Dno KANSLIA 1145/2002 Kaava 612 JOHDANTO

Transkriptio

1 Dno KANSLIA 1145/2002 Kaava 612 JOHDANTO Pajalan teollisuusalueen parasta käyttötapaa keskustan tulevana laajennusalueena on tutkittu vuonna 2002 hyväksytyn keskustan osayleiskaavan ja koko kaupungin yleiskaavan yhteydessä. Pajalan teollisuusalueen / HOK:n myllyn alueen asemakaavan muutos sisältyy kaupunginhallituksen sekä hyväksymiin vuosittaisiin kaavoitusohjelmiin kohteena A 23. Suunnittelua varten on käynnistetty erityinen Pajalaprojekti alueen kiinteistönomistajien kanssa vuorovaikutuksessa. Sen puitteissa on selvitetty yleispiirteisesti alueen maaperän saasteet vuonna 2000 ja järjestetty yleinen ideatasoinen arkkitehtikilpailu vuonna Kilpailun oli tarkoitus alun perin johtaa suoraan asemakaavanmuutosten aloittamiseen, mikäli kiinteistö- ja maankäyttöjärjestelyjä koskevat tarpeelliset sopimukset olisi saatu aikaan. Kilpailun ratkaisun yhteydessä ilmeni kuitenkin tarve yhteensovittavaan jatkotyöhön ennen asemakaavoitusta, koska ensimmäinen palkinto jätettiin jakamatta, ja koska moni palkittu työ sisälsi kehityskelpoisia ideoita. Tämä kaavarunkosuunnitelma on arkkitehtikilpailun jatkotyö, jonka tavoitteena on osoittaa Pajalan asemakaavanmuutosten suuntaviivat. Kaavarungossa esitetään alueen mitoitettu maankäyttö eri toimintoihin, liikenne- ja kunnallistekniset verkostot, rakentamisen määrä ja tapa sekä alueen kehittämisvaiheet ja kaupunkikuvalliset periaatteet. Kaavarungosta esitetään kaksi vaihtoehtoa. Nämä poikkeavat toisistaan HOK:n valssimyllyn alueen osalta, joka on tullut kaupungin haltuun vuonna Vaihtoehdossa 1 valssimylly säilytetään ja sinne osoitetaan asuin-, liike- ja julkisten lähipalvelujen tiloja. Vaihtoehdossa 2 valssimyllyn alueelle on suunniteltu asumiseen painottuva, maankäytöltään tehokas kortteli. Kaavoitus ja mittaus on teettänyt Pajalan kaavarunkosuunnitelman konsulttityönä. Konsultteina ovat toimineet arkkitehti SAFA Pia Sopanen (Arkkitehtuuritoimisto Sopanen Svärd Oy) sekä arkkit.yo Matti Jääskö (Arkkitehtuuritoimisto Matti Jääskö). Suunnittelun pohjana ovat olleet arkkitehtikilpailun jaetun 2. palkinnon saaneet ehdotukset Vesipisaroita (tekijä Pia Sopanen ja Ilkka Svärd) ja Vetoketju (tekijä Matti Jääskö). Suunnittelussa on tutkittu ja soveltuvin osin hyödynnetty muidenkin palkittujen ja lunastettujen töiden ideoita ( Unioni, XOX, Lyyra ). Kaavarunkoon liittyvän kunnallistekniikan rakentamista on tutkinut Viatek Oy kaupunkitekniikan erillisestä toimeksiannosta. Mikäli Pajalan alueen uudisrakentamiselle voidaan kaavarungon pohjalta luoda kaavalliset ja maapoliittiset edellytykset, voitaneen asemakaavanmuutokset aloittaa vuonna Erityiskohde alueella on valssimylly, johon liittyvät toimenpiteet on kaupunginhallituksen päätöksen mukaan selvitettävä tämän valtuustokauden aikana (vuoden 2004 loppuun mennessä). Pajalan alueella on lisäksi useita kaupunginhallituksen hyväksymässä Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa ensi sijassa säilytettäväksi merkittyjä kohteita, joiden asemakaavaa tulisi kaavoitusohjelmien perusteella muuttaa. Järvenpäässä Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti

2 P A J A L A N K A A V A R U N K O s e l o s t u s Lähtökohdat Pajalan kaavarunkotyön arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet arkkitehtuuritoimisto Matti Jääskö ja arkkitehtuuritoimisto Sopanen - Svärd Oy. Työn tilaajana on ollut Järvenpään kaupungin kaavoitus ja mittaus. Kaavarunkotyö aloitettiin tammikuussa 2002 ja työn ohjauksesta vastasi seurantatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila. Kaavarungosta laadittiin kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa (vaihtoehdot A , B ja C ), jotka asetettiin julkisesti nähtäville syksyllä Saadun palautteen pohjalta laadittiin lopullinen suunnitelma, joka valmistui joulukuussa Kaavarunkotyön pohjana on ollut Järvenpään Pajalan yleisen asemakaavallisen aatekilpailun jaetun toisen palkinnon saaneet ehdotukset "Vesipisaroita" (tekijät Pia Sopanen ja Ilkka Svärd) ja "Vetoketju" (tekijä Matti Jääskö). Jatkosuunnittelu on koskenut 10,8 ha:n suuruista aluetta, jota rajaavat Kaskitie, Seutulantie, Myllytie sekä Pajalantie. Kaavarungon pohjalta Järvenpään kaupunki ryhtyy laatimaan alueelle olevien asemakaavojen muutoksia. Kaavarunkosuunnitelmassa esitetään alueen mitoitettu käyttö toimintoineen, liikenne- ja kunnallistekniset verkostot, rakentamisen määrä ja -tapa sekä alueen kehittämisen kaupunkikuvalliset periaatteet. Suunnitelmissa on otettu huomioon kunnallistekniikan rakentaminen, toteuttamisen vaiheittaisuus sekä ympäröivän kaupunkirakenteen keskeiset liikennesuunnitteluperiaatteet. Tavoitteet Pajalan alue sijaitsee Järvenpään liikekeskustan välittömässä läheisyydessä ja alueelle sijoittuvat toiminnot ovat luonteva osa kaupunkikeskustan laajentumista. Pajalan alueesta syntyy uusi korkeatasoinen ja omaleimainen kaupunginosa, jossa eri toiminnot sekoittuvat toisiinsa. Alueelle sijoittuu eriluonteista asumista, kulttuuriteollisuutta ja toimistorakentamista, liikerakentamista sekä lähinnä vanhoihin säilytettäviin rakennuksiin julkista palvelua (Seutulantien varren puisto). Asuntokortteleiden suunnittelussa on tavoiteltu tiivistä ja matalaa kaupunkirakennetta, jossa on otettu huomioon myös pientalomaisen asumisen mahdollisuus kaupunkimiljöössä. Päiväkodille on varattu tontti keskuspuiston laidasta. Alueen vanha kulttuuriympäristö sulautetaan osaksi uudisrakentamista ja säilytettävien arvokkaiden rakennusten sekä vanhan puuston kaupunkikuvallista asemaa korostetaan. Alueella toimivalle kulttuuriteollisuudelle luodaan entistä laajemmat toimintamahdollisuudet kumitehtaan ja valssimyllyn kiinteistöissä. Koko Pajalan alueen maamerkkinä ja veturina toimii valssimylly. Pajalan alueen halki virtaa pohjois-eteläsuuntainen puistoakseli, joka liittää ympäröivät alueet nauhamaisesti toisiinsa. Näin syntyy uusi kulttuuriakseli, jossa Järvenpäätalo puistoineen, Pajalan kulttuuriteollisuuden ja asumisen alue sekä koulujen ja liikuntapaikkojen keskus muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristön, joka tukee keskustaalueen laajentumista. Keskuspuisto on käsitelty avoimena kaupunkitilana, joka palvelee sekä alueen asukkaita ja siellä toimijoita että ulkopuolisia käyttäjiä. Nurmipintaiselle Westermarckin puistolle antavat ilmettä hiekkaiset puistokäytävät puuryhmineen ja levähdyspaikkoineen, lempeät maakummut sekä suuri matala vesiallas Kumitehtaan aukion laidalla. Valssimyllyn edustalla hiekkapuistossa on mahdollisuus pelata petanqueta ja nurmikentällä erilaisia pallopelejä. Puistoakseli jakaa Pajalan alueen kahteen eriluonteiseen rakennettuun vyöhykkeeseen - alueen itälaidalle sijoittuu asumiseen painottuvien kortteleiden alue ja länsiosaan pääsääntöisesti työpaikka- sekä liikerakentamisen korttelialueet, jotka muodostavat alueen uuden julkisivun radalle päin. Keskuspuistoon sisällytetään varaus leikkipuistolle.

3 Liikenne ja pysäköinti Alueen sisäiset ajoneuvo- ja huoltoliikenteen väylät ajoyhteyksineen on rajattu alueen itä- ja länsireunoille. Asuinkortteleiden ajoneuvoliittymät sijaitsevat Seutulantiellä ja Kaskitiellä ja sisäiset hidaskadut toimivat samalla paikoitusalueina. Asuinkortteleiden sisäosat ja niitä ympäröivät viheralueet on varattu pelkästään kevyelle liikenteelle. Pajalan alueelle sijoittuvat autopaikat on pääsääntöisesti ratkaistu erilaisin maantasoon sijoittuvin paikoitusaluein. Maanalaisia paikoitustiloja on sijoitettu uudisrakennusten alle Myllytorille ( 2-taso paikoitus /116 ap) sekä Seutulantien ja Kaskitien kulmaan (30 ap). Pajalan alueen halki on rakennettu kevyenliikenteen pääväylät Westermarckin puiston molemmin puolin. Perhelän ja kumitehtaan kortteleiden kohdalla kevyenliikenteen väylä muodostaa katutason liike- ja työtilojen toimintaa tukevan urbaanin katutilan, joka päättyy Kumitehtaan aukioon. Aukiolta kevyenliikenteen väylä jatkuu puistokäytävänä Westermarkin puistossa. Työpaikka- ja liikerakennuskortteleita palvelevat katuliittymät sijaitsevat Pajalantien varrella. Autopaikat sijaitsevat maantasossa kortteleiden sisäpihoilla, poikkikaduilla sekä vihervallien suojassa Pajalantien varrella. Autopaikkoja on varattu seuraavasti: 1 ap / 85 kem2 asuntokerrosalaa 1 ap / 70 kem2 toimistokerrosalaa 1 ap / 100 kem2 kulttuuriteollisuuden työpaikkakerrosalaa 1 ap / 50 kem2 liikerakennusten kerrosalaa T O I M I N T O J E N S I J O I T U S J A M I T O I T U S k o r t t e l i a l u e e t A... G Kaavarunkosuunnitelmassa Pajalan alue on jaettu seitsemään eriluonteiseen korttelialueeseen (A...G), joiden keskelle jää vapaa puistovyöhyke. KORTTELI A Vihersormet Westermarckin puiston itälaidalle sijoittuvat asuinkorttelit tarjoavat mahdollisuuden tiiviin ja matalan kaupunkimaisen asuinympäristön toteuttamiseen. Korttelit rakentuvat autottomasta pihakadusta ja niiden varsia reunustavista asuinrakennuksista, joiden välistä avautuu näkymät puistoon. Kortteli muodostuu kytkettyjen paritalojen (kaupunkitalojen), pienkerrostalojen sekä pihakatua rajaavien varastotilojen ja kevyiden rakennelmien muodostamasta kokonaisuudesta. Kullekin vihersormikorttelille syntyy omin tunnusvärein varustettu porttirakennus, jonka yhteyteen liittyy tontilla sijaitsevien autopaikkojen katosrakenne. Suurin osa alueen autopaikoista sijaitsee hidaskadun varrella kivimuurien rajaamissa syvennyksissä. Kaskitien ja Seutulantien kulmaan rakennettavan uudisrakennuksen alle on esitetty 30 autopaikan kellaritila. Korttelialueeseen kuuluvan Kaskitien varteen sijoittuvan asuinkerrostalon maantasokerros on osoitettu liike-, toimisto tai palvelukäyttöön. Kortteleiden kokonaiskerrosala on kem2. KORTTELI B Myllytori Alueen kaupunkikuvallinen dominantti muodostuu Valssimyllyn kiinteistöstä. Myllyn ympärille syntyvästä julkisesta torialueesta syntyy aktiivinen kaupunkitila, jonne sijoittuu asumista, palveluita, liiketilaa sekä kulttuuriteollisuutta. Myllytorin korttelia on täydennysrakennettu neljän asuinkerrostalon muodostamalla osalla. Myllyn ylimpiin kerroksiin on esitetty senioriasumista, johon liittyvät palvelut sijoittuvat rakennuksen maantasokerrokseen. Asuinrakennuksen alle on sijoitettu 2-tasoinen paikoituskellari (116 ap). Korttelin kokonaiskerrosala on noin kem2 (Valssimyllyn osuus noin kem2)

4 KORTTELI C Kaskitien kulma Westermarckin puiston luoteiskulmaan sijoittuu pienimittakaavainen korttelialue. 2- ja 3 kerroksiset kaupunkitalot ja 2- kerroksiset rivitalot piharakennuksineen muodostavat tiivistä ja matalaa korttelirakennetta, jossa asunnot terasseineen ja parvekkeineen avautuvat kaupunkimaiseen korttelimiljööseen. Pääosa Kaskitien kortteleiden autopaikoista on sijoitettu puuistutuksin, kivimuurein, kevyin rakentein ja valaisimin jäsenneltyyn paikoitusalueeseen, jonka kautta tapahtuu ajoneuvoliikenne korttelialueelle. Puiston puoleisen korttelin pihat avautuvat suoraan keskuspuistoon. Korttelirakenteeseen kuuluva pieni päiväkoti (500 kem2) liittää alueen Kumitehtaan aukioon. Kortteleiden kokonaiskerrosala on kem2. KORTTELI D Pajalantie Pajalantien varteen syntyvä työpaikkarakentamisen kortteli muodostaa alueen uuden radan puoleisen julkisivun. 3- kerroksisten toimistorakennusten rivi toimii samalla melusuojana asuinrakennusten kortteleille. Pajalantien varteen sijoittuvia paikoituskenttiä on maisemoitu vihervallein. Korttelin kokonaiskerrosala on noin kem2. KORTTELI E Kumitehdas Kumitehtaan korttelialuetta on osittain täydennysrakennettu. Säilytettävä kumitehdas muodostaa Valssimyllyn kanssa alueen kulttuuriteollisuuden toimintojen keskuksen. Puistoon rajautuva Kumitehtaan tori tapahtumineen on osa kevyenliikenteen rakennettua ympäristöä. Korttelin kokonaiskerrosala on noin kem2. KORTTELI F Perhelän kortteli Pajalantien ja Myllytien varteen sijoittuva uusi kortteli on varattu liike- ja toimistorakentamiselle. Korttelirakenteen vino linjaus Myllytien puolelle parantaa alueen saavutettavuutta sekä myös Myllyn näkyvyyttä keskustan liikekeskuksesta päin tultaessa. Kaavarungossa on esitetty myös mahdollisuus säilyttää nykyinen Perhelän talo. Korttelin kokonaiskerrosala on kem2. KORTTELI G Seutulantien varsi Seutulantien varteen jää puistovyöhyke, jossa sijaitsee vanhaa puustoa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Tämä Seutulantien varren puisto muodostaa Pajalan alueen itäisen julkisivun. Rakennuksiin on sijoitettu julkista tilaa, joka täydentää musiikkiopiston nykyistä toimintaa ja antaa mahdollisuudet alueen kehittämiselle taiteen ja musiikin keskukseksi. Puistoon on suunniteltu kaksi vanhojen kulttuurirakennusten mittakaavaa toistavaa uudisrakennusta. Rakennusten jättöliikenne on osoitettu tontille ja varsinainen autopaikoitus Seutulantien varteen.. Korttelialueen kokonaiskerrosala on noin kem2. Pajalan alueen kokonaiskerrosala kem2

5 P A J A L A N K A A V A R U N K O k e r r o s a l a l a s k e l m a kortteli korttelin nimi kerrosluku yhteensä kem2 A asuminen KT kult.teollisuus / tsto L liiketila Y / julk. palvelut autopaikat A Vihersormet I... IV kem (30 ma) A A A A A ( tsto/ liike / Y) B Myllytori I...VI kem (116 ma) B1 Asuinkerrostalot B2 Valssimylly noin B3 Liiketilat (B 3) 24 C Kaskitien kulma II...IV kem (päiväkoti) C (pk) C 2 45 D Pajalantie III kem E Kumitehdas I / II kem F Perhelän kortteli II kem G Seutulantien varsi I / II kem ap (+ 26 ap Seutulantiellä) G1 Taidetalo 750 uudisrakennus G2, 3 Musiikkiopisto II uudisrakennus 600 G4 Kuvataide I 380 G5, 6 Työtilaa tms. I 250 P a j a l a kem ap yhteensä asuminen kult.teoll / tsto liiketila julk.palvelut joista 16 ap Myllytien varressa korttelissa B joista 146 ap maan alla HUOM. lisäksi 26 ap Seutulantien varrella ja 26 ap Kaskitien varrella