KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta. Kokouskutsu 7/ Kokousaika Kokouspaikka klo 18:00 Palvelutalo Eerikki

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouskutsu 7/ Kokousaika Kokouspaikka klo 18:00 Palvelutalo Eerikki Käsiteltävät asiat Kokouskutsu Kaarinan ansiomerkit ja Kaarina-mitalit Sivltk , sähköinen oheismateriaali : Luovutusohjeet Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus Nuorisotyön rajapinnat Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja perheohjaajan tehtävänkuvat Ostopalveluna hankittavat varhaiskasvatuspaikat Valtuustoaloite perhepäivähoitajien lukumäärän lisäämiseksi Valtuustoaloite Kaarinan hakeutumisesta lapsiystävälliseksi kunnaksi Johtavan rehtorin irtisanoutuminen ja viran auki julistaminen Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Sivistyslautakunnan viranhaltijapäätökset,7/ Sivistyslautakunnan ilmoitusasiat 7/ Sivltk , sähköinen oheismaeriaali : Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Sivistyslautakunta muut asiat 7/

2 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Esityslista 7/2019 Sivu Kokousaika Tiistai klo 18:00 Kokouksen päätöksentekotapa Kokouspaikka varsinainen kokous Palvelutalo Eerikki Jäsenet Varajäsenet Virkkula Timo pj Mäki Antti Ylä-Poikelus Niko vpj Lavanti Antti Kapanen Katri jäsen Yläoja Elina Kvist Mårten jäsen Marttila Jouni Korvensyrjä Kalervo jäsen Helttula Jukka Kuparinen Eeva-Maria jäsen Saila Tuokko Rannikko-Laine Malla jäsen Sarén Teija-Rita Ruohonen Pirjo-Riitta jäsen Lehtonen Tiina Viljanen Marjukka jäsen Nenonen Marjatta Virtanen Veli-Matti jäsen Helispuro Jari Vuorio-Lehti Minna jäsen Sipola Tiia Esittelijä Rantanen Mika vs. sivistysjohtaja Muut osallistujat Tähkämaa Sanna Alitalo Merja Kanervavuori Kaj Kemppainen Päivi Tikakoski Vilma kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja vs. johtava rehtori varhaiskasvatuksen johtaja controller Pöytäkirjanpitäjä Kuhmonen Anne pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Esityslista 7/2019 Sivu Esityslistan hyväksyminen Ehdotus: Hallintosäännön 146 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 147 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Pöytäkirjan nähtävilläpito Kokouksesta laadittava pöytäkirja asetetaan nähtäväksi kaupungin kotisivuille osoitteessa Kaarinassa Timo Virkkula Sivistyslautakunnan puheenjohtaja

4 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 3 62 Diaarinumero Kaarinan ansiomerkit ja Kaarina-mitalit 2019 KNA/668/ /2019 Tiivistelmä Sivistyslautakunta Valmistelija Va. johdon sihteeri Anne Kuhmonen, p Selostus asiasta Kaarinan kaupunginhallituksen hyväksymien Kaarinan ansiomerkin ja Kaarina-mitalin luovutusohjeiden mukaiset esitykset ansiomerkin ja mitalin saajista tulee tehdä kaupunginhallitukselle mennessä. Esityksissä pyydetään kiinnittämään huomioita siihen, että esityksissä on riittävät perustelut, joilla ansiomerkkiä tai Kaarina-mitalia esitetään. Kaarinan ansiomerkki voidaan myöntää kaarinalaiselle, Kaarinan kaupungin, valtion Kaarinassa toimivan viranomaisen tai muun Kaarinassa toimivan yhteisön palveluksessa olevalle henkilölle sekä erityisestä syystä myös poikkeuksellisen suurista ansioista/suuresta ansiosta henkilölle, joka ei kuulu edellä määriteltyjen piiriin. Ansiomerkin saamisen edellytyksenä on, että asianomainen on ansiokkaasti ja pitkäaikaisesti toiminut Kaarinan kaupungin ja kaarinalaisten hyväksi uhrautuvaisuutta ja palvelualttiutta osoittaen ja muuten toiminut erittäin tuloksellisesti Kaarinan kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi. Kaarina-mitali on Kaarinan kunnan 680-vuotispäivän (vuonna 1989) kunniaksi kunnanhallituksen lyöttämä mitali, joka voidaan luovuttaa ansiomitalina, huomionosoituksena, lahjana tai muistona vierailujen yhteydessä. Kaarina-mitali saamisen edellytyksenä on, että 1. henkilö on toiminut Kaarinan kaupungin ja kaarinalaisten hyväksi ja tehnyt kaupunkia tunnetuksi myönteisellä tavalla. Kotimaisen tai ulkomaisen vierailun tai juhlan yhteydessä mitali voidaan luovuttaa huomionosoituksena tai muistolahjana. 2. yritys on lisännyt työpaikkoja Kaarinassa tai tehnyt kaupunkia tunnetuksi myönteisellä tavalla tai muuten toiminnallaan edistänyt Kaarinan kaupungin tavoitteita. Mitali voidaan luovuttaa myös yritykselle, jonka kotipaikka ei ole Kaarinassa, jos sillä on Kaarinassa merkittävää toimintaa. 3. yhteisö on tehnyt kaupunkia tunnetuksi myönteisellä tavalla tai muuten toiminnallaan edistänyt Kaarinan kaupungin tavoitteita. Kaarina- -

5 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 4 strategian toteutuminen Liitteet - Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Luovutusohjeet Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sivistyslautakunta päättää tehdä esityksen kaupunginhallitukselle Kaarinan ansiomerkin ja Kaarina-mitalin saajista Päätös 62 Ote Kaupunginhallitus, ansiomerkkitoimikunnan sihteeri Anne Kuhmonen

6 KAARINAN ANSIOMERKIN JA KAARINA-MITALIN LUOVUTUSOHJEET Hyväksytty kaupunginhallituksessa Voimaantulo Kaupunginhallituksen hyväksymä muutos Esitykset-kohtaan Voimaantulo Kaupunginhallituksen hyväksymä muutos Kaarina-mitalin kohtaan sekä lisäys Ansiomerkkitoimikunnan tehtävät Voimaantulo KAARINAN ANSIOMERKKI Osoittaakseen kiitollisuuttaan Kaarinan kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi tehdystä työstä sekä erityisistä palveluksista ja ansioista on Kaarinan kunnanvaltuusto (vuonna 1984) perustanut Kaarinan ansiomerkin. Ansiomerkki voidaan myöntää kaarinalaiselle, Kaarinan kaupungin, Kaarinassa toimivan valtion viranomaisen tai muun Kaarinassa toimivan yhteisön palveluksessa olevalle henkilölle sekä erityisestä syystä myös poikkeuksellisen suurista ansioista/suuresta ansiosta henkilölle, joka ei kuulu edellä määriteltyjen piiriin. Ansiomerkin saamisen edellytyksenä on, että asianomainen on ansiokkaasti ja pitkäaikaisesti toiminut Kaarinan kaupungin ja kaarinalaisten hyväksi uhrautuvaisuutta ja palvelualttiutta osoittaen tai muuten toiminut erittäin tuloksellisesti Kaarinan kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi. Pääsääntöisesti ansiomerkin saaminen edellyttää, että ansiomerkin saajalla on jo Kaarina-mitali. KAARINA-MITALI Kaarinan kunnan 680-vuotispäivän (vuonna 1989) kunniaksi on kunnanhallitus lyöttänyt Kaarina-mitalin, joka voidaan luovuttaa ansiomitalina, huomionosoituksena, lahjana tai muistona vierailujen yhteydessä. Kaarina-mitalin saamisen edellytyksenä on, että 1. henkilö on toiminut Kaarinan kaupungin ja kaarinalaisten hyväksi ja tehnyt kaupunkia tunnetuksi myönteisellä tavalla. Kotimaisen tai ulkomaisen vierailun tai juhlan yhteydessä mitali voidaan luovuttaa huomionosoituksena tai muistolahjana. 2. yritys on lisännyt työpaikkoja Kaarinassa tai tehnyt kaupunkia tunnetuksi myönteisellä tavalla tai muuten toiminnallaan edistänyt Kaarinan kaupungin tavoitteita. Mitali voidaan luovuttaa myös yritykselle, jonka kotipaikka ei ole Kaarinassa, jos sillä on Kaarinassa merkittävää toimintaa. c:\users\jerkkte\desktop\luovutusohjeet.doc Sivltk , sähköinen oheismateriaali : Luovutusohjeet

7 3 3. yhteisö on tehnyt kaupunkia tunnetuksi myönteisellä tavalla tai muuten toiminnallaan edistänyt Kaarinan kaupungin tavoitteita. ESITYKSET Esityksiä sekä ansiomerkin, että Kaarina-mitalin saajista voivat tehdä kaupunginvaltuuston asettamat lauta- ja johtokunnat, Kaarinassa toimivat viranomaiset, järjestöt ja muut yhteisöt sekä kaupunkilaiset. Ansiomerkkiä ja Kaarina-mitalia koskevasta hakuajasta ilmoitetaan vuosittain kuulutuksella. Perustellut esitykset tulee tehdä tarkoitusta varten olevalla lomakkeella kaupunginhallitukselle mennessä. PÄÄTÖKSET Kaupunginhallitus päättää ansiomerkin ja Kaarina-mitalin saajista kaupunginhallituksen nimeämän toimikunnan annettua asiasta esityksensä. Kaupunginjohtajalla on oikeus päättää Kaarina-mitalin luovuttamisesta koti- tai ulkomaisen vierailun tai juhlan yhteydessä. Ansiomerkin ja Kaarina-mitalin jako tulee suorittaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti, siten että saajat voivat tuntea saannin arvokkaana tunnustuksena sekä, että niiden arvostus tulee tunnetuksi kaupunkilaisten keskuudessa. LUOVUTUS Kaarinan ansiomerkkiä jaetaan sääntömääräisesti itsenäisyyspäivänä ja Kaarina-mitalia Kaarinan päivän tilaisuudessa. Erittäin painavista syistä voi jako tapahtua muunakin ajankohtana. Yritykselle Kaarina-mitali luovutetaan yritttäjyysviikolla maalishuhtikuussa. Sivltk , sähköinen oheismateriaali : Luovutusohjeet

8 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 7 63 Diaarinumero Tiivistelmä Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 2019 KNA/733/ /2019 Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa olevien lasten ja nuorten huoltajille toteutettiin huhtikuussa 2019 asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn tarkoituksena oli saada selville kuntalaisten tyytyväisyys ko. palveluihin ja löytää kehittämiskohteita tulevaan. Kyselyyn saatiin yhteensä 1326 vastausta, jotka jakaantuivat seuraavasti: Varhaiskasvatus 472, perusopetus 708 ja lukio 46 vastausta. Vastausten määrä pysyi edelliseen kyselyyn verrattuna lähes samana varhaiskasvatusta lukuun ottamatta, jossa vastauksia oli 166 vastausta vähemmän kuin vuonna Yksikkö kohtaiset tulokset ja avoimiin kysymyksiin annetut vastaukset on toimitettu kullekin toimintayksikölle (esimiehet) erikseen, jotta palautetta voidaan hyödyntää käytännön työn kehittämisessä. Avoimia vastauksia ei ole koottu tähän selvitykseen niiden yksikkökohtaisuuden vuoksi. Sivistyslautakunta Valmistelija Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Kemppainen P: Vs. Johtava rehtori Kaj Kanervavuori P: Selostus asiasta Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa olevien lasten huoltajille toteutettiin huhtikuussa 2019 asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn tarkoituksena oli saada selville kuntalaisten tyytyväisyys ko. palveluihin ja löytää kehittämiskohteita tulevaan. Kyselyn perusrungon muodostivat varhaiskasvatuksen osalta neljä otsikkoaluetta ja perusopetuksen osalta viisi otsikkoaluetta. Lisäksi huoltajilla oli mahdollisuus antaa avointa palautetta mahdollisista kehittämisen tarpeista ja toisaalta onnistumisista ja yksikön hyvistä käytännöistä. Lukion kysely muodostui kahdeksasta eri kysymyksestä. Varhaiskasvatuksen osalta kysely toteutettiin myös yksityisten päiväkotien asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 1326 vastausta, jotka jakaantuivat seuraavasti: Varhaiskasvatus 472, perusopetus 708 ja lukio 46 vastausta. Vastausten määrä pysyi edelliseen kyselyyn verrattuna lähes samana varhaiskasvatusta lukuun ottamatta, jossa vastauksia oli 166 vastausta vähemmän kuin vuonna Yksityisten päiväkotien osalta asiakaspalautteita saatiin todella vähän. Syynä vähäisiin vastauksiin arvellaan olevan yksityisten palveluntuottajien itsensä tekemät asiakaskyselyt, jotka ovat osuneet ajallisesti samaan aikaan. Väittämistä parhaimmat arviot annettiin seuraavasti: Varhaiskasvatus: Vanhempien mielestä lapset saavat riittävästi leikkiä (3,95) ja vanhemmat arvostavat kasvattajien tekemää työtä (3,90). Vanhemmat voivat jättää lapsen turvallisin mielin hoitoon (3,85) ja lapset saavat hyvää hoitoa ja

9 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 8 kasvatusta (3,85). Hoitopaikka tarjoaa vanhempien mielestä leikkija liikkumismahdol-lisuuksia (3,83). Heikoimmat arviot annettiin vanhempien mahdollisuudesta saada riittävästi tietoa lapsensa hoitopäivästä (3,42) ja viihtyisistä ja asianmukaisista tiloista (3,55) sekä kiusaamisen puuttumiseen hoitopaikassa (3,65). Arviointiasteikko on 0-4 ja tässä ilmoitetut keskiarvot ovat pyöristyksiä. Koulutus: Koulutuksen osalta parhaat arvosanat saivat opettajan työn arvostus (keskiarvo 3,79), koulun tiedottaminen (3,61) sekä Wilma-viestintä (3,54). Luokkien/opetusryhmien työrauhaa ei pidetty hyvänä (2,84). Lisäksi heikkoja arvioita annettiin koulutilojen viihtyisyydestä ja asianmukaisuudesta (3,03) ja koulupihoista (3,08). Arviointiasteikko on 0-4 ja tässä ilmoitetut keskiarvot ovat pyöristyksiä. Otsikkotasolla "Koulun ympäristö ja toimintakulttuuri" pysynyt samana, "Lapseni opetus" arvosanoissa nousua, "Lapseni oppilashuolto" arvosanoissa laskua, "Koulukuljetus" pientä nousua, "Yhteistyö" arvosanoissa nousua. Lukion osalta parhaimmat arvosanat sai lukion opettajien työn arvostus (3,8), tiedottaminen ja viestintä (3,5) sekä ryhmäkokojen oppilasmäärä on sopiva ja koulutilat siistit (3,5). Arviointiasteikko on 0-4 ja tässä ilmoitetut keskiarvot ovat pyöristyksiä. Varhaiskasvatuksen laatu ja monipuolisuus sekä toiminnan kehittäminen saivat avoimissa vastauksissa kiitosta. Esiin nostettiin toiminnan liikuntapainotteisuus ja liikuntaan kannustaminen, vanhempien informoiminen, toiminnan luotettavuus ja joustavuus. Tyytyväisiä oltiin myös ryhmäkokoihin, toimintaterapeutin palveluihin sekä perhepäivähoidon varahoitoon. Vanhemmat toivoivat parannusta sähköiseen viestintään ja hoitoaikojen nykyaikaisempaan ilmoittamiseen sekä hoitoaikojen seurantaan. Parannusta toivottiin kotisivujen sisältöön, sillä yhteystietoja on vaikea löytää. Perhepäivähoidon varahoidosta tiedottamista tulee parantaa ja perheiden yhteisiä tapahtumia lisätä. Päivähoitopaikkoja ja myös perhepäivähoitopaikkoja tulisi lisätä. Vanhemmat toivoivat, että hoitopaikassa puututaan kiusaamiseen ja ei-toivottuihin käytöstapoihin nykyistä paremmin. Myös koulutuksen osalta huoltajilta saatiin avoimia vastauksia liittyen yksikköjen kehittämistarpeisiin. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämistä toivottiin erityisesti, vaikka tiedottamisesta ja Wilma-viestinnästä toisaalta oli tullut hyvät tulokset. Henkilökunnan todettiin olevan ammattitaitoista ja motivoitunutta. Myös työskentelyilmapiiriä kehuttiin. Kehittämistä toivottiin lasten liikuttamisen lisäämiseen koulupäivän aikana. Yksikkö kohtaiset tulokset ja avoimiin kysymyksiin annetut vastaukset on

10 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 9 toimitettu kullekin toimintayksikölle (esimiehet) erikseen, jotta palautetta voidaan hyödyntää käytännön työn kehittämisessä. Tarvittaessa yksiköistä ollaan yhteydessä huoltajiin. Yksiköille on annettu tehtäväksi nostaa kyselyn tulosten perusteella kolme onnistumista ja kolme kehittämisen kohdetta tulevalle lukuvuodelle. Onnistumiset on käsitelty kouluittain opettajien suunnittelupäivissä ja kehittämiskohteet kirjataan koulujen lukuvuosisuunnitelmiin, jotka hyväksytään sivistyslautakunnan syyskuun kokouksessa. KKyselyjen tuloksia esitellään tarkemmin kokouksessa. VVarhaiskasvatuksen eri yksiköissä asiakaspalautteet käydään henkilökunnan kanssa läpi ja palautteiden perusteella tehdään korjaavat toimenpiteet ja sovitaan tarvittaessa tavoitteet epäkohtien korjaamiseksi. Yksikkökohtaiset palautteet käsitellään myös yksikön esimiehen kanssa käytävässä kehityskeskustelussa. Kaarinastrategian toteutuminen Liitteet Hyvinvoinnin edistäminen - palvelutarpeiden kartoittaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin Sujuvat arjen palvelut lähellä - eri väestöryhmien tarpeisiin vastaaminen kysynnän mukaan Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus Liite 37/2019 Oheismateriaali Esittelijä Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen P: Päätösehdotus Sivistyslautakunta merkitsee tiedokseen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Päätös 63 Ote

11 Saate asiakastyytyväisyyskyselyyn Kaarinan kaupungin sivistyspalvelut toteuttaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen asiakastyytyväisyyskyselyn kaikille huoltajille ajalla Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa tyytyväisyyttä Kaarinan varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluihin. Mikäli teillä on useampia tutkimuksen kohderyhmiin kuuluvia lapsia varhaiskasvatuksessa ja/tai perusopetuksessa, pyydämme teitä täyttämään jokaisesta lapsesta oman lomakkeen. Jokaisen vastaus on tärkeä ja toivommekin, että käytätte pienen hetken aikaanne antaen panoksenne toiminnan kehittämiseen. Jos täytätte ainoastaan kyselyn pakolliset kohdat, ei lomakkeen täyttämiseen kulu aikaa kuin muutama minuutti. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Yhteistyöterveisin Sivistyspalveluiden hallinto Kaarinan kaupunki Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiska

12 Suodatukset ei avoimia Tyytyväisyyskysely 2019 Näytetään 46 vastaajaa kyselyn vastaajien kokonaismäärästä 770 Suodatusehdot: Ehto 1: Vastausvaihtoehdot: Lukio (Kysymys: Valitse koulu jota oppilas/opiskelija käy) 1. Valitse koulu jota oppilas/opiskelija käy Vastaajien määrä: Valitse luokka-aste, jota oppilas/opiskelija käy Vastaajien määrä: 45 n Prosentti Lukion 1.vsk 17 0% Lukion 2. vsk 17 0% Lukion 3. vsk 11 0% 3. Onko oppilaalla/opiskelijalla kotona mahdollisuus käyttää internetiä langattomasti? Vastaajien määrä: 46 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kyllä 96% Ei 4% n Prosentti Kyllä 44 95,65% Ei 2 4,35% 4. Mitä mieltä olet ao. väittämistä? Vastaajien määrä: 46 Vastausvaihtoehto: En osaa sanoa - poisluettu keskiarvosta Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiska

13 Keskiarvo Luokan/opetusryhmän oppilas-/opiskelijamäärä on sopiva. 3,5 Koulupiha on turvallinen ja tarjoaa leikkija liikkumismahdollisuuksia. 2,8 Koulussa kohdellaan jokaista oppilasta/opiskelijaa tasa-arvoisesti. 3,1 Koulussa puututaan kiusaamiseen. 3,2 Oppilaan/opiskelijan koulumatka on turvallinen. 3,3 Koulutilat ovat viihtyisät ja asianmukaiset. 3,0 Koulutilat ovat siistit. 3,5 Keskiarvo 3, Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Yhteensä Luokan/opetusryhmän oppilas-/opiskelijamäärä on sopiva. Koulupiha on turvallinen ja tarjoaa leikkija liikkumismahdollisuuksia. Koulussa kohdellaan jokaista oppilasta/opiskelijaa tasa-arvoisesti ,17% 0% 34,78% 41,31% 21,74% ,52% 19,57% 26,09% 17,39% 30,43% ,52% 4,35% 32,61% 26,09% 30,43% Koulussa puututaan kiusaamiseen % 4,35% 30,43% 15,22% 50% Oppilaan/opiskelijan koulumatka on turvallinen ,35% 13,04% 21,74% 54,35% 6,52% Koulutilat ovat viihtyisät ja asianmukaiset ,7% 10,87% 41,3% 32,61% 6,52% Koulutilat ovat siistit ,18% 0% 28,26% 45,65% 23,91% Yhteensä Mitä mieltä olet ao. väittämistä? Vastaajien määrä: 46 Vastausvaihtoehto: En osaa sanoa - poisluettu keskiarvosta Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiska

14 Keskiarvo Koulussa saa hyvää opetusta. 3,2 Opettajan käyttämät opetusmenetelmät ovat monipuolisia. 3,3 Kotitehtävien määrä on sopiva. 3,1 Luokan/opetusryhmän työrauha on hyvä 3,4 Opetuksessa huomioidaan oppilaan/opiskelijan yksilölliset tarpeet. 2,9 Oppilaan/opiskelijan oppimista tuetaan riittävästi. 2,7 Oppilas/opiskelija saa tarvittaessa tukiopetusta. 2,5 Oppilas/opiskelija saa tarvittaessa erityisopetusta. 2,5 Arvostan opettajan/opettajien tekemää työtä. 3,8 Keskiarvo 3, Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Yhteensä Koulussa saa hyvää opetusta % 8,7% 56,52% 32,61% 2,17% Opettajan käyttämät opetusmenetelmät ovat monipuolisia % 4,35% 43,48% 28,26% 23,91% Kotitehtävien määrä on sopiva ,17% 15,22% 30,44% 30,43% 21,74% Luokan/opetusryhmän työrauha on hyvä ,18% 0% 34,78% 34,78% 28,26% Opetuksessa huomioidaan oppilaan/opiskelijan yksilölliset tarpeet ,52% 6,52% 54,35% 10,87% 21,74% Oppilaan/opiskelijan oppimista tuetaan riittävästi ,69% 15,22% 50% 8,7% 17,39% Oppilas/opiskelija saa tarvittaessa tukiopetusta ,04% 15,22% 21,74% 10,87% 39,13% Oppilas/opiskelija saa tarvittaessa erityisopetusta ,87% 10,87% 13,04% 10,87% 54,35% Arvostan opettajan/opettajien tekemää työtä % 4,35% 15,22% 80,43% 0% Yhteensä Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiska

15 8. Mitä mieltä olet ao. väittämistä? Vastaajien määrä: 46 Vastausvaihtoehto: En osaa sanoa - poisluettu keskiarvosta Keskiarvo Kouluterveydenhoitajan palvelut toimivat hyvin. 3,2 Koululääkärin palvelut toimivat hyvin. 3,2 Koulukuraattorin palvelut toimivat hyvin. 3,4 Koulupsykologin palvelut toimivat hyvin. 3, Keskiarvo 3,2 Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Yhteensä Kouluterveydenhoitajan palvelut toimivat hyvin ,17% 13,04% 26,09% 28,26% 30,44% Koululääkärin palvelut toimivat hyvin % 10,87% 19,56% 19,57% 50% Koulukuraattorin palvelut toimivat hyvin % 8,7% 13,04% 26,09% 52,17% Koulupsykologin palvelut toimivat hyvin % 8,7% 17,39% 21,74% 52,17% Yhteensä Mitä mieltä olet ao. väittämistä? Vastaajien määrä: 19 Vastausvaihtoehto: En osaa sanoa - poisluettu keskiarvosta Keskiarvo Koulukuljetusjärjestelyt ovat toimineet hyvin. 3, Keskiarvo 3,0 Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Yhteensä Koulukuljetusjärjestelyt ovat toimineet hyvin % 5,26% 15,79% 5,26% 73,69% Yhteensä Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiska

16 11. Mitä mieltä olet ao. väittämistä? Vastaajien määrä: 46 Vastausvaihtoehto: En osaa sanoa - poisluettu keskiarvosta Keskiarvo Kodin ja koulun välinen yhteistyö on sujuvaa. 3,4 Saan hyvin tietoa luokan/koulun tapahtumista, tilaisuuksista yms. 3,5 Wilma-viestintä on toimivaa. 3,5 Vanhempainiltoja on riittävästi. 3,7 Syksyn 2018 oppimiskeskustelu oli hyvä tapa arvioida oppimista. 2,9 Keskiarvo 3, Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Yhteensä Kodin ja koulun välinen yhteistyö on sujuvaa ,35% 6,52% 36,96% 50% 2,17% Saan hyvin tietoa luokan/koulun tapahtumista, tilaisuuksista yms ,17% 6,52% 30,44% 60,87% 0% Wilma-viestintä on toimivaa ,52% 0% 32,61% 60,87% 0% Vanhempainiltoja on riittävästi % 4,35% 19,56% 71,74% 4,35% Syksyn 2018 oppimiskeskustelu oli hyvä tapa arvioida oppimista ,55% 2,27% 13,64% 9,09% 70,45% Yhteensä Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiska

17 Asiakastyytyväisyyskysely: vertailu Varhaiskasvatus-perusopetus Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

18 Varhaiskasvatus Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

19 Yhteistyö Yhteistyö 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Hoitopaikan ja kodin välinen yhteistyö on sujuvaa. 3,73 Saan hyvin tietoa hoitopaikan tapahtumista, tilaisuuksista yms. 3,81 Olen saanut riittävästi keskustella lapseni asioista. 3,71 Vanhempainiltoja on riittävästi. 3,67 Wilma-viestintä on toimivaa esiopetuksessa. 3,76 Olen saanut riittävästi osallistua lapseni varhaiskasvatuksen 3,55 suunnitteluun ja toteutukseen hoitopaikassa. HOITOPAIKAN JA KODIN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON SUJUVAA. SAAN HYVIN TIETOA HOITOPAIKAN TAPAHTUMISTA, TILAISUUKSISTA YMS. OLEN SAANUT RIITTÄVÄSTI KESKUSTELLA LAPSENI ASIOISTA. 3,74 3,73 3,77 3,81 3,70 3,71 VANHEMPAINILTOJA ON RIITTÄVÄSTI. 3,68 3,67 WILMA-VIESTINTÄ ON TOIMIVAA ESIOPETUKSESSA. 3,54 3, (N=638) 2019 (N= 472) Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

20 Hoitopäivä Hoitopäivä 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Lapsi otetaan yksilöllisesti huomioon päivähoitoon tuotaessa. 3,72 Lapsen huoltaja kohdataan ystävällisesti ja asiallisesti lasta hoitoon tuotaessa. 3,81 Voin jättää lapsen turvallisin mielin päivähoitoon. 3,85 Lapsi saa riittävästi leikkiä. 3,95 Lapsen hoitopaikassa toteutuu pienryhmätoiminta. 3,80 Lapsi saa riittävästi liikuntaa hoitopäivän aikana. 3,77 Saan riittävästi tietoa lapseni hoitopäivästä. 3,42 LAPSI OTETAAN YKSILÖLLISESTI HUOMIOON PÄIVÄHOITOON TUOTAESSA. LAPSEN HUOLTAJA KOHDATAAN YSTÄVÄLLISESTI JA ASIALLISESTI LASTA HOITOON TUOTAESSA. VOIN JÄTTÄÄ LAPSEN TURVALLISIN MIELIN PÄIVÄHOITOON. LAPSI SAA RIITTÄVÄSTI LEIKKIÄ. LAPSEN HOITOPAIKASSA TOTEUTUU PIENRYHMÄTOIMINTA. LAPSI SAA RIITTÄVÄSTI LIIKUNTAA HOITOPÄIVÄN AIKANA. SAAN RIITTÄVÄSTI TIETOA LAPSENI HOITOPÄIVÄSTÄ. 3,73 3,72 3,86 3,81 3,87 3,85 3,90 3,95 3,78 3,80 3,68 3,77 3,45 3, (N=638) 2019 (N= 472) Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

21 Hoitopaikan ympäristö ja toimintakulttuuri Ympäristö ja toiminta 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 HOITOPAIKKA ON TURVALLINEN. 3,77 3,70 Hoitopaikka on turvallinen. 3,70 Hoitopaikka tarjoaa leikkija liikkumismahdollisuuksia. 3,83 Hoitopaikassa kohdellaan jokaista lasta tasaarvoisesti. 3,78 Hoitopaikassa puututaan kiusaamiseen. 3,65 Hoitopaikan tilat ovat viihtyisät ja asianmukaiset. 3,55 Hoitopaikan tilat ovat siistit. 3,73 HOITOPAIKKA TARJOAA LEIKKI- JA LIIKKUMISMAHDOLLISUUKSIA. HOITOPAIKASSA KOHDELLAAN JOKAISTA LASTA TASA-ARVOISESTI. HOITOPAIKASSA PUUTUTAAN KIUSAAMISEEN. HOITOPAIKAN TILAT OVAT VIIHTYISÄT JA ASIANMUKAISET. 3,75 3,83 3,80 3,78 3,72 3,65 3,46 3,55 HOITOPAIKAN TILAT OVAT SIISTIT. 3,73 3, (N=638) 2019 (N= 472) Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

22 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Lapsi saa hyvää hoitoa ja kasvatusta. 3,85 Kasvattajien käyttämät hoito-, kasvatus- ja opetusmenetelmät ovat monipuolisia. 3,82 Hoidossa, kasvatuksessa ja opetuksessa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet. 3,68 Lapsiryhmän ilmapiiri on hyvä. 3,72 Lapsen oppimista tuetaan riittävästi. 3,74 Lapsi saa riittävästi tukea. 3,76 Lapsi saa tarvittaessa erityisopetusta. 3,77 Arvostan lapseni kasvattajien tekemää työtä. 3,90 LAPSI SAA HYVÄÄ HOITOA JA KASVATUSTA. KASVATTAJIEN KÄYTTÄMÄT HOITO-, KASVATUS- JA OPETUSMENETELMÄT OVAT HOIDOSSA, KASVATUKSESSA JA OPETUKSESSA HUOMIOIDAAN LAPSEN YKSILÖLLISET TARPEET. LAPSIRYHMÄN ILMAPIIRI ON HYVÄ. LAPSEN OPPIMISTA TUETAAN RIITTÄVÄSTI. LAPSI SAA RIITTÄVÄSTI TUKEA. LAPSI SAA TARVITTAESSA ERITYISOPETUSTA. ARVOSTAN LAPSENI KASVATTAJIEN TEKEMÄÄ TYÖTÄ. 3,86 3,85 3,81 3,82 3,66 3,68 3,76 3,72 3,75 3,74 3,75 3,76 3,74 3,77 3,93 3, (N=638) 2019 (N= 472) Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

23 Perusopetus Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

24 Koulun ympäristö ja toimintakulttuuri 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Luokan/opetusryhmän oppilasmäärä on sopiva. 3,18 3,21 Koulupiha on turvallinen ja tarjoaa leikkija liikkumismahdollisuuksia. 3,26 3, (N=755) 2019 (N=708) Luokan/opetusryhmän oppilasmäärä on sopiva. 3,18 3,21 Koulupiha on turvallinen ja tarjoaa leikkija liikkumismahdollisuuksia. 3,26 3,08 Koulussa kohdellaan jokaista lasta tasa-arvoisesti. 3,11 3,14 Koulussa puututaan kiusaamiseen. 3,22 3,25 Lapseni koulumatka on turvallinen. 3,20 3,23 Koulutilat ovat viihtyisät ja asianmukaiset. 3,03 3,03 Koulutilat ovat siistit. 3,34 3,34 Koulussa kohdellaan jokaista lasta tasaarvoisesti. Koulussa puututaan kiusaamiseen. Lapseni koulumatka on turvallinen. 3,11 3,14 3,22 3,25 3,20 3,23 Koulutilat ovat viihtyisät ja asianmukaiset. 3,03 3,03 Koulutilat ovat siistit. 3,34 3, (N=755) 2019 (N=708) 8 Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

25 Lapseni opetus Lapseni saa hyvää opetusta. 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 3,43 3,53 Opettajan käyttämät opetusmenetelmät ovat monipuolisia. 3,36 3, (N=755) 2019 (N=708) Lapseni saa hyvää opetusta. 3,43 3,53 Opettajan käyttämät opetusmenetelmät ovat monipuolisia. 3,36 3,48 Kotitehtävien määrä on sopiva. 3,41 3,46 Luokan/opetusryhmän työrauha on hyvä 2,84 2,84 Opetuksessa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet. 2,96 3,06 Lapseni oppimista tuetaan riittävästi. 3,21 3,23 Lapseni saa tarvittaessa tukiopetusta. 3,40 3,47 Lapseni saa tarvittaessa erityisopetusta. 3,41 3,41 Arvostan lapseni opettajan/opettajien tekemää työtä. 3,74 3,79 3,31 3,36 Kotitehtävien määrä on sopiva. Luokan/opetusryhmän työrauha on hyvä Opetuksessa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet. Lapseni oppimista tuetaan riittävästi. Lapseni saa tarvittaessa tukiopetusta. 3,41 3,46 2,84 2,84 2,96 3,06 3,21 3,23 3,40 3,47 Lapseni saa tarvittaessa erityisopetusta. 3,41 3,41 Arvostan lapseni opettajan/opettajien tekemää työtä. 3,74 3, (N=755) 2019 (N=708) Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

26 Lapseni oppilashuolto Kouluterveydenhoitajan palvelut toimivat hyvin. 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 3,50 3,33 Koululääkärin palvelut toimivat hyvin. 3,40 3, (N=755) 2019 (N=708) Kouluterveydenhoitajan palvelut toimivat hyvin. 3,50 3,33 Koululääkärin palvelut toimivat hyvin. 3,40 3,23 Koulukuraattorin palvelut toimivat hyvin. 3,26 3,23 Koulupsykologin palvelut toimivat hyvin. 3,14 3,18 3,32 3,24 Koulukuraattorin palvelut toimivat hyvin. 3,26 3,23 Koulupsykologin palvelut toimivat hyvin. 3,14 3, (N=755) 2019 (N=708) Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

27 Koulukuljetus 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 2,97 Koulukuljetusjärjestelyt ovat toimineet hyvin (N=247) 2019 (N=265) Koulukuljetusjärjestelyt ovat toimineet hyvin. 2,97 3,00 3, (N=247) 2019 (N=265) Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

28 Yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö on sujuvaa. 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 3,41 3, (N=755) 2019 (N=708) Kodin ja koulun välinen yhteistyö on sujuvaa. 3,41 3,49 Saan hyvin tietoa luokan/koulun tapahtumista, tilaisuuksista yms. 3,56 3,61 Wilma-viestintä on toimivaa. 3,51 3,54 Vanhempainiltoja on riittävästi. 3,51 3,53 Syksyn arviointikeskustelu oli hyvä tapa arvioida oppimista. 3,28 3,49 3,45 3,53 Saan hyvin tietoa luokan/koulun tapahtumista, tilaisuuksista yms. Wilma-viestintä on toimivaa. Vanhempainiltoja on riittävästi. 3,56 3,61 3,51 3,54 3,51 3,53 Syksyn arviointikeskustelu oli hyvä tapa arvioida oppimista. 3,28 3, (N=755) 2019 (N=708) Sivltk , liite 37_2019 : Kyselyn saate, lukion kyselyn tulokset ja tulosten vertailu perusopetus_varhaiskasvatus

29 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Selvitys: Nuorisotyön rajapinnat Diaarinumero 732/ /2019 Tiivistelmä Kaupunginhallitus on pyytänyt kokouksessaan, että sivistyspalveluiden palvelualueella ja lautakunnissa selvitetään nuorisopalveluiden ja koulunuorisotyön väliset rajapinnat siten, että selvitys on kaupunginhallituksen käytettävissä ennen 2020 talousarvion laadintaa. Selvityksen mukaan koulunuorisotyöntekijä ei tee päällekkäistä työtä koulukuraattorien, perheohjaajan tai nuorisotyöntekijöiden kanssa. Koulunuorisotyöntekijä on nuorisovaltuuston mielestä keskeisessä roolissa kiusaamisen vastaisessa toiminnassa sekä tärkeä tukihenkilö koulussa. Selvitystä on tehty yhdessä rehtoreiden, kuraattorien, nuorisotyöntekijöiden, nuorisovaltuuston ja koulunuorisotyöntekijöiden kanssa. Sivistyslautakunta Valmistelija Vs. nuorisotoimen johtaja Leena Miettinen p Vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori p Kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola p Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen p Selostus asiasta Kaupunginhallitus on pyytänyt kokouksessaan päätöksessä 158, että sivistyspalveluiden palvelualueella ja lautakunnissa selvitetään nuorisopalveluiden ja koulunuorisotyön väliset rajapinnat siten, että selvitys on kaupunginhallituksen käytettävissä ennen 2020 talousarvion laadintaa. Taustaa: Kaarinan kaupunki on ollut edelläkävijä koulunuorisotyöntekijöiden palkkaamisessa. Ensimmäinen koulunuorisotyöntekijä palkattiin Piikkiöön vuonna Tällä hetkellä koulunuorisotyöntekijöitä on neljä eli jokaisella yhtenäiskoululla. Kaarinan kaupungissa on tehty ansiokkaasti koulunuorisotyötä eikä vain nuorisotyötä koulussa, jossa nuorisotyöntekijä käy satunnaisesti vierailemassa koulussa ja jää näin helposti oppilaille vieraammaksi työntekijäksi. Tehtävänkuvista: Koulunuorisotyöntekijöiden tehtävänkuvissa on pieniä eroja eri koulujen välillä, sillä ne on räätälöity jokaisen koulun tarpeen mukaan. Rehtoreille, kuraattoreille sekä koulunuorisotyöntekijöille tehdyn kyselyn mukaan koulunuorisotyöntekijöiden työon suunniteltu niin, että päällekkäistä toimintaa ei ole. Joitakin asioita koulunuorisotyöntekijä tekee yhteistyössä opettajan tai kuraattorin kanssa. Koulunuorisotyöntekijä pystyy reagoimaan koulussa tapahtuviin asioihin nopeasti sekä kohtaamaan yksittäisiä nuoria ilman

30 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 29 ajanvarausta, koska koulunuorisotyöntekijällä ei ole opetusvelvollisuutta eikä hänellä ole niin rajattua työnkuvaa kuin koulukuraattorilla. Koulunuorisotyöntekijä on helposti tavoitettavissa oleva tuttu ja turvallinen aikuinen, joka nuoren on helppo kohdata. Koulunuorisotyöntekijä vastaa koulussa nopean puuttumisen yksilötyön lisäksi muun muassa ryhmien/kerhojen ohjaamisesta, ennaltaehkäisevästä työstä sekä koulun yhteisöllisyyden lisäämisestä järjestämällä esimerkiksi erilaisia teemapäiviä. Koulukuraattorin ja koulunuorisotyöntekijän pätevyysvaatimukset ovat erilaiset. Kuraattorilla täytyy olla ylempi korkeakoulututkinto, kun taas koulunuorisotyöntekijälle riittää matalampi koulutus. Koulukuraattori on koulussa toimiva sosiaalityöntekijä ja koulunuorisotyötekijän nimikkeen mukaisesti tekee nuorisotyötä. Koulukuraattori tapaa nuoria lähinnä vain ajanvarauksella eikä häntä näy samalla tavalla koulun arjessa kuin koulunuorisotyöntekijä näkyy. Oppilaat eivät siis välttämättä tunne koulukuraattoria ja näin kynnys mennä hänen luokseen nousee. Koulukuraattorilla saattaa usein olla pitkät jonot, jolloin oppilas ei pääse tarpeeksi nopeasti juttelemaan akuutista asiasta. Koulunuorisotyöntekijä ei toimi ajanvarauksella, vaan juttelemaan pääsee yleensä heti tai samana päivänä. Koulunuorisotyöntekijä näkyy koulussa oppilaille päivittäin ja tämän vuoksi hänen luokseen oppilaan on helppo mennä pienessäkin asiassa. Piispanlähteen lastentalolla sosiaalija terveyslautakunnan alainen perheohjaaja, jonka työnkuva sekä asiakaskunnan ikäjakauma ovat laajat. Hän toimii Piispanlähteen yhtenäiskoulun lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja neuvolan tukena. Perheohjaaja ei tee päällekkäistä työtä koulunuorisotyöntekijän kanssa, sillä perheohjaajan painopiste neuvonta- ja ohjaustyössä on kotiin tehtävässä työssä. Perheohjaaja tekee myös sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arvioita, mikä ei kuulu koulunuorisotyöntekijän työnkuvaan tai osaamisalueeseen. Koulunuorisotyöntekijöillä ja nuorisotyöntekijöillä kohderyhmän ikäjakauma on samankaltainen, mutta heidän työaikansa ovat erilaiset. Koulunuorisotyöntekijä työskentelee koulussa päivisin kun taas nuorisotyöntekijä toimii pääsääntöisesti nuorisotiloilla iltaisin nuorten vapaa-ajalla. Päällekkäistä työtä ei ole heidänkään työnkuvissaan, mutta osa toiminnoista saatetaan tehdä yhteistyössä, kuten esimerkiksi seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymispäivät tai erilaiset teemapäivät koululla. Koulunuorisotyöntekijät ovat myös ohjanneet vertaisryhmiä nuorisotyöntekijöiden kanssa sekä työskennelleet kesäisin nuorisopalveluiden palkkaamana leireillä ja retkillä. Nuorisotilat: Kaarinan kaupungissa on viisi nuorisotilaa. Jokaisen yläkoulun lähistöllä sijaitsee nuorisotila, jossa työskentelee oma nuorisotyöntekijä. Jokainen nuorisotila on avoinna kolme kertaa viikossa. Kävijöitä on kevään 2019 aikana ollut yhteensä 8663, joista vuotiaita Yhdellä nuorisotilalla käy keskimäärin 30 nuorta/ilta. Kävijämäärältään suurin on Piikkiön nuorisotila Kylä, jossa keskimääräinen nuorten kävijämäärä on noin 50/ilta. Syrjemmällä olevat nuorisotilat ovat kävijämäärältään hiljaisempia, mutta myös kooltaan pienempiä. Nuorisotilojen suosituin ilta kävijämäärältään on perjantai.

31 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 30 Mikäli koulunuorisotyöntekijä jalkautuisi nuorisotyöntekijän työpariksi nuorisotiloille perjantai-iltaisin, olisi uusien nuorten helpompi tulla nuorisotiloille, kun koulunuorisotyöntekijä on tuttu henkilö jo koululta. Tällöin nuorisopalveluiden ei myöskään tarvitsisi palkata tuntityöntekijöitä perjantaiiltoihin ja nuorilla olisi aina tuttu työntekijä saatavilla. Nuorisotilat ovat perjantaiiltaisin avoinna vain joka toinen viikko. Tästä johtuen koulunuorisotyöntekijöiden työpanos olisi pois koululta noin seitsemän tuntia joka toinen viikko. Jos työaikaa tasoittaa, työntekijä olisi n. 3-4h/vko poissa koululta. Nuorisopalveluissa toimivien tuntityöntekijöiden korvaaminen koulunuorisotyöntekijöillä toisi säästöä noin e vuodessa. Kaarinan nuorisovaltuusto on keskustellut koulunuorisotyöntekijän roolista ja todennut sen olennaiseksi osaksi monen oppilaan koulunkäyntiä. Nuorisovaltuuston näkemys: Koulunuorisotyöntekijä on nuorisovaltuuston mielestä keskeisessä roolissa kiusaamisen vastaisessa toiminnassa sekä tärkeä tukihenkilö koulussa. Koulunuorisotyöntekijä koetaan helposti lähestyttäväksi sekä tarpeelliseksi uusien oppilaiden saapuessa kouluun. Nuorisovaltuusto linjaa lausunnossaan, että koulunuorisotyöntekijän rooli ja läsnäolo osana koulunkäyntiä on tärkeä ja hänen tulee pysyä edelleen osana jokaisen koulun ja nuoren arkea. Säästöpotentiaali: Mikäli säästöjä päätetään tehdä, edellä esitetyistä työtehtävistä vähiten haittaa aiheuttanee koulunuorisotyön vähentäminen tai lopettaminen. Neljän koulunuorisotyöntekijän vähennyksellä saadaan aikaiseksi n : n säästöt. Vähennys aiheuttaa kuitenkin sen, että merkittävä osa ennaltaehkäisevästä työstä Kaarinalaisten nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi häviää. Muut kouluissa työskentelevät ammattikunnat eivät vastaa tähän haasteeseen eikä heidän työnkuvansakaan siihen sovellu. Koulunuorisotyö on myös tilastollisesti vähentänyt sekä koulukiusaamista, että kouluhäiriköintiä. Tällaisten lisääntyminen on koulunuorisotyöntekijöiden vähentämisen seurauksena mahdollista. Kaarinastrategian toteutuminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - palvelutarpeiden kartoittaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin - ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut lähellä - eri väestöryhmien tarpeisiin vastaaminen kysynnän mukaan Liitteet - Oheismateriaali Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja perheohjaajan tehtävänkuvat Esittelijä Päätösehdotus Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sivistyslautakunta päättää antaa esittelytekstin mukaisen selvityksen kaupunginhallitukselle tämän tekemään selvityspyyntöön.

32 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 31 Päätös 64 Ote kaupunginhallitus

33 KAARINAN KAUPUNGIN TEHTÄVÄKUVAUSLOMAKE /KVTES Tehtäväkuvauksia käytetään tehtävien vaativuuden arvioinnissa. Tehtäväkuvauslomakkeella pyritään selvittämään tehtävän tarkoitus ja siihen kuuluvat olennaiset tehtäväkokonaisuudet sekä se, miten arvioitavat vaativuustekijät ilmenevät kyseisessä työssä. Muista vastatessasi, että myös ulkopuolisen tulisi ymmärtää mitä tehtävä sisältää. tehtäväkuvauslomakkeessa kuvataan työn laatua ei määrää. tehtäväkuvauslomakkeessa kuvataan tehtävää ei henkilöä. Tehtäväkuvaus antaa parhaimmillaan tietoa työntekijälle siitä, mitä häneltä odotetaan ja minkälaista ammattiosaamista häneltä edellytetään. Esimiehelle lomake antaa jäsentynyttä tietoa siitä, mitä työssä tehdään: tehdäänkö tavoitteiden kannalta oikeita asioita ja tehdäänkö ne oikein, vastaako toimenkuva enää asetettuja tavoitteita ja minkälaista osaamista tulisi rekrytoida, jotta tehtävät tulisivat laadukkaasti hoidettua. Jos viranhaltijan / työntekijän tehtävät olennaisesti muuttuvat, on lomake syytä täyttää uudelleen. Lomakkeen pohjalta uuden tehtävän palkan määrittelee kunkin sopimusalan oma neuvotteluryhmä, johon kuuluvat toimialajohtajat, luottamusmiehet, joilla on edustettavia ko. sopimusalalta sekä henkilöstöjohtaja ja henkilöstösihteeri (joka toimii koollekutsujana ja sihteerinä ko. ryhmissä). Kunkin toimialan toimialajohtaja valmistelee ja esittelee oman toimialansa palkka-asiat ryhmässä, ja toimittaa tarvittavan materiaalin henkilöstösihteerille kokoukseen osallistujille jaettavaksi. Tarvittaessa voidaan kokoukseen pyytää vastuualueesimies tuomaan lisätietoa oman vastuualueensa tehtävistä ja palkka-asioista. Palkka määritellään kunkin hinnoittelukohdan sisällä kuvauksen perusteella. Kustakin tehtävästä tulee laatia tehtävänkuvaus, jotka tulee toimittaa sähköisesti myös henkilöstösihteerille arkistoitavaksi verkkolevylle tulevia tarpeita varten mapitettujen paperiversioiden välittyminen eteenpäin tehtävä- ja henkilövaihdoksissa ei ole luotettavaa. 1 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

34 Täyttäessäsi tehtäväkuvauslomaketta muista, että kuvaat työtäsi, et omaa henkilökohtaista osaamistasi tai panostasi työn suorittamiseen. TAUSTATIEDOT Henkilön nimi (voidaan jättää täyttämättä, jos kyse on ammattiryhmän tehtävänkuvauksesta) Tehtävänimike Tehtävän nykyinen hoitaja Työyksikkö Ensisijainen työskentelypaikka Esimiehen nimi ja tehtävänimike Koulukuraattori Tehtävä on uusi Oppilashuolto Perus- ja esiopetus, lukio Mika Rantanen, johtava rehtori YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Työn tarkoitus Kerro, mikä on työn pääsisältö, miksi sitä tehdään ja ketä palvelee (asiakkaat). Koulukuraattori työskentele perus- ja esiopetuksessa sekä lukiossa. Koulukuraattori vastaa koulun sosiaalityöstä, jonka tavoitteena on - oppilaiden hyvinvoinnin, - myönteisen kokonaiskehityksen ja - koulunkäynnin tukeminen. Koulun sosiaalityössä korostuu oppilaiden ja heidän perheidensä ongelmien tunnistaminen, itsenäisen selviytymisen arviointi ja tukeminen sekä myös vanhemmuuden tukeminen; ydintehtävänä on oppilaiden sosiaalisen kasvun ja toimintakyvyn tukeminen ja kehittäminen. Koulukuraattorin työssä korostuu myös lasten ja nuorten oikeusturvasta huolehtiminen. Koulukuraattorin työskentelymuotoja ovat yksilö-, ryhmä- ja luokkatyö.tavoitteena on edistää myös koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulukuraattorin työ on ennaltaehkäisevää, mutta myös korjaavaa työtä. Koulukuraattori antaa konsultaatiota kouluyhteisön jäsenille ja yhteistyötahoille sekä osallistuu moniammatilliseen verkostotyöskentelyyn ja toimii suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. 2 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

35 Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) Kuvaa keskeiset tehtäväsi, tärkein ensin. Jotain keskeistä tehtävää teet ehkä joka päivä, kun taas jotain toista harvemmin. Kuitenkin molemmat saattavat muodostaa keskeisen tehtäväalueen työn kokonaisuudessa. Tulee muistaa, että lueteltujen tehtävien lisäksi kaikkiin tehtäviin kuuluu lukuisia pienempiä pysyviä ja vaihtuvia tehtäviä, jotka kuuluvat normaaliin työn hoitoon. Kerro myös kuuluuko tehtävään jonkun toisen sijaistus (kenen ja missä laajuudessa) Asiakastyö: oppilaiden psykososiaalinen tukeminen (keskustelut, toiminnalliset menetelmät, ohjaus), kasvatustyön tukeminen ja yhteistyö huoltajien ja perheiden kanssa, psykososiaalisen tuen arvioinnit, jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen, työskentely luokkien ja oppilasryhmien kanssa, moniammatillinen yhteistyö oppilasasioissa. Yksilöllinen sekä yhteisöllinen monialainen konsultaatio. Opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen sosiaalityön asiantuntijana sekä yksilöllisen ja yhteisöllisen oppilashuoltotyön kehittäminen koulukohtaisesti. Moniammatillisen oppilashuoltotyön suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen alueellisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa (mm. Perhekeskus ja Tyks:n lastenja nuorisopsykiatrian poliklinikat). Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen avulla. Asiakasprosessien kirjaaminen on merkittävä ja keskeinen osa koulukuraattorin työtä. Lisäksi tarpeen mukaan yhteenvedot ja lausunnot sekä tilastointi on osa työtä. ei 3 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

36 Kelpoisuusehdot Koulutus Mikä koulutustaso työssä vaaditaan kaupunginhallituksen hyväksymien kelpoisuusehtojen mukaan (huomioidaan alin kelpoisuusvaatimusten mukainen taso): ei edellytetä ammatillista koulutusta ammatillinen kurssi tai työpaikkakoulutus koulutasoinen ammattitutkinto /ammatillinen perustutkinto opistotasoinen ammattitutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto opistotasoinen ammattitutkinto/ ammattikorkeakoulututkinto ja lisäksi erikoistumiskoulutus alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi erikoistumiskoulutus Vaadittava lisäkoulutus: Taidot Kyse on taidoista, joita edellytetään jo silloin, kun henkilöä valitaan tehtävään Kuvaa, riittääkö työssä perusasioiden hallinta edellyttääkö työ erityisosaamista yhdeltä tai useammalta osa-alueelta, miltä Työ edellyttää: Toimintaa ohjaavan lainsäädännön hallintaa mm. koululainsäädäntö, sosiaalilainsäädäntö, erityisesti lastensuojelulaki, julkisuuslaki, henkilötietolaki. (Työ vaatii osa-alueen erityishallintaa). Sosiaalityön yksilö-, perhe-, ryhmä- ja yhteisötason menetelmien ja prosessien hallintaa sekä hyviä vuorovaikutustaitoja muutoksen käynnistämiseksi. (Työ vaatii osa-alueen erityishallintaa). Lasten ja nuorten kehityksen sekä koulumaailman ilmiöiden tuntemusta. (Työ vaatii osa-alueen erityishallintaa). Koulujärjestelmän ja pedagogisten käytäntöjen ymmärrystä. (Työssä riittää osa-alueen perusasioiden hallinta). Lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmien tuntemista. Kriisityön, päihdetyön ja mielenterveystyön tuntemusta. (Työssä riittää osa-alueen perusasioiden hallinta). Koulukuraattorin työ edellyttää erityisen hyvää organisointikykyä, itsenäistä työotetta, nopeaa reagointikykyä ja joustavuutta. 4 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

37 TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Harkinta Kuvaa, minkälaista itsenäistä harkintaa työ edellyttää? Onko päätösvastuu itsenäinen, vai tekeekö esimies/joku muu linjaukset poikkeustilanteissa? Työ edellyttää itsenäistä työn organisointia ja priorisointia rajatuin resurssein. Tilanteet voivat muuttua äkillisesti, eikä selkeitä ohjeita työhön ole. Koulukuraattori toimii ainoana sosiaalityön edustajana koulussa, jolloin ratkaisut/päätökset vaativat ammattieettistä harkintaa, analysointia ja selvitystyötä. Lisäksi jokainen asiakastapaus on yksilöllinen ja työ edellyttää myös monitieteellistä ongelmanratkaisukykyä ja vuorovaikutusprosessien tuntemista. Oma harkinta, itsenäinen vastuu ja ajantasaisen tiedon hallinta korostuu työssä. Vaikutusten laajuus, vakavuus ja pysyvyys Kuvaa keihin työn vaikutukset ulottuvat ja miten pysyvästi? Ovatko vaikutukset muutettavissa? Johtamis-, esimies-, budjetti- ja esittelyvastuut Voit rastita useamman vastuiden mukaan. Sijaistuksen tuomat lisävastuut eivät kuulu perustehtävän kuvaan. Esimiesvastuu perustehtävässä Johtamisvastuuta (strateginen suunnittelu ja toteutuksen valvominen) Budjettivastuu Toimii esittelijänä toimielimessä Toimii valmistelijana toimielimelle 5 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

38 YHTEISTYÖ Kuvaile yhteistyövaatimuksia tehtävässä. Jokaisen perustehtävään liittyy nykypäivään vaativiakin tilanteita, mutta erityisiä vaativuutta lisääviä tekijöitä ovat mm. yhteistyö seudullisesti / valtakunnallisesti, sidosryhmäyhteistyö, poikkeuksellisen haastavat asiakastilanteet jne. Koulukuraattorin työssä haasteelliset asiakastilanteet ovat arkipäivää. Työssä tarvitaan erittäin hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja eri-ikäisten ja - kulttuuristen oppilaiden, oppilasryhmien, luokkien, vanhempien, opettajien, eri kouluyhteisöjen, eri ammattiryhmien ja monien, myös seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Työhön kuuluu päivittäin erilaista vuorovaikutusta: tiedonsiirtoa, opastamista, neuvontaa, motivointia, yhteistyötä, neuvottelemista, asenteisiin vaikuttamista, keskustelua ja sovittelua. Koulukuraattorin työ edellyttää jatkuvasti syvällistä paneutumista asiakkaiden elämänolosuhteisiin. Työ edellyttää asiakkaiden vaikeiden, henkilökohtaisten ongelmatilanteiden käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista. Ongelmallisia tilanteita syntyy myös työyhteisön sisällä. Työ edellyttää kykyä kuunnella ja asettua toisen asemaan, kykyä ottaa esille ja käsitellä vaikeita asioita. Työ edellyttää taitoa toimia konfliktitilanteissa ja kykyä toimia eri-ikäisten, myös motivoitumattomien, asiakkaiden sekä ryhmien kanssa. 6 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

39 7 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

40 TYÖOLOSUHTEET Tehtävän fyysiset ja henkiset vaativuustekijät Olosuhteet, joita ei työsuojelullisin toimin pystytä poistamaan. Työssä normaalit fyysiset vaativuustekijät Työssä normaalia vaativammat fyysiset olosuhteet, kuvaus: -Useat työpisteet ja liikkuminen (vs.tavanomaisesti koulukuraattori toimii aina samassa työpisteessä) ja siirtyminen niiden välillä -Kaikki työtilat eivät täytä luotettavan asiakastyön vaatimuksia tai ergonomisia edellytyksiä (mm. äänieristys, ilmastointi, odotustilat, sosiaalitilat, turvapoistumistiet) -Työvälineiden ja asiakaspapereiden kuljettaminen Työn henkiset vaatimustekijät ovat normaalit Työn henkiset vaatimustekijät ovat poikkeukselliset, kuvaus: - Työ edellyttää erityistä mukautumiskykyä vaihtuviin työyhteisöihin kouluilla. Usean työyhteisön ihmissuhteiden hallinta on hyvin kuormittavaa. -Työtehtäviä hoidetaan pääsäntöisesti itsenäisesti, työparin käyttö on harvoin mahdollista. -Kollegan puute omassa toimintayksikössä. - Haasteellinen rooli kodin ja koulun välisissä konfliktitilanteissa sekä opetus- ja sosiaalitoimen rajapinnoilla toimiminen, toimintakulttuurit voivat olla ristiriidassa. -Työn mitoitus ylittää määrälliset ja laadulliset suositukset (ylimitoitetut odotukset). -Jatkuva työn keskeytyminen lisää työn rasittavuutta. - Akuuteissa tilanteissa on tehtävä nopeita ratkaisuja ja oltava valmis joustamaan työaikajärjestelyissä. Työn kuormittavuutta lisää tilanteiden ennustamattomuus ja ajoittain jopa tilanteiden uhkaavuus. - Työskentelyn monitasoisuus (yksilötasolta organisaatiotasolle). - Koulutuksen ja sairauslomien aikana kuraattorilla ei yleensä ole sijaista, jolloin työpaineet kasautuvat. 8 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

41 ALLEKIRJOITUKSET Molemmat osapuolet ovat käyneet läpi ja hyväksyneet tehtävänkuvauksen sisällön. Kaarinassa 9 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

43 Täyttäessäsi tehtäväkuvauslomaketta muista, että kuvaat työtäsi, et omaa henkilökohtaista osaamistasi tai panostasi työn suorittamiseen. TAUSTATIEDOT Henkilön nimi (voidaan jättää täyttämättä, jos kyse on ammattiryhmän tehtävänkuvauksesta) Tehtävänimike Tehtävän nykyinen hoitaja Työyksikkö Ensisijainen työskentelypaikka Esimiehen nimi ja tehtävänimike Nuorisotyöntekijä Tehtävä on uusi Nuorisopalvelut Nuorisotilat ja -alueet: Ampperi/Keskusta, Kotimäki/Littoinen, Pontela/Piikkiö, Empola/Kuusisto Esa Kanerva nuorisopalvelujohtaja YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Työn tarkoitus Kerro, mikä on työn pääsisältö, miksi sitä tehdään ja ketä palvelee (asiakkaat). Avoimesta nuorisotyö, tavoitteena nuorten sosiaalinen ja psyykkinen vahvistaminen. Kohderyhmänä ensisijaisesti 9-17 vuotiaat Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) Kuvaa keskeiset tehtäväsi, tärkein ensin. Jotain keskeistä tehtävää teet ehkä joka päivä, kun taas jotain toista harvemmin. Kuitenkin molemmat saattavat muodostaa keskeisen tehtäväalueen työn kokonaisuudessa. Tulee muistaa, että lueteltujen tehtävien lisäksi kaikkiin tehtäviin kuuluu lukuisia pienempiä pysyviä ja vaihtuvia tehtäviä, jotka kuuluvat normaaliin työn hoitoon. Kerro myös kuuluuko tehtävään jonkun toisen sijaistus (kenen ja missä laajuudessa) Vastata avoimesta nuorisotila- ja aluetoiminnasta tilallaan ja alueellaan Kouluyhteistyö Yhteistyö perhepalveluiden nuorten tiimiin, valomerkki- ja räpsätoiminta Leiri-, retki- ja kerhotoiminnan suunnittelu, tiedotus já ohjaus Pienryhmätoiminta Verkkonuorisotyö ja sosiaaliset mediat nuorisotyöntekijöiden sijaistaminen 2 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

44 Kelpoisuusehdot Koulutus Mikä koulutustaso työssä vaaditaan kaupunginhallituksen hyväksymien kelpoisuusehtojen mukaan (huomioidaan alin kelpoisuusvaatimusten mukainen taso): ei edellytetä ammatillista koulutusta ammatillinen kurssi tai työpaikkakoulutus koulutasoinen ammattitutkinto /ammatillinen perustutkinto opistotasoinen ammattitutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto opistotasoinen ammattitutkinto/ ammattikorkeakoulututkinto ja lisäksi erikoistumiskoulutus alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi erikoistumiskoulutus Vaadittava lisäkoulutus: Taidot Kyse on taidoista, joita edellytetään jo silloin, kun henkilöä valitaan tehtävään Nuorisotyöllisten menetelmien, ryhmäohjaus ja -dynamiikan, ja tietotekniikan osaaminen sekä verkostoyhteistyötaidot. Kuvaa, riittääkö työssä perusasioiden hallinta edellyttääkö työ erityisosaamista yhdeltä tai useammalta osa-alueelta, miltä TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Harkinta Kuvaa, minkälaista itsenäistä harkintaa työ edellyttää? Onko päätösvastuu itsenäinen, vai tekeekö esimies/joku muu linjaukset poikkeustilanteissa? Vaikutusten laajuus, vakavuus ja pysyvyys Kuvaa keihin työn vaikutukset ulottuvat ja miten pysyvästi? Ovatko vaikutukset muutettavissa? Johtamis-, esimies-, budjetti- ja esittelyvastuut Voit rastita useamman vastuiden mukaan. Sijaistuksen tuomat lisävastuut eivät kuulu perustehtävän kuvaan. Työtilanteissa tulee päätökset tehdä itse. Työntekijä suunnittelee asiakaslähtöisesti työn sisällön menetelmineen. Laajemmat linjaukset tehdään työyhteisössä. Lähiesimiestehtävät tuntityöntekijöille ym. Vaikutukset ulottuu nuoriin ja näiden toimintaympäristöön. Positiivisten vaikutusten pyritään olemaan pysyviä. Vaikutusten muuttaminen on vaikeaa. Esimiesvastuu perustehtävässä Johtamisvastuuta (strateginen suunnittelu ja toteutuksen valvominen) Budjettivastuu Toimii esittelijänä toimielimessä Toimii valmistelijana toimielimelle 3 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

45 YHTEISTYÖ Kuvaile yhteistyövaatimuksia tehtävässä. Jokaisen perustehtävään liittyy nykypäivään vaativiakin tilanteita, mutta erityisiä vaativuutta lisääviä tekijöitä ovat mm. yhteistyö seudullisesti / valtakunnallisesti, sidosryhmäyhteistyö, poikkeuksellisen haastavat asiakastilanteet jne. Yhteistyösuhteita tulee rakentaa monialaisesti. Työtä tehdään myös alueellisesti. Sidosryhmiä on paljon. Asiakastilanteet ovat välillä erittäin haastavia. TYÖOLOSUHTEET Tehtävän fyysiset ja henkiset vaativuustekijät Olosuhteet, joita ei työsuojelullisin toimin pystytä poistamaan. Työssä normaalit fyysiset vaativuustekijät Työssä normaalia vaativammat fyysiset olosuhteet, kuvaus: Työn henkiset vaatimustekijät ovat normaalit Työn henkiset vaatimustekijät ovat poikkeukselliset, kuvaus: iltatyö ja osa nuorista on erityisen haastaviat ALLEKIRJOITUKSET Molemmat osapuolet ovat käyneet läpi ja hyväksyneet tehtävänkuvauksen sisällön. Kaarinassa Esa Kanerva 4 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

47 Täyttäessäsi tehtäväkuvauslomaketta muista, että kuvaat työtäsi, et omaa henkilökohtaista osaamistasi tai panostasi työn suorittamiseen. TAUSTATIEDOT Henkilön nimi (voidaan jättää täyttämättä, jos kyse on ammattiryhmän tehtävänkuvauksesta) Tehtävänimike Tehtävän nykyinen hoitaja Työyksikkö Ensisijainen työskentelypaikka Esimiehen nimi ja tehtävänimike Koulussa tehtävä nuorisotyö, tavoitteena nuorten elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaalinen että psyykkinen vahvistaminen. Kohderyhmänä erityisesti vuotiaat nuoret. koulun nuorisotyöntekijä Tehtävä on uusi Sivistyspalvelut Piikkiön yhtenäiskoulu, Kotimäen koulu, Valkeavuoren koulu ja Piispanlähteen koulu Rehtorit YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Työn tarkoitus Kerro, mikä on työn pääsisältö, miksi sitä tehdään ja ketä palvelee (asiakkaat). Koulussa tehtävä nuorisotyö, tavoitteena nuorten elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaalinen että psyykkinen vahvistaminen. Kohderyhmänä erityisesti vuotiaat nuoret. Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) Kuvaa keskeiset tehtäväsi, tärkein ensin. Jotain keskeistä tehtävää teet ehkä joka päivä, kun taas jotain toista harvemmin. Kuitenkin molemmat saattavat muodostaa keskeisen tehtäväalueen työn kokonaisuudessa. Tulee muistaa, että lueteltujen tehtävien lisäksi kaikkiin tehtäviin kuuluu lukuisia pienempiä pysyviä ja vaihtuvia tehtäviä, jotka kuuluvat normaaliin työn hoitoon. nuorten kohtaaminen ja ohjaaminen koulun arjessa opetustoiminnan ulkopuoliset toiminnot ryhmäytymistoiminnan suunnittelu ja toteutus, yksilötyö sekä leiri-, retki- ja kerhosuunnittelu ja ohjaus verkkonuorisotyö ja sosiaaliset mediat hallintokuntien välinen yhteistyö, pääasiassa sivistyspalvelut ja hyvinvointipalvelut (= nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, liikuntapalvelut) osallistuminen koulun kasvatustoiminnan kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen 2 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

48 Kerro myös kuuluuko tehtävään jonkun toisen sijaistus (kenen ja missä laajuudessa) ei 3 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

49 Kelpoisuusehdot Koulutus Mikä koulutustaso työssä vaaditaan kaupunginhallituksen hyväksymien kelpoisuusehtojen mukaan (huomioidaan alin kelpoisuusvaatimusten mukainen taso): ei edellytetä ammatillista koulutusta ammatillinen kurssi tai työpaikkakoulutus koulutasoinen ammattitutkinto /ammatillinen perustutkinto opistotasoinen ammattitutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto opistotasoinen ammattitutkinto/ ammattikorkeakoulututkinto ja lisäksi erikoistumiskoulutus alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi erikoistumiskoulutus Vaadittava lisäkoulutus: Taidot Kyse on taidoista, joita edellytetään jo silloin, kun henkilöä valitaan tehtävään Kuvaa, riittääkö työssä perusasioiden hallinta edellyttääkö työ erityisosaamista yhdeltä tai useammalta osa-alueelta, miltä nuorten kohtaaminen ja ohjaaminen koulun arjessa opetustoiminnan ulkopuoliset toiminnot ryhmäytymistoiminnan suunnittelu ja toteutus, yksilötyö sekä leiri-, retki- ja kerhosuunnittelu ja ohjaus verkkonuorisotyö ja sosiaaliset mediat hallintokuntien välinen yhteistyö, pääasiassa sivistyspalvelut ja hyvinvointipalvelut (= nuorisopalvelut, sosiaalipalvelut, liikuntapalvelut) osallistuminen koulun kasvatustoiminnan kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Harkinta Kuvaa, minkälaista itsenäistä harkintaa työ edellyttää? Onko päätösvastuu itsenäinen, vai tekeekö esimies/joku muu linjaukset poikkeustilanteissa? Vaikutusten laajuus, vakavuus ja pysyvyys Kuvaa keihin työn vaikutukset ulottuvat ja miten pysyvästi? Ovatko vaikutukset muutettavissa? Johtamis-, esimies-, budjetti- ja esittelyvastuut Voit rastita useamman vastuiden mukaan. Sijaistuksen tuomat lisävastuut eivät kuulu perustehtävän kuvaan. Työtilanteissa tulee päätökset tehdä itse. Työntekijä suunnittelee asiakaslähtöisesti työn sisällön menetelmineen. Laajemmat linjaukset tehdään työyhteisössä Vaikutukset ulottuvat nuoriin ja kouluun sekä nuorten muihin toimintaympäristöihin. Positiiviset vaikutukset pyritään saamaan pysyviksi. Työ on pitkäjänteistä ja ennaltaehkäisevää. Esimiesvastuu perustehtävässä Johtamisvastuuta (strateginen suunnittelu ja toteutuksen valvominen) Budjettivastuu Toimii esittelijänä toimielimessä Toimii valmistelijana toimielimelle 4 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

50 YHTEISTYÖ Kuvaile yhteistyövaatimuksia tehtävässä. Jokaisen perustehtävään liittyy nykypäivään vaativiakin tilanteita, mutta erityisiä vaativuutta lisääviä tekijöitä ovat mm. yhteistyö seudullisesti / valtakunnallisesti, sidosryhmäyhteistyö, poikkeuksellisen haastavat asiakastilanteet jne. Yhteistyösuhteita tulee rakentaa monialaisesti. Työtä tehdään myös nuorten vapaa-ajalla. Yhteistyötahoja on paljon. Asiakastilanteet ovat välillä erittäin haastavia. Koulu toimintaympäristönä asettaa omanlaisia haasteita. TYÖOLOSUHTEET Tehtävän fyysiset ja henkiset vaativuustekijät Olosuhteet, joita ei työsuojelullisin toimin pystytä poistamaan. Työssä normaalit fyysiset vaativuustekijät Työssä normaalia vaativammat fyysiset olosuhteet, kuvaus: Työn henkiset vaatimustekijät ovat normaalit Työn henkiset vaatimustekijät ovat poikkeukselliset, kuvaus: työ on satunnaista iltatyötä ja osa nuorista on erityisen haastavia. ALLEKIRJOITUKSET Molemmat osapuolet ovat käyneet läpi ja hyväksyneet tehtävänkuvauksen sisällön. Kaarinassa 5 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

52 Täyttäessäsi tehtäväkuvauslomaketta muista, että kuvaat työtäsi, et omaa henkilökohtaista osaamistasi tai panostasi työn suorittamiseen. TAUSTATIEDOT Henkilön nimi (voidaan jättää täyttämättä, jos kyse on ammattiryhmän tehtävänkuvauksesta) Tehtävänimike Perheohjaaja Tehtävän nykyinen hoitaja Tehtävä on uusi Työyksikkö Perhekeskus Ensisijainen työskentelypaikka Perhekeskus/ Kuovinkatu 2 Esimiehen nimi ja tehtävänimike Perhekeskuksen johtaja Terhi Vierikko YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Työn tarkoitus Kerro, mikä on työsi pääsisältö, miksi sitä tehdään ja ketä palvelet (asiakkaat). Tehdä sossiaalihuoltolain mukaista arviointi työtä ja vastata sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden päätöksenteosta perhekeskuksessa. Tehdä tavoitteellista perhetyötä ja tukea lapsiperheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ohjata tarvittavien palveluiden piiriin. Asiakkaana ovat kaarinalaiset perheet; lapset, nuoret ja heidän vanhemmat verkostoineen. 2 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

53 Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) Kuvaa keskeiset tehtäväsi, tärkein ensin. Jotain keskeistä tehtävää teet ehkä joka päivä, kun taas jotain toista harvemmin. Kuitenkin molemmat saattavat muodostaa keskeisen tehtäväalueen työn kokonaisuudessa. Tulee muistaa, että lueteltujen tehtävien lisäksi kaikkiin tehtäviin kuuluu lukuisia pienempiä pysyviä ja vaihtuvia tehtäviä, jotka kuuluvat normaaliin työn hoitoon. Kerro myös kuuluuko tehtävään jonkun toisen sijaistus (kenen ja missä laajuudessa) Sosiaalihuoltolain mukainen arviointityön suunnittelu ja toteutus yhteistyössä eri verkostojen kanssa. lapsiperheiden palveluohjaus ja omatyöntekijänä toimiminen SHL:n puittessa SHL päivystyspuhelinrinkiin osallistuminen, mikä edellyttää neuvontaa ja palveluohjausta laajaalaisesti sosiaalija perhepalveluissa Viranomaispuhelin virverinkiin osallistuminen sekä saapuvien sosiaalihuollon yhteydenottojen koordinointi osallistuminen sosiaalipalvelujen, lastensuojelupalvelujen vammaispalvelujen sekä erityisesti perhekeskuksen tiimi- ja parityöskentelyyn asiakkaan tilanteen vaatimalla tavalla. Lapipsiperheiden kotipalveluun liittyvän palvelusetelin järjestelmän koordinointi ja päätöksenteko Tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaan liittyvä arviointi ja päätöksenteko. perhetyön ja perheohjauksen tarpeen arviointi ja tarvittava päätöksenteko tehtävään kuuluu asiakastyö kotikäyntipainotteisesti ja verkostoihin osallistuminen Perhekeskuksen johtajan sijaistus sosiaalihuoltolain mukaisessa päätöksenteossa 3 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

54 Kelpoisuusehdot Koulutus Mikä koulutustaso työssä vaaditaan kaupunginhallituksen hyväksymien kelpoisuusehtojen mukaan (huomioidaan alin kelpoisuusvaatimusten mukainen taso): ei edellytetä ammatillista koulutusta ammatillinen kurssi tai työpaikkakoulutus koulutasoinen ammattitutkinto /ammatillinen perustutkinto opistotasoinen ammattitutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto opistotasoinen ammattitutkinto/ ammattikorkeakoulututkinto ja lisäksi erikoistumiskoulutus alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi erikoistumiskoulutus Taidot Kyse on taidoista, joita edellytetään jo silloin, kun henkilöä valitaan tehtävään Kuvaa, riittääkö työssä perusasioiden hallinta edellyttääkö työ erityisosaamista yhdeltä tai useammalta osa-alueelta, miltä Edellytetään erittäin vankkoja ihmissuhdeja ongelmanratkaisutaitoja pärjätäkseen vaativissakin vuorovaikutustilanteissa sekä kykyä tiimityöhön että itsenäiseen työskentelyyn. Perheen moninaisten ongelmien tunnistaminen vaatii laaja-alaista osaamista. Asiakassuhteet ovat lyhyitä, jolloin luottamuksellisen suhteen luominen vaatii erityistä vuorovaikutusosaamista. Vaaditaan kykyä havainnoida ja kartoittaa perheen tilannetta sekä tehdä ratkaisuja nopeasti ja itsenäisesti. Dokumetaatio-osaaminen, organisaatioosaaminen, työn sisältämä prosessiosaaminen, arviointiosaaminen sekä tarvittava lakituntemus ovat taitoja, joita perheohjaan työssä myös edellytetään. TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Harkinta Kuvaa, minkälaista itsenäistä harkintaa työ edellyttää? Onko päätösvastuu itsenäinen, vai tekeekö esimies/joku muu linjaukset poikkeustilanteissa? Monitasoisesta ja itsenäisestä työstä johtuen perheohjaajan tulee asiakastyössä kyetä tekemään itsenäisiä päätöksiä ja toimimaan itsenäisesti Tehtävä sisältää sosiaalihuoltolain mukaisiin päätöksiin liittyvää arviointia ja harkintaa 4 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

55 Vaikutusten laajuus, vakavuus ja pysyvyys Kuvaa keihin työn vaikutukset ulottuvat ja miten pysyvästi? Ovatko vaikutukset muutettavissa? Vaikuttavatko ne kaupungin imagoon? Työ vaikuttaa ensisijaisesti asiakkaana olevaan lapseen sekä hänen vanhempiinsa. Kunnan palvelujärjestelmässä perheohjaajan työllä siirretään painopistettä järeämmistä palveluista ennaltaehkäiseviin palveluin. Perhekeskuksessa perheohjaajan työnkuvaan kuuluu peruspalveluiden palveluiden vahvistaminen sekä tarvittavien lisäpalveluiden kartoittaminen. Tavoitteena se, että perheet pärjäävät ilman järeämpiä tukipalveluita. Johtamis-, esimies-, budjetti- ja esittelyvastuut Voit rastita useamman vastuiden mukaan. Sijaistuksen tuomat lisävastuut eivät kuulu perustehtävän kuvaan. Esimiesvastuu perustehtävässä Johtamisvastuuta (strateginen suunnittelu ja toteutuksen valvominen) Budjettivastuu Toimii esittelijänä toimielimessä Toimii valmistelijana toimielimelle YHTEISTYÖ Kuvaile yhteistyövaatimuksia tehtävässä. Jokaisen perustehtävään liittyy nykypäivään vaativiakin tilanteita, mutta erityisiä vaativuutta lisääviä tekijöitä ovat mm. yhteistyö seudullisesti / valtakunnallisesti, sidosryhmäyhteistyö, poikkeuksellisen haastavat asiakastilanteet jne. Tehtävästä suoriutuminen vaatii jatkuvaa verkostoitumista sosiaali ja perhepalveuiden eri yksiköissä ja tiimeissä sekä laajemmin koko kaupunkiorganisaatiossa lapsiperheiden palveluissa (varhaiskasvatus, koulu, neuvola ja terveyspalvelut). Sidosryhmäyhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa on välttämätöntä lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliprosessissa. Kolmannen sektorin toiminta ja tuntemus on tärkeä osa työtä, jotta palveluohjauksessa hyödynnetään kuntaorganisaation lisäksi muut toimijat. TYÖOLOSUHTEET 5 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

56 Tehtävän fyysiset ja henkiset vaativuustekijät Olosuhteet, joita ei työsuojelullisin toimin pystytä poistamaan. Työssä normaalit fyysiset vaativuustekijät Työssä normaalia vaativammat fyysiset olosuhteet, kuvaus: Työn henkiset vaatimustekijät ovat normaalit Työn henkiset vaatimustekijät ovat poikkeukselliset, kuvaus: sosiaalityön tyyppinen henkinen vaativuus asiakas- ja päätöstilanteissa sekä epävarmuustekijöiden sietäminen ALLEKIRJOITUKSET Molemmat osapuolet ovat käyneet läpi ja hyväksyneet tehtävänkuvauksen sisällön. Kaarinassa 6 Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Koulukuraattorin, nuorisotyöntekijän, koulunuorisotyöntekijän ja per

57 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Ostopalveluna hankittavat varhaiskasvatuspaikat KNA/741/ /2019 Tiivistelmä Kaarinan kaupunki hankkii naapurikunnissa sijaitsevista yksityisistä päiväkodeista kaarinalaisille lapsille hoitopaikkoja, koska Kaarinan kaupungin alueella ei ole riittävästi varhaiskasvatuspaikkoja. Sivistyslautakunta Valmistelija Varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen, p Selostus asiasta Kaarinassa asuvia lapsia on sijoitettu varhaiskasvatukseen Kaarinan kaupungin ulkopuolelle (Turussa, Liedossa ja Paimiossa) sijaitseviin ostopalveluyksiköihin. Sijoituksia on tehty touko-syyskuussa 2019 hoitopaikkojen oman tarjonnan riittämättömyydestä johtuen. Sijoitetut lapset: Aloituspäivä Tunnit Hinta / kk Hoitopaikka ja yli 140 yli 3 v. Päiväkoti Peppiina, Turku 1.8. alkaen ja yli 140 yli 3 v. Päiväkoti Peppiina, Turku 1.8. alkaen alle 3 v. Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto 1114, yli 140 alle 3 v. Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto alle 3 v. Folkhälsan Kastanjen, Turku yli 140 alle 3 v Verkanappulat, Nappulakaari, Paimio 3.6. yli 140 yli 3 v. Tyksilän päiväkoti, Turku yli 140 yli 3 v. Folkhälsan Gunghästen, Turku eo 630 Päiväkoti Sinikello, Turku eo 620 Daycare Daisy, Turku 1.8. yli 140 yli 3 v. Pilke Auringonnousu, Turku yli 140 alle 3 v. Pilke Auringonnousu, Turku 1276, yli 140 yli 3 v. Pilke Auringonnousu, Turku yli 140 yli 3 v. L`Hexagone, Turku yli 140 yli 3 v. Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto yli 140 yli 3 v. 820 Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto

58 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu yli 140 yli 3 v yli 140 yli 3 v yli 140 alle 3 v yli 3 v alle 3 v. 1114, yli 140 alle 3 v yli 3 v yli 140 alle 3 v Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto Verkanappulat, Nappulametsä, Lieto Turussa sijaitsevien ostopalveluyksiköiden toimintaa valvoo Turun kaupunki. Turun kaupungin varhaiskasvatuksessa on käytössä palveluseteli. Palvelusetelin sääntökirjan mukaan hoitopaikan hinnan määrittely perustuu 3-6 -vuotiaan lapsen kokoaikaisen varhaiskasvatuksen hintaan, vähintään keskimäärin 35h/viikko eli 828 /kk. Hoitopaikan hinnan määrittelemiseen vaikuttavat varatut hoitotunnit, lapsen ikä (yli tai alle 3v), esiopetus, iltahoidon tarve tai S2- lasten tuen tarve suomen kielen oppimisessa. Turun kaupungin valvomilla ostopalveluyksiköillä on mahdollisuus periä palvelusetelin määrittelyn perusteena olevaa hoitopaikan hintaa matalampi tai korkeampi hinta. Kaarinastrategian toteutuminen Vastuullinen johtaminen Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sivistyslautakunta päättää hankkia ostopalveluna yksityisiltä päiväkodeilta esittelytekstissä kerrotut varhaiskasvatuspalvelut toimintakaudeksi sekä muutama paikka toimikaudelta alkaen toimintakaudelta Tarkemmat lapsikohtaiset sopimukset tehdään Kaarinan varhaiskasvatuksen ja palvelun tuottajan kesken. Päätös 65

59 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 58 Ote varhaiskasvatuksen palveluohjaaja

60 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Valtuustoaloite perhepäivähoitajien lukumäärän lisäämiseksi KNA/689/ /2019 Valtuustoaloitteessa esitetään perhepäivähoitajien työehtojen parantamista ja työn markkinointia. Vastauksessa todetaan että uusia hoitajia on saatu rekrytoitua. Palkkaus on sovittu paikallisesti ja näin tehtävää on saatu houkuttelevammaksi. Sivistyslautakunta Valmistelija Varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen, p Selostus asiasta Valtuutettu Jaana Shelby esitti keskiryhmien valtuustoryhmän valtuustoaloitteen perhepäivähoitajien lukumäärän lisäämiseksi kaupunginvaltuuston kokouksessa : "Kaarinan kaupungissa on pulaa päivähoitopaikoista. Kaikkein edullisin hoitomuoto kaupungin kannalta on perhepäivähoito. Lisäksi perhepäivähoito on monelle perheelle mieluinen hoitovaihtoehto. Keskiryhmä ja muut allekirjoittaneet esittävät, että kaupunki viipymättä 1) parantaa perhepäivähoitajan työehtoja, esim. palkkaa sopivaksi katsomallaan tavalla, mutta kuitenkin tuntuvasti ja 2) aloittaa vähintään puolentoista vuoden mittaisen kampanjan sosiaalisessa mediassa uusien perhepäivähoitajien - myös ruotsinkielisten - löytämiseksi." Kaarinan perhepäivähoitoon on Kuntarekry-ohjelman avulla haettu uusia perhepäivähoitajia viimeksi keväällä Hakuaika päättyi huhtikuussa Perhepäivähoitajan työhön saatiin seitsemän hakemusta, joista kuusi oli tehtävään sopivia. Yksi hakijoista asuu Turussa. Hän aikoo muuttaa Kaarinaan. Palkkaaminen on mahdollista, kun muutto Kaarinaan tapahtuu ja hoitoryhmään löytyy sopivat lapset sijoitettavaksi. Yksi hakijoista asuu Piikkiössä, Toivonlinnan alueella. Siellä ei ole tällä hetkellä tarvetta hoitopaikoille. Yksi hakijoista asuu Kuusistossa, mutta hän perui hakemuksensa, koska onkin nyt palaamassa entiseen työhönsä. Hakijoista kolme on palkattu uusiksi hoitajiksi Kaarinan perhepäivähoitoon. Tilanne perhepäivähoitopaikkojen tarpeen ja tarjonnan välillä elää jatkuvasti, mutta on juuri tällä hetkellä tasapainossa. Perhepäivähoitajat jakautuvat alueittain seuraavasti: Piikkiön alueella kuusi perhepäivähoitajaa Piispanristin alueella kaksi perhepäivähoitajaa Keskustan alueella 14 perhepäivähoitajaa

61 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 60 Littoisten alueella 12 perhepäivähoitajaa Kuusiston alueella yksi perhepäivähoitaja Kesämäki-Voivalan alueella kuusi perhepäivähoitajaa Perhepäivähoitajia on uuden toimintakauden alkaessa elokuussa 2019 yhteensä 41. Perhepäivähoidossa on lisäksi kaksi varahoitokotia, joissa on yhteensä viisi ryhmäperhepäivähoitajaa. Perhepäivähoidossa on kaksi kokopäiväistä perhepäivähoidon ohjaaja ja lisäksi Piikkiön alueen perhepäivähoidon ohjaus kuuluu päiväkodinjohtajan työtehtäviin. Kaarinan perhepäivähoitajilla on jo pitkään ollut kuukausipalkka. Palkkauksesta on sovittu paikallissopimuksella. Hoitoryhmän koon tilapäiset vaihtelut eivät vähennä perhepäivähoitajan palkkaa, vaikka hoitoryhmästä jäisi hoitolapsi pois ja lapsiryhmä jäisi hetkellisesti vajaaksi. Perhepäivähoitajan palkkaukseen on alkaen tullut sellainen muutos, että hoitajat saavat neljän lapsen hoidosta sen palkan, mitä ovat saaneet aikaisemmin, kun ovat toimineet varahoitokotina toisen hoitajan lapsille. Yksittäisen hoitajan ei siis enää oleteta olevan valmiudessa toimiman varahoitokotina toisen hoitajan lapsille. Yhden lapsen hoitamisesta maksetaan koulutetulle hoitajalle 515,82 euroa (peruspalkka) kuukaudessa. Peruspalkan lisäksi maksetaan palvelulisät sekä mahdolliset henkilökohtaiset lisät. Lisäksi maksetaan lapsimäärän ja tarjottavien aterioiden mukaan toteutuneilta hoitopäiviltä kustannuskorvaukset. Peruspalkkojen vertailua: koulutettu perhepäivähoitaja, neljä hoitolasta, 2063 euroa kuukaudessa ryhmäperhepäivähoitaja, 2162,95 euroa kuukaudessa lastenhoitaja, 2162,95 euroa kuukaudessa Kaikilla perhepäivähoitajilla on työnantajan hankkimat puhelimet, joilla hoidetaan lasten tulo- ja lähtöaikojen kirjaukset ja yhteydenotot perhepäivähoidon ohjaajiin, lasten vanhempiin sekä muihin yhteistyökumppaneihin. Työnantaja on hankkinut perhepäivähoitajien tiimivetäjille (10) kannettavat tietokoneet. Sisäinen koulutus koneiden käyttöön on menossa. Tulevaisuudessa kannetavia tietokoneita tullaan hankkimaan lisää. Tiimivetäjät kirjaavat koneillaan mm. Ilo kasvaa liikkuen-ohjelman mukaiset suoritukset suoraan ohjelmaan. Liikuntakoordinaattori on vieraillut kaikkien perhepäivähoitajien luona ja kannustanut hoitajia ja lapsia etenemään ohjelman mukaisesti sekä antanut liikuntavinkkejä. Kaarinan perhepäivähoito on anonut ja saanut hankerahaa oppimisympäristöjen monipuolistamiseen ja lasten luontosuhteen vahvistamiseen. Hankerahan turvin perhepäivähoitoon on palkattu

62 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 61 määräaikainen lastentarhanopettaja, joka vastaa yhdessä perhepäivähoidon ohjaajien kanssa em. hankkeen toteutumisesta. 14 perhepäivähoitajalla 41:stä ei ole perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tai vastaavaa koulutusta. Kaarinan varhaiskasvatuksessa on tehty yhteistyötä Livian kanssa perhepäivähoitajien täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi oppisopimuksen avulla. Samaan koulutusryhmään oli tarkoituksena ottaa muidenkin kuntien työntekijöitä sekä alalle mahdollisesti tulevia uusia perhepäivähoitajaksi aikovia opiskelijoita. Koulutuksen oli tarkoitus alkaa syyskuussa. Suunnitelma ei näytä vielä syyskuussa toteutuvan, koska kaikki kouluttamattomat perhepäivähoitajat eivät ole motivoituneita lähtemään koulutukseen. Tavoitteena on jatkossa yrittää oppisopimusryhmän muodostamista tammikuussa uudelleen. Moni asia on Kaarinan perhepäivähoidossa paremmin valtakunnan tasoon verrattuna. Kaarinan varhaiskasvatuksessa on pohdittu, miten ammatin vetovoimaisuutta voisi vielä parantaa. Ainakin seuraavia seikkoja voidaan vielä parantaa: perhepäivähoitajan ammatin markkinoiminen (hoitajat itse mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa esim. Yotubevideota) koulutetulle perhepäivähoitajalle enemmän palkkaa (esim. lastenhoitajan palkka), jolloin hoitajilla olisi parempi motivaatio oppisopimuskoulutuksen avulla parantaa ammattitaitoaan ja suorittaa tutkinto Perhepäivähoitajille yhtenäiset työasut ulkoiluun esim. Goretex-asut Kaarinastrategian toteutuminen Vastuullinen johtaminen Liitteet Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sivistyslautakunta merkitsee annetun selvityksen tiedokseen ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Päätös 66 Ote kaupunginhallitus

63 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Valtuustoaloite Kaarinan hakeutumisesta lapsiystävälliseksi kunnaksi KNA/275/ /2019 Lapsiystävällinen kunta mallin kaikki tavoiteltavat asiat ovat hyviä ja varsin kannatettavia. Ne ovat hyvin yhteensopivia Kaarinan vision Kaarina luonnollisesti yhdessä ja arvojen yhdessä, avoimesti ja asiakaslähtöisesti kanssa. Kyse on strategisesta painopisteen valinnasta, johon koko kaupunkiorganisaatio sitoutuu pitkälle tulevaisuuteen. Asiaan on otettava kantaa vuoden 2020 talousarvion käsittelyssä. Sivistyslautakunta Valmistelija Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen p Selostus asiasta Kaarinan sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja eri valtuutettujen aloite lapsiystävälliseksi kunnaksi hakeutumiseksi jätettiin : "Suomen UNICEF on kehittänyt Lapsiystävällinen kunta -mallin kannustaakseen ja tukeakseen kuntia kehittämään hallintoaan ja toimintatapojaan lapsiystävällisemmiksi ja siten edistämään kunnan nuorimpien asukkaiden oikeuksia. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsiystävälliseksi katsotaan kunta, joka edistää aktiivisesti ja konkreettisilla teoilla lapsen oikeuksia. Tämä tarkoittaa, että lapsen oikeudet näkyvät kunnan politiikassa, ohjelmissa, toimintatavoissa, viestinnässä ja talousarviossa. Lapsiystävällisessä kunnassa lapset ovat aktiivisia toimijoita: heidän mielipiteitään kuullaan, ja he voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Kunnan päätöksenteossa tehdään myös lapsivaikutusten ennakkoarviointia. Lapsiystävällinen kunta -mallissa kunnat ovat sitoutuneita kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta. Kartoituksen jälkeen kunnassa valitaan toiminnan osaalueita, joita se alkaa kehittämään. Kahden vuoden jälkeen työn tulokset arvioidaan ja raportoidaan UNICEFille. Raportoinnin jälkeen kunta voi saada UNICEFIN Lapsiystävällinen kunta- tunnustuksen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kaarinan kaupunki lähtee tavoittelemaan UNICEF:in lapsiystävällinen kunta tunnustusta ja aloittaa systemaattisen sekä aktiivisen lapsien oikeuksien edistämisen." Mikä on Lapsiystävällinen kunta? Lapsiystävällinen kunta perustuu UNICEFin kansainväliseen Child Friendly City -malliin, jota on sovellettu sadoissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa vuodesta 1996 alkaen. Suomen UNICEF on kehittänyt mallin suomalaisille kunnille sopivaksi yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa vuosina Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan sitä, että YK:n lapsenoikeuksien sopimuksessa määritellyt oikeudet toteutuvat.

64 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 63 Lapsiystävälliseksi voi sanoa kuntaa, joka on aidosti sitoutunut lapsen oikeuksien toteuttamiseen ja edistämiseen. Lapsiystävällisen kunnan kehittämisen tulee tapahtua eri toimijoiden yhteisenä panostuksena. Lasten ja nuorten sekä heitä koskevia päätöksiä tekevien ja heidän kanssaan työskentelevien aikuisten lisäksi kansalaisyhteiskunnan toimijat kuten kansalaisjärjestöt, media ja kaupalliset tahot ovat osa lapsiystävällisen kunnan rakentajajoukkoa. Koska lapsen oikeuksien edistäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, Lapsiystävällinen kunta -malliin tulee suhtautua koko kunnan sitoutumista edellyttävänä jatkuvana kehittämistyönä, ei hankkeena. Lapsiystävällisen kunnan rakentaminen edellyttää lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen aktiivista yhteistyötä. Mallia soveltavien kuntien tehtävänä on ideoida ja päättää yhteistyön yksityiskohdista ja toteuttamistavoista. Eri toimijoiden rooleista on kuitenkin mahdollista antaa esimerkkejä kunnan kehittämistyön tueksi. Kehittämistyön eteneminen 1. Koordinaatioryhmän perustaminen ja koulutus 2. Alkukartoitus 3. Toimintasuunnitelma 4. Tiedottaminen 5. Toimenpiteiden toteuttaminen 6. Raportointi 7. Arviointi ja tunnustus 8. Kehittämistyön jatko ja uusien tavoitteiden valinta 1.Koordinaatioryhmän perustaminen ja koulutus Lapsiystävällinen kunta -mallissa kuntaorganisaatio vastaa aina mallin ja kehittämistyön kokonaiskoordinoinnista. Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö alkaa, kun kunta sitoutuu mallin tavoitteiden toteuttamiseen ja perustaa koordinaatioryhmän. Koordinaatioryhmä vastaa alkukartoituksen tekemisestä sekä koko kehittämistyön ohjaamisesta. Kehittämistyön alussa UNICEF järjestää koordinaatioryhmälle koulutuksen Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteista ja sisällöistä. On tärkeää, että kaikki koordinaatioryhmän jäsenet osallistuvat koulutukseen, sillä jo koulutuksen aikana suunnitellaan tulevaa kehittämistyötä. Jotta lapsia koskevia asioita voidaan tarkastella kokonaisuutena yli kunnan sektorirajojen, on koordinaatioryhmässä tarpeen olla asiantuntemusta ainakin seuraavilta alueilta: Varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus Nuorisotyö Terveyspalvelut Lastensuojelu Tekniset palvelut Keskushallinto Poliittinen päätöksenteko Olennaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat

65 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 64 Alkukartoituksesta saatujen tietojen perusteella koordinaatioryhmä määrittelee kehittämistyön tavoitteet ja tekee toteutusta ohjaavan toimintasuunnitelman yhdessä lasten ja nuorten kanssa. 2.. Alkukartoitus Alkukartoitus tehdään käymällä läpi lapsiystävällinen kunta -mallin rakennuspalikoihin kuuluvat tarkistuslistat ( Tarkistuslistat ovat laajoja ja niitä tulee tarkastella koko kunnan näkökulmasta. Koordinaatioryhmän tehtävänä on huolehtia, että alkukartoitusta varten on käytettävissä riittävän monipuolista tietoa. Olemassa olevan tutkimus- ja viranomaistiedon lisäksi alkukartoituksessa on hyödynnettävä lasten, nuorten ja perheiden kokemustietoa omasta arjestaan ja oikeuksiensa toteutumisesta. Alkukartoitukseen sisältyy kysymyksiä, joihin vain lapset ja nuoret voivat vastata. Tällaisia ovat esimerkiksi kysymykset siitä, onko lapsella arjessaan ystäviä ja turvallisia aikuisia tai millaisissa paikoissa lapset ja nuoret kokevat turvattomuutta. Lapsilla ja nuorilla voi olla alkukartoituksessa monenlaisia rooleja. He voivat paitsi olla itse tiedon antajina, myös kerätä tietoa toisilta lapsilta ja nuorilta. Alkukartoituksen toteutuksesta ja tuloksista on hyvä tehdä tiivis muistio. Siten UNICEFille raportoitaessa voidaan osoittaa, millaiseen tietoon perustuen tavoitteet ja toimenpiteet on valittu. 3.Toimintasuunnitelma Alkukartoituksesta saadun informaation perusteella koordinaatioryhmä valitsee tavoitteet ja toimenpiteet, joita kunta alkaa toteuttaa. Tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan kehittämistyötä ohjaavaan toimintasuunnitelmaan. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi rakenteiden kehittämistä, toimintatapojen muutoksia tai asenteisiin vaikuttamista. Tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi, millä aikataululla toimenpiteitä tehdään, kuka niiden toteuttamisesta vastaa ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan tai mitataan. 4.Tiedottaminen Toimintasuunnitelman yhteydessä koordinaatioryhmä miettii myös, miten kehittämistyöstä tiedotetaan kuntalaisille. Suunnitellusta toiminnasta tiedotetaan niin kuntaorganisaation sisällä kuin kuntalaisille. 5.Toimenpiteiden toteuttaminen Toimintasuunnitelman tekemisen jälkeen on toteutuksen vuoro. Toimintasuunnitelmassa nimetyt vastuutahot huolehtivat toteutuksen etenemisestä ja toiminnasta tiedottamisesta. Koordinaatioryhmä myös seuraa toimenpiteiden toteutumista. Kehittämisjakson ensimmäinen vuosi painottuu suunnittelulle ja toinen vuosi on varattu toimintasuunnitelman toteutukselle. 4

66 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 65 Kunta kerää toteutuksen aikana lasten ja nuorten näkemyksiä raportointia varten. 6. Raportointi Kaksivuotisjakson päätteeksi kunta raportoi kehittämistyöstä ja sen tuloksista UNICEFille. Raportoinnin tarkoituksena on arvioida, täyttääkö kunnassa tehty kehittämistyö lapsiystävällinen kunta -mallissa asetetut tavoitteet. Lisäksi tarkoituksena on koota sekä kunnan että UNICEFin käyttöön tietoa siitä, miten kehittämistyölle asetetuissa tavoitteissa on onnistuttu ja mitä on jatkossa syytä tehdä toisin. 7. Arviointi ja tunnustus Raportoinnin jälkeen UNICEF arvioi kunnan onnistumista Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamisessa. Arviointi perustuu kahteen seurantatapaamiseen, joissa arvioidaan sekä kehittämistyötä että sen tuloksia. Arvioinnin osa-alueet ovat: 1) Koordinaatioryhmän kokoonpano ja toiminta 2) Lasten ja nuorten osallistuminen suunnitteluun 3) Lähtötilanteen kartoitus 4) Toimintasuunnitelman valmistelu 5) Toimintasuunnitelman toteuttaminen Jotta UNICEF voi myöntää Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, kunnan on saavutettava vähintään arviointitaulukossa määritelty vähimmäistaso jokaisen arvioitavan osa-alueen kohdalla. Jonkin toisen osa-alueen menestyksellä ei siis voi kompensoida toisen osa-alueen puutteita. Kunnassa tapahtunut kehitys suhteutetaan aina kunnan omaan lähtötilanteeseen. Kuntia ei siis arvioinnissa aseteta paremmuusjärjestykseen lapsiystävällisyytensä suhteen. Mikäli UNICEF arvioi kehittämistyön ja sen tulokset onnistuneeksi, myöntää se kunnalle kaksi vuotta voimassa olevan Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Tunnustus on kiitos siitä, että kunta on aktiivisesti ja tuloksellisesti ponnistellut lapsiystävällisyyden eteen. Se ei siis tarkoita sitä, että kehittämistyö on tullut valmiiksi. 8. Kehittämistyön jatko ja uusien tavoitteiden valinta Kehittämistyö jatkuu myös tunnustuksen myöntämisen jälkeen. Kunnan saama Lapsiystävällinen kunta -tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Mikäli kunta haluaa pitää tunnustuksen voimassa kahta vuotta pidempään, on sen jatkettava mallin toteuttamista. Uusi kehittämisjakso alkaa tilannekatsauksen tekemisellä. Tilannekatsaus tehdään alkukartoituksen tavoin tarkistuslistojen perusteella. Tilannekatsauksen perusteella kunta valitsee uudet kehittämistavoitteet, -toimenpiteet ja toimenpiteille toteuttajat. Kaksivuotiskauden lopulla kunta raportoi jälleen UNICEFille. Mikäli kehittämistyö on edelleen ollut mallin tavoitteiden mukaista, UNICEF myöntää

67 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 66 Toimenpiteet Kaarinassa Lapsiystävällinen kunta mallin kaikki tavoiteltavat asiat ovat hyviä ja varsin kannatettavia. Ne ovat hyvin yhteensopivia Kaarinan vision Kaarina luonnollisesti yhdessä ja arvojen yhdessä, avoimesti ja asiakaslähtöisesti kanssa. Hämeenlinna on ollut Suomessa pioneeri mallin luomisessa ja toimintatapojen luomisessa. Virkamiehet Hanna Inkeroinen, Emilia Heikkilä, Kaj Kanervavuori ja Mika Rantanen olivat lyhyellä tutustumiskäynnillä Hämeenlinnassa saadakseen tietoonsa käyttäjien kokemuksia. Hämeenlinnan kokemuksia ja toimintatapoja: - toiminta on suoraan kaupunginhallituksen alaista - lasten ja nuorten osallisuus on kaupungin strateginen menestystekijä - koordinaatioryhmässä mukana myös kolmas sektori - tärkeää on, että koko kaupunkiorganisaatio alkaa ajatella ja toimia lapsiystävällisesti - sitouttaminen koko organisaatiossa kaupunginvaltuustosta alkaen tärkeää - kaupungin johtoryhmällä iso vastuu - kouluttaminen ja juurruttaminen vievät aikaa - koordinaattorilla oltava toimintavapautta Valmisteltaessa vastausta aloitteeseen on oltu yhteydessä Unicefiin. Unicef suosittelee, että koordinaattorin työpanos on keskimäärin vähintään 0,5 htv. Hämeenlinnassa arvioitiin että kahden ensimmäisen vuoden aikana koordinaattorin työpanos voisi olla 0,8 htv ja kun toiminta on vakiintunut ensimmäisen tunnustuksen jälkeen, niin työpanos voisi puolittua 0,4 htv:een. Resurssit vaihtelevat eri kunnissa, ääriesimerkkinä Kittilän 1 htv. Kenenkään Kaarinan kaupungin nykyisen työntekijän tehtävänkuvaan ei koordinaattorin työ tällä hetkellä mahdu. Kyse on myös laajemmasta strategisesta painopisteen valinnasta, johon koko kaupunkiorganisaatio sitoutuu pitkälle tulevaisuuteen. Asiaan on otettava kantaa vuoden 2020 talousarvion käsittelyssä siten, että mikäli koordinaattori palkataan, tulee hän kaupunginhallituksen alaiseksi työntekijäksi. kunnalle oikeuden käyttää Lapsiystävällinen kunta tunnustusta jälleen kahden vuoden ajan. (lähde: Kaarinastrategian toteutuminen Strateginen painopiste: hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti. Liitteet -

68 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 67 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sivistyslautakunta päättää 1. merkitä tiedokseen selvityksen lapsiystävälliseksi kunnaksi hakeutumisesta, 2. todeta, että selvityksen perusteella asiaan otetaan kantaa vuoden 2020 talousarvion valmistelun yhteydessä ja 3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle sivistyslautakunnan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen ja että selvityksen perusteella valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Päätös 23 Ote Päätösehdotus hyväksyttiin. kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Käsittely Päätös 121 Ote Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle sivistyslautakunnan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen ja esittää, että selvityksen perusteella valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Puheenjohtaja esitti, että asia palautetaan uudelleen sivistyslautakunnan käsittelyyn ja totesi jatkovalmisteluohjeenaan, että tavoitteena on huomioida lapsiystävällisyys ilman, että se lisää byrokratiaa. Kaupunginhallituksen jäsenet kannattivat puheenjohtajan ehdotusta. Kaupunginhallitus päätti, että asia palautetaan uudelleen sivistyslautakunnan käsittelyyn ja totesi jatkovalmisteluohjeenaan, että tavoitteena on huomioida lapsiystävällisyys ilman, että se lisää byrokratiaa. Sivistyslautakunta Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sivistyslautakunta

69 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 68 Lapsiystävälliseksi kunnaksi hakeutuminen lisää työtä sekä hakuvaiheessa että tunnustuksen saamisen jälkeen ja tuo näin tarvetta lisätä henkilöresursseja. Nykyisillä resursseilla riittävä paneutuminen asiaan ei ole mahdollista. Lapsiystävälliseksi kunnaksi ei kannata hakea hutaisten ja vain paperilla vailla todellisia konkreettisia toimenpiteitä, jolloin riskiksi muodostuu myös se, että emme saa Lapsiystävällisen kunnan titteliä. Todellinen lapsiystävällinen työ on paljon tärkeämpää kuin kaupungin saama titteli. Samaa lopputulosta kuin lapsiystävällisessä kunnassa tavoitellaan lapsivaikutusten arvioinnilla (LAVA). Lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi samaa tai lähes samaa tarkoitetaan kun puhutaan päätöksenteon ennakkoarvioinnista (EVA). LAVAsta ja EVAsta ovat mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Kuntaliitto ja MLL tuottaneet paljon materiaalia ja ohjeistusta esim. kuntien ja maakuntien käyttöön. Lisäksi aluehallintovirastot tukevat EVAn käyttöönottoa omilla alueillaan, sillä Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 11 ) velvoittaa kuntia ja kuntayhtymiä arvioimaan ja ottamaan päätöksenteossaan ja ratkaisujen valmistelussaan huomioon niiden vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Aluehallintovirastot, Valvira ja Sosiaali- ja terveysministeriö ovat muistuttaneet kuntia EVA-menettelyn lakisääteisyydestä. LAVAn ja EVAn lyhyt esittely: 1. Lapsivaikutusten arviointi LAVA Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan? Lapsivaikutusten arviointia voi käyttää esimerkiksi maakuntien ja kuntien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä. ( Lapsivaikutusten arviointeja on Suomessa tehty mm. perusopetus- ja varhaiskasvatusverkon uudistuksesta, asemakaavamuutoksesta (puiston suunnittelu), koulun lakkauttamisesta, iltapäivätoiminnan maksumuutoksesta ja subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta. Lapsivaikutusten ennakkoarviointi prosessina 1. Selvitetään ja tunnistetaan tarve arvioinnille 2. Kartoitetaan olemassa oleva tieto ja hyödynnetään sitä arvioinnissa 3. Määritellään tarkasteltavat vaihtoehdot ja arviointikysymykset 4. Toteutetaan arvioinnissa tarvittavien tietojen keruu. Kerätään tietoa myös lapsilta ja nuorilta. 5. Tehdään ratkaisuvaihtoehtojen vertailu, jossa tunnistetaan vaihtoehtojen myönteiset, neutraalit ja kielteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oikeuksien

70 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 69 toteutumiseen 6. Tehdään kokonaisarvio vaikutuksista, jonka perusteella laaditaan suositukset jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. 7. Raportoidaan arvioinnin havainnot ja suositukset 8. Otetaan huomioon arvioinnin tulokset jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa 9. Tehdään päätös ja tiedotetaan siitä 10. Seurataan päätöksen toimeenpanoa ja arvioidaan toteutuneet vaikutukset ( Milloin tulee tehdä Lapsivaikutusten arviointi LAVA? Tarkkoja kriteerejä päätöksen euromääristä tai vaikutuksesta palvelujen saatavuuteen on vaikea määritellä. Päätöstä valmisteltaessa tulee pohtia koskeeko päätös / asia / toiminta: - Suoraan 0 18-vuotiaita lapsia tai nuoria, esimerkiksi lähipalveluita, varhaiskasvatusta, lasten ja nuorten koulutusta, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalija terveyspalveluita, lasten ja nuorten harrastustoimintaa, joukkoliikennettä, kevyen liikenteen väyliä tai lasten ja perheiden toimeentuloa tee lapsivaikutusten arviointi - Epäsuoraan 0 18-vuotiaita lapsia tai nuoria, esimerkiksi aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluita arvioi tilannekohtaisesti lapsivaikutusten arvioinnin tarpeellisuus - Isoa joukkoa 0 18-vuotiaita lapsia tai nuoria, esimerkiksi varhaiskasvatuksen palveluverkkoa, kouluverkkoa tai lasten ja nuorten sosiaalija terveyspalveluiden järjestämistä koskevat asiat tee lapsivaikutusten arviointi - Pientä joukkoa 0 18-vuotiaita lapsia tai nuoria, mutta lapsen hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä asiaa (esimerkiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimien toteutusta koskevat asiat) tee lapsivaikutusten arviointi - Haavoittuvassa asemassa olevia 0 18-vuotiaita lapsia tai nuoria, esimerkiksi vammaisia, kodin ulkopuolelle sijoitettuja tai maahanmuuttajalapsia ja -nuoria tee lapsivaikutusten arviointi - Tee lapsivaikutusten arviointi myös silloin, kun asia on uusi, eikä valmiita malleja ole kun päätös on vaikea tai mahdoton perua tai korjata kun asia on kiistanalainen ja sen ennakoidaan saavan paljon huomiota ja herättävän ristiriitaisia tulkintoja kun päätöksen vaikutukset ovat pysyviä tai pitkäkestoisia

71 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 70 kun asia on osa laajempaa vaikutusketjua tai -verkkoa kun asialla on yhteisvaikutuksia muun valmisteilla olevan tai voimassa olevan päätöksen / toiminnan kanssa (Lähde: STM:n, OKM:n ja THL:n yhteisjulkaisu) Keväällä toimintansa aloittaneen pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman luvussa 3.6. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi luvataan hallituksen toteuttavan päätöksenteossaan lapsivaikutusten arviointia ja tekee lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. 2. Päätöksen teon ennakkoarviointi EVA Kuntaliitto on koonnut www-sivuilleen ohjeistusta päätöksen teon ennakkoarvioinnista eri kuntien materiaaleista: Ennakkoarviointi tulee tehdä, jos - päätöksellä on välittömiä ja / tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin, elinoloihin, terveyteen tai asukasryhmien hyvinvointieroihin - päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia tietylle asukasryhmälle tai alueelle (esim. muunkieliset, vammaiset) - päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä - päätös on merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa - palvelusetelin käyttöönotto - palveluiden ulkoistaminen/ostot - uusien toimintatapojen käyttöönotto ja palvelujen uudelleenjärjestelyt - palvelujen laajuutta ja saavutettavuutta koskevat päätökset - palveluverkkojen laajuuteen liittyvät asiat, kuten toimipisteiden perustamiset ja lakkauttamiset - muutokset tarjottavien palvelujen määrässä - päätöksellä on välittömiä ja / tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan(esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisiin yrityksiin ja / tai yritysilmapiiriin) - päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia henkilöstöön tai johtamiseen - asiaan liittyy merkittäviä ristiriitoja - asialla on merkittäviä vaikutuksia lapsiin - asialla on merkittäviä sukupuolivaikutuksia - rakennusinvestoinnit ja laajat peruskorjaukset - vaikutuksia kuntien elinvoimaan? Kuntaliitto on koonnut oman EVA-linjauksensa eri kuntien ohjeista: Arviointiasteikko:

72 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 71 Vaikutuksia voidaan arvioida suhteessa vaikutuskohteisiin monella eri tavalla, kuten - Vaikutusta - Ei vaikutusta - asteikko esim positiivista - negatiivista - sanallinen arviointi Ennakkoarvioinnin työlista: 1. Tunnista se, mistä asioista teet ennakkoarviointia. Valmistelun tukena toimivat toimialojen hallintopäälliköt sekä EVA-yhdyshenkilö. 2. Vaihtoehtojen kuvaaminen: Hanki tietoja esiteltävästä asiasta ja konsultoi asiantuntijoita eri toimialoilta. Kuvaa vaihtoehtoisia ratkaisuja (nykytilan lisäksi 1-3) esiteltävään asiaan. 3. Vaihtoehtojen tunnistaminen: Huomioi mahdolliset vaikutukset asiakkaiden eli kuntalaisten hyvinvoinnin, kunnan henkilökunnan ja osaamisen, palvelujen järjestämisen sekä talouden ja yrittäjyyden näkökulmasta. 4. Vertaile ja arvioi eri vaihtoehtoja: Kirjaa vaihtoehdot ja niiden vaikutukset taulukkoon ja liitä se päätösesityksen liitteeksi 5. Ennakkoarviointimallin kerääminen ja kehittäminen. Päätösesityksen tekeminen vaikutusten ennakkoarvioinnin pohjalta: Ennen päätöksentekoa esittelijä/valmistelija vertailee eri päätösvaihtoehtoja ja vaikutuksia toisiinsa ja kirjoittaa vertailun tuloksen perustelutekstiin ottamalla kantaa eri vaihtoehtoihin. Vaihtoehtojen vertailun jälkeen esittelijä tekee päätösesityksen parhaimpana pitämästään ratkaisuvaihtoehdosta. Vaikutusten arviointi käytännössä: Kunta voi käyttää Kuntaliiton sähköistä työkalua vaikutusten arvioinnissa, jossa on luotuna kunnalle omien tarpeiden mukainen lomake. Valmiit dokumentit tallentuvat myös työkaluun tulevien arviointien toteuttajien hyödynnettäväksi. Kunta voi myös käyttää omaa pohjaa/lomaketta. Kaarinassa on vuodesta 2012 lähtien ollut käytössä yritysvaikutusten ennakkoarviointi (YRVA). Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, miten esittelijän päätösehdotus vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin ja toimintaedellytyksiin. Yritysvaikutusten arvioinnista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös lapsivaikutusten arvioinnin kehittämisessä kaarinalaisessa päätöksenteossa. Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sivistyslautakunta päättää 1 merkitä tiedokseen selvityksen lapsiystävälliseksi kunnaksi

73 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 72 hakeutumisesta, lapsivaikutusten arvioinnista (LAVA) ja päätöksen teon ennakkoarvioinnista (EVA); 2 että lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on tavoitteiltaan ja kustannuksiltaan Kaarinalle sopiva malli viedä eteenpäin lapsiystävällisen kunnan periaatteita, joten Kaarinan kaupunki ei hae Unicefin myöntämää lapsiystävällisen kunnan titteliä; 3 että selostustekstin kohdan 1 mukaisten periaatteiden pohjalta laaditaan yhteiset ohjeet lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) toteuttamiseksi palvelu- ja vastuualueilla; 4 että talousarvion toimintasuunnitelmaan tulee kohta tehtäville lapsivaikutusten arvioinneille ja toimintakertomukseen luettelo tehdyistä arvioinneista; 5 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle sivistyslautakunnan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen ja että selvityksen perusteella valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Päätös 67 Ote kaupunginhallitus

74 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Johtavan rehtorin irtisanoutuminen ja viran auki julistaminen KNA/662/ /2019 Johtava rehtori on irtisanoutunut virastaan niin, että viimeinen virassaolopäivä on Sivistyslautakunta Valmistelija Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen, p va. sosiaalija terveysjohtaja Elina Heikkilä, p Selostus asiasta Johtava rehtori Mika Rantanen on irtisanoutunut virastaan niin, että viimeinen virassaolopäivä on Hallintosäännön 59 :n mukaan palvelussuhteesta eron myöntää ja 51 :n mukaan viran julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Vastuualueen esimiesten valinnasta päättää toimielin, jonka alainen henkilö on (HS 46.1). Johtava rehtori toimii koulutuksen vastuualueen johtavana viranhaltijana. Johtava rehtori vastaa sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen taloudesta, toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä sekä toimii lähiesimiehenä rehtoreille (11), oppilashuollon henkilöstölle (koulupsykologit ja koulukuraattorit yht. 9) ja Krossin kerhon vastuuohjaajalle. Viranhaltijana johtava rehtori tekee hänelle hallintosäännöstä siirretyt oheismateriaalin mukaiset viranhaltijapäätökset. Tulevina vuosina työtehtävissä painottuvat suunnitteluyhteistyö yli palvelualueiden liittyen useisiin koulurakentamishankkeisiin. Viran kelpoisuusehdot on määritetty seuraavasti: Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, opettajan kelpoisuus, opetushallinnon tutkinto, kokemusta opetustyöstä ja hallintotehtävistä sekä riittävä kielitaito. Kelpoisuusehtona olleen opetushallinnon tutkinnon (eli rehtorin kelpoisuusvaatimukset) ohessa tulisi mainita asetus 986/ :n kelpoisuus. Tämä rehtorin kelpoisuus sisältää vaatimuksen ylemmästä korkeakoulusta, opettajan kelpoisuuden ja kokemuksen opetustyöstä (2 Rehtorin kelpoisuus: Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on 1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä ). Riittävä kielitaito vaatimusehtona ei ole välttämätöntä, koska vaadittu tutkinto sisältää muun muassa virkamiesruotsin suorittamisen. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää viran kelpoisuusvaatimuksista (HS 50). Sivistyslautakunta päätti , että sivistysjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii johtava rehtori Mika Rantanen ja toissijaisesti varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen.

75 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 74 Kaarinastrategian toteutuminen Asia toteuttaa ensisijaisesti Kaarina-strategian päämäärää vastuullinen johtaminen. Liitteet - Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä Varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen: Sivistyslautakunta päättää 1. myöntää eron johtava rehtori Mika Rantaselle niin, että hänen viimeinen virassaolopäivänsä on johtavan rehtorin kelpoisuusehdoiksi: rehtorin kelpoisuus (asetus 986/ ), kokemus hallintotehtävistä ja riittävä johtamistaito 3. julistaa johtavan rehtorin viran haettavaksi 4. nimetä valintatyöryhmään kaksi sivistyslautakunnan edustajaa sekä viranhaltijaedustajiksi va. sosiaalija terveysjohtaja Elina Heikkilän ja henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala Päätös 68 Ote vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Palkkasihteerit Henkilöstösihteeri Teija Pässilä Valintatyöryhmään nimetyt Palveluneuvoja Marianne Hopiavuori

76 1/7 Kaarinan kaupungin hallintosäännön mukainen siirrettävissä oleva toimivalta ja toimivallan siirrot. Toimielin tai viranhaltija voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Se, jolle toimivalta on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaansa edelleen. Mikäli toimivaltaa on siirretty toimielimen tai viranhaltijan alaiselle viranhaltijalle, on tämä merkitty punaisella. B. VIRANHALTIJOIDEN TOIMIVALTA 37 Sivistysjohtaja päättää 1. palvelualueen hallinnassa olevien tilojen käyttövuoroista ja aukioloajoista Toimivalta on siirretty nro 4/2017: Vapaa-ajan palvelut: yksiköiden esimiehille hallinnassaan olevien tilojen osalta 2. vapaa-ajan palveluiden leiri-, kurssi-, osallistumis- ym. maksujen suuruudesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 yksiköiden esimiehille oman yksikkönsä toiminnan osalta. 3. palvelualueen irtaimen omaisuuden myynnistä ja muusta poistamisesta poislukien osakkeet ja osuudet Toimivalta on siirretty nro 4/2017: Varhaiskasvatus: varhaiskasvatuksen johtajalle Koulutus: johtavalle rehtorille Vapaa-ajan palvelut: kansalaisopiston rehtorille, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen osalta kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajalle 4. esi- ja perusopetuksen oppilaan koulukuljetusten järjestämisestä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 esiopetuksen osalta varhaiskasvatuksen johtajalle, perusopetuksen osalta johtavalle rehtorille. 5. opettajan virantoimitusvelvollisuuden laajentamisesta/poistamisesta rehtorin tehtävien osalta (ei toimivallan delegointia nro 4/2017). Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä

77 2/7 6. vieraskuntalaisten oppilaiden ottamisesta perusopetukseen Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 7. oppilasvalintojen perusteista Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 8. alaistensa hankintarajoista, kuitenkin enintään palvelualuejohtajan hankintarajaan asti. Toimivalta on siirretty nro 5/2017: 1. Varhaiskasvatuksen johtaja, johtava rehtori ja kansalaisopiston rehtori: euron kertahankintaoikeus oman vastuualueensa osalta 2. Varhaiskasvatus: Päivähoidon toimintayksiköiden johtajilla euroa omien kustannuspaikkojensa osalta 3. Koulutus: Oppilaitosten rehtoreilla euroa omien kustannuspaikkojensa osalta 4. Vapaa-ajan palvelut: Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajalle euroa omien kustannuspaikkojensa osalta, nuorisopalvelujohtajalla euroa omien kustannuspaikkojensa osalta ja kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajan hankintaraja on euroa omien kustannuspaikkojen osalta. 9. lapsen ottamisesta päiväkotiin, perhepäivähoitoon, vuorohoitoon tai leikkitoimintaan sivistyslautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti Toimivalta on siirretty nro 4/2017 päivähoidon ohjaajalle, perhepäivähoidon ohjaajille, päiväkodinjohtajille (sis. vuorokodin johtaja). 10. esiopetuksen järjestämispaikoista Toimivalta on siirretty nro 4/2017 varhaiskasvatuksen johtajalle. 11. esiopetukseen ottamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 päivähoidon ohjaajalle, perhepäivähoidon ohjaajille, päiväkodinjohtajille (sis. vuorokodin johtaja). 12. päivähoidon tukitoimenpiteistä erityispäivähoidon tarpeessa olevan lapsen kohdalla H:\HAL\HENKT\HEHA\Rekrytointi\Johtava rehtori 2019\Hallintosaannon_ratkaisuvallansiirrot_sivistysjohtaja.docx Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä

78 3/7 Toimivalta on siirretty nro 4/2017 päivähoidon ohjaajalle. 13. lapsikohtaisen varhaiskasvatuksen toiminta-ajoista Toimivalta on siirretty nro 4/2017 päivähoidon ohjaajalle, perhepäivähoidon ohjaajille, päiväkodinjohtajille (sis. vuorokodin johtaja). 14. päivähoidon asiakasmaksujen alentamisesta tai poistamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 varhaiskasvatuksen johtajalle. 15. koulutapaturman korvaamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 16. tutkimuslupien myöntämisestä Toimivalta on siirretty nro 4/2017: Vapaa-ajan palvelut: kansalaisopiston rehtorille koko vastuualueen osalta, yksiköiden esimiehille omien yksiköidensä osalta Varhaiskasvatus: varhaiskasvatuksen johtajalle Koulutus: johtavalle rehtorille koko vastuualueen osalta, rehtorille jos koskee vain yhtä koulua 17. lähikoulun osoittamisesta kaarinalaisille oppilaille Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 18. luvasta aloittaa koulunkäynti yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 19. oppilaan vapauttamisesta koulunkäynnistä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille yli 30 vuorokauden osalta, rehtorille 4-30 vrk (Kotimäen koulun, Piikkiön yhtenäiskoulun ja Piispanlähteen koulun osalta koulun apulaisrehtorille), opettajalle 1-3 vrk. H:\HAL\HENKT\HEHA\Rekrytointi\Johtava rehtori 2019\Hallintosaannon_ratkaisuvallansiirrot_sivistysjohtaja.docx Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä

79 4/7 20. erityisen tuen antamisesta oppilaalle huoltajan suostumuksella Toimivalta on siirretty nro 4/2017 varhaiskasvatuksen osalta varhaiskasvatuksen johtajalle, perusopetuksen osalta johtavalle rehtorille vuotiseen oppivelvollisuuteen ottamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 22. opettajanvirkojen sijoittamisesta eri kouluille Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 23. opettajavirkoihin liittyvien oppiaineiden muutoksista rehtorin esityksen pohjalta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 24. tulkitsemis- ja avustajapalveluista ja erityisistä apuvälineistä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 25. koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtoreille. 26. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksun alentamisesta tai poistamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 johtavalle rehtorille. 27. kirjastotoimen hallinnassa olevien tilojen käytöstä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajalle. 28. kirjaston aukioloajoista Toimivalta on siirretty nro 4/2017 kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajalle. 29. kirjastopalveluista perittävien maksujen alentamisesta tai poistamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajalle. 30. kirjaston käyttäjän asettamisesta kirjastokohtaiseen määräaikaiseen kirjaston käyttökieltoon Toimivalta on siirretty nro 4/2017 kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtajalle. H:\HAL\HENKT\HEHA\Rekrytointi\Johtava rehtori 2019\Hallintosaannon_ratkaisuvallansiirrot_sivistysjohtaja.docx Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä

80 5/7 31. opiskelijan pidättämisestä opiskelusta rikostutkinnan ajaksi (ei toimivallan delegointia nro 4/2017). 32. vapautuksen myöntämisestä lukion opiskelusta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille, muun lukiokoulutuksen osalta lukion rehtorille. 33. perusopetuksessa valitun aineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille. 34. oppilaalle/opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille. 35. oppilaalle annettavasta tutkintotodistuksesta, päättö- ja erotodistuksesta sekä todistuksesta oppimäärän suorittamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille (lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille). 36. opetusharjoittelijan ottamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille (lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille). 37. lukion opiskelijoiden valinnasta ja muualla suoritettujen opintojen tunnistamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille, muun lukiokoulutuksen osalta lukion rehtorille. 38. luvasta opiskelujen suoritusajan pidennykseen Toimivalta on siirretty nro 4/2017 lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille, muun lukiokoulutuksen osalta lukion rehtorille. 39. lukuvuoden aikana koulutyön vuotuisen suunnitelman muutoksista, joiden taloudellinen vaikutus ei ole merkittävä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille (lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille). 40. tilojen edelleen vuokraamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017: Varhaiskasvatus: perhepäivähoidon ohjaajille, päiväkodinjohtajille (sis. vuorokodin johtaja) Koulutus: rehtorille (Kaarinan lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille, Kotimäen koulun osalta apulaisrehtorille) Vapaa-ajan palvelut: yksiköiden esimiehille hallinnassaan olevien tilojen osalta H:\HAL\HENKT\HEHA\Rekrytointi\Johtava rehtori 2019\Hallintosaannon_ratkaisuvallansiirrot_sivistysjohtaja.docx Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä

81 6/7 41. kaarinalaisen oppilaan toissijaisesta koulupaikasta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille. 42. oppilaan/opiskelijan opiskelun poikkeuksellisesta järjestämisestä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille (lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille). 43. opetuksen julkisuuden rajoittamisesta perustellusta syystä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille (lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille). 44. luvasta suorittaa lukion opintoja opetukseen osallistumatta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille, muun lukiokoulutuksen osalta rehtorille. 45. oppilaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman vahvistamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille. 46. opiskelijan toteamisesta eronneeksi Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille (lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille). 47. koulun työjärjestyksistä sekä henkilöstölle erikseen määrättävistä tehtävistä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille (lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille). 48. opettajasta, joka arvioi muualla kuin koulussa opiskelevan oppilaan edistymistä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille. 49. koulutuspalvelujen hankkimisesta ulkopuolelta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille. 50. oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 rehtorille (lukion aikuislinjan osalta apulaisrehtorille). H:\HAL\HENKT\HEHA\Rekrytointi\Johtava rehtori 2019\Hallintosaannon_ratkaisuvallansiirrot_sivistysjohtaja.docx Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä

82 7/7 51. palvelualueen toimintaan liittyvien lupien hakemisesta, ellei siitä ole erikseen säädetty tai määrätty Toimivalta on siirretty nro 4/2017: Varhaiskasvatus: varhaiskasvatuksen johtajalle Koulutus: johtavalle rehtorille Vapaa-ajan palvelut: yksiköiden esimiehille omien yksiköidensä osalta, kulttuuritoimen osalta kulttuurisihteerille 52. alaisensa toiminnan osalta tuomioistuimen ja viranomaisen päätökseen tyytymisestä (ei toimivallan delegointia nro 4/2017). 53. asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasuntojen enimmäishinnan vahvistamisesta sekä asumisoikeuden haltijan hyväksymisestä Toimivalta on siirretty nro 4/2017 asuntoasioista vastaavalle yhteispalvelupisteen palveluneuvojalle. 54. aravavuokratalojen vuokralaisvalintojen valvomisesta ja vahvistamisesta Toimivalta on siirretty nro 4/2017 asuntoasioista vastaavalle yhteispalvelupisteen palveluneuvojalle. 55. oppilaan vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta Toimivalta on siirretty nro 262/2018 johtavalle rehtorille. H:\HAL\HENKT\HEHA\Rekrytointi\Johtava rehtori 2019\Hallintosaannon_ratkaisuvallansiirrot_sivistysjohtaja.docx Sivltk , sähköinen oheismateriaali: Sivistysjohtajan ratkaisuvallan siirrot hallintosäännöstä

83 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Sivistyslautakunnan osavuosiraportti 2019 KNA/664/ /2019 Osavuosiraportissa raportoidaan lautakunnan tavoitteiden ja toiminnan toteutumista ajalta 1-6/2019. Osavuosiraporttiin on myös päivitetty ennuste vuodelle Sivistyslautakunnan toimintakate on muutetun talousarvion mukainen. Sivistyslautakunta Valmistelija Controller Vilma Tikakoski, p Selostus asiasta Sivistyslautakunnan lautakuntatasoinen toteuma 1-6/2019: 1000 euroa 6/2019 6/2018 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,3 % Kulut ,9 % Kate ,8 % Erittely sivistyslautakunnan osavuosiraporttiin sisällytetystä ennusteesta: ENNUSTE Toimintatuotot Perusopetuksen hankeavustukset 400 Varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksut 500 Ennuste Toimintakulut Perusopetuksen vuokrat 500 Varhaiskasvatuksen päivä- ja vuorohoidon henkilöstö -700 Perhepäivähoito 200 Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Kotihoidon tuki 200 Yksityisen hoidon tuki 100 Ennuste Kaarinastrategian toteutuminen Liitteet Kaarina-strategian päämäärä vastuullinen johtaminen ja sen kriittinen menestystekijä kustannus- ja laatutietoinen johtaminen. Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Liite 38/2019

84 KAARINAN KAUPUNKI Sivistyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 83 Oheismateriaali - Esittelijä Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Päätösehdotus Sivistyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle liitteen mukaisen sivistyslautakunnan osavuosiraportin. Päätös 69 Ote

85 9. Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen 9.1. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen TOIMINTA-AJATUS Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilla luodaan edellytykset kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle Kaarinassa. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Vastuullinen johtaminen Kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltaviin ja päätettäviin asioihin Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen Kehitetään Valkeavuoren alueen oppimisympäristö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, vapaaajan palveluiden ja liikuntapalveluiden käyttöön. Valmistelussa hyödynnetään oppimisympäristöasiantuntijaa mennessä on laadittu kokonaisvaltainen suunnitelma Valkeavuoren alueen käytöstä ja toiminnasta Toteutuminen 1-6/2019: Työ on vielä kesken. Hankesuunnitelma on hyväksytty KVA Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palvelutarpeiden kartoittaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen Varhainen puuttuminen ja palvelutarpeessa olevien perheiden tukeminen ennakoivasti varhaisen yhteistyön keinoin varhaiskasvatuksen, sosiaalija perhetyön sekä neuvolan kesken. Varhaiskasvatuksen, sosiaalija perhetyön sekä lastenneuvolan välinen yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen kaikkia yksiköitä koskevaksi. Yhteistyöryhmän koordinoivan työskentelyn jatkaminen vielä vuoden 2019 ajan. Yhteisen koulutuksen järjestäminen. Toteutuminen 1-6/2019: Yhteistyöryhmä on kokoontunut ja kokouksiin on osallistunut varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Kokoontumisissa on suunniteltu mm. koulutusta. Yhteinen koulutus on järjestetty ja varhaiskasvatuksen yksiköille on nimetty omat yhteistyötä tekevät työntekijät. Osa perhetyöntekijöitä on jo jalkautunut päiväkoteihin ja tavannut lasten vanhempia. Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Osavuosiraportti

86 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilla luodaan edellytykset kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle. Sivistyslautakunnan vuoden 2019 tavoitteet ja toiminta liittyvät erityisesti kolmeen pääkohtaan: palveluiden tuottaminen oikea-aikaisesti ja tarvetta vastaavasti, sektorien välisen yhteistyön ja prosessien kehittäminen sekä omien palveluiden positiiviseen markkinointiin ja esilletuontiin. Sivistyslautakunnan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että käytettävissä ovat riittävät resurssit perustehtävän hoitamiseen. Johdon ja esimiesten tulee pitää huolta siitä, että henkilöstöllä on osaaminen ja motivaatio työn tekemiseen asiakkaan paras huomioiden. Osaamisesta huolehditaan koulutuksella ja hyvällä rekrytoinnilla. Sivistyspalveluiden tavoitteiden toteutuminen on riippuvainen myös henkilöstön saatavuudesta. Rekrytointitilanteissa on ilmennyt vaikeuksia saada lastentarhanopettajia ja ruotsinkielisiä opettajia. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimivien ja terveiden tilojen olemassaoloa. Toiminta vaarantuu vakavasti mikäli yhteiskunnallisten palveluissa kuten sähkö, vesi, jätevesi tai tietoliikenneyhteydet on merkittäviä katkoksia. TALOUS 1000 euroa 6/2019 6/2018 Tot 19/18 Enn 2019 MTA 2019 TP 2018 Tuotot ,3 % Kulut ,9 % Kate ,8 % ARVIO VUODEN 2019 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Alkuvuoden 2019 aikana sivistyslautakunnan talousarviota on muutettu kolme kertaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi , että sivistyslautakunnan vuoden 2019 talousarvioon lisätään euron lisämääräraha Valkeavuoren väistötilan vuokrakustannuksiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi , että talousarvioon myönnetään euron lisämääräraha asiantuntijarehtorin palkkaukseen vuoden 2019 loppuun saakka. Kaupungivaltuustossa sivistyslautakunnalle myönnettiin euron lisämääräraha kahden erityisluokanopettajan palkkaukseen perusopetukseen. Mainitut muutokset toteutettiin lisäämällä sivistyslautakunnan toimintakuluja euroa. Toimintatuotot Sivistyslautakunnan toimintatuotot ylittävät talousarvion eurolla. Koulutus Sivistyslautakunnan toimintatuotot ovat kertyneet alkuvuoden aikana talousarviota edellä. Koulutuksen vastuualueelle on tullut kevään aikana useita hankeavustuksia, mitkä kohentavat vastuualueen kertymää merkittävästi. Hankeavustuksille kohdistuu saman verran kustannuksia, joten vaikutusta toimintakatteeseen ei ole. Hankeavustuksia on saatu esimerkiksi kerhotoiminnan kehittämiseen, käyttäjälähtöisen oppimisympäristön kehittämiseen, koulutukselliseen tasa-arvoon, Liikkuva opiskelu hankkeeseen, kielen opetuksen varhentamiseen sekä lukion opetussuunnitelman kehittämiseen. Näiltä osin talousarvion ennustetaan ylittyvän euroa. Kotikuntakorvaustulot ovat lisääntyneet 16% vuodesta Laskennan perusteena oleva perusosa on kasvanut ja ulkopaikkakuntalaisten määrä perusopetuksessa on myös lisääntynyt. Iltapäiväkerhojen maksut ja lasten määrä toiminnan piirissä ovat samalla tasolla kuin vuonna Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Osavuosiraportti

87 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksut ovat kertyneet talousarviota paremmin. Ennusteen mukaan tuotot ylittävät talousarvion noin euroa. Syynä tähän on lasten lisääntynyt määrä varhaiskasvatuksen piirissä. Syynä lisääntyneeseen määrään on ennen kaikkea työllisyystilanteen paraneminen, mikä on nostanut varhaiskasvatuksen osallistumisprosenttia. Myös osa-aikaisia lapsia on siirtynyt kokoaikaiseksi aiempaa enemmän. Alle 3-vuotiaiden lasten määrä varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt. Toimintakulut Sivistyslautakunnan toimintakulut ylittävät talousarvion eurolla. Sivistyspalvelujen yleishallinto Sivistyspalvelujen yleishallinnon talousarvio on toteutunut suunnitellusti. Säästöä näyttää syntyvän hieman kaikissa kululajeissa. Koulutus Koulutuksen vastuualueen toimintakulut ovat kertyneet talousarvion mukaisesti. Henkilöstökulujen kertymä on noin 6,2 % ( euroa) korkeampi kuin vuoden Elokuusta 2018 alkaen on opetuksen tuntimäärää lisätty noin 200 tunnilla. Tämän lisäyksen vaikutus näkyy nyt koko vuoden osalta, ollen suurin syy kasvaneisiin henkilöstökuluihin. Oppilasmäärä on kasvanut 71 oppilaalla perusopetuksessa (1,9 %). Erityisen tuen oppilaiden määrä on myös kasvanut 16,2 % vuosien 2018 ja 2019 välillä. Asiakaspalvelujen ostot ovat samalla tasolla kuin vuonna Väistötilojen kustannukset ovat nostaneet kokonaisuutena vastuualueen kulujen kokonaiskertymää sekä palvelujen ostoissa että vuokrissa. Talousarvioon varatut vuokrakustannukset alittuvat kulujen kasvusta huolimatta noin eurolla. Näillä näkymin koulutuksen vastuualue pysyy muilta osin budjetissaan, mutta haasteita tuovat kasvava ohjaajatarve ja oppilasmäärän kasvu. Ohjaajatarve on kasvanut oppilaiden lisääntyneiden henkilökohtaisten tuen tarpeiden vuoksi. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen toimintakulut ylittävät talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Perhepäivähoidon piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt ja samoin siihen liittyvät kustannukset. Ennusteen mukaan perhepäivähoito alittaa talousarvion eurolla. Päiväja vuorohoidon piirissä olevien lasten määrä on sen sijaan noussut. Muutoksia ryhmien rakenteessa on tapahtunut alle 3-vuotiaiden ja erityisen tuen lasten lisääntyessä kunnallisessa päivähoidossa. Omien päiväkotien ja vuorohoidon henkilöstökulut ylittävät talousarvion eurolla. Ostopalvelupaikoilla olevien lasten määrä on lisääntynyt merkittävästi ja sen seurauksena myös kustannukset ( euroa, 11,3 %). Ennusteen mukaan ostopalvelupaikkoihin varatut määrärahat tulevat ylittymään euroa. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt ja näiltä osin säästöä syntyy euroa (kotihoidon tuki euroa ja yksityisen hoidon tuki euroa). Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Osavuosiraportti

88 9.1.1 Yleishallinto Yleishallinto vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Sivistyspalveluiden yleishallintoon kuuluvat palvelualueen johto sekä keskitetyt toimistopalvelut. Yleishallinnossa osallistutaan aktiivisesti sivistyspalveluiden sähköisen toimintaympäristön kehittämiseen ja tuetaan vastuualueita kehittämistyössä. Asiakkaiden tyytyväisyyttä perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja varhaiskasvatuksen palveluihin selvitetään jälleen vuonna Vuorossa on kysely, jolla selvitetään palveluiden sisältöön liittyvää tyytyväisyyttä kaikilla vastuualueilla omilla kysymyksillä. Kyselyiden tulokset, vertailu vuoteen 2017 ja kehittämistavoitteet raportoidaan lautakunnalle syyskuussa. Vuodelle 2018 suunniteltu yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen siirtyy vuodelle Suunnitelma laaditaan koko kaupungin yhteisenä eikä vain sivistys- sekä sosiaalija terveyspalvelujen suunnitelmana kuten vuodelle 2018 oli suunniteltu. Tavoitteena on yhdenvertaisuuden lisääminen kaupungin palveluissa ja kaupunkilaisten arkisissa ympäristöissä. Palvelualueella osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen ja maakunnan omaan lapsi- ja perhepalveluiden uudistamistyöhön. Sivistyspalvelut ottaa ennakkoluulottomasti käyttöön hankkeessa esille nostettavia toimintamalleja ja kehittää prosesseja ja palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muutoksella valmistaudutaan tulevaan sote-uudistukseen. Palvelualueella kiinnitetään edelleen huomiota Askel-hankkeen etenemiseen. Henkilöstö sitoutuu työhön organisaation kaikilla tasoilla. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa teetetään opinnäytetyönä selvitys siitä, millaisista ennaltaehkäisevistä ja matalan kynnyksen palveluista heidän asiakkaansa olisivat hyötyneet ennen ajautumista raskaisiin ja korjaaviin palveluihin. Tietoa hyödynnetään sosiaalija terveyssekä sivistyspalveluiden yhteisessä kehittämisessä. Seudullista yhteistyötä kehitetään aktiivisesti etenkin itäisten kuntien kanssa. Koulukuljetukset kilpailutetaan vuonna Elokuussa 2018 työnsä aloittanut oppimisympäristöasiantuntija on mukana koulujen rakentamishankkeiden suunnitteluprosessissa mukana tehden yhteistyötä koulujen, suunnittelijoiden sekä tila- ja ravintopalveluiden kanssa. Lautakunta tekee opintomatkan littyyen palvelualueen ajankohtaisiin asioihin. Sivistyspalveluiden johtamisjärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena ja tehdään tarvittavat päätökset järjestelmän uudistamiseksi lukukauden 2019 alusta. Toteutuminen: Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin huhtikuussa Tulokset ja toimenpideohjelmat ovat lautakuntakäsittelyssä elokuussa. Sote-uudistuksen kariutuminen vaikutti lamaannuttavasti maakunnalliseen lapsi- ja perhepalveluiden uudistamistyöhön. Asiakaslähtöisyyttä pyritään tuomaan jatkuvasti esillä ilman varsinaista Askel-hanketta, onhan Kaarinan yhtenä arvona asiakaslähtöisyys. Elokuussa 2018 työnsä aloittanut oppimisympäristöasiantuntija jatkaa työtään vuoden 2019 loppuun asti. Hänen johdollaan on valmisteltu Valkeavuoren ja Piispanlähteen hankesuunnitelmia, kouluja päiväkotihankkeiden pedagogisia suunnitelmia, toteutettu useita tutustumiskäyntejä ja koulurakentamiseen liittyviä tilaisuuksia.. Sivistyslautakunta teki yhdessä vapaa-ajan lautakunnan kanssa opintomatkan Hämeenlinnan seudulle ja Vihtiin tehtyyn matkaan osallistui 11 lautakuntien jäsentä. Johtamisjärjestelmän tarkasteluun liittyen on tehty valmistelutyötä virka-apulaisrehtoraattien perustamiseksi yhtemäiskouluihin. Asiaa käsitellään laadittaessa vuoden 2020 talousarviota. Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Osavuosiraportti

89 9.1.2 Koulutus Koulutus vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Opetussuunnitelma: Perusopetuksen ja lukion uudistuneet opetussuunnitelmat koskevat syksyllä 2019 koko peruskoulua ja lukiota. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamisessa keskeisimpiä asioita ovat arviointi, monialaiset aihekokonaisuudet sekä koko kouluyhteisön osallistaminen. Kehittyvän opetussuunnitelmatyön avulla vuosittain arvioidaan opetussuunnitelman toteutumista ja oppilaiden monipuolista oppimisen arviointia sekä yhtenäisyyttä Kaarinassa. Kahden ikäluokan osaaminen arvioidaan yhdessä aineessa yhteisellä kokeella. Liikkuva koulu hankkeella toiminnallistetaan koulupäivää monipuolisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään oppituntien aikaiseen liikkumiseen, oppitunnit ovat entistä toiminnallisempia. Kaikissa kouluissa toimivat välituntiliikuttajat sekä jonkinlainen liikuntavälinelainaamo. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu lisää edelleen palvelutarpeita esim. S2- opetuksen, kotikielen opetuksen, erityisopetuksen ja vieraiden uskontojen osalta. Lukion tavoitteena on vetovoimaisuuden ja ensisijaisten hakijoiden määrän lisääminen, johon yhtenä keinona on monipuolinen tiedottaminen ja markkinointi. Sähköinen ylioppilastutkinto laajenee keväällä 2019 koko tutkintoon. Lukiossa pyritään tarjoamaan syksystä 2019 alkaen myös erityisopetusta. Pakolliseksi tämä tulee lukuvuonna Henkilöstö ja johtaminen: Henkilöstön koulutuksen painopisteenä on uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen ja suunnitelmien toteutumisen arviointi. Lisäksi koulutuksissa painotetaan erilaisten oppimisympäristöjen käyttöä oppijan näkökulmasta. Jokainen koulu järjestää lukuvuoden aikana ainakin yhden pedagogisen kahvilan, jossa käsitellään ajankohtaisia oppimiseen liittyviä asioita. Teemoja ovat esim. sähköiset ja fyysiset oppimisympäristöt, pedagogiset ratkaisut eri tilanteissa ja tiloissa, arjen haastavat tilanteet. Jokaisessa koulussa järjestetään yhteisöllisesti työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Yhteisön hyvinvointa viedään eteenpäin myös osallistamalla oppilaita yhdessä työntekijöiden kanssa enemmän toteuttamaan koulun arjen tapahtumia. Rehtorit ottavat entistä enemmän vastuuta yksikkönsä taloussuunnittelusta ja -seurannasta. Tieto- ja viestintätekniikka: Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään aktiivisesti, monipuolisesti ja oppijalähtöisesti. Perusopetuksessa henkilökohtaisten mobiililaitteiden käyttö jatkuu luokilla luokkalaisten päätelaiteformaatin mahdollista vaihtoa kartoitetaan ja pilotoidaan v aikana. Loput vanhemmat henkilökohtaisessa käytössä olevat tablet-laitteet päivitetään uusiin malleihin leasing-palvelumallilla. Oppilaat: Oppilaiden osallisuuden lisäämisellä parannetaan työskentelyilmapiiriä ja parannetaan koulumotivaatiota, tässä tärkeänä tukena ovat oppilaskuntien, tukioppilaiden, välkkäriliikuttajien, hyvinvointiryhmien ja vanhempainyhdistysten panokset. Huoltajien osallistuminen ja vanhempainyhdistysten toiminta tukee koulujen kasvatustyötä. Lisätään yhteistyötä kaupungin lasten ja nuorten palveluissa: poissaolojen seurannalla ja varhaisella puuttumisella estetään syrjäytymistä. Erityisen tuen piirissä olevien lasten määrä kasvaa. Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Osavuosiraportti

90 Rakentaminen ja peruskorjaukset: Opetustyön arjessa näkyy monessa koulussa väliaikaisuus väistötilojen vuoksi. Uudet oppimisympäristöt suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Väliaikaisten tilojen suunnittelussa ja hankinnassa tehdään yhteistyötä teknisten palveluiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan lisätään myös tilojen yhteiskäyttöä muiden käyttäjien kanssa. Koulujen pieniä hankkeita tuetaan omalla pienellä hankerahoituksella vuoden 2018 tapaan. Toteutuminen: Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelman toteutumista ja oppilaiden monipuolista oppimisen arviointia sekä yhtenäisyyttä Kaarinassa on arvioitu ja arvioidaan osallistumalla KARVI:n (Kansallinen arviointikeskus) toteuttamiin koulutuksen järjestäjän arviointeihin. Keväällä 2019 Kaarinassa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten osaamistasoa äidinkielessä ja kirjallisuudessa arvioitiin yhteisellä (valtakunnallinen) kokeella. Kokeiden tuloksia arvioitiin koulukohtaisesti ja niitä vertailtiin kouluissa valtakunnalliseen tasoon. Kaupungin sisällä koulujen välistä vertailua ei tehty. Kevään 2019 aikana Sykettä kouluihin! hankkeessa tehtiin välituntiliikuttajien välinehankintoja, suunniteltiin ja toteutettiin polkupyöräkouluja sekä osallistuttiin valtakunnalliseen pyöräilyviikkoon viettämällä autotonta viikkoa kaikissa hankkeeseen osallistuvissa kouluissa. Lisäksi koulujen henkilöstölle järjestettiin toiminnallisuuden lisäämiseen liittyvää koulutusta ja oppilaille välituntiliikuttajakoulutusta. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kahdesti, joista toinen kokous käytettiin kokemusten vaihtamiseen ja vertaisoppimiseen. Kevään aikana lukion markkinointiin panostettiin uusimalla esitemateriaali ja promovideo. Opiskelijat kävivät opinto-ohjaajan johdolla esittelemässä koulutusta yseille. Esittelyilta huoltajille ja opiskelijoille järjestettiin tammikuussa. Ensisijaisten hakijoiden määrä yleislinjalle kasvoi edellisvuotisesta (90 hakijaa, edellisvuonna 60). Focus-linjan hakijoita ei ollut riittävästi aloituspaikkoihin nähden (7 hakijaa). Musiikkiteatterilinjalle järjestettiin täydennyshaku kesäkuussa ja linjan aloitti 16 opiskelijaa. Sähköinen ylioppilastutkinto toteutettiin onnistuneesti ilman teknisiä häiriöitä. Yhteistyö tietohallinnon kanssa on ollut joustavaa ja tehokasta koko sähköistysprojektin ajan. Keväällä päätettiin lukiossa erityisopettajasta, jonka palvelut ovat saatavilla kolmena päivänä viikossa syyslukukaudesta 2019 alkaen. Henkilöstö ja johtaminen: Henkilöstön koulutuksen painopisteenä on ollut uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen ja suunnitelmien toteutumisen arviointi. Koulutuksen arvioinnin ohjausryhmä kokoontui kevätlukukauden aikana 3 kertaa. Lisäksi koulutuksissa on huomioitu erilaisten oppimisympäristöjen käyttöä oppijan näkökulmasta. Kevälukukaudella kouluissa on pidetty pedagogisia kahviloita eri teemoilla. Teemoina on ollu mm. sähköiset ja fyysiset oppimisympäristöt, erilaiset pedagogiset ratkaisut, arjen haastavat tilanteet. Kouluissa on järjestetty laaja-alaisesti erilaisia työntekijöiden ja oppilaiden hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Rehtorit vastaavat yksikkönsä taloussuunnittelusta ja -seurannasta. Koulujen resurssijako suoritettiin helmikuussa uudella tavalla. Tieto- ja viestintätekniikka: Tieto- ja viestintätekniikkaa on käytetty kouluissa aktiivisesti, monipuolisesti ja oppijalähtöisesti. Perusopetuksessa luokkalaisten päätelaiteformaatin mahdollista vaihtoa Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Osavuosiraportti

91 on pilotoitu kevään v aikana. Loput vanhemmat henkilökohtaisessa käytössä olevat tablet-laitteet päivitettiin uusiin malleihin leasing-palvelumallilla. Oppilaat: Oppilaiden osallisuutta on edelleen lisätty ja tämä on tukenut koulujen yhteisöllisyyttä. Kaikissa kouluissa toimii oppilaskunta, tukioppilaat, välkkäriliikuttajat. Lisäksi jokaisessa koulussa on hyvinvointiryhmä sekä vanhempainyhdistys. Keväällä 2019 herätettiin muutaman vuoden tauon jälkeen henkiin myös vanhempainyhdistysten "kattoyhdistys" Kaavary. Sen puheenjohtajana aloitti Lasse Palken. Poissaolojen aktiivista ja järjestelmällistä seurantaa on jatkettu Kaarinan mallin mukaan. Poissaolot ovat edelleen vähentyneet edelliseen lukuvuoteen nähden. Rakentaminen ja peruskorjaukset: Koulurakennusten oppimisympäristöjen monikäyttöisyyden ja muuntojoutavuuden parantamiseksi koulut anoivat suunnitelmiinsa perustuen erillisen hankerahan koulutuksen järjestäjältä. Tavoitteena oli lisätä opetustilojen monikäyttöisyyttä ja muuntojoustavuutta. Kaikkiaan rahaa kouluille myönnettiin Koulujen antamien toteuttamisselvitysten mukaisesti myönnetyt kehittämisrahat on käytetty suunnitelmissa kuvatuin tavoin. Noin kymmentä opetustilaa koskevat tilamuutostyöt on saatettu loppuun, mutta osa kalustamiseen liittyvistä hankkeista on vielä kesken. Tilamuutoksissa on toteutettu tilojen opetusteknologisten ratkaisuja, monikäyttöisyyden parantamista sekä tilojen yhdistelyä toisiinsa muuntojoustavuuden lisäämiseksi. Kalustamisen osalta painopiste on ollut helposti siirreltävien ja säädeltävien oppilaskalusteiden hankinnassa. Tavoitteena on ollut parantaa opetustilojen sisäistä muuntojoustavuutta, missä on onnistuttu. Kun kalusteita voidaan oppilaiden toimesta liikutella helposti, myös erilaisten opetusjärjestelyjen toteuttaminekin on luontevampaa. Yleisesti rehtorit ovat olleet tyytyväisiä tapaan, jolla oppimisympäristöjen kehittämisrahaa on ollut haettavissa ja kuinka hankkeet on saanut toteuttaa koulukohtaiset tarpeet huomioiden. Tätä toimintatapaa toivotaan jatkossakin. Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Osavuosiraportti

92 9.1.3 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2019 Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välisen yhteistyön parantaminen ja yhteisten työkäytäntöjen luominen on vuonna 2019 erityisen mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena. Haastavissa asiakastilanteissa voidaan säästää aikaa ja rahaa ja parantaa asiakaspalvelua, kun on yhteinen tapa toimia. Erityisesti lasten kannalta on merkityksellistä, että tukitoimet voidaan kohdistaa lapseen ja perheeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lasten liikunta on varhaiskasvatuksen toiminnan kehittämisen tärkeä painopiste vuonna Aluehallintoviraston tukeman hankerahoituksen avulla varhaiskasvatukseen on palkattu määräaikainen liikuntakoordinaattori, jonka kiertää varhaiskasvatuksen toimipisteissä. Hän kannustaa lapsia liikkumaan, antaa vinkkejä liikunnan toteuttamiseen sekä ohjaa lapsia ja työntekijöitä Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman pariin. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä tarvittaessa ammatillista koulutusta, skeemavalmennusta ja mahdollisuus osallistua liikuntaharrastusta kannustaviin tapahtumiin esim. Kunnon Eväät -tapahtuma. Työssä jaksamista tuetaan myös ikäohjelman keinoin. Päiväkotien turvallisuuteen kiinnitetään huomiota mm. päiväkotien ulko-ovien lukituksia uusimalla ja valvontakameroita hankkimalla. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmän toimivuutta ja palvelun laatua arvioidaan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja asiakaspalautteiden sekä ulkopuolisen auditoinnin avulla. Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan alentaa luopumalla hajasijoitetuista yksiköistä ja keskittämällä toimintoja laajempiin, toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Toteutuminen: Perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä varhaiskasvatuksen yhteinen koulutus- ja kehittämispäivä on toteutettu. Päivän aikana sovittiin yhteistyökumppaneiksi nimetyt perheohjaajat ja työntekijät eri varhaiskasvatuksen yksiköille. Työntekijöiden jalkautuminen päiväkoteihin on tärkeä yhteistyömuoto ja palvelee varhaiskasvatuksessa olevia lapsiperheitä sekä edistää perhe- ja sosiaalipalveluiden ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä. Liikuntakoordinaattori on kiertänyt eri varhaiskasvatuksen yksiköissä ja kannustanut lapsia ja työntekijöitä lisäämään liikuntaa. Hankkimalla laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia liikuntavälineitä liikuntakoordinaattori on luonut lapsille mahdollisuuksia kokeilla monia eri liikunnan muotoja esim. talvella lumikenkäily ja hiihto. Jokainen yksikkö on asettanut omat liikunnalliset tavoitteensa, joita on pyritty pienin askelin saavuttamaan. Henkilökunnalle on järjestetty ammattitaitoa tukevaa koulutusta. Skeemavalmennuksen kohteena on nyt lastenhoitajien ryhmä. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää on arvioitu itsearvioinnin, vertaisarvioinnin sekä asiakaspalautteen avulla. Ulkopuolinen auditointi ei ole toistaiseksi toteutunut. Kuovinkadun päiväkodin toiminta on sisäilmasta johtuvien ongelmien vuoksi hajautettu eri päiväkoteihin Kaarinassa kesäkuun alusta lähtien. Sivltk , liite 38_2019: Sivistyslautakunnan osavuosiraportti Osavuosiraportti

Näytä lisää