Länsimetron jatke Matinkylä-Saunalahti, alustava hankearviointi
|
|
- Satu Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Länsimetron jatke Matinkylä-Saunalahti, alustava hankearviointi
2 Kansikuva: Matinkylä-Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma, suunnitelmaraportti 2011
3 YHTEENVETO Alustava hankearviointi on laadittu Matinkylä-Kivenlahti metron alustavan yleissuunnitelman hanketietojen, liikennöintisuunnitelman sekä kustannusarviotietojen perusteella. Hankearvioinnin yhteydessä on tarkistettu liikenne-ennusteet ja laadittu liikenteellisten vaikutusten arviointi. Ennusteen mukaan Matinkylä-Kivenlahti -metrojaksolla on arkisin noin ja Saunalahteen päättyvällä vaihtoehdolla noin matkustajaa. Vuositasolla matkustajia on noin 15 miljoonaa. Metron jatkamisen yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat pääosin matkustajien aika- ja palvelutasohyötyjä. Merkittäviä operointikustannussäästöjä ei alustavasti suunnitellusta linjasto- ja liikennöintiratkaisusta synny. Huomattava osa matkustajien aika- ja palvelutasohyödyistä kohdistuu Lounais-Espoon uusien asuinalueiden asukkaille, joita on vuoteen 2035 mennessä arvioitu tuleva noin Metron yhteiskuntataloudelliset hyödyt kasvavat lähes kaksinkertaisiksi vuosien 2020 ja 2035 välillä. Metron jatkamiselle Matinkylästä Kivenlahteen on laskettu hyötykustannussuhteeksi 0,61 (kustannusarvio 767 milj. euroa) ja Saunalahteen saakka samoin 0,61 (kustannusarvio 916 milj. euroa). Matinkylän ja Finnoon välinen osuus näyttää herkkyystarkastelujen perusteella yhteiskuntataloudellisesti erittäin tehokkaalta osuudelta. Investointi on kohtuullinen, metrokalustoa tarvitaan lisää vain kaksi vaunuparia (1 juna), eikä jatke edellyttäne uutta varikkoa. Uusi asukkaan kaupunginosa voidaan suunnitella ja rakentaa tehokkaasti metroasemaan tukeutuen ja metron matkustajahyödyt ovat erityisen suuret nimenomaan Finnoon uusille asukkaille. Metron jatkaminen Finnoosta Kivenlahteen on kustannustehokkuudeltaan selvästi haastavampaa. Alustavan yleissuunnitelman mukaisella metro- ja liityntäliikenneratkaisulla jatke Finnoosta Kivenlahteen lisää hyötyjä noin 6 milj. euroa/vuosi, kun jatkon investointi on yli 600 milj. euroa. Tästä Sammalvuoren uuden varikon osuus on yli 100 milj. euroa. Kustannustehokkuutta heikentää se, ettei Soukka-Espoonlahti- Kivenlahti -akselilla saavuteta tarkastellulla linjastorakenteella merkittäviä säästöjä bussiliikenteessä. Myös asukasmäärän kasvu on tällä alueella vähäisempää kuin Finnoon tai Saunalahden alueella. Espoonlahteen päättyvä metro olisi mahdollisesti linjastoratkaisultaan tehokkaampi ja investoinneiltaan yli 100 milj. euroa edullisempi. Metron jatkaminen Kivenlahdesta Saunalahteen lisää hyötyjä noin 3 milj.euroa/vuosi, kun Saunalahden maankäyttö on kehittynyt vuoden 2035 ennustetasoon. Investointia Saunalahden jatke kasvattaa hankesuunnitelman mukaan noin 150 milj. euroa. Jatke Kivenlahdesta Saunalahteen vaikuttaa alustavan tarkastelun perusteella olevan hieman kustannustehokkaampi kuin jatke Finnoosta Kivenlahteen. Jatkeen kustannustehokkuus riippuu kuitenkin alueen maankäytön ja liityntälinjaston kehittämisratkaisuista. Kannattavuuslukuja voidaan todennäköisesti parantaa tarkistamalla liityntälinjastoa ja Lounais-Espoon muuta sisäistä linjastoa sekä rakenteeltaan että vuorotarjonnaltaan kustannustehokkaammaksi. Linjaston tehostaminen vaikuttaa kuitenkin myös matkustajahyötyihin. Linjastotarkistuksilla voitaneen saada enintään muutaman miljoonan euron yhteiskuntataloudelliset lisäsäästöt, mikä voisi nostaa hyötykustannussuhdetta arviolta 0,1-0,2 yksikköä. Kivenlahteen tai Saunalahteen ulottuvan metron kustannustehokkuuden tekee haastavaksi se, että hanke ulottuu yhdyskuntarakenteen reunoille saakka, eikä takamaastosta löydy merkittävää matkustajakysyntää investoinneiltaan ja matkustajakapasiteetiltaan järeään hankkeeseen. Kun arvioidaan metron jatkeen kaikki matkustajat 30 vuoden ajalta, on pelkän investoinnin kustannus matkustajaa kohti noin 1,5 euron suuruiseksi. Metroinvestointia tulee tarkastella pitkälle tulevaisuuteen jopa 100 vuoden aikajänteellä, joten noin 20 vuoden päähän ulottuvat maankäyttö- ja matkustajaennusteet eivät kuvasta pitkän aikavälin yhdyskuntarakenteen kehitystä. Valmistuessaan metro sijoittuu lähelle kaupunkirakenteen reunaa, mutta pitkällä aikavälillä kaupunkimainen rakenne ulottuu todennäköisesti Kirkkonummelle ja Kauklahteen saakka, jolloin metron käyttäjämäärät ja yhdyskuntarakenteellinen merkitys kasvavat huomattavasti suuremmaksi kuin nyt laadituissa ennusteissa. Kivenlahteen ulottuvan metron voi arvioida pitkällä aikavälillä olevan välivaihe osana Kirkkonummelle tai Kauklahteen ulottuvaa metroa, jolloin metro kytkeytyisi myös Rantarataan ja sen kehittyvään liikenne- ja maankäyttökäytävään. 1
4 ALKUSANAT Länsimetron jatkeen alustava yleissuunnitelma on valmistunut v Alustavaa hankearviointia on laadittu rinnakkain metron hankesuunnitelman kanssa, ja töitä on synkronoitu mm. liikenne-ennusteiden osalta. Alustava hankearviointi täydentää alustavaa yleissuunnitelmaa ja hankesuunnitelmaa metron liikenteellisten vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisten tarkastelujen osalta. Myös liikenne-ennusteet on päivitetty alustavan hankearvioinnin yhteydessä. Alustavan hankearviointi on laadittu Espoon teknisen keskuksen toimeksiannosta ja sen laadintaa ovat ohjanneet Matti Kokkinen, Reijo Rossi ja Petri Suominen Espoon kaupungilta. Konsulttina työssä on toiminut Strafica Oy, jossa työstä ovat vastanneet Hannu Pesonen, Jyrki Rinta-Piirto ja Taina Haapamäki. Työ on aloitettu helmikuussa 2012 ja se valmistui toukokuussa
5 Sisältö Yhteenveto... 1 Alkusanat Tavoitteet ja lähtökohdat... 4 Alustavan hankearvioinnin tavoitteet... 4 Hankkeen kuvaus... 4 Vertailuasetelma... 4 Aiemmin laaditut suunnitelmat ja selvitykset Liikennöinti... 6 Metron liikennöinti... 6 Bussiliikenne Matkustajamääräennusteet... 8 Ennusteskenaariot ja -menetelmät... 8 Metrovaihtoehtojen matkustajamääräennusteet Vaikutukset Kulkutapojen käyttö ja liikennesuoritteet Palvelutaso- ja matkustajahyödyt Joukkoliikenteen operointi ja ylläpito Tieliikenne, onnettomuudet ja päästöt Kokonaishyödyt ja niiden kehittyminen Investointikustannukset Investoinnit ilman Länsimetron jatketta Metrohankkeen arviointi Yhteiskuntataloudellisten laskelmien menetelmät ja periaatteet.. 17 Peruslaskelma Metro Finooseen saakka Kannattavuuden arviointi Hankkeen pitkän aikavälin merkitys yhdyskuntarakenteessa ja liikennejärjestelmässä Liite 1. Matkustajaennusteet Liite 2. Vuosihyödyt
6 1. TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Alustavan hankearvioinnin tavoitteet Alustavan hankearvioinnin tavoitteena on osoittaa Matinkylästä jatkuvan metron keskeiset liikenteelliset vaikutukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Alustavassa hankearvioinnissa osoitetaan myös metron eri ulottumavaihtoehtojen liikenteelliset ja yhteiskuntataloudelliset erot. Alustava hankearviointi perustuu pääosin alustavan yleissuunnitelman hanketietoihin, jotka tarkentuvat suunnittelun edetessä mm. investointikustannusten, liityntäliikenteen ja maankäyttöennusteiden osalta. Kustannusarviona on käytetty toukokuussa 2012 päivitettyjä hankesuunnitelman kustannusarviotietoja. Alustavassa hankearvioinnissa painopiste on ollut liikenteellisten vaikutusten ja kustannustehokkuuslukujen tuottamisessa. Alustava hankearviointi palvelee metron jatkosuunnittelua, Lounais- Espoon maankäytön suunnittelua sekä yleisemmin Espoon ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelua. Hankkeen kuvaus Matinkylä-Kivenlahti -metro on noin 7 kilometrin pituinen, kokonaan maan alla kaksoistunnelissa kulkeva metrorata, jolla on maanalaiset asemat Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa. Metroa on suunniteltu mahdollisesti jatkettavan Kivenlahdesta Saunalahteen, jolloin ratapituus on noin 9 km ja asemien määrä kuusi. Myös rakentamien yhdessä vaiheessa Saunalahteen saakka on mahdollista. Pidemmällä aikavälillä metroa on kaavailtu jatkettavan Kauklahteen tai Kirkkonummen suuntaan. Metrolle on kaavailtu uusi varikko joko Sammalvuoreen Espoonlahden pohjoispuolelle tai Harmaakallioon Saunalahden koillispuolelle. Liityntäpysäköintipaikkoja asemien yhteyteen on suunniteltu yhteensä noin Metron rakentamisen myötä Lounais-Espoon bussilinjasto kevenee ja liityntä kohdistuu Matinkylän sijaan pääosin Espoonlahteen tulevaan terminaaliin. Matinkylä-Kivenlahti -metron uusien asemien tuntumassa ja liityntäliikenteen vaikutuspiirissä Espoossa on arvioitu olevan noin asukasta ja noin työpaikkaa vuonna Näistä uusia asukkaita on lähes ja uusia työpaikkoja noin Alustavassa hankearvioinnissa on päävaihtoehtoina tarkasteltu Kivenlahteen tai Saunalahteen päättyvää metroa. Lisäksi on tarkasteltu erillistarkasteluna Finnooseen päättyvää metroa. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan myös liityntälinjaston osalta. Vertailuasetelma Vertailuvaihtona on tilanne, jossa metro päättyy Matinkylään ja Etelä- Espoossa on Matinkylän ja Tapiolan metroterminaaleja syöttävä liityntälinjasto. Kaikissa metrovaihtoehdoissa ja vertailuvaihtoehdossa on sama maankäyttö. Liikenne-ennusteen vuosiluku on Metron matkustajakysynnän ja hyötyjen kehittymisen arvioimiseksi on laadittu lisäk liikenne-ennuste vuoden 2020 maankäyttö- ja autoistumisarvioilla. Aiemmin laaditut suunnitelmat ja selvitykset Matinkylä-Kivenlahti metron alustava yleissuunnitelma on valmistunut Suunnitelmaraportissa on esitetty mm. hankkeen suunnitteluperusteet, suunnitelmat, liikenne-ennusteet, vaikutukset sekä rakentamiskustannusarvio. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma on laadittu YTV:n toimesta v ja se on päivitetty Kivenlahteen tai Saunalahteen päättyvän metron osalta vuoden 2012 alussa. Länsimetron asemien maankäytön kehittämismahdollisuuksista on laadittu selvityksiä alkuvuodesta 2012 ja näitä selvityksiä on hyödynnetty myös liikenne-ennusteen tarkistamisessa. Kivenlahteen ulottuvaa metroa on tarkasteltu myös Espoon raideliikennevisiossa (2011), HSL:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksessä (2010) sekä Espoon liikennejärjestelmävertailussa (2002). Matinkylä-Kivenlahti metro sisältyy Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) vuoteen 2020 mennessä aloitettavien infrastruktuurihankkeiden listalle. 4
7 Kuva 1 Metron alustava linjaus (Matinkylä-Kivenlahti metro, alustava yleissuunnitelma 2011). 5
8 2. LIIKENNÖINTI Metron liikennöinti Metroa on suunniteltu liikennöitävän 4 minuutin vuorovälillä Kivenlahden ja Vuosaaren välillä. Metron toisen linjan on suunniteltu liikennöivän samoin 4 minuutin vuorovälillä Tapiolan ja Östersundomin välillä, jolloin linjojen yhteinen vuoroväli Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä olisi 2 minuuttia. Vuoroväli on sama läpi mahdollisesti päivän varhaisia aamuja ja myöhäisiä iltoja lukuun ottamatta. Metroa liikennöidään kahden vaunuparin kokoonpanoina, joissa on noin 600 matkustajapaikkaa, joista noin 260 on istumapaikkoja. Metron ajoaika Kivenlahdesta Matinkylään on noin 10 min, Tapiolaan 16 min ja Helsingin Kamppiin 28 min. Metron keskimatkanopeus Kivenlahden ja Matinkylän välillä on 43 km/h pysähdysajat mukaan lukien. Bussiliikenne Jatkettaessa metroa Kivenlahteen Lounais-Espoon bussilinjasto kevenee ja liityntä kohdistuu Matinkylän sijaan pääosin Espoonlahteen tulevaan terminaaliin (kuvat 2-4). Myös eteläisen Kirkkonummen alueelta Matinkylän terminaaliin kulkeneet linjat päättyvät Länsimetron jatkon toteutuessa Espoonlahden terminaaliin. Mikäli metro jatketaan Saunalahteen saakka, on liityntäbussilinjoja muutama vähemmän kuin Kivenlahteen päättyvässä versiossa, koska Saunalahden alueelle tuleva metroasema vähentää liityntälinjojen tarvetta. Mikäli metro päättyy Finnooseen, on liityntäbussilinjasto hyvin samankaltainen kuin Matinkylään päättyvän metron tilanteessa. Finnoon ja Matinkylän terminaalin väliltä on kuitenkin poistettu yksi liityntäbussilinja. Liityntälinjojen lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa liikennöi Espoon sisäisiä poikittaisia yhteyksiä tarjoavia bussilinjoja. Kuva 2 Espoonlahden ja Matinkylän liityntälinjastot Kivenlahteen päättyvässä metrossa (Kivenlahden metron liityntälinjastosuunnitelman päivitys ). 6
9 Kuva 3 Espoonlahden ja Matinkylän liityntälinjastot Saunalahteen päättyvässä metrossa (Kivenlahden metron liityntälinjastosuunnitelman päivitys ). Kuva 4 Eteläisen Espoon sisäiset linjat Kivenlahteen päättyvässä metrossa (Kivenlahden metron liityntälinjastosuunnitelman päivitys ). 7
10 3. MATKUSTAJAMÄÄRÄENNUSTEET Ennusteskenaariot ja -menetelmät Vuoden 2035 skenaario sisältää HLJ-suunnitelman mukaan ennen vuotta 2035 toteutuvat hankkeet. Skenaario sisältää lisäksi Helsingin seudun 14 kunnan yhteisen seutulippujärjestelmän, joka alentaa pääkaupunkiseudun ja muun Helsingin seudun välisen joukkoliikenteen lipunhintoja ja lisää näiden alueiden välistä joukkoliikennekysyntää. Joukkoliikennehankkeista skenaario sisältää mm. Raide-Jokerin, Pisaran ja siihen kytketyn kaupunkirataliikenteen tihentämisen, kaupunkiradan jatkamisen Leppävaarasta Espooseen, sekä metron jatkamisen Mellunmäestä Östersundomiin. Metron lähivaikutusalueen asukas- ja työpaikkamääräennusteet vuodelle 2035 ovat alustavan yleissuunnitelman mukaiset. Maankäytön sijoittuminen metroasemien lähellä on arvioitu mm. asemien seutujen kehityskuvatarkastelujen perusteella. Liikenne-ennusteiden muut lähtökohdat ovat HLJ 2011-ennusteiden mukaiset, eikä esimerkiksi ruuhkamaksuja ole oletettu otettavan käyttöön. Autoistumisen seudullinen trendikasvu on % vuoteen 2035 mennessä. Tarkastelualueen autotiheysennuste on laskettu autonomistusmallilla, johon vaikuttaa mm. maankäytön ominaisuudet ja liikenneyhteydet eri kulkutavoilla. Vuoden 2035 skenaario toimii matkustajamääräennusteiden ja kannattavuuslaskelmien ns. perusvaihtoehtona. Lisäksi on laadittu matkustajamäärien ja yhteiskuntataloudellisten hyötyjen kehityksen arviointia varten myös liikenne-ennuste vuoden 2020 maankäyttöluvuilla ja autoistumistiedoilla. Liikenne-ennusteet on laadittu HSL:n Helsingin työssäkäyntialueen kattavalla liikennemallijärjestelmällä. Matkustajamääriä on tarkasteltu erityisesti aamuruuhkatunnin osalta, joka on joukkoliikenteen kapasiteetin kannalta mitoittava ajankohta. Muut vaikutukset ja taloudelliset laskelmat on tehty aamuhuipputunnin, iltapäivän huipputunnin ja päiväajan tunnin tarkastelujen perusteella, jotka on laajennettu vuorokausitasolle ja edelleen vuositasolle. Metrovaihtoehtojen matkustajamääräennusteet Vaihtoehtojen joukkoliikenteen matkustajamääräennusteet vuoden 2035 aamuhuipputunnin osalta on esitetty kuvissa 5-7. Liitteessä 1 on esitetty vuosille 2020 ja 2035 ennustetut matkustajamääräennusteen on suuremmassa koossa. Finnoon metroasema on vuoden 2035 maankäyttöennusteella Länsimetron jatkeen vilkkain asema ja on yksi koko Länsimetron vilkkaimmista asemista. Käyttäjiä on ennusteen mukaan aamuruuhkatunnin aikana noin 2200, joista noin kolmannes on poistujia. Soukan, Espoonlahden, Kivenlahden ja Saunalahden asemien käyttäjämäärät ovat keskenään samaa luokkaa ( matkustajaa/h). Kaitaan aseman matkustajamäärät riippuvat alueen maankäyttösuunnitelmien kehittymisestä. Asemanseudun kehityskuvan mukaisella maankäytöllä käyttäjiä olisi aamuruuhkatunnin aikana noin Metron jatkeen matkustajamäärä Finnoon ja Matinkylän välillä on noin 6000 (metro Kivenlahteen) tai 6300 (metro Saunalahteen) matkustajaa/h, joista noin 80 % matkustaa aamulla Helsingin suuntaan. Tämä tarkoittaa, että Matinkylän länsipuolella metron matkustajakapasiteetista on aamuruuhkassa noin puolet käytössä ja istumapaikka löytyy lähes kaikille matkustajille, mikäli metroa liikennöidään suunnitellusti 4 minuutin vuorovälillä. Matinkylä-Kivenlahti -metrojaksoa aamuruuhkassa käyttävistä matkustajista noin 55 % jatkaa metrolla Helsinkiin saakka ja noin 45 % poistuu metrosta Espoon asemilla. Näistä osa jatkaa matkaansa esimerkiksi Jokeri-linjalla muualle seudulle (kuva 8). 8
11 Kuva 5 Joukkoliikenteen matkustajamääräennuste ve 0+(metro Matinkylään), vuoden 2035 aamuhuipputunti. Kuva 7 Joukkoliikenteen matkustajamääräennuste, metro Saunalahteen, vuoden 2035 aamuhuipputunti. Kuva 6 Joukkoliikenteen matkustajamääräennuste, metro Kivenlahteen, vuoden 2035 aamuhuipputunti. 9
12 Kuva 8 Matinkylä-Kivenlahti -metro-osuutta (oranssi väri) käyttävien joukkoliikennematkustajien määrät Etelä-Espoossa (aamuhuipputunti v. 2035). 10
13 4. VAIKUTUKSET Kulkutapojen käyttö ja liikennesuoritteet Matinkylä-Kivenlahti -metro lisää joukkoliikennematkoja noin matkalla vuoden 2035 arkivuorokauden aikana, mikä on noin 0,5 % pääkaupunkiseudun joukkoliikennematkoista. Näistä uusista joukkoliikennematkoista noin 40 % on peräisin jalan tai pyörällä tehdyistä matkoista ja noin 60 % henkilöautolla tehdyistä matkoista. Henkilöautomatkat pääkaupunkiseudulla vähenevät noin 0,2 %. Saunalahteen ulottuva metrovaihtoehto lisää joukkoliikennematkoja noin ja Finnooseen päättyvä vaihtoehto noin matkalla arkivuorokaudessa. Matinkylä-Kivenlahti -metro vähentää selvästi HSL-alueen bussiliikenteen matkustajakilometrejä ja lisää metroliikenteen matkustajakilometrejä. Jalan tai pyörällä syntyvät henkilökilometrit kasvavat hieman, koska jalan tai pyörällä tapahtuva liityntäsuorite kasvaa enemmän kuin pelkästään kävelyä tai pyörää käyttävien matkojen kilometrisuorite vähenee. Taulukossa 1 on esitetty henkilökilometrien muutokset absoluuttisesti sekä metron jatkeen vaikutusalueen asukasta tai työpaikkaa kohti. Henkilöautojen kilometrisuorite vähenee henkilökilometreinä noin km/arki-vuorokausi. Tämä vastaa henkilöauton poistumista liikenteestä. Teiden ja katujen liikennemääriin tai sujuvuuteen tämä ei kuitenkaan aiheuta merkittävää muutosta. Taulukko 1. Kivenlahteen jatkettavan metron vaikutus henkilökilometreihin absoluuttisesti ja vaikutusalueen asukasta tai työpaikkaa kohti. km/vrk km/as+tp Metroliikenteen henkilökilometrit Bussiliikenteen henkilökilometrit Henkilöautoliikenteen henkilökilometrit Kävelyn ja pyöräilyn henkilökilometrit Kuva 9 Metron jatkamisen Kivenlahteen vaikutukset joukkoliikenneverkon matkustajamääriin (2035 aamuhuipputunti). Palvelutaso- ja matkustajahyödyt Metro nopeuttaa matka-aikoja Helsingin suuntaan selvimmin Soukan suunnalla (kohdasta riippuen noin 7 min) ja Finnoon alueella (kohdasta riippuen noin 5 min). Mikäli metroa jatketaan Saunalahteen, lyhenee matka-aika Saunalahdesta Helsingin suuntaan noin 5 minuuttia, Kivenlahteen päättyvässä versiossa noin 2 minuuttia. Esimerkiksi Laurinlahdesta ja Kattilalaaksosta matka-aika lyhenee noin 3 minuuttia ja Eestinmalmilta noin 2 minuuttia Helsingin suuntaan. Myös yhteydet omaan aluekeskukseen paranevat. Matka-aika esimerkiksi Kattilalaaksosta Espoonlahteen lyhenee noin 2 minuuttia ja Saunalahdesta Espoonlahteen noin 3 minuuttia, mikäli metro jatkuu Saunalahteen. Matka-aikavaikutukset riippuvat siitä, miten lähtö- ja määräpaikka sijaitsevat pysäkkeihin ja asemiin nähden, joten mainitut vaikutukset ovat viitteellisiä. 11
14 Palvelutasoon vaikuttaa matka-aikojen lisäksi mm. liikennöinnin täsmällisyys, perilletuloaikojen ennakoitavuus, vaihdosta syntyvä vaiva sekä odottelun ja kävelyn epämukavuus liikennevälineessä vietettyyn aikaan nähden sekä mm. odotustilojen olosuhteet. Nämä tekijät on huomioitu liikennemallikuvauksessa, jossa varsinaisen matka-ajan ohella käytetään palvelutasoa paremmin kuvaavaa matkavastusta. Kuvissa on esitetty palvelutasovaikutusten kohdistuminen alueellisesti. Keskimääräisen matkavastuksen muutokseen vaikuttaa myös alueelta tehtävien joukkoliikennematkojen suuntautuminen. Uusien metroasemien tuntumassa palvelutaso paranee selvimmin, mutta positiiviset vaikutukset ulottuvat metron varteen myös Matinkylän itäpuolella. Linjastomuutokset aiheuttavat palvelutason heikkenemistä lähinnä Hannusjärven alueella, kun Soukanväylää Länsiväylälle kulkevien bussien määrä vähenee. Myös Piispanmäessä palvelutaso hieman heikkenee, kun Kuitinmäentietä kulkeva liityntäliikenne Matinkylään vähenee. Aika- ja palvelutasovaikutukset on esitetty rahamääräiseksi muutettuna taulukossa 2 vuoden 2035 ennustetilanteen osalta. Joukkoliikennematkustajien keskimääräinen ajan arvo on vuorokaudenajasta riippuen noin 9 euroa/h. Koska metron jatkaminen vähentää vaihto- ja odottelutarvetta ja liikennöinti on bussiliikennettä täsmällisempää, ovat muut palvelutasohyödyt pelkkiä matka-aikahyötyjä selvästi suuremmat. Mitä pidemmälle metroa jatketaan, sitä suuremmaksi hyödyt luonnollisesti muodostuvat. Kuva 10 Kivenlahden metron palvelutasohyödyt (matkavastuksen muutos painotettuina minuutteina) joukkoliikennematkaa kohti, v aamuhuipputunnin aikana lähtevät matkat. Metro lisää myös joukkoliikenteen käyttöä ja myös nämä uudet matkustajat hyötyvät metrosta. Uusille joukkoliikennematkustajille syntyvät hyödyt ovat % kaikista matkustajahyödyistä. Taulukko 2. Matkustajahyödyt rahamääräiseksi muutettuna. Meur/v 2020 Kivenlahti 2020 Saunalahti 2035 Kivenlahti 2035 Saunalahti Aikakustannukset, välittömät Muut palv.taso kust, välittömät Aikakustannukset, kulkutapamuutos Muut palv.taso kust, kulkutapamuutos Yhteensä Kuva 11 Saunalahden metron palvelutasohyödyt (matkavastuksen muutos painotettuina minuutteina) joukkoliikennematkaa kohti, v aamuhuipputunnin aikana lähtevät matkat. 12
15 Kuva 12 Kivenlahden metron palvelutasohyödyt asukasmäärällä painotettuina, v aamuhuipputunnin aikana lähtevät matkat. Joukkoliikenteen operointi ja ylläpito Metron jatkaminen Kivenlahteen ja liityntälinjaston muutokset vähentävät bussiliikenteen suoritetta noin vaunu-km/arki-vrk. Tämä on arviolta noin 1 % HSL:n bussiliikennesuoritteesta v Liikenteeseen sitoutuvien bussien määrä vähenee noin 12 kpl. Kivenlahteen ja Saunalahteen ulottuvien metrovaihtoehtojen liityntälinjaston keskikuormitus alenee selvästi. Vertailuvaihtoehdossa 0+ Matinkylää syöttävän liityntälinjaston keskikuormitus on 33 matkustajaa aamuhuipputunnin aikana. Kivenlahteen päättyvässä metrovaihtoehdossa A keskikuormitus on 20 matkustajaa ja Saunalahteen päättyvässä vaihtoehdossa B 18 matkustajaa. Finnooseen päättyvässä vaihtoehdossa C keskikuormitus säilyy lähes ennallaan (30 matkustajaa). Kuormituksen pienentyminen noin 40 %:lla vaihtoehdoissa A ja B mahdollistaa liityntälinjojen liikennöinnin vertailuvaihtoehtoa pienemmällä bussikalustolla. Pienemmän kaluston on arvioitu olevan kilometri- ja vaunupäiväkustannuksiltaan 20 % edullisempaa kuin vaihtoehtojen 0+ ja C kalusto. Bussiliikenteen säästöt ovat Kivenlahteen ulottuvassa metrossa (A) 5,3 milj. euroa/v laskettuna taulukossa 4 esitetyillä yksikköhinnoilla. Säästöstä yli puolet syntyy kalustokoon pienentämisestä. Metron liikennöinti Kivenlahteen lisää metron vaunuparien kilometrisuoritetta noin kilometriä/arkivuorokausi, mikä on noin 10 % seudun muun metroliikenteen suoritteesta v Laskelmien perusteella liikennöintiin sitoutuisi 4 metrojunaa eli 8 vaunuparia lisää. Kivenlahteen ulottuvan metroliikenteen lisäkustannukset ovat 4,1 milj. euroa/vuosi. Kun metron liikennöintikustannuksista vähennetään bussiliikenteen kustannussäästöt, on syntyvä liikennöintisäästö 1,2 milj. euroa/vuosi. Kuva 13 Saunalahden metron palvelutasohyödyt asukasmäärällä painotettuina, v aamuhuipputunnin aikana lähtevät matkat. 13
16 Taulukko 4. Joukkoliikenteen operoinnin yksikkökustannukset. Matkustajakapas. eur/päivä eur/km eur/h Metrojuna (2 vaunuparia) Bussi (ve 0) Bussi, midikalusto Kuva 14 Joukkoliikenteen vuorotarjonnan muutokset ruuhkaliikenteessä (vuoroa/h), kun metroa jatketaan Matinkylästä Kivenlahteen. Taulukko 3. Joukkoliikenteen suorite- ja kalustovaikutukset v Vaikutukset, arkivuorokausi Bussit Kivenlahti Saunalahti Kivenlahti Saunalahti kilometrit tunnit vaunupäivät Metro (2 vaunuparin junina) kilometrit tunnit metrojunat Metroasemien kunnossapitokustannukset on arvioitu HKL:n selvityksen Metroasemien rakennus- ja käyttökustannukset (2009) perusteella. Referenssiksi on otettu nykyisten metroasemien keskimääräinen kunnossapitokustannus 0,6 milj. euroa/v. Koska Länsimetron asemat ovat nykyistä metroa lyhyemmät, on asemien kunnossapitokustannuksiksi arvioitu 0,5 milj. euroa/asema/v. Metroradan kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu euroa/ratakilometri/vuosi. Kivenlahteen ulottuvan metroradan ja asemien kunnossapitokustannus on näin ollen 2,9 milj. euroa suurempi kuin vertailuvaihtoehdossa. Kun liikennöintikustannussäästöihin lisätään ylläpitokustannusten nousu, kasvavat yhteenlasketut liikennöinti- ja ylläpitokustannukset noin 1,7 milj.euroa/vuosi Kivenlahteen ulottuvan metrovaihtoehdon osalta. Saunalahteen päättyvässä vaihtoehdossa kustannukset kasvavat 2,8 milj. euroa/vuosi. Koska metron jatkaminen lisää joukkoliikenteen kysyntää, kasvavat myös joukkoliikenteen lipputulot. Kun lasketaan liikennöinnin, ylläpidon ja lipputilojen muutokset yhteen, laskevat nettokustannukset hieman vertailuvaihtoehtoon 0+ nähden. Taulukko 5. Vaikutukset joukkoliikenteen operoinnin kustannuksiin. Meur/v 2020 Kivenlahti 2020 Saunalahti 2035 Kivenlahti 2035 Saunalahti Bussit (vakiokalusto) Bussit, kalustokokovaikutus Metroliikenne Metroradan ja asemien ylläpito Operointi ja ylläpito yhteensä Lipputulot Operointi ja ylläpito, netto Asemia Ratakilometria
17 Tieliikenne, onnettomuudet ja päästöt Metron jatkaminen Matinkylästä vähentää henkilöautomatkoja, kun parantuva palvelutaso lisää joukkoliikenteen suosiota. Liikennemäärien muutokset verkolla ovat melko pieniä, ja tapahtuvat laajahkolla alueella Etelä-Espoossa. Kun henkilöautoliikenne vähenee kuormittuneella verkolla, sujuvoituu liikenne hieman. Sujuvuuden muutokset ovat yksittäisillä väylillä ja vyöhykkeillä kuitenkin hyvin vähäisiä. Liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät vuoden 2035 ennustetilanteessa tonnia/vuosi, mikä on arviolta noin 0,1-0,2 % pääkaupunkiseudun ennustetilanteen mukaisista liikenteen päästöistä. Rahamääräiseksi muutettuna hiilidioksidipäästösäästön arvo on luokkaa euroa/v. Muiden päästöjen muutoksia ei ole arvioitu, koska yksikköpäästöjen muutoksista vuoteen 2035 mennessä ei ole olemassa kaikkien liikennemuotojen osalta selkeitä arvioita eivätkä muutokset ole yhteiskuntataloudellisesti merkittäviä. Kokonaishyödyt ja niiden kehittyminen Metron jatkamisen yhteiskuntataloudelliset kokonaissäästöt ovat vuositasolla seuraavat: Taulukko 6. Yhteiskuntataloudelliset säästöt 2020 ja Meur/v 2020 Kivenlahti 2020 Saunalahti 2035 Kivenlahti 2035 Saunalahti Aika- ja palvelutasohyödyt Liikennöintikustannukset (netto) Kunnossapitokustannukset Onnettomuuskustannukset Päästöt (CO2) Hyödyt yhteensä Tieliikenteen vähenemisen on laskettu vähentävän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia noin 2 kpl/vuosi. Rahamääräiseksi muutettuna onnettomuussäästön arvo on noin 0,8 milj.euroa/v. Kuva 15 Yhteiskuntataloudelliset säästöt 2020 ja Kustannuslajeittain tarkemmin eritelty taulukko on esitetty liitteessä 2. 15
18 Metron hyödyt, erityisesti matkustajien aika- ja palvelutasohyödyt kasvavat nopeasti vuosien 2020 ja 2035 ennustetilanteiden välillä. Metron matkustajahyödyistä merkittävä osa kohdistuu Lounais-Espooseen tuleville uusille asukkaille, erityisesti Finnoon tuleville asukkaille. Matkustajahyötyjen kehittymiseen vaikuttaa myös tie- ja katuverkon ruuhkautumisen kasvu, mikä heikentää paikoin myös bussiliikenteen sujuvuutta. Metron liikennöintikustannussäästöt jäävät vaatimattomiksi verrattuna Ruoholahti-Matinkylä -metron liikennöintisäästöihin. Tämä johtuu siitä, että bussiliikenne vähenee merkittävästi vain Espoonlahden ja Matinkylän välillä, mutta vain suhteellisen vähän akselilla Soukka- Espoonlahti-Kivenlahti. Liikennöintikustannussäästöt eivät muutu yhtä voimakkaasti vuosien 2020 ja 2030 välillä kuin matkustajahyödyt. Investointikustannukset Metron jatkamisen alustavat investointikustannusarviot on päivitetty hankesuunnitelman yhteydessä toukokuussa Luvut sisältävät yhteiskustannukset (23,5 %) sekä varikkokustannukset. Maanrakennuskustannusindeksin (MAKU 2005) pisteluku on 130,8. Kannattavuuslaskelmassa käytetyt investointikustannukset ovat: Metro Kivenlahteen 767 milj. euroa Metro Saunalahteen 916 milj. euroa esimerkiksi kuorma- ja pakettiautojen käyttöön, jolloin tavaraliikenteelle syntyy hyötyjä. Toisaalta mikäli metroa jatketaan viiveettä Matinkylästä Kivenlahteen, voidaan bussikaistat jättää mahdollisesti rakentamatta. Tästä syntyvän säästön on arvioitu olevan karkeasti noin 10 milj. euroa. Nämä vertailuvaihtoehtoon 0+ sisältyvät investointitarpeet, jotka vältetään jatkettaessa metroa Kivenlahteen saakka, katsotaan kannattavuuslaskelmassa hyödyksi, joka on ajoitettu metroinvestoinnin käyttöönottovuoteen. Mikäli metron jatke liityntäpysäköintipaikkoineen jää rakentamatta, syntyy tarve rakentaa lisää liityntäpysäköintipaikkoja esimerkiksi Rantaradan asemille ja mahdollisesti Matinkylän metron varteen. Kannattavuuslaskelmassa on lähdetty siitä, että liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiskustannukset 0+ -vaihtoehdossa ovat noin puolet jatkeen liityntäpysäköintipaikkojen kustannuksista eli noin 45 milj. euroa. Kannattavuuslaskelmassa tämä summa katsotaan säästettäväksi investoinniksi eli hyödyksi, joka on ajoitettu metroinvestoinnin käyttöönottovuoteen. Investoinnit ilman Länsimetron jatketta Matinkylään tulevan liityntäterminaalin mitoitus perustuu lähtökohtaan, että metroa jatketaan pidemmällä aikavälillä länteen. Mikäli Matinkylä toimii metron pääteasemana myös vuoden 2035 ennustetilanteessa, tarvitaan Matinkylään lisää terminaalitilaa. Laadittujen matkustajamääräennusteiden perusteella Matinkylää syöttävä liityntäliikenne kasvaa vuosien 2020 ja 2035 välillä noin 25 vuoroa/h, mikäli metroa ei jatketa länteen. Tämä edellyttäisi arviolta 4-5 laiturin verran lisää kapasiteettia, minkä karkea kustannusarvio olisi noin 5 milj. euroa. Metron päättyessä Matinkylään tarvitaan Länsiväylälle bussikaistat Matinkylästä länteen. Metron jatkuessa Kivenlahteen tai Saunalahteen ei bussikaistoja Kivenlahden ja Matinkylän välillä tarvita. Mahdollisesti ennen metron jatkamista rakennettavat bussikaistat voidaan osoittaa 16
19 5. METROHANKKEEN ARVIOINTI Yhteiskuntataloudellisten laskelmien menetelmät ja periaatteet Yhteiskuntataloudelliset laskelmien laadinnassa on noudatettu Liikenneviraston vuonna 2011 laatiman Liikenneväylien hankearvioinnin yleisohjeen mukaisia periaatteita. Laadituissa laskelmissa suurimmat muutokset aikaisempaan ohjeistukseen ovat diskonttauskoron laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä 4 %:iin sekä aika-, onnettomuus- ja päästökustannusten yksikköhinnan kasvattaminen 1,5 % vuodessa hankkeen oletetusta käyttöönottovuodesta alkaen. Sen sijaan esimerkiksi rakentamisen aikaisten vaikutusten huomioimista tai muita tarkentavaa ohjeistusta tai käytettävissä olevaa tarkempaa lähtöaineistoa edellyttäviä arvioita ei ole laadittu. Ajan, onnettomuuksien ja päästöjen arvottaminen on tehty Liikenneviraston vuoden 2010 yksikköarvojulkaisun perusteella. Investointikustannukset on muunnettu vuoden 2010 tasoon (MAKU 2005 pisteluku 121). Laskelmissa on noudatettu seuraavia laskelmien tarkkuutta lisääviä menetelmiä: Vaikutukset kulkutapojen käyttöön on laskettu HSL:n uudella liikennemallijärjestelmällä, joka kattaa koko Helsingin seudun. Kaikki tarkastelut on tehty sekä aamuruuhkatunnin, iltaruuhkatunnin ja päivätunnin liikennetilanteissa. Laajentaminen arkivuorokaudelle on tehty käyttämällä HSL:n liikennemallin dokumentoinnissa esitettyjä kertoimia. Ajan arvo on laskettu erikseen em. aikaryhmille, käyttäen HSL:n liikennetutkimusaineiston tietoja pääkaupunkiseudun joukkoliikennematkustajien matkaryhmistä eri vuorokaudenaikoina. Metron jatkamisen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset on arvioitu sekä vuoden 2035 että vuoden 2020 poikkileikkauksissa, jotta hyötyjen kehittyminen tulisi huomioitua laskelmassa oikein. Aikapoikkileikkausten välillä hyötyjen on arvioitu kehittyvän lineaarisesti. Vuoden 2035 jälkeen hyötyjen on arvioitu kasvavan vuosittain puolet verrattuna vuosien 2020 ja 2035 väliseen vuosikasvuun. Hankkeen käyttöönottovuodeksi on laskelmissa oletettu 2025 ja hyödyt on laskettu 30 vuoden ajalta vuoteen 2054 saakka. Investoinneista noin puolet (tunnelit, osa asemista) on arvioitu pitoajaltaan 80 vuoden ikäiseksi ja puolet normaalin 40 vuoden ikäiseksi. Näin ollen jäännösarvoksi 30 vuoden laskenta-ajan jälkeen on arvioitu 50 % investoinnista. Rakentamisen aikaiset korot on laskettu kahdelta vuodelta (esimerkiksi vaiheittainen käyttöönotto kahden vuoden rakentamisjaksojen päätteeksi). Peruslaskelma Peruslaskelma on tehty seuraavilla liikennejärjestelmäoletuksilla ja hyötyjen rajauksilla: Vuonna 2035 HLJ-suunnitelman mukaiset toimet ja seudullinen maankäyttöarvio ovat toteutuneet. Lounais-Espoossa on toteutunut alustavassa yleissuunnitelmassa osoitettu maankäyttö, joka on noin asukkaan ja työpaikan verran suurempi kuin HLJ suunnitelman liikenne-ennusteiden maankäyttö. Vuonna 2020 on maankäyttö on kasvanut HLJ-suunnitelman liikenne-ennusteiden 2020 mukaisesti. Liikenteen toimintaympäristö kehittyy HLJ-ennusteiden mukaisesti. Vuonna 2035 on käytössä 14 kunnan yhteinen seutulippujärjestelmä, muilta osin liikkumisen ja liikenteen hinnat kehittyvät käytettävissä olevien tulojen mukaisesti. Helsingin seudun autotiheys kasvaa vuodesta % vuoteen 2020 mennessä ja 18 % vuoteen 2035 mennessä. Kulkutapavaikutusten hyödyt on huomioitu. Vaihtoehtojen hyöty-kustannussuhteet ovat peruslaskelman osalta seuraavat: Metro Kivenlahteen 0,61 Metro Saunalahteen 0,61 17
20 Metro Finooseen saakka Erillistarkasteluna on tutkittu Finnooseen päättyvän metron liikenteellisiä vaikutuksia ja kustannustehokkuutta. Finnoo ei ole liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen kannalta luonteva metron päättämispaikka, mutta mahdollinen välivaihe, jos metron rakentaminen pidemmälle länteen viivästyy ja Finnoon tuleva maankäyttö halutaan kytkeä metroverkkoon jo alkuvaiheessa. Finnooseen päättyvän metron investointikustannusten on arvioitu olevan noin 100 milj. euroa. Finnooseen jatkaminen sitoo vain yhden metrojunan lisää, joten varikkoinvestointi ei todennäköisesti ole välttämätön. Finnooseen päättyvän metron liikenne-ennusteet ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset on esitetty liitteissä 1 ja 2. Finnoon pääteasemalla olisi vuoden 2035 aamuruuhkatunnin aikana hieman yli 3000 matkustajaa/h eli noin 1000 enemmän kuin Kivenlahteen tai Saunalahteen ulottuvissa metrovaihtoehdoissa. Vuoden 2020 ennusteessa pääosa uudesta maankäytöstä ei ole vielä syntynyt, joten aseman matkustajamäärä jää noin 1000 matkustajaan/aamuruuhkatunti. Vuoden 2035 ennustetilanteessa Finnooseen päättyvän metron hyödyt ovat suuruudeltaan noin puolet Kivenlahteen tai Saunalahteen päättyvän metron hyödyistä. Investointi on vain kuudesosa Kivenlahteen päättyvästä vaihtoehdosta, joten Finnooseen jatkamisen hyötykustannussuhde on lähes 1,7, mikäli alueen maankäyttö kehittyy ennustetusti. Vuoden 2020 ennustetilanteessa Finnoon maankäyttö on vielä kehittymätöntä, minkä takia hyödyt jäävät murto-osaan vuoden 2035 ennustetilanteen hyödyistä. Metron jatkaminen yhdellä asemavälillä edellyttää siis huomattavaa maankäytön lisäystä Finnooseen ollakseen yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Kannattavuuden arviointi Metron jatkaminen Finnooseen näyttää yhteiskuntataloudellisesti selkeästi kannattavalta. Investointi on kohtuullinen, metrokalustoa tarvitaan lisää vain kaksi vaunuparia (1 juna), eikä jatke edellyttäne uutta varikkoa. Uusi asukkaan kaupunginosa voidaan suunnitella ja rakentaa tehokkaasti metroasemaan tukeutuen. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on kuitenkin erittäin voimakkaasti riippuvainen alueen maankäytön kehittymisestä. Metron jatkaminen Finnoosta Kivenlahteen on kustannustehokkuudeltaan selvästi haastavampaa. Alustavan yleissuunnitelman mukaisella metro- ja liityntäratkaisulla jatke Finnoosta Kivenlahteen lisää hyötyjä vain noin 6 milj. euroa/vuosi, mutta jatkon investointi on yli 500 milj. euroa. Tästä Sammalvuoren uuden varikon osuus on yli 100 milj. euroa. Kustannustehokkuutta heikentää se, ettei Soukka-Espoonlahti- Kivenlahti -akselilla saavuteta merkittäviä säästöjä bussiliikenteessä ja toisaalta Kivenlahden asema sijaitsee maankäytön painopisteeseen nähden hieman sivussa. Espoonlahteen päättyvä metro olisi mahdollisesti linjastoratkaisultaan tehokkaampi ja investoinneiltaan yli 100 milj. euroa edullisempi. Metron jatkaminen Kivenlahdesta Saunalahteen lisää hyötyjä noin 3 milj.euroa/vuosi, kun Saunalahden maankäyttö on kehittynyt vuoden 2035 ennustetasoon. Investointi kasvaa alustavan yleissuunnitelman mukaan noin 110 milj. euroa, joten metron jatkamien Kivenlahdesta on kustannustehokkuuden kannalta myös haastavaa. Jatke Kivenlahdesta Saunalahteen näyttää olevan kuitenkin kustannustehokkaampi kuin jatke Finnoosta Kivenlahteen. Kannattavuuslukuja voidaan todennäköisesti parantaa tarkistamalla liityntälinjastoa ja Lounais-Espoon muuta sisäistä linjastoa sekä rakenteeltaan että vuorotarjonnaltaan tehokkaammaksi. Linjaston tehostaminen vaikuttaa kuitenkin myös matkustajahyötyihin. Linjastotarkistuksilla voitaneen saada enintään muutaman miljoonan euron yhteiskuntataloudelliset lisäsäästöt. Kivenlahteen tai Saunalahteen ulottuvan metron kustannustehokkuuden tekee haastavaksi se, että hanke ulottuu yhdyskuntarakenteen reunoille saakka, eikä takamaastosta löydy merkittävää matkustajakysyntää investoinneiltaan ja matkustajakapasiteetiltaan järeään hankkeeseen. Kun arvioidaan metron jatkeen kaikki matkustajat 30 vuoden ajalta, muodostuu pelkän investoinnin kustannus matkustajaa kohti noin 1,5 euron suuruiseksi. 18
21 Hankkeen pitkän aikavälin merkitys yhdyskuntarakenteessa ja liikennejärjestelmässä Raideliikenne on osa yhdyskuntarakenteen runkoa, johon maankäyttö ja muu liikennejärjestelmä rakentuu. Raideverkko asemineen muodostaa selkeästi hahmotettavan rakenteen, jonka hyvä saavutettavuus on taattu myös kaukana tulevaisuudessa. Metroasemat muodostavat yhdyskuntarakenteeseen luontevia keskittymiä, jotka houkuttelevat paitsi asumista ja työpaikkoja myös erilaisia julkisia ja kaupallisia palveluja. Maankäytön tiivistämistä tuetaan kaavoituksella, jota tehdään tyypillisesti monilla alueilla myös hankkeen toteuttamispäätöksen ja toteutumisen jälkeenkin. Metroinvestointia tulee tarkastella pitkälle tulevaisuuteen jopa 100 vuoden aikajänteellä, joten noin 20 vuoden päähän ulottuvat maankäyttö- ja matkustajaennusteet eivät kuvasta pitkän aikavälin yhdyskuntarakenteen kehitystä. Valmistuessaan metro sijoittuu lähelle kaupunkirakenteen reunaa, mutta pitkällä aikavälillä kaupunkimainen rakenne ulottuu todennäköisesti Kirkkonummelle ja Kauklahteen saakka, jolloin metron käyttäjämäärät ja yhdyskuntarakenteellinen merkitys muodostuu huomattavasti suuremmaksi kuin noin 20 vuoden päähän ulottuvissa ennusteissa. Kivenlahteen ulottuvan metron voi arvioida olevan välivaihe osana Kirkkonummelle tai Kauklahteen ulottuvaa metroa, jolloin metro kytkeytyisi myös Rantarataan ja sen kehittyvään liikenne- ja maankäyttökäytävään. Liikenne-maankäyttökäytävien yhdistyminen muuttaa nykyistä sormimaista yhdyskuntarakennetta enemmän verkostomaiseksi. 19
22 LIITE 1. MATKUSTAJAENNUSTEET Ve 0+ (metro Matinkylään), 2020 aamuhuipputunti. 20
23 Metro Kivenlahteen, 2020 aamuhuipputunti. 21
24 Metro Saunalahteen, 2020 aamuhuipputunti. 22
25 Metro Finnoseen, 2020 aamuhuipputunti. 23
26 Ve 0+ (metro Matinkylään), 2035 aamuhuipputunti. 24
27 Metro Kivenlahteen, 2035 aamuhuipputunti. 25
28 Metro Saunalahteen, 2035 aamuhuipputunti. 26
29 Metro Finnoseen, 2035 aamuhuipputunti. 27
30 Metro Kivenlahteen, 2035 arkivuorokausi. 28
31 Metro Saunalahteen, 2035 arkivuorokausi. 29
32 LIITE 2. VUOSIHYÖDYT Meur/v 2020 Kivenlahti 2020 Saunalahti 2020 Finnoo 2035 Kivenlahti 2035 Saunalahti 2035 Finnoo Aikakustannukset, välittömät Muut palv.taso kust, välittömät Aikakustannukset, kulkutapamuutos Muut palv.taso kust, kulkutapamuutos Lipputulot, kulkutapamuutos Pysyvän tieliikenteen aikakust Onnettomuuskustannukset Päästökustannukset (CO2) Joukkoliikenteen operointikustannukset Kunnossapitokustannukset Hyödyt yhteensä Meur/v 2020 Kivenlahti 2020 Saunalahti 2020 Finnoo 2035 Kivenlahti 2035 Saunalahti 2035 Finnoo Aika- ja palvelutasohyödyt Liikennöintikustannukset (netto) Kunnossapitokustannukset Onnettomuuskustannukset Päästöt (CO2) Hyödyt yhteensä
Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015
Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015 Tausta ja tavoitteet Metron suunnitteluohjeen mukainen maksimimatkustajakuormitus uhkaa ylittyä 2020- luvun alkupuoliskolla, mikäli metroliikenteen
LisätiedotHSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski
HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotMetron matkustajakuormitusennuste
MUISTIO Strafica Oy/ Hannu Pesonen 30.3.2012 Metron matkustajakuormitusennuste Taustaa Metron kapasiteetin riittävyyttä on arvioitu mm. Länsimetron suunnittelun yhteydessä (Länsimetron matkustajamäärä-
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 30/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Esityslista 30/2011 1 (6) Kaupunkisuunlautakunta 1 Raide-Jokerin hankepäätöstä valmistelevat lisäselvitykset sekä hankesuunn ja kaavoituksen aloittaminen (a-asia) HEL 2011-003010 T 08
LisätiedotSuur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
LisätiedotEspoon raideliikennevisio 11.2.2011
11.2.2011 Kansikuva: Kari Hillo Yhteenveto Espoolaiset tekevät arkisin yli 700 000 matkaa, joista 19 % tehdään joukkoliikenteellä. Vaikka henkilöauton käyttö on Espoon sisäisillä matkoilla nelinkertaista
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotALUSTAVAT TULOKSET RAIDE-JOKERIN HANKEARVIONNISTA 22.1.2016
ALUSTAVAT TULOKSET RAIDE-JOKERIN HANKEARVIONNISTA 22.1.2016 0 ESIPUHE Raide-Jokeri on Helsingin ja Espoon välille suunniteltu kehämäinen pikaraitiolinja, joka toteutuessaan korvaisi nykyisen bussilla liikennöidyn
Lisätiedotrati Raide-Jokeri Hankearviointi 2011 15.11.2011
rati Raide-Jokeri Hankearviointi 2011 15.11.2011 Kansikuva: Havainnekuva Viikistä (Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma 2009, WSP Finland Oy) YHTEENVETO Jokeri-linjan matkustajakapasiteetti bussilinjana
LisätiedotPasilanväylän liikennekäytäväselvitys. Tiivistelmä 28.2.2013
Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys Tiivistelmä 28.2.2013 Pasilanväylän suunnittelun lähtökohdat ovat osittain muuttuneet Pasilanväylän yleissuunnitelma on valmistunut v. 1992. Pasilanväylän keskiosan
LisätiedotLähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla
MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön
LisätiedotRAIDE-JOKERIN HANKEARVIONTI 12.2.2016
RAIDE-JOKERIN HANKEARVIONTI 12.2.2016 0 ESIPUHE Raide-Jokeri on Helsingin ja Espoon välille suunniteltu kehämäinen pikaraitiolinja, joka toteutuessaan korvaisi nykyisen bussilla liikennöidyn runkolinjan
LisätiedotLinja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi
Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi yhteyden Matinkylän metroasemalle. vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 vuoroväli 30 30 15 30 30 30
LisätiedotVT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät
Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä
LisätiedotRaidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia
Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut
LisätiedotVapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015
Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen
LisätiedotKehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella
Kehä II:n jatkeen vaikutusalueen liikenneverkkoselvitys Tarkennukset Kauniaisten alueella YHTEENVETO Vuoteen 2025 mennessä liikenne Kauniaisten tie- ja katuverkolla kasvaa ennusteen mukaan melko vähän.
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotOsa B. Laajasalo-Herttoniemi -alueen tarkastelut
Liikenteen pitkän aikajänteen kehittämismahdollisuuksia Osa B. Laajasalo-Herttoniemi -alueen tarkastelut 31.12.2013 Kannen taustakartta: OpenStreetMap YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Kruunuvuorenselän siltayhteys
LisätiedotJoukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys
Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 16.6.2014 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 MASA-päivitys... 1 LIITE: Vuosien 2012 ja 2013 vyöhykekohtaisten
LisätiedotTIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
LisätiedotBussi-Jokerin ennustetarkasteluja
Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja 17.03.2011 Jyrki Rinta-Piirto Taina Haapamäki Strafica Oy Nykyinen linja 550 Itäkeskus Westendinasema Aamuruuhkan vuorovälit Länteen n. klo 7 8 (Itäkeskuksen lähtöajat)
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotLentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut
Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut SUY Vepsäläinen, Vatanen D: 3/2006 Sisältö Johdanto 1 Verkot 2 Ennuste 3 Tulokset 3 Väliasemallinen linjaus 4 Lentoasema 4 Aviapolis 4 Vantaanportti 5 Maunula
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotRaide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015
Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015 Kannen kuva: Davy Beilinson Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Ennusteskenaariot... 2 3. Matkustajamääräennusteet v. 2025... 4 4. Matkustajamääräennusteet
LisätiedotLiikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut
Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan
LisätiedotUusi lippu- ja informaatiojärjestelmä
Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat
LisätiedotTampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön
LisätiedotKerava-Nikkilä radan henkilöraideliikenteen tarveselvitys / Behovsutredning över persontrafik på Kervo-Nickby-banan
Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 101 09.12.2015 5 12.01.2016 Kerava-Nikkilä radan henkilöraideliikenteen tarveselvitys / Behovsutredning över persontrafik på Kervo-Nickby-banan
Lisätiedot! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013
LisätiedotSipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys
16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...
LisätiedotJoukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys
Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 17.6.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuusanalyysin (MASA)
LisätiedotHSL-alueen runkobussilinjasto 2012-2022. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSL-alueen runkobussilinjasto 2012-2022 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n hallitus hyväksyi 29.3.2011 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) ja sen kehittämisohjelman. Suunnitelmassa
LisätiedotVAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto
VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto YLEISTÄ Raide-Jokerilla tulee olemaan Espoossa noin 50 000 käyttäjää vuoden 2035 arkipäivänä. Käyttäjistä
LisätiedotTampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013
Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma
LisätiedotOtaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.
1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti
LisätiedotPerkkaantie - Ravitie
Perkkaantie - Ravitie Vaihtoehtoiset pysäkkipaikat Petri Saarelainen, Kalle Syrjäläinen, Jaana von Denffer, Jukka Räsänen, Lauri Kangas 26.3.2018 Hankesuunnitelman mukainen pysäkin paikka Perkkaantie Aiemmin
LisätiedotSuoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu 31.3.2017 Maankäytön rakenne Pohjoinen metrolinjaus Molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä osa maankäytöstä ja erityisesti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN VERKKOSELVITYS
RAIDELIIKENTEEN VERKKOSELVITYS 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat Tehtävänä on osallistua Helsingin seudun ytimen raideliikenteen verkkoselvityksen (RAVELI 2) laadintaan ja tehdä alustavat vaikutusarvioinnit
LisätiedotSuora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS
Rapid T System Transit System 2 6 8 1 12 Km/h Suora Nopea RAIDEYHTEYS Rapid Transit System... Edullisempi metro? Metron kustannukset karkasivat käsistä Hankesuunnitelman kustannusarvio 79 816 M Syksyllä
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotPysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja
Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Liikenne ja maankäyttö 2015, 8.10.2015 Sini Puntanen, Osaston johtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Helsingin
LisätiedotMiten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016
Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 1 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite
LisätiedotMetron matkustajakuormitus- ja liikennöintiselvitys 4.5.2015
4.5.2015 Kannen kuva: Länsimetro Oy YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeen mukaan metrojunien suurin suunnittelussa sallittu tunnin keskimääräinen matkustajamäärä on 288 matkustajaa/vaunupari
LisätiedotEspoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo
Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (5) 84 Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma HEL 2016-014135 T 08 00 02 Hankenumero 0855_11 Esitys päätti esittää kaupunginhallitukselle Hernesaaren raitiotien
LisätiedotTapiolan liikenneilta
Tapiolan liikenneilta Jonne Virtanen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Bussilinjaston muutosten periaatteet ja linjaston esittely 2. Tapiolan poikkeusjärjestelyt 3. Linjanumerouudistus
LisätiedotRaide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut
Raide-Jokerin hankesuunnitelma Jokerimessut 27.1.2016 Raide-Jokerin tavoitteet Keskeiset tavoitteet maankäytön tiivistäminen joukkoliikenteen lisäkapasiteetin tarjoaminen poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien
LisätiedotHSL-alueen suurten joukkoliikenneinvestointien vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin Raide-Jokeri
HSL-alueen suurten joukkoliikenneinvestointien vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin Raide-Jokeri 11.4.2016 Jukka Kaikko Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Raide-Jokerin vaikutus
LisätiedotMetro länteen. Länsimetro Oy
Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/2012 1 (11) Kaupunginvaltuusto Kaj/12 29.8.2012
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2012 1 (11) historia Kaupunginhallitus 18.06.2012 726 Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa. päättänee merkitä tiedoksi raportin Raide-Jokerin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (5) 184 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan kehämetroa välille Myllypuro - Viikki - Pakila - Kannelmäki
LisätiedotKalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä
Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (7) 701 Liikenne- ja viestintäministeriön selvityspyyntö Helsingin ja Espoon kaupunkiraitiotien (Raide-Jokeri) suunnittelutilanteesta HEL 2013-006172 T 08 00 02
LisätiedotMETRON MATKUSTAJAKUORMITUSENNUSTE
MUISTIO Hannu Pesonen Jyrki Rinta-Piirto 29.11.27 METRON MATKUSTAJAKUORMITUSENNUSTE 215-23 Tausta ja tavoitteet Tarkastelumenetelmä Hankittavan metrokaluston määrä riippuu keskeisesti liikenteen vuorotiheydestä
LisätiedotKatsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen
Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotMitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa
Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta
LisätiedotLänsimetron Matkatutkimus kevät
Länsimetron Matkatutkimus kevät 2018 11.9.2018 Mitä ja miten tutkittiin? Tutkimuksella selvitettiin, miten joukkoliikennematkat ovat muuttuneet länsimetron vaikutusalueella metron käyttöönoton jälkeen.
LisätiedotEtelä Sipoon liikennevisio
Etelä Sipoon liikennevisio Loppuraportti 31.5.2011 Alkusanat Liikennevision tavoitteena on ollut tuottaa pitkän aikavälin liikkumisen, liikenteen ja liikenneverkon kehityskuvat liittyen Etelä Sipoon mahdollisiin
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotToimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.
Hallitus 163 23.11.2010 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2009 393/07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,
LisätiedotHSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin
LisätiedotPerkkaantie - Ravitie
Perkkaantie - Ravitie Vaihtoehtoiset pysäkkipaikat Petri Saarelainen, Kalle Syrjäläinen, Jaana von Denffer, Jukka Räsänen 12.2.2018 Hankesuunnitelman mukainen pysäkki Perkkaantie Tutkittu pysäkkipaikka
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 2 LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN RUUHKAMAKSUSELVITYKSESTÄ HKL 2008-355, Khs 2008-1569 / 641, 8.7.2009 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelijän
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotS Anl. p 2-06- 2014 OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Hallitus 70 15.04.2014 LÄNSIMETRON LIITYNTÄLINJASTOSUUNNITELMA 2014 91 /07.71.710/2013.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s a p 2-06- 2014 S Anl. Hallitus 70 15.04.2014 DNo LÄNSIMETRON LIITYNTÄLINJASTOSUUNNITELMA 2014 91 /07.71.710/2013 Hallitus
LisätiedotTOIMENPITEET KIVENLAHDEN METRON LIIKENNÖINNIN EDELLYTYSTEN TURVAAMISEKSI
Hallitus 116 02.10.2018 TOIMENPITEET KIVENLAHDEN METRON LIIKENNÖINNIN EDELLYTYSTEN TURVAAMISEKSI 445/08.01.01.01/2018 Hallitus 116 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja
LisätiedotTiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008
Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon
LisätiedotOsa A. Moottoritiemäisten alueiden tarkastelut
Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutusten arviointi Osa A. Moottoritiemäisten alueiden tarkastelut 7.10.2013 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Järjestelmävaihtoehtojen arviointi Moottoritiealueiden
LisätiedotMaakuntakaavan laadinta
Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,
LisätiedotEteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys
Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys 28.11.2008 Eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys Suunnittelun vaiheet Vuonna 2005 alkoi eteläisen Seinäjoen tie- ja katuverkkoselvitys, jossa on
LisätiedotMyyrmäen katuverkon toimivuustarkastelu
Myyrmäen katuverkon toimivuustarkastelu 3.1.2018 Tarkastelumenetelmä ja liikenneverkko Simuloimalla tutkittiin Myyrmäen keskusta-alueen katuverkon liikenteen toimivuutta vuoden 2040 iltahuipputunnin ennustetilanteissa,
LisätiedotPikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson
Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)
LisätiedotKivenlahden eritasoliittymän tilavaraussuunnitelma Liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut
Kivenlahden eritasoliittymän tilavaraussuunnitelma Liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut 05.01.2016 Liikenne-ennusteet Taustaa Liikenne-ennusteet perustuvat Länsimetron jatkeen alueen liikenneennusteet
LisätiedotLiikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotMetron automatisoinnin etenemisvaihtoehdot Liikenteelliset ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Luonnos
Metron automatisoinnin etenemisvaihtoehdot Liikenteelliset ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Luonnos 24.11.2014 YHTEENVETO Tarkastelun tavoitteet ja asetelma Tarkastelun tavoitteena on ollut osoittaa,
LisätiedotKAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT
KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt
LisätiedotPisararadan aikataulumallien kysyntätarkastelut Projektipäällikkö Jyrki Rinta-Piirto, Strafica Oy Tilaaja Sini Puntanen, HSL
Pisararadan aikataulumallien kysyntätarkastelut 6.5.2019 Projektipäällikkö Jyrki Rinta-Piirto, Strafica Oy Tilaaja Sini Puntanen, HSL 1 Tarkastelun tausta ja tavoitteet 1/2 Tämä tarkastelu liittyy liikenne-
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotOjalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava
Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.
LisätiedotLiikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla
Lisätietoja Liikkumistutkimuksesta: 21.3.2019 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osasto Erikoistutkija Pekka Räty pekka.raty@hsl.fi 040 738 6559 Liikennetutkija
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 189. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 03.06.2013 Sivu 1 / 1 4619/08.01.00/2012 Kaupunginhallitus 381 17.12.2012 189 Selvitys Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. (09)
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 35. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 21.01.2013 Sivu 1 / 1 5561/11.01.00/2012 35 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarpeesta soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä jatkettaessa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 11. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu / 4940/0.03.0/204 Kaupunkisuunnittelulautakunta 74 0.2.204 Kaupunkisuunnittelulautakunta 3 2..205 Espoon liikenneverkkovisio, pöydälle 0.2.204, pöydälle 2..205
LisätiedotSIPOON JA KERAVAN SAUMA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE KERCA III ASEMAKAAVAN MUUTOS
SIPOON JA KERAVAN SAUMA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE KERCA III ASEMAKAAVAN MUUTOS 10.5.2013 2 3 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ Työ on jatkoa Strafica Oy:n vuonna 2012 laatimalle Bastukärr III työpaikka-alueen
LisätiedotJoukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe
Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.2.2019 Kuva Sigge Arkkitehdit Oy Raitiotiehanke ei ole vain joukkoliikennehanke, vaan merkittävä kasvua tukeva strateginen
LisätiedotMäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti
Mäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti 2020 (AHT) (IHT) Yleistä 2 Mäkelänkadun toimivuustarkasteluissa on käytetty nykyistä liikenneverkkoa täydennettynä Hämeentien eteläosan
LisätiedotJyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016
Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna
Lisätiedot