Depressio ei synny tyhjästä! Voimaa arkeen Lars Lindholm , Seinäjoki

Transkriptio

1 Depressio ei synny tyhjästä! Voimaa arkeen Lars Lindholm , Seinäjoki

2 Kuka minä olen? Lääkäri 1993 Työterveyshuollon ns. pitkäkurssi 1999 Yleislääketieteen erikoislääkäri 2003 Lehtimäen tk-lääkäri Psykiatrian erikoislääkäri 2013 Ensiapupsykiatrian pkl 2012 lähtien Ei kaupallisia sidonnaisuuksia

3 Porinaryhmät 1 Hyödyllistä tarjottavaa? Mitä odotat tältä päivältä? Mitä toivot saavasi mukaan täältä? Mihin kysymyksiin toivot saavasi vastauksen? Mitä muuta?

4 Esityksen menú Mielenterveyden kaksi kieltä Psykologiset perustarpeet Yksilöllinen kokemus Mitä tapahtuu, kun ihminen masentuu? Diagnoosi ja hoidon kirjo Työuupumuksen ja surun sekä diagnoosin yhteys Teoreettisia selitysmalleja Lyhyt johdatus Interpersonaaliseen hoitomalliin

5 Psykologiset perustarpeet ja ihmisen kokemus

6 Psykologiset perustarpeet Hallinnan tunne Pystyvyyden tunne Merkityksellisyyden tunne Määräytyvät yksilöllisesti Temperamentti ja persoonallisuus Arvot yms. Neuvonen: Päätä Viisaasti

7 Hallinnan tunne Ulkoiset ja sisäiset resurssit Riittävä vapaus ja mahdollisuus toimia hyvinvointimme edellyttävällä tavalla Raha, käytettävissä oleva aika, välineet jne. Keskittymiskyky, muisti ym. kognitiiviset ja fyysiset ominaisuudet jne.

8 Pystyvyyden tunne Tarpeemme leikkiä, iloita, kokea syvää keskittymistä Tarve laittaa itsemme likoon, kokeilla omia rajoja Tarve kokea kasvua ja oppimista

9 Merkityksellisyyden tunne Sosiaaliset perustarpeemme Tarve olla osa jotakin itseämme isompaa, antaa itsestämme muille ja tulla ymmärretyksi Tarve identiteetille ja roolille ryhmässä

10 Täyttymys vs. ristiriita Psykologisten perustarpeidemme täyttymistä haemme vaikka väkisin! Mitä suurempi vaje, sitä huonommin alamme voida Häiriökäyttäytyminen, Päihteet Mielenterveyden häiriöt

11 Yksilöllinen kokemus Depressio on ihmiselle tyypillinen reaktio yli voimavarojen käyviin olosuhteisiin Meillä kaikilla tulee raja vastaan jossakin Ihmisten tarpeet ja sietokyky ovat erilaiset

12 Kolme tasapainolautaa Uhkan tunne Turvallisuuden tunne Häpeä Hallinnan menettämisen pelko Varmuus Hallinnan tunne

13 Diagnoosi

14 Haastattelu ja havainnointi Potilas tulee vastaanotolle Kaikki yksilöllinen tieto Diagnoosi Ulkoiset olosuhteet Järjestelmä Hoito HV 1 HV2 HV 3 HV 4 HV HV = hoitovaihtoehto

15 Masennuksen tyypilliset oireet Kognitiiviset Affektiiviset eli tunneoireet Toiminnalliset Motivaatioon liittyvät Somaattiset

16 Depression diagnostiset oireet Kuolemantoiveet/ itsetuhoisuus Perusteettomat itsesyytökset Unihäiriöt Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen Masentunut mieliala Voimavarojen väheneminen Omanarvontunnon tai itseluottamuksen väheneminen Heikentynyt tai lisääntynyt ruokahalu Hidastuminen tai kiihtyminen Keskittymisvaikeudet

17 Hoitomuodon valinta Hoidon saatavuus Potilaan toiveet hoitoaan kohtaan Masennuksen vaikeusaste Masennuksen toistuvuus, aiempien masennusten vaikeusaste Monihäiriöisyys Aiempien hoitojen, hoitoyritysten teho ja haitat Itsemurhavaara Toimintakyky Somaattinen terveydentila L

18 Lääkettä vai terapiaa? Tiedetään, että lääkehoito ja terapia ovat yhtä tehokkaita hoitoja lievässä ja keskivaikeassa depressiossa (remissioon n. 45 % potilaista) lääkehoito + terapia yhdessä ovat merkitsevästi tehokkaampia kuin kumpikaan yksin lääkehoitoon torjuvasti suhtautuvalla teho jää heikommaksi ja hän saa herkemmin haittoja ja päinvastoin samoin terapian suhteen Eli kannattaa kuunnella potilaan toiveita hoitomuodon suhteen kunhan ensin on antanut tietoa hoitovaihtoehdoista

19 Nämä olisi hyvä erottaa tavallisesta masennuksesta Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mania- ja masennusjaksoja Somaattinen sairaus Varsinkin, jos iäkkäällä ensimmäinen masennus Endokrinologiset häiriöt, B-vitamiinien puutostilat, aivosairaudet, neurologiset sairaudet, sydänsairaudet, syöpä, uremia Jotkin lääkkeet Bentsot, solunsalpaajat, kortisoni, e-pillerit Arvioitava ajallista yhteyttä Suru, kriisi- ja stressi Yleensä lyhyempiä kuin masennus, hoitona psykososiaalinen tuki Päihteet

20 Ketkä masentuvat, esiintyvyys Suomessa Noin 5 % väestöstä Noin puolella toistuva tai pitkäaikainen Noin 10% pth:n potilaista Noin 50% psyk esh:n potilaista Masennuksista: <1% psykoottisia 4-5% vakavia 10-15% lieviä noin sva- /osasvakautta/2013 Noin 3600 työkyvyttömyyseläkettä/2013 Yhä nuoremmat päätyvät eläkkeelle masennuksen vuoksi

21 Työuupumus ja suru

22 Masennus vai työuupumus?

23 Porinaryhmät 3 Kuvailkaa oireyhtymät Tehtävä 1 (puolet ryhmistä) Työuupumus (burn out) Z73.0 Miten kuvailet? Tehtävä 2 (puolet ryhmistä) Depressio F32 Miten kuvailet?

24 Bergen Burn Out Inventory-15 ja sen yhteys masennusoireisiin Uupumusasteinen väsyminen Vähentyneet voimavarat psykomotorinen muutos (hidastuminen tai tehoton kiihtyminen) unihäiriöt Kyynistyminen Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen Keskittymisvaikeus Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen Masentunut mieliala itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset Kuolemantoiveet, itsetuhoisuus

25 Työuupumus Voimakas yhteys Masennukseen Alhaiseen työkykyindeksiin

26 Työuupumukselle altistavia tekijöitä Suuri määrällinen ja laadullinen työmäärä Alhainen työssä palkitseminen Yhteisöllisyyden puutteen kokeminen työelämässä Huonot vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön

27 Työuupumukseen liittyviä riskejä Suuri sairauslomien määrä Sairauksien aiheuttama haitta työnteolle Työkyvyn menettämisen riski

28 Suru

29 Mikä diagnoosi? F32.* Depressio / F33.* Toistuva depressio F41.2 Sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila Oireet ovat lieviä eivätkä riitä riitä erilliseen ahdistus- tai masennusdiagnoosiin F43.2* Sopeutumishäiriöt Reaktioita johonkin rasitustekijään Kesto max 6 kk, paitsi pitkittynyt masennusreaktio max 2 v Rajankäyntiä Depressiodiagnoosiin (lievä <> vaikea) Rasitustekijä ilmaistaan Z-koodilla, esim. Z73.0 Burn out, Z63.4 Perheenjäsenen katoaminen tai kuolema

30 Sairauslomaako? Tämä alue tuottaa päänvaivaa Lievä Vaikea Työn vaatimukset ja riskit? Oireiden painottuminen? Edistääkö vai haittaako työstä poissaolo toipumista? Päivärytmi Sosiaaliset kontaktit Vaikutus päihteiden käyttöön SOFAS

31 Porinaryhmät 4 Millaisia ajatuksia tai kysymyksiä heräsi: Depressio/sopeutumishäiriö vs. työuupumus Depressio/sopeutumishäiriö vs. suru

32 Mitä minulle oikein tapahtuu?

33 Masennus on monitekijäinen Geenit Synaptinen taso Solutaso Hermoverkot, neuraaliset systeemit Toiminnallinen taso Perinnöllinen alttius, monia erillisiä yhteen nivoutuvia hermostoon liittyviä mekanismeja, kasautuvia kehityksellisiä tekijöitä ja ympäristövaikutuksia. Suuri merkitys on varhaisen kehityksen haavoittuvilla vaiheilla ja ajankohtaisella vakavalla psyykkisellä stressillä.

34 Haavoittuvuus-stressimalli Haavoittuvuustekijät Lisääntynyt stressi Suojaavat tekijät Laukaisevat tekijät Epätasapaino kasvaa liian suureksi

35 Kognitiivinen teoria

36 Depressiopolku (A. Beck) 1. Kipeitä kokemuksia 2. Kokemuksen nimeäminen menetykseksi 3. Tapahtumien annetut merkitykset paisuvat 4. Kognitiivinen triadi käynnistyy 5. Masennusoireilu

37 Kognitiivinen triadi 1. Menettänyt jotakin arvokasta (perhe, ystävät, terveys, asema työelämässä) 2. Kuva itsestä negatiivinen (arvoton, ei-pidetty, kyvytön) 3. Olettaa, että epäonnistuu aina kaikessa mihin ryhtyy

38 Interpersonaalinen teoria ja hoitomalli

39 Interpersonaalinen teoria Taustalla kolme perusteoriaa 1940-luvulta 1. Psykoanalyyttisen teorian interpersonaallinen suuntaus 2. Kiintymyssuhdeteoria (Bowlby) 3. Sosiaalipsykiatrinen ajattelu Masennusta edeltää usein läheisissä ihmissuhteissa tapahtuvia muutoksia. IPT:ssä nämä ongelmat jaetaan: 1. Suru ja menetykset 2. Rooliristiriidat 3. Roolimuutokset 4. Vuorovaikutussuhteiden vähäisyys

40 Hoidon aloitus, tavoitteet (1) 1. Todetaan masennus tai sen suuntaiset oireet 2. Ihmissuhteiden ja sosiaalisten tapahtumien selvittely 3. Todetaan interpersonaalinen ongelma-alue 4. Annetaan sairaan rooli 5. Luodaan hoitosuunnitelma

41 Hoidon aloitus, tavoitteet (2) 6. Etsitään oireilun ja ihmissuhteiden yhtymäkohdat (formulaatio) 7. Varmistetaan potilaan hyväksyntä formulaatiolle 8. Vahvistetaan hoitosuhde 9. Aloitetaan psykoedukaatio, annetaan tietoa psyykkisistä ilmiöistä (normalisoidaan ihmisen kokemus) 10. Annetaan toivoa!

42 Hoidon keskivaihe Kullekin interpersonaaliselle ongelma-alueelle on oma lähestymis- ja käsittelystrategia

43 Hoidon lopettelu Yhdessä arvioidaan, mitä on saavutettu Vahvistetaan itsenäisyyttä, johdatellaan pois sairaan roolista Arvioidaan jatkohoidon tarve

44 Porinaryhmät 5 Miten päivä on ollut sinulle hyödyllinen tähän mennessä? Mitä haluaisit vielä kuulla?

45 Interpersonaalinen Rooliristiriita

46 Mikä on rooliristiriita Potilaalla ja vähintään yhdellä hänelle tärkeällä ihmisellä on ristiriitaiset odotukset heidän välisestä suhteestaan. Jännitteinen suhde Vaatimukset ylittävät resurssit

47 Milloin rooliristiriita on merkityksellinen Ristiriita valitaan hoidon fokukseksi, kun sillä vaikuttaa olevan merkittävä rooli depression synnyssä ja jatkumisessa ristiriita on toistuva ja nousee usein esille ristiriita on jumittunut potilas on pessimistinen myönteisen muutoksen suhteen potilaalla on tunne, ettei hän enää kykene hallitsemaan ristiriitaa

48 Tyypillisiä rooliristiriitaa ylläpitäviä tekijöitä 1. Ihmistä lannistava tunne, että mitään ei ole tehtävissä 2. Kommunikaatiotavat eivät kohtaa 3. Sovittamattomat erot käsityksissä tilanteesta

49 Tavoitteita Auttaa ihmistä 1. Tunnistamaan ja jäsentämään ristiriita 2. Valitsemaan suunta ulos ristiriidasta 3. Löytämään toimivampia kommunikaatiotapoja 4. Arvioimaan uudelleen omia odotuksiaan

50 Strategiat 1 1. Selvitetään depressiiviset oireet, missä mennään 2. Yhdistetään oireiden alkaminen tai paheneminen avoimeen tai verhottuun ristiriitatilanteeseen kartoitetaan, onko suhteessa mahdollisesti tapahtunut rikkomuksia

51 Strategiat 2 Määritetään rooliristiriidan vaihe a. Välienselvittely avointa tarvittaessa rauhoittele osapuolia b. Umpikuja, asemasota horjuta näennäistä harmoniaa ja rohkaise avoimeen selvittelyyn c. Hajonnut suhde/menetetty työpaikka auta surutyössä (käytä roolinmuutoksen strategioita)

52 Avoin välienselvittely Osapuolet ovat avoimesti tietoisia ristiriitaisista odotuksistaan ja tarpeistaan Aktiivisesti yrittävät etsiä muutosta, mutta eivät löydä hedelmällistä ratkaisua Usein riitaisaa

53 Umpikuja Osapuolten välinen keskustelu on katki Toinen tai molemmat kantavat hiljaista kaunaa toisilleen Verhottua hivuttavaa (valta)taistelua käydään Tyypillinen kylmä avioliitto tai jäätävä ilmapiiri työpaikalla

54 Hajonnut suhde/menetetty työpaikka (Työ)suhde on peruuttamattomasti rikkoutumassa tai jo ohi Kuolemakin on voinut käydä ja välienselvittely jäänyt kesken Hoidossa otetaan mukaan komplisoituneen surun hoidon strategioita Pyritään saamaan ihminen vapaaksi hajonneesta suhteesta, jotta hän voisi solmia uusia suhteita

55 Strategiat 3 Selvitetään Mitä potilas haluaa, odottaa suhteelta? Mitä toinen osapuoli tahtoo? Mitkä ovat ristiriidan jumiutuneita, kiveen hakattuja aiheita? Miten he ovat aiemmin selvitelleet erimielisyyksiä Mitkä ovat suhteen vahvuudet ja heikkoudet, arvokkaat asiat ja pettymykset

56 Strategiat 4 Tutkitaan, millä tavoin osapuolten yksipuoliset rooliodotukset myötävaikuttavat ristiriitaan: a. Millaisia eroja on odotuksissa ja arvostuksissa? b. Onko vaihtoehtoja? Onko niitä jo testattu? c. Onko mahdollista löytää vielä jotakin uutta? d. Mitä käytännöllisiä, arjen asioita olisi tarjolla, joiden avulla muutosta suhteeseen olisi mahdollista saada? e. Mikä yleensäkin olisi realistista?

57 Muut ihmissuhteet Onko muissa tai aiemmissa (työ)suhteissa samankaltaisia tapahtumia tai kokemuksia? Mitä hiljaisia olettamuksia on ihmisen käyttäytymisen takana? (vrt. depression kognitiivinen malli, skeemat) Mikä mahdollisesti johtaa ihmisen aina toistuvasti samanlaiseen tilanteeseen?

58 Lyhyesti 1. Tavoite on siis auttaa ihmistä tunnistamaan ihmissuhteeseen liittyvät omat monitahoiset tunteet, joissa yhdistyvät viha, pelko ja suru. 2. Toiseksi ihmistä autetaan saamaan tunnesekamelska hallintaan tarpeiden suora ilmaus toiselle toisen ajatuksia ei pidä arvailla, vaan ottaa niistä selvää impulsiivinen käyttäytyminen vähenee hallitsemattomien tilanteiden välttäminen 3. Ihminen itse päättää, mihin suuntaan hän haluaa edetä!

59 Porinaryhmät 6 Mikä on tärkein asia, mikä jää reppuun mukaasi? Miten aiot soveltaa sitä henkilökohtaisessa elämässäsi tai työssäsi?

60