Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan muutos

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 432-P24091

2 Kaavaselostus, luonnos 1 (12) Lilian Savolainen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Rantaosayleiskaavan muutos Rantayleiskaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Yleiskaava Rakennusjärjestys Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Yleiskaava ja sen perusteet Kaavan rakenne Aluevarausten pääperustelut Rantarakennusalueet Maa- ja metsätalousalue Yleismääräykset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset... 9

3 Kaavaselostus, luonnos 2 (12) Lilian Savolainen Sosiaaliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Toteuttaminen Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Luonto- ja maisemainventointikartta - Kaavakartat ja -määräykset

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan muutos 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille maanomistajan aloitteesta kunnan päätöksellä. TÄYDENNETÄN PROSESSIN EDETEESSÄ Viranomaisneuvottelu on pidetty Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä pp.kk.2011 pp.kk Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk.2010 pp.kk Rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavan muutos koskee Konneveden kunnan Keitele järven Mustikkaniemessä sijaitseva tiloja ja Sijainti ilmenee oheisesta kuvasta 1 ja rajaus kuvasta 4. Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti (punainen ympyrä). 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 2 (10) 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Muutosalueet ovat osin rakennettuja tai maa- ja metsätalouskäytössä. Muutosalueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa. Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Alueelle ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alueilta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita. Alueen luontoarvot on selvitetty Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan yhteydessä tehdyssä luonto- ja maisemaselvityksessä. Suunnittelualueelle on tehty erillinen luonto- ja maisemainventointi. Inventoinnin tekivät Katja Oksala ja Helka Sorvari kesällä 2005 sekä toukokuussa Kaava-alueen laajennettua selvitystä on kasvillisuuden osalta tarkennettu kesällä Keiteleen kalastusoloja on selvitetty Olkion (1993) tekemässä Keiteleen vedenlaatuselvityksessä, jossa on todettu mm. kutu- ja apajapaikkoja. Käytössä olleita nuotta- ja apajapaikkoja on ollut runsaasti Lavianselällä (painottuen Kolarinsalmen eteläosaan, Ryöppäsaaren länsipuolelle ja Palo-pohjan länsiosaan) ja Pyhälahdessa (Pyhälahden pohjukasta Kerkkäkalliolle asti sekä Mustikkaniemen, Lamposaaren itäosan ja Loukkulahden alueet) Maanomistus Kuva 5: Ote luonto- ja maisemaselvityksestä, v Alueet ovat yksityisessä omistuksessa Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue ja sen ympäristö on tyypillistä haja-asutusaluetta. Muutosalueiden lähistöllä on muita loma-asuntoja ja asuinrakennuksia.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (10) Palvelut Alueen palvelut haetaan Konneveden taajamasta. Liikenne Muutosalueille on olemassa kattavat tieyhteydet Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. 2.2 Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida kaavoituksessa. Kaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Keski-Suomen maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan (Maa-aineshuolto ja luonnonarvot) maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan (Turve-tuotanto, suoluonto ja tuulivoima) Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. 4. vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko) on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Suunnittelualueelle ei kohdistu kaavavarauksia yhdestäkään em. maakunta-kaavoista Yleiskaava Konneveden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan Ote yleiskaavasta ilmenee oheisesta kuvassa 4.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (10) Kuva 4: Ote Keitelejärven rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueiden rajaukset on merkitty punaisella kahden pisteen katkoviivalla. Keitelejärven rantaosayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu 2 kpl ARA- asuin/lomarakennuspaikkaa tilalle Mustikkaniemen lounasrannalle ja 2 ARA rakennuspaikkaa tilalle koillisen rannalle Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Konneveden kunnan rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä:

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (10) - Rakennuspaikka on oltava vähintään 3000 m² ja rakennuspaikaksi suunnitellun erillisen saaren vähintään 2 ha. - Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 250 m² ja rakennusten lukumäärä enintään 5, poikkeuksena maatilan talouskeskus. - Asuin/lomarakennus etäisyys rantaviivasta 30 m ja saunarakennus (kerrosala enintään 25 m²) vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta. 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Rantaosayleiskaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt vireille tilojen maanomistajien aloitteesta. Rantaosayleiskaavamuutoksen tavoitteena on siirtää asuin- /lomarakennuspaikka tilalta tilalle rakentamiseen paremmin soveltuville alueelle ja samalla laajentaa aluetta (kuva 6). Kuva 6. Siirrettävän rakennuspaikan sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä ja uuden rakennuspaikan sijainti mustalla ympyrällä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan luottamuselimet Kunnan eri hallintokunnat

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (10) Vireilletulo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Muut yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulosta ilmoitetaan samassa yhteydessä, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. TÄYDENNETTÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä pp.kk.2014 pp.kk Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.2014 pp.kk Viranomaisyhteistyö TÄYDENNETTÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa ei tullut esille asioita, jotka estäisivät kaavan muuttamisen. Todettiin, että ympäristösihteerin on syytä käydä paikan päällä toteamassa alueen luonnonolot. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään viranomaisilta lausunnot. 4 Yleiskaava ja sen perusteet 4.1 Kaavan rakenne Kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen lukumäärä ja käyttötarkoitus sekä määräykset ovat voimassa olevan yleiskaavan mukaiset. Kaavalla yksi rakennuspaikka on siirretty Mustikkaniemen lounaspuolelta koillispuoleiseen rantaan, samalla rakennuspaikkojen pinta-alat on suurennettu. Ote kaavan muutoksesta on esitetty kuvassa 7. Kuva 7: Ote Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan muutoksesta.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (10) 4.2 Aluevarausten pääperustelut Rantarakennusalueet ARA Rantarakennusalue. Rakennuspaikoille saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lomarakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti, eli asuinrakennuspaikalla se on 250 k-m² ja lomarakennuspaikalla 180 k-m². Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kaavassa on siirretty 1 rantarakennuspaikka Mustikkaniemen länsirannalta itärannalle Maa- ja metsätalousalue M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Yleismääräykset Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle (n. 200 m) ranta-alueelle. Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty AM-, A-, ARA-, P ja RA-alueille. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. M-merkinnällä on osoitettu siirretyn rakennuspaikan alue Mustikkarannan lounaspuolella. Rakentaminen Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille, ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Yleiskaavassa osoitettujen uusien sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen soveltuvuus rakentamiseen on tilakohtaisesti selvitetty. Mikäli AM-, RA-, ARA-, P- tai A-alueella olevalle rakennuspaikalle on aiemmassa rakennus- tai poikkeusluvassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon tai sijoittelun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä. Uuden asuinrakennuksen etäisyys rannasta tulee olla vähintään 30 m. Tästä etäisyydestä poiketen maksimissaan 25 m² kokoisen saunan saa rakentaa kuitenkin 15 metrin päähän rannasta. Rakennettaessa ranta-alueelle on huomattava, ettei rakentamisella estetä tai vaikeuteta alueella olevan väylämerkinnän tai muun vesiliikennemerkinnän käyttöä tai ylläpitoa. Merkkejä ei saa poistaa eikä niiden näkemäalueelle saa tehdä esteitä ilman Järvi- Suomen merenkulkupiirin lupaa. Rakennusten sopeutumisessa ympäristöön ja sijoittumisessa rakennuspaikalle tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuspaikoilla tulee rakennusten ja rannan väliin jättää tai istuttaa riittävä suojapuusto. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa poistaa.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (10) Asuinrakentamiseen tarkoitetun rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m². Alle 2000 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa. Jätevesien käsittely ja jätehuolto Jätevedet käsitellään siten kuin Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään, milloin kiinteistö ei ole liitettävissä em. verkostoon. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. A-, AM- ja ARA-alueilla suositellaan käytettäväksi useamman rakennuspaikan yhteistä jätevesien käsittelytapaa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Metsänkäsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia Erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa ja MY-alueilla tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Tiestö Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Ennen rakennusluvan myöntämistä on uusille yleisten teiden liittymille haettava liittymislupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutoslupa Tiehallinnolta. 4.3 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen VAT vuoksi Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita Toimiva-aluerakenne Kaavassa rakennuspaikka on siirretty olevan rakennuskannan välittömään läheisyyteen. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja, jotka olisivat merkittävästi irrallaan olevasta rakenteesta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (10) Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen tarvittaessa alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska alueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Kalakannalle ei voida katsoa olevan oleellista vaikutusta, vaikka rakennuspaikka on siirretty kutualueen rantaan Vaikutukset maisemaan Yleiskaavamuutoksella rakennuspaikka osoitetaan jo rakennetun alueen viereen. Kaavamuutoksella näin ollen ei ole merkittäviä muutoksia maisemaan verrattuna voimassa olevan yleiskaavan tilanteeseen Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Vapaan rantaviivan määrä vähenee noin 40m kaavamuutoksen myötä. 5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Keitelejärven ja kunnan pohjoispuolen ranta-osayleiskaavan mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (10) 6 Toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kuopiossa FCG Suunittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI