Pielisen rantaosayleis-kaavan muutos

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA Pielisen rantaosayleis-kaavan KAAVASELOSTUS Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Kaavaselostus Timo Leskinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan Rantayleiskaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tavoitteet Yleiskaava ja sen perusteet Kaavan rakenne Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet Maa- ja metsätalousalue Yleismääräykset Pielisen rantaosayleiskaavan alueella Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Toteuttaminen... 13

3 Kaavaselostus Timo Leskinen Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Viranomaisneuvottelun muistio - Luonnoksen palaute ja vastine - Ehdotuksen palaute ja vastine - Kaavakartta ja -määräykset

4 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (13) Pielisen rantaosayleis-kaavan 1 Tiivistelmä Juuan kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Pielisen rantaosayleiskaavan muuttamisen Alkuperäisen Pielisen rantaosayleiskaavan Juuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja jonka Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on vahvistanut Tehtävänä on laatia yleiskaavan muutokset Juuan kunnan tiloille ja Kaavamuutoksella siirretään yksi rakennuspaikka Ilvessaareen Torosensaaresta, johon on osoitettu Pielisen rantaosayleiskaavassa kolme uutta rakennuspaikkaa. 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä _. 1.2 Yleiskaavan Rantaosayleiskaavan muutoksella on siirretty yksi rakennuspaikka Torosensaaresta Ilvessaareen. Pielisen rantayleiskaavan määräyksiin ei ole tehty muutoksia. Kaavamuutoksen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta, alue on osoitettu punaisella soikiolla. Maanomistaja on hakenut kaavata ja kunta on hyväksynyt kaavamuutoksen käynnistämisen.

5 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (13) Kuva 1: Muutosalueen likimääräinen sijainti (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2013) 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavan ta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Ilvesaari sijoittuu noin 1,5 km Paalasmaan eteläpuolelle ja Torposen saari sijaitsee Koveronsaaren itäpuolella noin 2 km Ilvessaaresta etelään. Suunnittelualueen sijainti selviää kuvasta 1. Ilvesaaren pinta-ala on noin 20 ha ja Torosensaaren noin 12 ha. Torosensaaressa on yksi lomarakennuspaikka. Ilvesaari on kokonaan rakentamaton. Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Kaavaalueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Alue on yksityisessä omistuksessa.

6 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (13) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Muutosalue ja sen ympäristö ovat haja-asutusaluetta. Muutosalueiden lähisaarilla on muita lomarakennuksia. Palvelut Alueiden palvelut haetaan Juuan taajamista. Liikenne Kaavaalueen läheisyydessä kulkee yt (Kortila Pallasmaa) ja yt > Kosulaintie (yksitystie) -> Koveronsaarentie (yksityistie). Liikennöinti kaavaalueelle molemmista suunnista tapahtuu vesitse. Tekninen huolto Saarissa ei ole mitään teknisenhuollon verkostoja. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto , päivitetty ), joista kolme koskee tätä asemakaava-aluetta: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hyväksyi aluetta koskevan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I-vaiheen ja valtioneuvosto vahvisti kaavan Kaavaalueeseen ei kohdistu aluevarauksia. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan II-vaiheen , jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavan II-vaiheessa käsitellään seuraavia maankäyttöluokkia: maa-aineisten otto; soranottoalueet ja maakunnallinen harjujen, moreenien ja kallioiden suojelu turvetuotanto; turvesuot ja maakunnallinen soidensuojelu varuskuntien ja niiden harjoitus- ja ampuma-alueiden sekä seudullisesti merkittävien ampumaratojen melualueet.

7 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (13) Maakuntakaavan II-vaiheessa kaava-alueeseen ei kohdistu aluevarauksia. Maakuntakaavan 3. vaiheen Ympäristöministeriö vahvisti Kaavan 3. vaiheessa on käsitelty seuraavat maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakunta-kaavoissa: kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polku-pyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Maakuntakaavan III-vaiheessa kaava-alueeseen ei kohdistu aluevarauksia. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan IV. vaiheen. Ympäristöministeriön vahvisti kaavan Kaavan IV. vaiheessa käsiteltiin vähittäiskaupan suuryksiköt keskusverkko taajamatoimintojen alueet joitakin teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita Maakuntakaavan IV-vaiheessa kaava-alueeseen ei kohdistu aluevarauksia. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaiheen yhdistelmäkartasta on esitetty kuvassa 2. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaavatyö on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus eli tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle. Kaavatyössä käydään läpi aiempien vaihemaakuntakaavojen ajantasaisuus. Näiden tarkistusten ohella kaava tulee sisältämään myös uusia maankäyttöteemoja. Kokonaisvaltainen käsittely antaa hyvät mahdollisuudet pohtia maakuntakaavan strategisuutta ja maankäytön ylikunnallista, maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä. Kokonaismaakuntakaava käsittää Pohjois-Karjalan kaikki kunnat ja se korvaa hyväksytyksi tultuaan aiemmat vaihemaakuntakaavat. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut keväällä 2016 nähtävillä. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Pohjois- Karjalan maakuntakaava 2040:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman OAS sekä annettuihin palautteisiin vastineet. Maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus on järjestetty 3. lokakuuta Joensuussa. Maakuntakaava 2040 luonnos on nähtävillä Luonnoksessa ei ole aluevarauksia suunnittelualueella.

8 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (13) Kuva 2. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaiheen yhdistelmäkartasta. Yleiskaava Alueella on voimassa hyväksytty Pielisen rantaosayleiskaava, jonka Pohjois- Karjalan ympäristökeskus on vahvistanut Ilvesaari on kokonaisuudessaan MU-aluetta. Torosensaaressa on kolme lomarakennuspaikka. Loppuosa saaresta on MUaluetta. Kuva 2 ja 3. Ote Pielisen rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen käsittää Ilvesaaren ja Torosensaaren. Rantaosayleiskaavan aluevarausten määräykset:

9 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (13) Asemakaava Alueella ei ole asemakaava. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maastotietokanta-aineistosta tulostettua karttaa mittakaavassa 1: Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Maanomistajalta on tullut toive yleiskaavan muuttamiseksi. Yleiskaavan muutoksessa tavoitteena on siirtää yksi rakennuspaikka Torosensaaresta Ilvessaareen. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alueen suunnittelu koskettaa alueella asuvia ihmisiä. Seuraavassa luettelossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: Maanomistajat, asukkaat Viranomaiset - asukkaat - yritykset - maanomistajat - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualue - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Museovirasto

10 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (13) Kunnan hallintokunnat Muut yhteisöt - Sosiaali- ja terveyslautakunta - Sivistyslautakunta - Tekninen lautakunta - Ympäristölautakunta - Juuan yrittäjät ry - Pohjois-Karjalan sähkö 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Vireilletulo Vireilletulosta ilmoitetaan samalla, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava on lähtenyt liikkeelle maanomistajan esityksestä ja kunnanhallituksen päätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaavaehdotus on nähtävillä _. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Museovirastolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta ja kuntarakennelautakunnalta. Lausuntojen perusteella luonnokseen on tehty seuraavat muutokset: - Ilvessaaren rakennuspaikka on siirretty länsirannan keskivaiheille. - Kaavamääräyksiä päivitetty. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaiselta. 3.4 Tavoitteet Tehtävänä on laatia yleiskaavan muutokset Juuan kunnan tiloille ja Muutoksen tavoitteena on siirtää yksi rakennuspaikka Torosensaaresta Ilvessaareen.

11 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (13) 4 Yleiskaava ja sen perusteet 4.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella on siirretty rakennuspaikka Torosensaaresta tilalta Ilvessaarelle tilalle Tilan (Torosensaari) alueelle on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu kolme uutta ja yksi oleva omarantaista lomarakennuspaikkaa. Olevan lomarakennuspaikan vierestä yksi rakennuspaikka on siirretty Ilvessaaren länsirannalle saaren keskiosaan. 4.2 Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet Käyttötarkoitukset, kaavamääräykset ja -merkinnät ovat yhteneväiset voimassa olevan Pielisen rantaosayleiskaavan kanssa. RA Loma-asuntojen-alue Alue varataan loma-asuntorakennuspaikoille. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 1½-kerroksisen loma-asunnon ja rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteen laskettu kerrosala saa olla enintään 160 m2. Rakennetussa, pinta-alaltaan alle 1 hehtaarin saarissa nykyisin olemassa olevia rakennuksia saa peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle saa rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa ylittämättä, ellei sille luonnonsuojelullisista syistä ole estettä. Kaavassa on osoitettu RA-merkinnällä 4 lomarakennuspaikkaa Maa- ja metsätalousalue MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankyttä- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että rantavyöhykkeelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta sekä ulkoilua palvelevia rakennuksia, ei asuin- ja lomarakennuksia. Loma-asuntojen alueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu MU- alueeksi Yleismääräykset Pielisen rantaosayleiskaavan alueella KOKO KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT YLEISMÄÄRÄYKSET Rantavyöhykkeen (noin 200 m levyinen vyöhyke rantaviivasta mitaten) rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu rantavyöhykkeelle sijoittuville RA-alueille. Tämän yleiskaavan perusteella saa myöntää rakennusluvan sen mukaisen tavanomaisen lomarakennuksen rakentamiseen ilman rantakaavaa. Alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu.

12 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (13) Maisemaa tulee käsitellä siten, että alueiden ominaispiirteitä ei olennaisesti muuteta. Luonnontilaista rantaviivaa ei saa muuttaa tai siirtää kaivamalla, louhimalla tai pengertämällä. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista ja rakennusten ja imeytysalueiden etäisyysvaatimuksissa voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Teiden sijoittamisessa on maasto- ja maisemaolot otettava huomioon siten, ettei tielinjaa aiheuta laajalle näkyviä haitallisia muutoksia järvimaisemassa. Ennen rakennuslupien myöntämistä on paikallistien varteen sijoittuville uusille rakennuspaikoille haettava liittymälupa. RA-alueita koskevat yleismääräykset: Muodostettavan rakennuspaikan vähimmäiskoko on RA -alueilla 3000 m2. Rakennusten tulvavaikutuksille arkojen rakenneosien ja talousvesien imeytysalueiden alin sallittu korkeusasema on n60-järjestelmässä. Talousvesien imeytysalueiden alin sallittu korkeusasema on n60-järjestelmässä. Korkeusasemavaatimuksesta voidaan poiketa, mikäli maasto-olosuhteet sitä edellyttävät ja alue on imeytykseen soveltuva. Imeytyksestä ei saa olla haittaa omalle eikä naapurin talousvesilähteelle. Erillinen kerrosalaltaan enintään 20 m2 suuruinen saunarakennus voidaan sijoittaa vähintään 15 m:n etäisyydelle rantaviivasta, ei kuitenkaan rantavyöhykkeen avoimiin osiin. Erillinen enintään 10 m2 grillikatos voidaan sijoittaa 10 metrin päähän rantaviivasta. Suositeltavin käymälä vaihtoehto on kuivakäymälä. Vesikäymälä on varustettava tiiviillä umpisäiliöllä ja sijoitettava vähintään 30 m:n päähän rantaviivasta. Umpisäiliöliete on asianmukaisesti kuljetettava käsiteltäväksi kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun kunnan viranomaisen osoittamaan laitokseen. Talousvedet on käsiteltävä maahan imeyttämällä vähintään 30 metrin etäisyydellä rantaviivasta tai muulla vastaavalla tavalla alueella, joka on imeytykseen soveltuva ja jonne tulvavesi ei nouse. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Saariin, jonne el ole tieyhteyttä el saa rakentaa vesikäymälää. Jätteiden käsittelyssä ja keräyksessä noudatetaan Juuan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden ja jätevesien käsittelystä tulee olla rakennuslupahakemuksessa asianmukaisiin selvityksiin perustuva suunnitelma. Rakennettaessa saareen tai alueelle, jolle ei voida järjestää tieyhteyttä, tulee rakennusluvan hakijan osoittaa ennen luvan myöntämistä käyttökelpoinen venevalkama, johon hakijalla on käyttö- tai rasiteoikeus. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan eikä niitä saa sijoittaa avoimille rantaja peltoalueille. Uudet rakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusten ja rakennusryhmien yhteyteen.

13 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (13) Ennen kuin myönnetään rakennuslupa alueelle, jonka läheisyyteen sijoittuu vesiliikennemerkki, tulee Järvi-Suomen Merenkulkupiirille varata mahdollisuus rakentamisohjeiden antamiseen. Rakentamisessa alueelle tulee ottaa huomioon, ettei rakentamisella saa estää vesiliikennemerkin käyttöä. Suositukset: Rantojen metsänhoidossa noudatetaan metsäkeskus Tapion antamia ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rantametsien hoidossa tulee kiinnittää erityishuomiota maisema- ja luontoarvoihin. Kulkuyhteydet yleisiltä teitä uusille rakennuspaikoille tulisi hoitaa olemassa olevia liittymiä käyttäen. 4.3 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vuoksen vesistöalueella. (VAT Vuoksi) Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita Toimiva aluerakenne Yhden loma-asunnon rakennuspaikan siirtämisellä ei ole vaikutusta aluerakenteeseen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan haittoja suunnittelualueella. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaavalla vapaan rannan määrä pienenee hieman suhteessa vallitsevaan tilanteeseen ja rakentamattomaan saareen osoitettaan yksi uusi rakennuspaikka Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yleiskaavan muutoksella Torosensaarella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska alueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita.

14 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (13) Vaikutukset maisemaan Kaavamuutoksella ei aiheuteta muutoksia maisemaan verrattuna voimassa olevan yleiskaavan tilanteeseen Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Sosiaaliset vaikutukset Kaava ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Vapaan rantaviivan määrä ei vähene kaavamuutoksen myötä. 5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Pielisen rantaosayleiskaavan mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista. 6 Toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI