ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 Tekla , liite 3 LAPINLAHDEN KUNTA ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus KVALT..201_ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30769

2 Kaavaselostus, ehdotus 1 (12) Savolainen Lilian Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Kaavan tarkoitus Suunnittelualue Tiivistelmä Lähtökohdat Yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tavoitteet RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Kaavamuutos Aluevarausten pääperustelut Kaavan vaikutukset Yleistä Vaikutukset luontoon ja maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET TOTEUTTAMINEN Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartat ja -määräykset

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (11) ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Rantaosayleiskaavan muutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä maanomistajan aloitteesta. Kunnanhallitus ( ) on päättänyt kaavamuutoksen laadinnan käynnistämisestä. Viranomaisneuvottelu Valmisteluaineisto nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä..201_-..201_. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 1.2 Kaavan tarkoitus 1.3 Suunnittelualue 1.4 Tiivistelmä 2 Lähtökohdat Yleiskuvaus Suunnittelualueella laaditaan kaavamuutos, joka mahdollistaa loma-asunnon rakentamisen paremmin soveltuvaan paikkaan. Suunnittelualue käsittää tilat (osa) ja Valkeisen järven pohjoispäässä ja länsirannalla. Tilan 3:98 on osoitettu M-1- alueeksi ja tilan 3:79 palsta on osoitettu RA-1/1 alueeksi. Rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteena siirtää järven pohjoispään tilalle merkitty lomarakennuspaikka järven länsirannalle tilalle Kaava on tarkoitus laatia maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin kaavan perusteella voidaan myöntää suoraan rakennusluvat kaavaan merkityille rantarakennuspaikoille. Suunnittelualue sijaitsee Lapinlahden kunnassa, Lapinlahden keskustasta pohjoiseen päin valtatie 5:n ja Valkeisen järven rannalla.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (11) Ympäristö Maanomistus Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueella kasvaa pääasiassa nuorta mäntymetsää. Alueelta ei löydetty luonnon kannalta merkittäviä kohteita rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä. Alue on yksityisessä omistuksessa Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Pohjoispäässä on erittäin huonokuntoiset vanhat lomarakennukset vuokramaalla. Vuokra-aika on loppumassa. Liikenne Alueelle kuljetaan yksityistien (Saratie) kautta. Yksityistiellä on liittymä valtatielle 5. Tekninen huolto

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (11) 2.2 Suunnittelutilanne Alueella on kunnan/vesiosuuskunnan toteuttama vesi- tai viemäriverkko Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten. että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen, joista neljä koskee tätä yleiskaava-aluetta: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Maakuntakaava Pohjois-Savon vahvistetussa maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu virkistys- ja matkailuvyöhykkeelle. Alue sijoittuu pohjavesialueelle. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta (suunnittelualue merkitty punaisella ympyrällä).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (11) Yleiskaava Alueella on voimassa Lapinlahden kunnanvaltuuston hyväksymä Onkiveden ja Nerkoojärven rantaosayleiskaava. Kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kaavan muutos ja laajennus hyväksyttiin Rantaosayleiskaava ja sen varaukset suunnittelualueen läheisyydessä ilmenevät edellä olevasta kuvasta 1. Osalle suunnittelualuetta vuona 2012 on tehty kaavamuutos (Kvalt ). Rakennuspaikan siirto on esitetty punaisella nuolella kuvassa 3. Kuva 3: Kaavamuutos vuodelta Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa Ympäristöhäiriöt Melualueen rajaus on määritetty Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston ohjeen 6/1993: Tieliikenteen laskentamalli mukaisesti. Melualueet on määritetty Tiehallinnon kullekin tieosalle ilmoittamien nykyisten liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella. Oletuksena laskentamallin käytössä on ollut kunkin tieosuuden sijoittuminen yhden metrin penkereelle verrattuna ympäröivään maastoon. Valtatien 5 liikennemäärä vuonna 2015 on 7240 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tieliikenteen aiheuttama melutaso 100 km/h nopeudella ja 10 % raskaanliikenteen osuudella on päivällä noin 78,8 db ja yöllä 71,5 db. Talvinopeudella 80 km/h vastaavat melutasot ovat 77,0 db ja 69,7 db. Vuoden 2040 ennustetilanteen liikennemäärän mukainen 55 db meluvyöhyke on 164 m ja 45 db:n 760 m.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (11) Kuva 4: Vuoden 2040 teoreettisen meluvyöhykkeet (vihreä 65 db, sininen 55 db ja vinorasteri 45 db) 3 Rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Maanomistajat ovat hakeneet rantaosayleiskaavaan muutosta siten, että järven pohjoispäätä tilalle merkitty rakennuspaikka siirretään järven eteläosan länsirannalle tilalle kuvan 1 mukaisesti. Tilalla 3-79 olevat rakennukset ovat vuokramiehen ja vuokraoikeus loppuu vuonna 2018, jonka jälkeen rakennuspaikka poistuu. Tila 3-98 on rakennuspaikkana huomattavasti parempi. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Seuraavassa taulukossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun:

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (11) Maanomistajat, asukkaat asukkaat yritykset maanomistajat Viranomaiset Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Kunnan hallintokunnat Muut yhteisöt Lapinlahden tekninen lautakunta Lapinlahden ympäristölautakunta Siilinjärven Ympäristöterveydenhuollon toiminta-alue Kylätoimikunnat ja yhdistykset Kalastusalue/osakaskunnat (järjestäytyneet) Muut yhteisöt 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Vireilletulo TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Kunta tiedotti kaavamuutostyön vireille tulosta ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville xx.xx.201v. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavoitusprosessin ajan nähtävillä ja osalliset voivat lausua mielipiteensä siitä suullisesti tai kirjallisesti Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä ei esitetty. Kaavaehdotus oli nähtävillä _ Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta, ympäristölautakunnalta ja Lapinlahden Vesi Oy:ltä. Ympäristölautakunnan ja Lapinlahden vesi Oy:n lausuntojen perusteella kaavan yleismääräystä on muutettu siten, että kiinteistön on liityttävä vesi- ja jätevesiverkostoon. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon edustajan kanssa on sovittu, että hän tekee maastokäynnin alueella, kun lumet ja routa ovat sulaneet.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (11) Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnon perusteella kaavaselostukseen on liitetty kartta, josta ilmenee teoreettinen liikennemelun meluvyöhykkeet vuoden 2040 ennustetilanteen mukaisen liikennemäärän mukaan. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. 3.4 Tavoitteet Kaavan tavoitteena on laatia suunnittelualueelle kaavamuutos, jolla järven pohjoispäätä tilalle merkitty rakennuspaikka siirretään järven eteläosan länsirannalle tilalle RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Kaavamuutos Alla oleva kuva 5 osoittaa tällä hetkellä voimassa olevan yleiskaavan suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Muutettu kaava on esitetty kuvassa 6. Kuva 5. Rantaosayleiskaava ennen muutosta Kuva 6. Rantaosayleiskaava muutoksen jälkeen

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (11) 4.2 Aluevarausten pääperustelut Rakennuspaikan siirto on perusteltua, koska rakennuspaikka tulee olemassa oleva rakentamisen läheisyyteen ja samalla Valkeisen pohjoispäähän muodostuu pidempi yhtenäinen rakentamaton rantajakso. Liikenteen aiheuttaman melun osalta nykyinen ja uusi paikka eivät suuresti poikkea toisistaan. Vanha paikka on noin 100 m lähempänä valtatietä mutta välissä on metsää. Uuden paikan ja valtatien välissä on Valkeinen, jonka pintaa pitkin melu kulkeutuu pidemmällä. RA-2/1 Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m². Rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin rakennukset on purettu kiinteistön Valkeinen järven pohjoispäässä olevalta palstalta. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, AM-, RA-, RM-alueeille. Rantavyöhykkeen ulkopuolella rakennusluvan edellytykset on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. M-1 -alueet ovat normaaleja maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen tarkoitettuja alueita, joilla rakentaminen voi sijoittua varsin vapaasti vähintään 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta yleiskaavan periaatteet ja rakennusjärjestyksen säädökset huomioon ottaen. Rantavyöhykkeen taakse sijoittuva rakentaminen voi olla joko kiinteää asutusta tai loma-asutusta. Kaavassa ei ole M-alueiden metsien käsittelyä koskevia määräyksiä. M-1-alueen rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa kiinteään asutukseen liittyvää rantasaunaa tai vastaavaa talousrakennusta, ellei sen voida katsoa sijoittuvan asunnon välittömään läheisyyteen. Suunnittelu alue on pohjavesialueella. Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa laitoksia, rakenteita tai toimintoja, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden likaantumista tai muuttumista.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (11) Yleismääräykset Yleismääräyksiin ei ole tehty muutoksia. Määräyksistä on vain poistettu Väisälänmäkeä koskeva osia. Rakentaminen Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville A-, AM-, MA-, RA- ja RM-alueille, ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Matkailupalveluiden alueelle tulee laatia kokonaisvaltainen ja tarkempi maankäyttösuunnitelma. Rakennukset tulee sijoittaa kunnan rakennusjärjestyksessä määrätyn etäisyyden päähän rantaviivasta. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetut asuinrakennukset on sijoitettava vähintään 40 m päähän rantaviivasta. Muutoinkin rakennusten sopeutumisessa ympäristöön, sijoittumisessa ja niiden enimmäismäärässä tulee noudattaa rakennusjärjestyksen määräyksiä. Erillisen rantasaunan saa olla enintään 30 k-m², ellei kunnan rakennusjärjestyksessä toisin määrätä. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettujen asuinrakennusten rakennuspaikkojen vähimmäiskoko tulee olla vähintään 5000 m². Jätevesien käsittely Rakennuspaikka on liitettävä vesi- ja jätevesiverkostoon. Jätehuolto Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Metsän käsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsäkeskus Tapion rantaalueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Tiet Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Tiehallinnon kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (11) 4.3 Ympäristöhäiriöt Uudella rakennuspaikalla melutason (päivä 45 db / yö 40 db)) ohjearvot ylittyvät todennäköisesti päivällä noin 5 db ja yöllä hiukan vähempi. Kun lumi on maassa, melutaso pehmeän maanpinnan ansiosta tulee jäämään selvästi alle ohjearvojen. Tilanne melun osalta ei oleellisesti muutu, koska voimassa olevan kaavan rakennuspaikka on lähes 100 m lähempänä valtatietä. Melualuetta ei ole osoitettu kaavakartalle, koska meluvyöhykkeen rajaus ei sijoitu kaavan alueelle. Siirrettykin rakennuspaikka sijoittuu 45 db:n teoreettiselle meluvyöhykkeelle kuten voimassa olevan kaavan rakennuspaikka. 4.4 Kaavan vaikutukset Yleistä Kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäisiä, sillä lisärakentamista ei osoiteta. Kaavamuutoksella toteutetaan ainoastaan rakennusoikeuden siirto noin 860 metriä etelään Valkeisen länsirannalla Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kokonaisvaikutus luontoon ja maisemaan ei muutu voimassaolevaan kaavaan nähden, sillä lisärakentamista ei osoiteta. Rakentaminen keskittyy järven eteläpäähän ja pohjoispää jää vapaaksi rakentamiselta. Rakennuspaikan siirtämisellä ei ole vaikutusta heikentävää vaikutusta maisemaan. Rakennuspaikan jätevedet on johdettava viemäriverkostoon, joten rakennuspaikan toteuttaminen ei vaaranna pohjaveden laatua. Muutoinkaan rakennuspakan siirrolla ei ole merkitystä pohjaveden laadulle tain määrälle Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan toteuttaminen edellyttää vanha lomarakennuksen purkamista. Osoitetulla rakennuspaikalla melun ohjearvot todenneennäköisesti ylittyvät kesäaikaan, kun valtatiellä on 100 km/h nopeusrajoitus ja Valkeisella ei ole jääpeitettä. Talvella lumipeite ja alhaisempi nopeusrajoitus vähentävät ja vaimentavat melua niin paljon, että melun ohjearvot eivät ylity. Normaalit rakenteen vaimentava ääntä riittävät, jotta melun ohjearvot eivät sisällä tule ylittymään Taloudelliset vaikutukset Suorat taloudelliset vaikutukset kohdistuvat suunnittelualueen maanomistajiin.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (11) Sosiaaliset vaikutukset Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Vapaan rantaviivan määrä ei vähene kaavamuutoksella. Valkeisen pohjoispäässä olevalle uimaranta-alueen käyttö helpottuu, kun vieressä oleva rakennuspaikka poistuu ja alueelle muodostuu pitempi vapaan rantaviivan alue. 5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ovat rantaosayleiskaavan mukaiset. Kaavamääräykset ovat liitteenä. Yleismääräyksissä on ohjeet rakentamisesta, jäte- ja vesihuollosta, metsänkäsittelystä ja tiestöstä. 6 TOTEUTTAMINEN Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Uuden rakennuspaikan toteuttamisessa tulisi pyrkiä huomioimaan valtatien aiheuttama melu. Rakennuksilla voi pyrkiä suojaamaan piha-aluetta melulta. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI