan pedagogisesta pätevyydestä huolehditaan hyödyntämällä yliopistopedagogisten perusopintojen ja aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen (APO) lisäksi yliopisto-opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia. 8

9 9 Liite 1. Yliopiston tyypillisimmät opintopolut 1. Nuori ylioppilas on saanut opinto-ohjauksen yhteydessä perustiedot JY:n opiskelumahdollisuuksista on saattanut osallistua jo lukion aikana avoimen yliopiston tarjoamaan opetukseen pääsee valintakokeiden kautta JY:n perusopiskelijaksi ja valmistuu kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti kolmessa vuodessa kandidaatiksi ja kandidaatista kahdessa vuodessa maisteriksi pääsee valintakokeiden kautta perusopiskelijaksi ja suorittaa alemman yliopistotutkinnon määräajassa, lähtee töihin ja palaa taas yliopistoon suorittamaan maisterintutkinnon tai opiskelee töiden ohella perusopiskelijana suorittaa alemman yliopistotutkinnon ja vaihtaa EU-alueella toiseen korkeakouluun suorittaakseen ylemmän tutkinnon yliopistossa perusopiskelijana suorittaa alemman yliopistotutkinnon ja riittävän työkokemuksen jälkeen jatkaa ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon 2. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut/suoraan tai työelämäkokemuksen jälkeen hakeutuu yliopistoon suorittamaan maisterintutkinnon täydentävien opintojen kautta (täydentävistä opinnoista säädetään OPS:ssa), jotka suoritettu avoimena yliopisto-opetuksena tai ainelaitoksen opintoina täydentää ammatillista osaamistaan täydennyskoulutuksen koulutustarjonnasta (suppeat ja laajat koulutuskokonaisuudet, esim. MBA, erityisopetus) hankkii uuden ammatillisen kelpoisuuden avoimena yliopisto-opiskeluna tai täydennyskoulutuksena 3. Työelämässä mukana oleva aikuinen/ ei korkeakouluopintoja kohottaakseen koulutustasoaan hakeutuu opiskelemaan avoimena yliopistoopiskeluna alemman yliopistotutkinnon mukaisia opintoja tiedekunnan vahvistamissa oppiaineissa, suorittaa tutkinnon tiedekuntaan sekä halutessaan pyrkii maisteriopintoihin suorittaakseen ylemmän yliopistotutkinnon täydentää ja syventää ammatillista osaamistaan täydennyskoulutuksena tai avoimena yliopisto-opiskeluna ilman tutkinto- tai kelpoisuustavoitteita tai näitä tavoitellen 4. Työelämässä mukana oleva aikuinen/maisterintutkinto suoritettuna laajentaakseen ammatillista pätevyyttään tai vaihtaakseen työnsä painotuksia hakeutuu opiskelemaan avoimena yliopisto-opetuksena tai täydennyskoulutuksena maisterin tutkinnon jälkeen osaamista kehittävään tai uuden kelpoisuuden tuottavaan opintokokonaisuuteen hakeutuu yliopiston tarjoamiin maisteriohjelmiin suorittaakseen toisen maisterintutkinnon täydentää tai syventää ammatillista osaamistaan täydennyskoulutuksena tai avoimena yliopisto-opiskeluna ilman tutkinto- tai kelpoisuustavoitteita tai näitä tavoitellen hakeutuu yliopiston tohtorikoulutukseen 5. Ikääntyvä aktiivisen työelämän jälkeen mahdollisuus tehdä yleissivistäviä opintoja avoimessa yliopistossa ja osallistua opiskeluun ikääntyvien yliopistossa 9