PUDASJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPS UUDISTUS 2016 PAIKALLISUUS JA KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA. Fyysinen Liikkuva. Sarakylän 5-6 lk vaelluksella. Tulevaisuuden koulu

Transkriptio

1 PUDASJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPS UUDISTUS 2016 PAIKALLISUUS JA KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Eija Syrjälä, projektipäällikkö, Osaava Pudasjärvi-hanke Virallinen opetus Formaali Fyysinen Liikkuva Epävirallinen Yhteistyökumppanit Hirsikampuksen luokka Paikallinen Aito oppimisympäristö Sarakylän 5-6 lk vaelluksella Tulevaisuuden koulu Pikku-Syötteen Tunturileirikoulun S.O.S.seikkailu Globaali Monikulttuurinen Parkkausta Aittojärvellä Virtuaalinen eoppiminen S Verkostoitunut Kaikkialla Informaali Maahanmuuttajaoppilaat ja kansainvälisyyskasvatuskiertue Hajautettu Mobiili Hirsikampuksen 3 D-virtuaalimalli Kirjastoauto Iso Karhu Sarakylän koulun pihassa 5-6 lk oppilaat työpajassa kotiseutumuseolla TULEVAISUUDEN KOULU TUTKII ILMIÖITÄ JA OPPII TEKEMÄLLÄ AIDOISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ YHDESSÄ KOULUN ULKOPUOLISTEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA

2 Ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus ovat rinnakkaiset käsitteet Kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat samanlaiset. Päämääränä on kestävän kehityksen edistäminen. Painotuksissa voi esiintyä eroja. Kestävän kehityksen kasvatus -käsite tuo selkeämmin esiin kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet (ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen). Ympäristökasvatus painottaa kestävän kehityksen ekologista ulottuvuutta. Ympäristökasvatus voi olla luontokasvatusta, kulttuuriperintökasvatusta, kuluttajakasvatusta, rauhankasvatusta, kansainvälisyyskasvatusta ja globaalikasvatusta. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Laajasti määriteltynä kestävä kehitys sisältää kolme toiminnallista ulottuvuutta: ympäristötaloudellisen eli ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden". (Kestävä kehitys 1995, 6) Ympäristötietoisuus on ympäristönäkökohtien tiedostamista ja niiden huomioimista toimintaa koskevia päätöksiä ja valintoja tehtäessä. Tunnetuin määritelmä kestävälle kehitykselle on peräisin vuodelta 1988: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (Yhteinen tulevaisuutemme 1988, 26.) Ympäristökasvatus on kasvatuksellista toimintaa, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. Se on kaiken ikäisille tarkoitettua toimintaa vauvasta vaariin. Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen visiona on kestävään elämäntapaan sitoutuneet kansalaiset, joiden tietoja, taitoja ja motivaaatiota kartutetaan kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen sisäänrakennetulla kestävän kehtiyksen kasvatuksella. Suomessa WWF ja ympäristöministeriö seuraavat maailman uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta. Vuoden 2012 varat oli kulutettu loppuun Ihmiskunta tarvitsee yhteensä 1,5 maapalloa tyydyttääkseen tarpeensa. Suomen kuormitus koostuu kasvihuonepäästöistä. Tulevaisuuden rakentaminen samanaikaiseti ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille, vaatii kokonaisuuksien hahmottamista ja ymmärtämistä. ( Opetushallitus, Marja-Leena Loukola. Kestävän elämäntavan oppiminen) YK:n määritelmän mukaan ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kasvattaa selvään tietoisuuteen ja huoleen taloudellisten, sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten tekijöiden riippuvuudesta toisistaan kaupunki- ja maalaisympäristössä. 2. Mahdollistaa jokaiselle ihmiselle sellaisten tietojen, arvojen, asenteiden, sitoutumisen ja taitojen saaminen, joita tarvitaan ympäristön suojeluun ja parantamiseen. 3. Luoda yksilöille, ryhmille ja koko yhteiskunnalle uusia ympäristöön liittyviä toimintamalleja

3 TYÖTÄ OHJAA KANSALLINEN STRATEGIA Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia Päämäärät: lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä tavoitteena ekotehokas hyvinvointiyhteiskunta lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen lisätä valmiuksia havaita muutoksia luonnossa, yhteiskunnassa ja ihmisen hyvinvoinnissa sekä selvittää niiden syitä ja seurauksia sekä omassa elinympäristössä että globaalilla tasolla saada aikaan muutoksia arkikäytänteissä ja sitoutumista kestävään elämäntapaan lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä tuottaa koulutusaloittain ammatillista osaamista, joka luo edellytyksiä kunkin tuotannonalan muuttamiselle kestävämmäksi Kuntaa koskevat ksnsallisen strategian velvoitteet: KANSALLINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSEN STRATEGIA Kansallinen kestävän kehityksen kasvatuksen strategia velvoittaa kuntia vahvistamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa paikallista yhteistoimintaa keke-osaamisen kartuttamiseksi. Tavoitteena on laaja yhteistyöverkosto ja asiantuntijatuki kasvattajille, opettajille ja kouluttajille. Strategiassa halutaan vahvistaa päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kasvatus- ja koulutus-yhteistyötä ja yhteyksiä luonto- ja ympäristökouluihin, taiteen perusopetusta antaviin organisaatioihin, kestävää kehitystä edistäviin järjestöihin ja yhdistyksiin, mediaan, eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän asiantuntijoihin ja tutkimukseen. KOULUTUSJAOSTON PÄIVITYS Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategialinjaukset Pätevät edelleen päivitetyn ympäristökasvatuksen kehittämisraportin mukaan YM 18/2015)) Kestävän kehityksen edistäminen kasvatuksen keinoin kansallisiin strategioihin painoalueeksi Yhteistyö- ja kehittämiskeskusverkostojen rakentaminen kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle Kestävä kehitys opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen Oppimateriaalien kehittäminen Yhteiskunta oppimisympäristöksi Kaikkiin kouluihin oma kestävän kehityksen ohjelma vuoteen 2010 mennessä ja 15 prosentille ulkoinen tunnus tai sertifikaatti 2014 mennessä Seurataan strategian toteutumista, osaamisen ja oppimisympäristöjen kehittymistä ja kumppanuuksien toteutumista

4 KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntaorganisaation vastuut Kunta on pienin hallinnollinen yksikkö, joka saavuttaa kaikki asukkaansa sekä alueensa yritykset ja yhdistykset. Kestävän kehityksen sisällyttämistä jäntevästi kunnan toimintakulttuuriin voisi kutsua kunnan ympäristökasvatussuunnitelmaksi. Jokainen kunta edistää eri tavoin ympäristötietoisuutta. Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat yhtäläiset, mutta niiden soveltamisympäristö vaihtelee. Kuntien koko, asukasmäärä, elinkeinorakenne sekä luonto, kulttuuriperimä, yritysmaailma ja asuinympäristö ovat erilaisia. Kasvatustehtävä ei kuulu pelkästään päivähoitoon, koulu- ja nuorisotoimeen ja ympäristönsuojeluun vaan tasavertaisesti kunnan kaikille toimialoille ja päättäjille. Avainasemassa ovat, strategiat, johtamisjärjestelmät, toiminta- ja taloussuunnittelu, henkilöstö, viestintä, koulutus ja tapa toimia. KOULUMAAILMA KAUPUNKISTRATEGIOIDEN EDISTÄJÄ RUOHONJUURITASOLLA Kuntalaki 36/ mom: "Kunta pyrkii edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan." Suomen hallitusmuoto 14 a 1 ja 2. mom: "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon."

5 PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN PAINOPISTEITÄ TAUSTAKSI OPS 2016 PAIKALLISTEN SISÄLTÖJEN VALINTAAN ARVOPOHJA Kuntasuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma Opetustoimen strategia Koulutuspoliittiset päämäärät

6 KUNTASUUNNITELMAN JA HYVINVOINTISUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT OPS työhön KUNTASUUNNITELMASTA KAUPUNKISTRATEGIAA TOTEUTTAVIA OPS-SISÄLTÖJÄ KUNTASUUNNITELMA Toiminnan painopisteet s.6 Kaupungin toiminta on tehokasta, vuorovaikutteista, nopeasti yhteiskunnan muutoksiin reagoiva ja asiakaslähtöinen Moniammatillisen osaamisen tarve, valmennustoiminnan tehokkuuden lisätarve, kuntien ja alueiden välinen yhteistyö Ammatillisen ja lukiokoulutuksen haasteet (työryhmä), riittävästi toisen asteen opiskeluvaihtoehtoja.pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen kunnissa syrjäytymisen ehkäisyn keinovalikoimissa Hirsi-ja puurakentamisen pääkaupunki Suomessa: Maailman suurin Hirsikoulukampus 2016, maailman suurin hirsinen päiväkoti (Pikku-Paavali 2013), Hirsikunnaan liike-ja majoitusrakennukset, 3 hirsirivitaloa erityisryhmille, maailman suuri hirsitalotehdas Hirsikoulukampus: elinkaarimallin toteuttamis- ja rahoittamistapa pohja julkiselle rakennuksille, pedagoginen tuki tälle

7 Kunnan toimintalinjat ja päämäärät s Turvataan kaupungin elinvoimaisuus kaikissa tilanteissa Kumppanuusajattelu: voimavarana Oulun talousalue ja naapurikunnat Luonnonvaroihin pohjautuvat elinkeinot tärkeitä uusiutuvan energian raaka-ainevarat Maa-ja metsätalous (toimivia tiloja n. 160, noin viisi yli 150 lehmän karjatilaa, metsänkasvu m3*/v) Puuteollisuus /kärkiyritykset Kontiotuote Oy (300) ja Profin ( 60 elintarvikejalostus/ Lännen Tehtaat ( 30), lähiruoan jalostus laitoskeittiöihin porotalous / 5 paliskunnissa lukuporoa bioenergian raaka-ainetuotanto (turvetuotanto suota ha, suota yhteensä ha matkailu/ Syötteen matkailu kestävän kehityksen periaatteelle (liiketoiminta ja luontoarvot) Syöte osa Lappia, Suomen eteläisin tunturialue portti Lappiin, Syötteen kansallispuisto, vtk merkittävä matkailualan klusteri, Taivalvaara- yhteistyö, perhokalastuksen MM 2017 Oulun markkinointiyhteistyö Oulun olohuone kuljetus-ja logistiikka-alan yrityskeskittymä Tulevaisuuden mahdollisuuksia: Mustavaaran kaivoksen avaaminen, Pyhäjärven ydinvoimala, Barentsin alueen suurhankkeet Kilpailuvaltit rikkaat luonnonvarat, rikas aja monimuotoinen luonto maisemallinen vetonaula: Syötteen tunturialue ja kansallispuisto -runsaat vesistöt, joet ja järvet / jokivarsien rantaosayleiskaavat: Iijoki, Livo-joki, Siuruanjoki, Nuorittanjoki luonnon läheisyys, puhtaus, väljyys, turvallisuus asumisen ja vapaa-ajan houkuttelevuustekijöitä ( kesäasukkaita , sesonkeina asukasluku n vapaa-ajan asuntokannalla mitattuna) Lähiruoka, puhtaat pohjavedet, lähi- ja uusiutuva energia -liikenneyhteydet: Kuusamontie, Kantatie 78, yhteydet Ouluun etelä-lounaiskulmilta -puu ja turve Elinvoiman kehittämisen kriittiset tekijät: Maailmanlaajuisten myötävirtatekijöiden hyödyntäminen arvoina tunnistettu: ekologisuus, ympäristötietoisuus, puhtaus, turvallisuus taustalla huoli ilmastonmuutoksesta ja energiavarojen hupenemisesta hyvinvointialan yritykset rajattomuus: tavara, ihmiset, pääoma, tieto liikkuu > palveluiden järjestäminen yli kuntarajojen

8 OPETUSSUUNNITELMAN 2016 UUDISTUSTYÖ Prosessissa on kuultu opettajia, vanhempia ja oppilaita, joiden tuottamat ehdotukset ovat olleet sivistysvaliokunnan käsittelyssä esillä (Pudasjärven sivistysvaliokunta

9 OPS /LÖYTYYKÖ KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN SISÄLTÖJÄ - Oppilaiden kommenteista - Vanhempien kommenteista arvokeskusteluun

10 OPS 2016 ILMIÖT JA IKÄTASON VALMIUDET ErityIsopetus ILMIÖ-TAI AINELÄHTÖISEN EHEYTTÄVÄN OPETUKSEN MUODOT KOULUSSA: oppimiskokonaisuus vrt yhden kouluviikon tunnit (Hannele Cantell: Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia) Tavoitteena herättää oppilaan kiinnostus, elämyksellisyys, yhteistoiminta, tiedon merkityksellisyys, yhteisen tiedon rakentaminen, oma-aloitteisuus ja osallisuus, opitun heijastaminen todellisuuteen ja itsearviointi. rinnastus: sama teema kahdessa tai useammassa oppiaineessa samaan aikaan (esim. rinnakkaisluokat jaksotus: sama teema järjestetty oppiaineissa peräkkäin opiskelu teemapäivät, - viikot, tapahtumat, kampanjat oppiaineiden yhteistyönä laajempia oppimiskokonaisuuksia oppiaineiden ryhmittely oppiainekokonaisuuksiksi Kokonaisopetus, eheytetty opetus

11 Erilaisia näkökulmia ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja oppiaineyhteistyöhön!

12 KOULUN ARKIKÄYTÄNNÖT JA KESTÄVÄ KEHITYS KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA ON SUUNNITELMA läpi koulun etenevästä kestävän kehityksen oppimispolusta eli sisällöistä, joiden kautta ikäkauteen sopivalla tavalla opitaan ymmärtämään kestävyyden periaatteet kestäville toimintatavoille perustuvan toimintakulttuurin rakentamisesta eli käytännöistä, joiden kautta opittu konkretisoituu arkielämässä johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, vastuiden jaosta, yhteistyöstä, seurannasta. FM Marja-Leena Loukola 2010: Kestävän elämäntavan oppiminen Työyhteisö määrittää yhdessä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa meidän paikkakunnallamme ja koulussamme ja luo sille toimintakulttuuriinsa sopivan oppimispolun. Keskusteluissa syntyy ideoita kytkennöistä opetukseen ja toimintatapoihin sekä yhteistyökumppanien tarve. Ohjelma on osa koulun vuosisuunnitelmaa, toiminta-ja taloussuunnitelmaa ja laadun hallintaa. MITEN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA VOISI NÄKYÄ OPETUSSUUNNITELMASSA?

13 ULKOISEN TUNNUKSEN MENETELMIÄ, JOTKA OPETUSHALLITUS ON HYVÄKSYNYT HIRSIKAMPUS ON SUUNNITELTU NIIN, ETTÄ VIHREÄ LIPPU ON MAHDOLLINEN

14 PAIKALLISIA KOHTEITA, OSAAVA PUDASJÄRVI-HANKKEEN TUKI OPS-TYÖLLE OSAAVA- PUDASJÄRVI- HANKKEEN PAINOPISTEENÄ HIRREN TIE / OPS 2016 METSÄKOULUTUKSIA - MITENOPETAN METÄN METÄSSÄ Koulujen lähimetsät ja oppiminen, menetelmiä, aineistoja Syötteen kansallispuisto ja luontokeskus opetuskäytössä Opintomatka tiedekeskus Pilke ja mottimetsä (kestävä metsätalous) Jyrkkäkosken oppimismetsä-tavoite OSAO:n prosessialan koulutus yhteistyökumppanina YRITTÄJYYS-JA TEKNOLOGIA KASVATUSTA KONTIOTUOTE Oy, Profin, Oy, Timpan kurkihirsi Metsän taloudellinen merkitys, kaupungin metsäsuunnitelma, Pudasjärven metsänhoitoyhdistys Metsähistoria: Osaran aukeat, sotakorvaushakkuut Rikas savotta-ja uittohistoria, kotiseutumuseo/ metsämuseo, Piipposen pirtti, Wirkkunen, maa-ja metsätilat OPS sisältöjä / ilmiöitä? OSAAVA HANKE ESITTÄÄ VESISTÖJÄ UUDEKSI OPPIMISYMPÄRISTÖKOHTEEKSI

15 SYÖTE-POLKU OPETUSSUUNNITELMAAN 2016 Osaava-hanke esittää Syötteelle yhden luukun leirikoulupalveluja!

16 PELIKURSSILLA SISÄLTÖJÄ KURENALAN KOHTEISTA Antti Wilenius ti ja to

17 SISÄLLÖT: Tulossa nettisivusto Hirren tie Koulun paikan valinta, kaavoitus, melu, liikennöinti yms. rakennus lukuina Hirsikampuksen arkkitehtuurinen ilma Hirsikampus oppimisympäristönä: Ilmiöopetuksen tiloina Virtuaalimalli Sisätilojen info-järjestelmiin yms. paikallisia sisältöjä Koulun kestävän elämäntavan arkikäytännöt Vihreä Lippu, kestävän kehityksen ohjelma Koulun ulkopuoliset asiantuntijat Kestävä elämäntapa virallisissa papereissa

18 KOULUN ULKOPUOLISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Kunta ja muut YMPÄRISTÖKASVATUSVERKOSTON KUTOMINEN MAASEUDUN YRITYKSET JA OSAAJAT Maatilat Luonto- ja eräoppaat Kalaoppaat ja kalastuskuntienkalakummit Luontovalokuvaajat ja lintumiehet Riistanhoito ja metsästysseurat Kädentaitajat Perinnetyöt Ensiapuopettajat Luontoaktiviteettien yrittäjät KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄYRITYKSET LAATU-JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄYRITYKSET LUONNONVARA-ALAN YRITYKSET YMPÄRISTÖHUOLLON YRITYSMAAILMA ENERGIA-ALA, VESI- JA JÄTEHUOLTO MATKAILU, RETKEILY -JA VIRKISTYSTOIMINTA KYLÄSEURAT JA KYLÄKOULUT JÄRJESTÖJEN VALISTUS JA YMPÄRISTÖTYÖ LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT KULTTUURIYMPÄRISTÖKASVATUS /LUOTSIT JA MUSEOT METSÄHALLITUS/KANSALLISPUISTOT /RETKIKOHTEET AMMATILLINEN ULUTUS/HARJOITTELIJAT/OPINNÄYTTEET TUTKIMUS HANKKEET

19 KAUPUNGIN TOIMIALAT KOULUJEN KEKE-YHTEISTYÖKUMPPANEINA - KUINKA KUNTA TOIMII

20 YHTEYSTIETOJA JA LINKKEJÄ: Keski-Suomen ELY koordinoi ympäristöministeriön alaista ympäristökasvatustyötä. Ympäristöministeriö myöntää vuosittain harkinnanvaraista ympäristökasvatusavustusta valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset avustukset tulevat hakuun syksyisin mennessä Valtakunnallinen ympäristökasvatuksen ylitarkastaja: Tanja Tuulinen Keski-Suomen ELY-keskus Pudasjärvi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan alueellisen yhteistyöryhmän alueeseen PYRY - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökasvattajat PYRY pyrkii edistämään ympäristökasvatusta Pohjois-Pohjanmaan alueella verkostomaisen työskentelyn ja kehittämiskeskusten avulla. Kehittämiskeskuksina toimivat Meriluontokeskus Kalajoella, Timosenkosken luontokoulu Oulussa, Alaköökin kestävän kehityksen päiväkotiyksikkö Oulussa sekä Syötteen ja Hailuodon nuorisokeskukset. Ympäristökasvatuksen toimijoiden yhteistyön avulla alueen resurssit ja osaaminen tulevat paremmin hyödynnetyksi. Kehittämiskeskukset toimivat sovittujen ympäristökasvatuksen kehittämistehtävien edistämiseksi. PYRY tuottaa n. kolme kertaa vuodessa sähköisen infokirjeen. PYRY järjestää kerran vuodessa yhdessä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, Pohjois- Pohjanmaan ELY -keskuksen ja Oulun opetustoimen kanssa alueelliset ympäristökasvatuspäivät. Päivät järjestetään eri puolilla Oulun lääniä. Yhteyshenkilö: Viestintäsihteeri Saara Saarinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY, Oulu, puh saara.saarinen@ely-keskus.fi KESKEISIÄ LISÄTIEDON LÄHTEITÄ: -Opetushallituksen kestävän kehityksen sivusto: -MAPPA materiaalipankki Tukimateriaalia kestävän kehityksen kasvatukseen ja ympäristökasvatukseen -LYKE-verkosto ( Luonto-ja ympäristökasvatuksen tukiverkosto Asiantuntija-apua kasvattajille -Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Pyöreässä pöydässä mm. opettajien ainejärjestöt Vihreä Lippu, Verkkolehti, Ympäristökasvatuspäivät ULOS OPPIMAAN facebook-ryhmä METSÄHALLITUS, Luontoon.fi MOTIVA SÄHKÖISIÄ PAIKKATIETOAINEISTOJA YMPÄRISTÖHALLINTO: OIVA ympäristö-ja paikkatietopalvelu- GEOLOGINEN TUTKIMUSKESKUS: GEOLOGISET KARTAT geo.fi- MUSEOVIRASTON KULTTUURIYMPÄRISTÖT: ILMATIETEEN LAITOS: paikallissää.fi KARTAT KARTTAPAIKKA.FI Maanmittauslaitos: www. PAIKKATIETOIKKUNA.FI LIPAS Liikuntapaikat.fi ( Jyväskylän yo hallinnoi): GOOGLE Earth