Kuntatalous 2/13. kesäkuu

Transkriptio

1 Kuntatalous 2/13 Talouden epävarmuus jatkuu Budjettikierros käynnistyy Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Työnantajan omavastuumaksu myös työttömyyspäivärahamenoista Tilastokeskus on avannut kuntakohtaiset talousja toimintatiedot Tutkimusprojektit: Lastensuojelun ja Työvoimapalvelujen vaikuttavuusmittarit Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Palvelusähköposti Kuntatalous käytettävissänne Perus- ja viivästyskorko kesäkuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2013 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka/Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, Kuntataloustiedotteet > > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi > Kommunalekonomiska statistik och publikationer > Infobladet Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Ilari Soosalu Benjamin Strandberg Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen SISÄLLYSLUETTELO Talouden epävarmuus jatkuu 3 Budjettikierros käynnistyy 4 Yleinen taloudellinen tilanne 5 Kuntien ja kuntayhtymien talous vuonna 2012 Kuntien menojen kehitys Kuntien verotulot Verotus 9 Alkuvuoden tilitysten kehityksestä Kuntien verotilitykset vuonna 2013 kasvavat noin 200 milj. euroa tilitysuudistuksen johdosta Vuoden 2014 veroperustemuutoksista ja niiden kompensoimisesta kunnille Yhteisöveroon vaikuttavista muutoksista ja niiden kompensoinnista Oikeuskäytäntöä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvolisäverotuksesta Toimivallan siirtyminen Verohallinnolle kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa Valtionosuudet 14 Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuus 2013 Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Alustavat laskelmat vuoden 2014 valtionosuuksista on julkaistu Kuntaliiton internet-sivuilla. Laskelmia on päivitetty Kuntaliiton arvio valtionosuusprosenteista ja kunnan omarahoitusosuudesta vuonna 2014 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (halke) linjasi valtionosuusuudistusta selvitysmies Arno Miettisen helmikuisen esityksen pohjalta Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen vuonna 2013 Työnantajan omavastuumaksu myös työttömyyspäivärahamenoista 17 Tilastokeskus on avannut kuntakohtaiset talous- ja toimintatiedot 18 Lastensuojelun ja Työvoimapalvelujen vaikuttavuusmittarit 19 Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustan- 19 nuksia kuvaava tiedosto Palvelusähköposti Kuntatalous käytettävissänne 20 Perus- ja viivästyskorko Liitteet: Liite 1: Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän kokous , Suomen Kuntaliiton näkemyksiä Liite 2: Yleinen taloudellinen tilanne Liite 3: Kunta-alan palkkasumman kehitys Liite 4: Kuntien verotulot vuosina , mrd. Liite 5a: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Liite 5b: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Liite 6: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita Liite 7: Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö Liite 8: Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö Sivu 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

3 Talouden epävarmuus jatkuu Vaikka maailmantalouden kasvu on ollut kolmen prosentin luokkaa, euroalueella talouden ongelmat jatkuvat edelleen. Viimeisimmät ennusteet Suomen talouden kehityksestä ovat olleet aikalailla yhdensuuntaisia. Suomen Pankki arvioi tämän vuoden talouskasvuksi -0,8 % ja ensi vuodeksi 0,7 %. Valtion kehyspäätöksen julkaisun jälkeen talouskehitys on ollut arvioitua heikompaa, päättyvä budjettikierros on saamassa lisäpaineita usealta suunnalta. Kuntaliitto edellyttää valtiontalousarvion valmistelussa, että kuntien tehtäviä ei laajenneta - kuntien velvoitteita supistetaan, kuntiin ei suunnata minkäänlaisia lisäleikkauksia jo tehtyjen lisäksi ja kuntien peruskorjausinvestointeja avustetaan vähintään 200 milj. eurolla. Vaikka kevään valtiontalouden kehyksessä on kuntien rahoitusasemaa merkittävästi heikentäviä ratkaisuja on siinä myös mukana myönteisiä, veropohjaa laajentavia elementtejä kiinteistöveron ja jäteveron osalta. Myönteistä on myös laajaan normienpurkuun tähtäävä toimintaohjelma. Tällä hetkellä Suomen valtion luottoluokitus on korkeimmalla mahdollisella tasolla, joten luottamus kykyymme asioiden hoitamiseen menestyksekkäästi on vahvaa. Lainarahoituksen korot ovat olleet historiallisen alhaisella tasolla jo pitkään, vaikkakin lainojen marginaaleissa on tapahtunut liikehdintää. Jos yleinen taloudellinen ilmapiiri jatkuu samanlaisena, ei merkittäviä muutoksia korkotasoon ole lyhyellä aikavälillä välttämättä odotettavissa. Työttömyyden arvioidaan pysyvän tänä ja ensi vuonna samalla noin 8 prosentin tasolla. Inflaatio pysynee melko maltillisella noin 2 prosentin tasolla myös ensi vuonna. Työmarkkinaratkaisujen osalta valtiovalta odottaa maltillisia lopputuloksia mikä olisi myös kuntien talouden suunnittelun näkökulmasta myönteistä. Tämän hetken näkemysten mukaan kuntien verotulojen kasvun kehitys vuodelle 2013 on noin 5 prosenttia, joka tuntuu melko suurelta kasvulta mutta jolle on olemassa solidit perusteet. Edempänä tässä tiedotteessa käydään yksityiskohtaisesti läpi kuntien verotulojen ennustetta tälle ja tuleville vuosille. Kuntien tilinpäätösten mukaan kuntatalous on ollut huonommassa kunnossa kuin aiemmin ajateltiin. Tilinpäätösennusteiden mukaan tämä oli jo helmikuussa nähtävissä. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate aleni 800 milj. euroa ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna Vuosikate ei riittänyt poistoihin 241 kunnan tilinpäätöksessä. Tuloksella mitattuna kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 360 milj. euroa negatiivinen. Vuoden 2012 tilinpäätösten ja helmikuun tilinpäätösennusteiden ero tuloksessa oli lopulta vain noin 10 M, ennustetarkkuus oli hyvällä tasolla. Tämän hetken näkymät tästä ja tulevasta vuodesta ovat erittäin huolestuttavat. Vuoden 2013 tulos olisi noin 430 milj. euroa negatiivinen ja vuonna 2014 tulos lähenisi jo noin -1 mrd. euroa. Selvitysmies Arno Miettisen esitys valtionosuusuudistuksen alustaviksi linjauksiksi valmistui Selvitysmiehen on määrä jättää lopulliset esityksensä vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntakohtaiset uuden järjestelmän mukaiset valtionosuuslaskelmat julkaistaan selvitysmiehen mukaan syys-lokakuussa Tämän hetken järjestelmän mukaiset valtionosuuslaskelmat päivitetään kesäkuussa. Tänä vuonna, talousarviovuotena sekä - suunnitteluvuosina on meneillään jopa historiallisen paljon suuria, suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ja muutoksia. Talousarviota suunnitellessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ottaen huomioon erit- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013 3

4 täin haasteellinen talousympäristö ja meneillään olevat uudistukset. Tähän tiedotteeseen on koottu hyviä ohjeita talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille verotuksen, valtionosuuksien sekä menojen kehityksen arviointiin. Kaikista näkyvissä ja näkymättömissä olevista muutosodotuksista ja uhkista huolimatta tulee laatia mahdollisimman hyvä ja ohjaava talousarvio tavoitteineen ja lukuineen. Aurinkoista kesää toivottaen! Ilari Soosalu johtaja, kuntatalous, p , Budjettikierros käynnistyy Kunnallistalouden ja - hallinnon neuvottelukunnan alaisuuteen on perustettu erillinen arviointijaosto tehtävänään arvioida valtion toimenpiteiden talousvaikutuksia nykyistä paremmin. Jaosto käynnistää työskentelynsä tulevana syksynä. Valtion kehyspäätöksen liitteenä olevassa Peruspalveluohjelmassa on linjattu maan hallituksen kuntapolitiikkaa vuosille Talouskehitys on kuitenkin jatkuvasti ollut ennusteita heikompi ja uusiin sopeutustoimiin on jouduttu. Tilanteen heikentyminen saattaa aiheuttaa paineita työllisyyttä edistäviin ratkaisuihin seuraavassa valtion budjettiesityksessä ensi vuodelle. Tiistaina pidettiin PPO-ministeriryhmän kokous, jossa Kuntaliiton näkemykset ensi vuoden valtion budjettivalmisteluun esitteli liiton hallituksen uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman. Liiton valtiovarainministerille esitetty muistio on liitteenä 1. Tämän jälkeen valtion budjetin valmistelu etenee seuraavasti: Kansantalousosasto, kuntaosasto ja vero-osasto toimittavat Peruspalvelubudjetin 2014 tekstiluonnokset budjettiosastolle. VM:n suhdannekatsaus VM:n sisäinen budjettiriihi 9.8. Kansantalousosaston uusi talousennuste, Kuthanek talousjaosto Talousjaoston laskentaryhmä, PPO-sihteeristö Ministeriöiden ja VM:n neuvottelut Kuthanek:n talousjaosto Kuthanek:n kokous, PPO-ministeriryhmän kokous Peruspalvelubudjetin valmistumisen viimeinen takaraja Maan hallituksen budjettiriihi 2.9. Ministeriöt kirjaavat budjettiriihimuutokset esityksiinsä Kuthanekin kokous - kuntiin vaikuttavat budjettilait Vuoden 2014 Valtion tulo- ja menoarvioehdotus annetaan eduskunnalle. Kuntia tullaan informoimaan budjettikierroksen tuloksista heti niiden valmistuttua. Lisätiedot: Reijo Vuorento, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

5 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,1 %. Työmarkkinajärjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen työmarkkinaratkaisuun, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisen sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy Valtiovalta on voimakkaasti vedonnut maltillisten työmarkkinaratkaisujen puolesta, joissa valitusta vaihtoehdosta riippuen ratkaisu saattaisi sisältää myös luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen perustemuutoksia sopimuskaudeksi. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Liitteessä 2 on esitetty tietoja ja valtiovarainministeriön ennusteita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen maaliskuussa julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosia Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013 5

6 koskevat luvut ovat valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaisemasta suhdannekatsauksesta. Katsaus on luettavissa valtiovarainministeriön internet-sivuilta osoitteessa: asiakohdassa ajankohtaista. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuonna 2012 Tilastokeskus julkaisi tarkennetut tiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa, kuten jo viime helmikuussa julkistetut tilinpäätösarviot antoivat aiheen olettaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna Uusien tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Myös kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintatuottojen suhteellinen kasvu jäi hitaammaksi (3,8 %) kuin toimintakulujen lisäys (5,3 %). Kuntien asukasluvun koon mukaan ryhmiteltyinä toimintakate kasvoi kaikissa ryhmissä nopeasti. Sen sijaan verorahoituksen (= verotulot + valtionavut) lisäys jäi lähes kaikissa ryhmissä vaatimattomaksi. Verorahoituksen kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikatteet alenivat jyrkimmin. Vaikka valtionosuuksien kasvu oli toimintakulujen muutoksen luokkaa, niin verorahoitus ei riittänyt kattamaan menojen kasvua. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Henkilöstömenojen lisääntymiseen (4,0 %) vaikuttivat ansiotasoindeksin kohoamisen ohella muun muassa vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen ripeästi (6,8 %). Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat myös nopeasti (6,5 %). Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut merkittäviä investointipaineita muun muassa terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Kuntien menojen kehitys Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien verotulojen kasvusta. Valtion osallistuminen henkilöstömenojen rahoitukseen valtionapuja lisäämällä ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin (2010=100) kohoamisen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti viime vuoden 3,6 prosentista ja olevan tänä vuonna 1,8 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän (negatiivisen) palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,1 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. On syytä korostaa, että luku on laskentatekninen oletus, eikä arvio ansiotasoindeksin muutoksen tasosta, joka seuraa mahdollisista 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

7 työmarkkinaratkaisuista. Kuntatalouden vaikea tilanne huomioon ottaen tämäkin taso on vähintään haasteellinen. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina Vuosia koskevat luvut perustuvat lähinnä kunta-alan palkkaratkaisuun, peruspalveluohjelmaan sekä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton arvioihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla ja ne sekä arviot vuodelle 2014 on esitetty Kuntatalous - tiedotteessa 1/2013 liitteessä 4. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille on esitetty oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Niihin voi olla tulossa muutoksia, jotka täsmentyvät ensi syksynä. Talousarvioiden laadinnassa voidaan tässä vaiheessa käyttää mainitussa liitteessä esitettyjä arvioita. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa (2,3 %). Ensi vuoden kustannustason muutos lienee tämän vuotuista hitaampaa, mutta kunta-alan kustannustason muutos vuonna 2014 riippuu olennaisesti vuoden 2014 palkkaratkaisusta sekä inflaatiosta. Liitteessä 6 on esitetty eräitä keskeisiä hinta- ja kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä sekä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton laatimia arvioita niiden kehityksestä vuosille Kuntien verotulot Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien tuloveron tilityksiä kasvattaa myös tilitystekninen muutos, jota selvitetään jäljempänä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia. Taantuman syveneminen ja työllisyyden arvioitua heikompi kehitys saattaa kuitenkin heikentää kunnallisveron kasvua. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta tasosta. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna näillä näkymin kuitenkin vain parisen prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Kunnallisveron Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013 7

8 kehitys riippuu osaltaan kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä veroperustemuutoksista, jotka toteutetaan ensi vuodelle. Mahdollisesti solmittavaan työmarkkinaratkaisuun saattaa liittyä muutoksia aiemmin toteutettuihin veroratkaisuihin, jotka vähentävät kuntien tuloveroa. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jakoosuus on ollut 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan noin 1,3 miljardia euroa eli lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille. Kompensointitavasta on esitys, joka tähtää täysimääräiseen kompensointiin. Tuonnempana on tarkasteltu jako-osuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tilitetään kunnille vuonna 2014 vajaat 1,4 miljardia euroa, jolloin suhteellinen lisäys on 3 %. Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä jako-osuuden vahvistamista yleisen taloudellisen kehityksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän vähän yli 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan nykyperustein kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne vaikuttavat lisäävästi vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiin. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna yhdeksän prosenttia. Kuntaliiton veroennustekehikko on päivitetty kesäkuussa. Päivityksessä on otettu huomioon valtiovarainministeriön uusi suhdanne-ennuste sekä verohallinnosta saadut ajankohtaiset tiedot verotilityksistä ja verovuoden 2012 verotustilanteesta. Päivityksessä on esitetty myös vuoteen 2017 ulottuvat arviot verotulojen kehityksestä. Liitteessä 4 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä ennusteet vuosille 2013 ja Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 5,5 % ja ensi vuonna 2,6 %. Liitteissä 5a ja 5b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta Vuotta 2012 koskevat laskelmat perustuvat ennakkotietoihin kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Vuosien tulos- ja rahoituslaskelma-arviot perustuvat edellä esitettyihin tietoihin ja näkemyksiin sekä peruspalveluohjelman laskelmiin sekä Kuntaliiton arvioihin. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

9 Tilastokeskuksen keräämät kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot ovat saatavissa nykyisin kuntakohtaisesti sekä kuntayhtymäkohtaisesti Tilastokeskuksen nettisivuilta seuraavasta osoitteesta: Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat talous- ja toimintatiedot (PxWeb-taulukot) [ Lisätiedot: Juhani Turkkila, p , Mikko Mehtonen p , (Kuntien talous ja toiminta) Verotus Alkuvuoden tilitysten kehityksestä Kuten kuntataloustiedotteessa 1/2013 kirjoitimme, niin alkuvuoden verontilitykset ovat olleet jonkin verran ennakoitua alempia. Suurimpana yksittäisenä tekijänä oli edelliseen verovuoteen (2012) kohdistuneiden verojen ennakoiden täydennysmaksujen edellistä vuotta huomattavasti alhaisempi taso. Huhtikuun tilityksissä lähtien edellisen vuosien verojen osuus tilityksistä on helmija maaliskuuta huomattavasti alhaisempi eikä niillä ole tulevina kuukausina enää huomattavaa merkitystä tilitysten kehitykseen. Huhtikuussa vuoden 2013 ennakoiden tilitykset nousivat koko kuntasektorilla vuoden takaisesta 0,9 % ja kuluvan vuoden ennakoiden osalta 2,4 %. Toukokuussa kunnallisveron tilitykset kasvoivat noin 5,2 % vuoden takaiseen verrattuna. Kuluvan vuoden ennakoiden osalta kasvua oli 4,8 %. Toukokuun tilitysten jälkeen kunnallisverojen kertymä vuoden alusta lukien on 0,4 % korkeampi kuin vuonna Kuluvan vuoden (2013) ennakoiden osalta kertymä on kuitenkin 2,7 % suurempi kuin viime vuonna. Edellisen verovuoden (2012) verojen osalta kertymä on yli 7 % alhaisempi kuin vastaavasti viime vuonna. Koko vuoden kertymän on arvioitu kuntasektorilla kasvavan noin 5,3 %, kun se toukokuuhun mennessä on ollut vain hienoisessa 0,4 %:n kasvussa. Kuluvan vuoden ennakkoverot ovat kuitenkin viime kuukausina kehittyneet suotuisasti. Verohallinnolta saatujen kesäkuun tilityksiä koskevien tietojen perusteella tilitykset kehittyvät kesäkuussa ennakoidusti. Kunnille tilitettävät kuluvan vuoden ennakot kasvavat noin 3,5 % vuoden takaisesta ja tilitykset yhteensä noin 3,7 %. Kunnallisveron tilitysten kertymä vuoden alusta lukien on kesäkuun tilitysten jälkeen 0,9 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kesäkuun tilitykset ovat kunnallis- ja yhteisöveron osalta huomioitu kesäkuussa julkaistavassa Veroennustekehikossa. Kuluvan vuoden ennakoiden osalta verotulojen tilitysten ennakoidaan koko vuoden osalta kasvavan noin 3,9 %. Vaikka edellisen vuoden verojen kehitys on alkuvuodesta ollut heikkoa, niin Verohallinnon ennakkotietojen perusteella loppuvuodesta tehtävät oikaisut ovat kuntien kannalta positiiviset. Edellisten vuosien perusteella voidaan todeta, että tiedot muuttunevat verovalmistelun edetessä siihen suuntaan, että oikaisu on lopulta pienempi, kuin päivättyjen ennakkotietojen perusteella näyttäisi. Jos oikaisut näyttävät kuitenkin muodostuvan lähes ennakkotietojen suuruisiksi, niin oikaisuja voidaan tehdä jo aiemmin syksyllä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013 9

10 Vuonna 2013 verotulojen kertymää kasvattaa myös tilitystekninen muutos, joka on huomioitu edellä mainituissa luvuissa sekä kesäkuussa julkaistussa Veroennustekehikossa. Verontilityslain 3 :n muutoksesta ja sen vaikutuksista on kerrottu tarkemmin seuraavaksi. Kuntien verontilitykset vuonna 2013 kasvavat noin 200 milj. euroa tilitysuudistuksen johdosta Verontilityslakia on muutettu siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaavat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina 14. kesäkuuta verontilityslain 3 :n muuttamisen siten, että tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä. Verohallinto tilittää verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tulee voimaan 31. elokuuta 2013 ja koskee siten jo kiinteistöveron ensimmäisen eräpäivän verojen tilityksiä syyskuussa. Kuntien tilitykset kasvavat muutoksen johdosta vuonna 2013 noin 200 miljoonalla eurolla, kun jäännösverojen tilitys aikaistuu tammikuulta 2014 joulukuulle Erä jakaantuu kuntien kesken vuoden 2012 valmistuneen verotuksen jälkeen voimassa olevien verovuoden 2012 jako-osuuksien mukaisesti. Käytännössä muutos pienentää tilitysviivettä eli maksun Verohallinnon tilille kirjaamisen ja maksujen verosaajalle tilittämisen välistä keskimääräistä aikaa. Kertymisjaksoista, verojen eräpäivistä sekä tilityksen ajankohdasta johtuen maksusuorituksen tilitysviive on saattanut olla lähes kaksi kuukautta. Esimerkiksi jäännösverojen ensimmäinen eräpäivä on sijoittunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien joulukuun alkuun ja toisen erän eräpäivä helmikuun alkuun. Koska jäännösverojen kertymisjakso on ollut kalenterikuukausi, on jäännösverojen ensimmäisen erän kertymisjakso päättynyt joulukuun lopussa ja toisen erän kertymisjakso helmikuun lopussa. Tämän vuoksi ensimmäisenä eräpäivänä maksetut jäännösverot on tilitetty veronsaajille muutokseen asti vasta tammikuun 28 päivä ja helmikuun eräpäivänä maksetut vasta maaliskuun 28 päivä. Vastaavasti kiinteistöveron eräpäivät ajoittuvat ensimmäisen erän osalta syyskuun puoleen väliin ja toisen erän osalta marraskuun alkupäiviin. Verovuoden 2013 eräpäivät ovat 16 päivä syyskuuta ja 4 päivä marraskuuta. Ensimmäisen erän eräpäivänä Verohallinnolle maksetut kiinteistöverot olisi tilitetty erityisestä kertymisjaksosta johtuen kunnille lokakuun 28 päivä, mutta uudistuksen seurauksena tilitys tapahtuu vuodesta 2013 alkaen jo syyskuussa. Muutos lisää siten lähinnä helmikuussa, syyskuussa ja joulukuussa tilitettäviä määriä. Toisaalta maaliskuun, lokakuun ja tammikuun tilitykset vähenevät vastaavasti. Maaliskuulta helmikuulle siirtyy tilitettäväksi pääosin luonnollisten henkilöiden jäännösveron toisen eräpäivän maksuja. Lokakuulta syyskuulle siirtyy kiinteistöveron ensimmäisen erän maksuja ja tammikuulta joulukuulle luonnollisten henkilöiden jäännösveron ensimmäisen eräpäivän maksuja. Lokakuulta siirtyy tilitettäväksi syyskuussa kunnille 500 miljoonaa euroa. Maaliskuulta siirtyy kunnille tilitettäväksi helmi-kuussa sekä tammikuulta tilitettäväksi joulukuussa noin 200 miljoonaa euroa. Tammikuulta joulukuulle siirtyvä erä, noin 200 miljoonaa euroa, lisää siis kuntien vuoden 2013 aikana kertyviä tilityksiä. Vastaavasti kyseinen erä vähentää kuntien tammikuun 2014 tilityksiä, mutta koska vastaava muutos tapahtuu aina tulevinakin vuosina, niin muutoksella ei ole vaikutusta tulevien vuosien tilitysten kokonaiskertymään. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

11 Vuoden 2014 veroperustemuutoksista ja niiden kompensoimisesta kunnille Hallitus on tehnyt kevään 2013 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Tuloverotukseen vuodelle 2014 tulossa olevien veroperustemuutosten on arvioitu vähentävän kunnallisverotuottoa noin 100 miljoonaa euroa, joka on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuden lisänä. Kiinteistöverotukseen vuodelle 2014 tulossa olevien veroperustemuutosten on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja noin 100 miljoonaa euroa. Kiinteistöveromuutoksen suhteellinen vaikutus vaihtelee kunnittain riippuen kunnan rakennuskannan ikärakenteesta ja maapohjan arvostuksen tasosta. Päätettyjen toimenpiteiden rakenne on maapohjaan liittyvien korotusten osalta jonkin verran muuttunut Kuntataloustiedotteessa 1/2013 kerrotusta. Tarkempia tietoja kyseisten muutosten sisällöstä ja alustavia laskelmia muutosten kuntakohtaisista vaikutuksista ja kompensaatioiden määristä on esitelty tarkemmin Kuntaliiton internet-sivuilla: -> Asiantuntijapalvelut -> Kuntatalous -> Verotus -> Veroperustemuutokset Sivustolla on käyty läpi muutosten sisältöä ja lisäksi liitteenä olevassa Exceltiedostossa on laskelmia veroperustemuutoksiin liittyen. Ensimmäiselle välilehdelle on koottu veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin. Toisella välilehdellä on alustava kuntakohtainen laskelma muutosten vaikutuksista kunnallisveroon ja siten kunnalle valtionosuuksien lisänä kompensoitavasta määrästä tältä osin. Kolmannella välilehdellä on alustavat kuntakohtaiset arviot kiinteistöveroon vuonna 2014 tulossa olevien muutosten vaikutuksista. Veroperustemuutosten vaikutusarviot ja sitä kautta kuntakohtaiset laskelmat tarkentuvat syksyllä, kun vuoden 2012 kunnallisverotus (marraskuu) ja vuoden 2013 kiinteistöverotus (syys- lokakuu) valmistuvat. Edellä mainittujen linjausten lisäksi valmisteilla on muutoksia koskien rakentamattoman rakennusmaan verotusta pääkaupunkiseudulla ja tuulivoimaloiden arvostamista kiinteistöverotuksessa vuodesta 2014 alkaen. Asiaan liittyvä lakiesitys HE 76/2013 annettiin eduskunnalle Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolain säännöksiä, jotka velvoittavat 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntaa määräämään rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään 1,5 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeamman kiinteistöveroprosentin. Enimmäismäärä olisi nykyiseen tapaan 3 prosenttia. Lisäksi laista poistettaisiin säännökset, joiden nojalla mainitut kunnat voivat jättää kantamatta korotettua kiinteistöveroa rakennuspaikalta, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan rakennuspaikkaan, jolla sijaitsee omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus. Varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia muutettaisiin siten, että kiinteistön verotusarvoa koskeviin säännöksiin lisättäisiin säännökset tuulivoimalaitosrakennelman jälleenhankinta-arvosta tehtävästä ikäalennuksesta ja verotusarvon vähimmäismäärästä. Ikäalennus olisi 2,5 prosenttia tuulivoimalarakennelmiin nykyisin sovelletun kymmenen prosentin sijasta. Käytössä olevan tuulivoimalan rakennelmien verotusarvoksi katsottaisiin vähintään 40 prosenttia jälleenhankinta-arvosta nykyisen 20 prosentin sijasta. Lisäksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutettaisiin siten, että Verohallinto voisi antaa kunnan viranomaisille nykyistä kattavammat tiedot kiinteistöistä ja kiinteistöverotuksen perusteista. Tiedot voitaisiin antaa kunnan rekisterien ylläpitoa ja veronsaajien oikeudenvalvontaa varten. tietojen luovutusta Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

12 koskevin osin muutos tulisi voimaan jo vuonna 2013 ja koskisi kiinteistöverotuksen päättymisen jälkeen syksyllä 2013 kunnille annettavia tietoja. Yhteisöveroon vaikuttavista muutoksista ja niiden kompensoinnista Arviot yhteisöverotukseen kehysriihessä päätettyjen muutosten vaikutuksista ja niiden kompensoinnista kunnille ovat tarkentuneet aiemmasta. Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Hallituksen kehysriihessä päätettiin myös toimista joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten ns. T&K vähennys sekä tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 2015 sijaan vuoden 2014 loppuun, joka lisää yhteisöveron tuottoa vuonna 2015 aiempaan verrattuna. Lisäksi on päätetty, että yritysten edustuskulut ovat vuodesta 2014 alkaen kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia verotuksessa nykyisen 50 % vähennyskelpoisuuden sijaan. Vuodesta 2014 alkaen pitkäaikaisten poistojen poistojärjestelmä muutetaan hyödykekohtaiseksi ja yritysten korkovähennyksien vähennysoikeutta rajoitetaan aiemmin päätettyä enemmän. Näillä muutoksilla on verotuottoa lisäävä vaikutus vuodesta 2014 alkaen. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Valtiovarainministeriön alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 2014 tulisi kyseisten muutosten jälkeen 34,86 % ja vuodelle ,85 %. Laskelmat tarkentuvat syksyllä, kun kaikkien muutosten sisältö ja siten vaikutusarviot ovat tarkemmin selvillä ja vuoden 2014 yhteisöveroennusteet on päivitetty. Oikeuskäytäntöä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotuksesta Korkein hallinto-oikeus antoi kaksi vuosikirjaratkaisua (KHO:2013:39 ja KHO:2013:40) koskien terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotusta. KHO ratkaisi samassa yhteydessä myös kaksi muuta terveydenhuollon palvelujen verollisuutta koskevaa tapausta. KHO:n julkaisemattomien päätösten perusteella vastaavien palvelujen myynnin verottomuutta sovelletaan myös kunnille ja kuntayhtymille myytäviin palveluihin. Kaikissa nyt ratkaistuissa tapauksissa hoitopalveluja antavat henkilöt olivat rekisteriin merkittyjä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, mutta palveluja eteenpäin myyvillä yhtiöillä ei ollut lupia tapauksissa ratkaistavina olevien palvelujen osalta. Päätökset laajentavat terveydenhuollon arvonlisäverottomuuden soveltamisalaa aiempaan oikeus- ja verotuskäytäntöön verrattuna. Verohallinto valmistelee uutta ohjeistusta terveyden ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta, jossa päätösten vaikutukset on huomioitu. Terveydenhoitopalveluja suorittavien lääkärien työvoiman vuokraukseen liittyvä tulkinta muuttui KHO:n päätös 2013:39 liittyen työvoiman vuokraukseen terveydenhoitoalalla muutti KHO:n aikaisempaa kantaan (KHO T 1043). Verohallinnon tulkinnan mukaan uusi päätös muuttaa terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverokohtelua koskevan Verohallinnon ohjeen tulkintoja terveydenhuoltohenkilöstön vuokrauksesta terveydenhuoltoalalla. Verohallinto valmistelee uutta ohjeistusta asiasta. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

13 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko A Oy:n suoritettava arvonlisäveroa ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettujen lääkäripalvelujen myynnistä B Oy:lle tämän ylläpitämässä toimintayksikössä kunnan terveyskeskuksessa, kun B Oy myi nämä palvelut edelleen kunnalle osana tuottamaansa palvelukokonaisuutta. A Oy:n palveluksessa olevat terveydenhoitopalveluja suorittavat lääkärit olivat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittyjä laillistettuja ammattihenkilöitä. Kun otettiin huomioon arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY verosta vapautettuja terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myyntiä koskevat säännökset, niiden tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä palvelujen luonne ja tarkoitus, A Oy:n tuottamia ja B Oy:lle myymiä lääkäripalveluja pidettiin arvonlisäverolaissa ja -direktiivissä tarkoitettuina verosta vapautettuina terveyden- ja sairaanhoitopalveluina. A Oy:n ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa kysymyksessä olevien lääkäripalvelujen myynnistä B Oy:lle. Osakeyhtiön osakkaan tuottama psykologinpalvelu arvonlisäverotonta terveydenhoitopalvelua Päätöksessä KHO:2013:40 oli kyse osakeyhtiön osakkaan tuottamien psykologipalvelujen myymisestä. Verohallinto ja hallinto-oikeus olivat katsoneet psykologin tuottamat palvelut verollisiksi, koska yhtiöllä ei ollut lupaa yksityisten terveydenhuollon palvelujen myymiseen. A Oy oli vuosina myynyt muun toimintansa ohella pääosakkaansa B:n suorittamia psykologin palveluja. B oli koulutukseltaan psykologi ja hän oli ollut tuona aikana merkittynä yksityisten palvelujen antajien rekisteriin itsenäisenä ammatinharjoittajana psykologin toiminnasta. KHO piti A Oy:n pääosakkaan B:n tuottamia psykologin palveluja arvonlisäverolaissa ja -direktiivissä tarkoitettuina verosta vapautettuina terveyden- ja sairaanhoitopalveluina, koska kysymys oli sellaisesta terveydenhuollon ammattihenkilön eli B:n antamasta hoidosta, joka harjoitti toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla ja joka oli lain nojalla rekisteröity. Merkitystä ei ollut sillä, että A Oy:llä ei ollut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 :ssä tarkoitettua lupaa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. A Oy:n ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa B:n suorittamista psykologin palveluista. Toimivallan siirtyminen Verohallinnolle kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa Toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisesta siirtyi alkaen Verohallinnolle, jollei kunta tehnyt ilmoitusta Verohallinnolle ratkaisuvallan pidättämisestä itsellään. Ratkaisuvallan siirto on määräaikainen ja koskee ajalla tulleita verosta vapauttamista koskevia hakemuksia. Kunnat, jotka ovat pidättäneet ratkaisuvallan kunnallis- ja/tai kiinteistöverosta vapauttamisessa aikavälillä saapuvien hakemusten osalta on luetteloitu vero.fi -sivuilla Verohallinnon ohjeessa Kunnallis- ja/tai kiinteistöverosta vapauttamisessa ratkaisuvallan pidättäneet kunnat. Sekä kunnallis- että kiinteistöverosta vapauttamisessa ratkaisuvallan pidättäneitä kuntia on yhteensä 73 kpl. Pelkästään kunnallisverosta vapauttamisessa ratkaisuvallan pidätti ainoastaan yksi kunta. Kiinteistöverosta vapauttamisen osalta ratkaisuvallan pidätti puolestaan yhdeksän kuntaa. Verosta vapauttamista koskevan asian ratkaisemista varten kunnalla on oikeus saada pyynnöstä tarvittavia tietoja Verohallinnosta. Kunnan on lähetettävä tekemänsä verosta vapauttamista koskevan päätöksen kopio Verohallintoon toimeenpanoa varten Länsi-Suomen veronkanto- ja perintäyk- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

14 sikköön osoitteeseen: Länsi-Suomen veronanto- ja perintäyksikkö, PL 927, Turku. Verohallinto lähettää kunnallisveroa ja kiinteistöveroa koskevan päätöksensä tiedoksi asianomaiseen kuntaan. Verohallinnon tekemät kunnallisveroa ja kiinteistöveroa koskevat päätökset tilastoidaan Verohallinnossa kappalemäärin myönteisten ja kielteisten ratkaisujen osalta verolajeittain kuntakohtaisesti. Kunnallisverosta ja kiinteistöverosta myöntämänsä vapautukset Verohallinto tilastoi euromäärin verolajeittain kuntakohtaisesti. Seuraavan kerran kunta voi pidättää ratkaisuvallan itsellään koskien ajanjaksoa Verohallinto antaa päätöksen ilmoitusmenettelystä ja sen ajankohdasta hyvissä ajoin ennen seuraavaa ilmoitusajankohtaa. Lisätiedot: Jukka Hakola, p , Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kaikkien laskennallisten valtionosuuksien maksatus tapahtuu yhdistettynä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuus 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 31,42 30,96 - kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 001, ,92 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 - kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 364,63 357,44 Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p , Heikki Pukki, p , Jan Björkwall, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

15 Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Alustavat laskelmat vuoden 2014 valtionosuuksista on julkaistu Kuntaliiton internet-sivuilla. Laskelmia on päivitetty Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat kuntakohtaiset laskelmat vuoden 2014 valtionosuusrahoituksesta FCG:n talous- ja veroennustepäivillä ja internet-sivuillaan Kuntaliiton alustavat laskelmat sisältävät ennakkotiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta. Taloussuunnittelua tehtäessä kaikki edellä mainitut erät tulee ottaa huomioon vuoden 2014 valtionosuusrahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa. Alustavat valtionosuuslaskelmat löytyvät osoitteesta > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuuslaskelmat > Valtionosuudet vuonna 2014 Huhtikuussa julkaistuissa laskelmissa on otettu huomioon mukaiset väestötiedot ja eräät muut määräytymisperustetiedot, arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus 2,4 %), alustava tieto verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta ja jäteveron tuoton siirto kunnille. Lisäksi alustavissa laskelmissa on otettu huomioon hallituksen vuosien 2012 ja 2013 kehysriihipäätökset vuotta 2014 koskevista valtionosuusleikkauksista. Vuodelle 2014 kohdistuva valtionosuusleikkaus on yhteensä 362 milj. euroa:» Kehysriihen 2012 päätös vuodelle 2014: -125 milj. euroa» Kehysriihen 2013 päätös vuodelle 2014: -237 milj. euroa Vuoteen 2014 kohdistuvan leikkauksen vaikutus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri, -67 /asukas (sisältyy alustaviin laskelmiin). Laskelmia on päivitetty erityisesti verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen ja veromenetysten kompensaatioiden (sisältyy erään valtionosuuteen tehtävät lisäykset). Kevään ja alkukesän 2013 aikana julkaistuissa vuoden 2014 laskelmissa ei ole vielä otettu huomioon kaikkia määräytymisperustetietoja, vaan ne päivittyvät syksyn 2013 aikana. Laskelmissa ei ole myöskään otettu huomioon kaikkia kunnille lailla säädettyjen uusien ja laajenevien tehtävien vaikutuksia vuoden 2014 valtionosuuteen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen maaliskuun 2013 kehysriihen päätös jatkaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista rahoitusta koskevaa indeksikorotusten jäädyttämistä myös vuoden 2014 osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloussuunnittelua tehtäessä keväällä ja kesällä 2013 paras arvio opetustoimen rahoituksen tasosta vuodelle 2014 on säilyttää rahoituksen taso samana kuin vuonna Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

16 Kuntaliiton arvio valtionosuusprosenteista ja kunnan omarahoitusosuudesta vuonna 2014 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) valtionosuusprosentti (%) 30,96 29,53 - kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 136, ,21 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 - kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 357,44 357,44 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (halke) linjasi valtionosuusuudistusta selvitysmies Arno Miettisen helmikuisen esityksen pohjalta Valtionosuusuudistuksen selvitysmies Arno Miettinen jätti esityksensä valtionosuusuudistuksen alustaviksi linjauksiksi Näiden linjausten pohjalta hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä vahvisti Valtionosuusuudistus hankkeen pääperiaatteet jatkotyön pohjaksi. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan pääperiaatteiden myötä uudesta järjestelmästä muodostuu kannustava ja selkeä. Tavoitteena on myös poistaa kuntaliitosten esteet. Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Halken linjausten mukaan valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä. Nykyinen taajamarakennekriteeri korvataan työpaikkaomavaraisuuskriteerillä. Vieraskielisten määräytymisperuste laajennetaan koskemaan koko väestöä. Halken linjausten mukaan kustannustenjaon tarkistuskäytäntö säilytetään osana järjestelmää. Tavoitteena on siirtyä kustannustenjaon tarkistuksessa nykyistä nelivuotistarkistusta tiheämpään tarkistusajanjaksoon. Selvitysmiehen esitti helmikuussa, että toisen asteen koulutuksen (lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus) rahoitus yhdistetään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Tämä tarkoittaisi luopumista ylläpitäjien yksikköhintarahoituksesta. Toisen asteen rahoitusjärjestelmän tulevaisuus ei kuitenkaan ratkennut halken toukokuisten linjausten myötä, sillä ministeriryhmä ei ottanut kantaa toisen asteen koulutuksen rahoituksen tulevaisuuteen. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen kutsui valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Rauman kaupunginjohtajan, valtiotieteen kandidaatin Arno Miettisen. Selvitysmiehen on määrä jättää lopulliset esityksensä vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Selvitysmieheltä saatujen tietojen mukaan kuntakohtaiset uuden järjestelmän mukaiset valtionosuuslaskelmat julkaistaan syys-lokakuussa Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

17 Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen vuonna 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta valtion talousarvion rajoissa kunnan poikkeuksellisista ja tilapäisistä taloudellisista vaikeuksista johtuen. Korotuksen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi. Kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuonna 2013 on haettavissa mennessä. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen on vuonna 2013 käytettävissä 20 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö on lähettänyt kunnan- ja kaupunginhallituksille päivätyn kirjeen aiheesta (VM/922/ /2013). Valtiovarainministeriön kirje ja ohjeet harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakemisesta löytyvät netistä seuraavasti: valtiovarainministeriön verkkosivuilta osoitteesta > Kunta-asiat > Kuntatalous > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kuntaliiton internet-sivuilta osoitteesta > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Hakemuksia koskeviin kysymyksiin ministeriössä vastaavat neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, p ja finanssineuvos Rainer Alanen, p Kopio hakemuksesta pyydetään toimittamaan Suomen Kuntaliittoon osoitteella Suomen Kuntaliitto, PL 200, Helsinki. Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p , Työnantajan omavastuumaksu myös työttömyyspäivärahamenosta Työttömyysvakuutusrahasto on vuodesta 2009 alkaen määrännyt ja perinyt työnantajilta työttömyysturvan omavastuumaksuja lisäpäivärahamenon kattamiseksi. Vuodesta 2013 alkaen Työttömyysvakuutusrahasto perii työnantajilta omavastuumaksuja myös työttömyyspäivärahamenosta. Työnantajalta peritään omavastuumaksu työttömyyspäivärahamenosta tilanteissa, joissa työntekijän irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu, mutta hänen oikeutensa työttömyysturvan lisäpäiviin ei ehdi alkaa ennen 63 vuoden täyttämistä tai henkilön eläkkeelle siirtymistä 62 vuotta täytettyään. Omavastuumaksu työttömyyspäivärahamenosta peritään työnantajalta irtisanotun henkilön täytettyä 63 vuotta. Omavastuumaksun perusteena on se ansiopäivärahan suuruista etuusmenoa vastaava määrä ajalta, jolta irtisanotulle työntekijälle on Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

18 maksettu työttömyysetuutta työsuhteen päättymisestä siihen saakka, kun hän täyttää 63 vuotta tai on siirtynyt vanhuuseläkkeelle 62 vuotta täytettyään. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu koskee työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää työntekijän eläkelaissa säädetyn palkkakertoimella vuosittain tarkistetun alarajan. Vuonna 2013 palkkasumman alaraja on euroa. Alarajalta omavastuuaste kasvaa palkkasumman kasvaessa enintään 80 prosenttiin. Omavastuumaksu kirjataan muihin henkilöstökuluihin tilille Työttömyysvakuutusmaksut (Tililuettelomalli tili 4160) tai, jos määrä on olennainen ja/tai maksua halutaan seurata erikseen, se voidaan myös kirjata omalle tilille samassa tiliryhmässä. Lisätietoja työttömyysturvan omavastuumaksusta, esimerkkejä maksun määräytymisestä, yhteystiedot sekä omavastuumaksulaskuri löytyvät Työttömyysvakuutusrahaston internet-sivuilta osoitteesta kohdasta Työnantajan omavastuumaksu. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p , Sari Korento, p , Marja-Liisa Ylitalo, p , Tilastokeskus on avannut kuntakohtaiset talous- ja toimintatiedot Tilastokeskus tarjoaa kuntakohtaiset tiedot kuntien talous- ja toimintatilastosta omilla internetsivuillaan. Aiemmin tiedot olivat saatavilla vain koko maan tasolla ja kuntakohtaiset tiedot löytyivät maksullisista tietokannoista. Nyt avatuista tietokannoista on saatavilla muun muassa kuntakohtaiset käyttökustannukset tehtävittäin, investoinnit, liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat sekä muut talous- ja toimintatilastossa kerätyt tiedot (pl. taulukko-41). -> Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat talous- ja toimintatiedot (PxWeb-taulukot) Tilaston keräämiseen käytettyä työtä vastaan (tiedonantorasite) kuntien kannattaisi käyttää tilastossa kerättyjä tietoja entistä enemmän hyväkseen. Kerättyjä tietoja on myös jatkojalostettu Kunnat.netin tilastotuotteet -sivulla sekä kuntatalousyksikön tilastotuotteissa. Lisätiedot: Mikko Mehtonen, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

19 Lastensuojelun ja Työvoimapalvelujen vaikuttavuusmittarit Kuntaliitossa on käynnistynyt vuoden 2013 alussa kaksi tutkimusprojektia, joissa selvitetään kuntien tarjoamien palveluiden vaikuttavuutta. Tutkimuksen kohteena ovat lastensuojelu ja pitkäaikaistyöttömien työvoimapalvelut. Vaikuttavuutta arvioidaan projekteissa laadittavien mittareiden avulla, jotka kuvaavat asiakkaan toimintakykyä. Keräämällä asiakaskohtaista tietoa kahdelta eri ajankohdalta mukana olevista pilottikunnista voidaan tarkastellaan asiakkaiden toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi kerätään tietoa asiakkaiden saamista palveluista ja elämäntilanteeseen vaikuttavista taustatekijöistä. Tämän aineiston avulla pyritään arvioimaan, onko palveluilla saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia asiakkaan elämäntilanteessa. Tarkoitus on, että vaikuttavuusmittaria voidaan käyttää tutkimuksen lisäksi myös asiakastyön välineenä palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluohjauksessa. Lisäksi vaikuttavuustietoja voidaan käyttää organisaation ohjauksen ja päätöksenteon tukena. Lisää tietoa Vaikuttavuusmittariprojekteista löydät seuraavasti netistä: Lastensuojelun vaikuttavuusmittari tutkimusprojektin nettisivut: > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Tuottavuus > Vaikuttavuus > Lastensuojelun vaikuttavuusmittarit Työvoimapalvelujen vaikuttavuusmittariprojektin nettisivut: > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Tuottavuus > Vaikuttavuus > Työvoimapalvelujen vaikuttavuusmittarit Lisätiedot: Mikko Mehtonen, p , Elina Aaltio, p , Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Kuntatalousyksikössä ylläpidettävää kuntien talouden tunnuslukuaikasarjaa päivitetään kesäkuussa Tilastokeskuksen keräämillä vuoden 2012 tilinpäätöstiedoilla. Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Tiedot perustuvat pääosin kuntien tilinpäätöstietoihin. Tiedosto sisältää valmiita tulostusmalleja, joissa esitetään kunnan tiedot verrattuina koko maan, maakunnan sekä saman kokoluokan kuntien tietoihin. Vaihtoehtoisesti voidaan maakunta ja/tai kokoluokka korvata vertailukunnalla. Perustaulukoiden lisäksi tiedosto sisältää kuvioina mm. kuntien toimintakatteet, käyttötalouden palkat, maksuun pantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, verotulot verolajeittain, käyttötalouden valtionosuudet, vuosikatteet, vuosikatteet prosentteina poistoista, tilikauden tulos, investointien omahankintamenot, rahavarat, kassan riittävyyden, lainakannan, lainanhoitokulut, Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

20 omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaisuuden, taseen mukaisen yli- tai alijäämän, tulorahoitusjäämän sekä toiminnan ja investointien rahavirran. Kuntakonserneista tunnuslukutiedostossa on esitetty lainakanta, omavaraisuusaste sekä kertynyt yli-/alijäämä. Kuntakonsernien tiedot vuodelta 2012 päivitetään marras-joulukuussa. Sovelluksen tietosisältö on esitetty liitteessä 7. Palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava sovellus toimii samalla periaatteella kuin kuntien talouden tunnuslukutiedosto. Tässä vaiheessa tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Vuoden 2012 tiedot saadaan marrasjoulukuussa, kun Tilastokeskus julkistaa tehtäväkohtaisia menoja kuvaavat tiedot. Tiedosto sisältää kuvioina mm. seuraavat nettokäyttökustannukset: käyttökustannukset yhteensä (pl. liiketoiminta), sosiaali- ja terveystoimi, lasten päivähoito, vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu, muut vanhusten ja vammaisten palvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, opetus- ja kulttuuritoimi, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuritoimi yhteensä, urheilu ja ulkoilu, kirjasto, yhdyskuntapalvelut yhteensä, liikenneväylät sekä palo- ja pelastustoimi. Koko tietosisältö on esitetty liitteessä 8. Molemmat tiedostot on esitetty vuoden 2013 kuntajaolla, mutta vuoden 2013 liitoksissa mukana olleita kuntia voidaan tarkastella myös erillisinä kuntina. Tiedostoja voi tilata sähköpostilla Maija Ylöseltä osoitteella maija.ylonen(at)kuntaliitto.fi. Tilauksesta tulee ilmetä laskutusosoite. Tiedosto toimitetaan vastauslähetyksenä sähköpostin liitteenä. Yhden sovelluksen hinta on kunnille alv. Kunnille, jotka tilaavat molemmat sovellukset hinta on alv. Hintoihin sisältyvät myös vuoden 2013 lopussa tehtävät päivitykset. Lisätiedot: Heikki Pukki, p , Jan Björkwall, p , Benjamin Strandberg, p , Palvelusähköposti Kuntatalous käytettävissä Palvelemme kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä ensisijaisesti talouteen liittyvissä asioissa. Suosittelemme esittämään talouteen liittyvät kysymykset palvelusähköpostiimme osoitteeseen kuntatalous(at)kuntaliitto.fi Palvelusähköpostilla pyrimme varmistamaan mahdollisimman laaja-alaisen vastauksen kokoamalla tarvittavan asiantuntemuksen Kuntaliitosta. Näin saamme myös arvokasta tietoa kuntien ajankohtaisista kysymyksistä ja kehittämistarpeista mm. edunvalvontatyötä sekä palvelujemme kehittämistä varten. Asiantuntijamme sähköpostit ovat edelleen käytettävissä. Voit tutustua yksikkömme asiantuntijoihin osoitteessa: Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p , Riitta Nevasola, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

21 Perus- ja viivästyskorko Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,50 prosenttia ajalle Peruskorko on ajalla ollut 0,75 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euribor-korkojen keskiarvosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Viivästyskorko Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on ollut 1,0 prosenttia. Viivästyskorko samana ajanjaksona on siten ollut 8,0 prosenttia. Suomen Pankki ilmoittaa viivästyskoron määrittämisessä käytettävän viitekoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on nyt Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Tiedon viivästyskorosta ajalle saa heinäkuun alkupuolella nopeimmin Suomen Pankin internet-sivulta, osoitteesta: asiakohdasta korot. Koroista tiedotetaan myös tiedotusvälineissä. Lisätiedot: Jari Vaine, p , Kuntamarkkinat Kuntaliitto ja Kuntalehti järjestävät jokavuotisen huippufoorumin Kuntamarkkinat Tänä vuonna tapahtuma toteutetaan jo 20. kerran Kuntatalossa. Lisätietoa ja tapahtuman ohjelma on verkossa osoitteessa Tilaisuuksiin ei ole ennakkoilmoittautumista vaan paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Varaa päivät kalenteriisi ja rekisteröidy kävijäksi osoitteessa Voit tulostaa kutsukortin itsellesi valmiiksi jo nyt! Kuntatalousyksikön ohjelma Kuntamarkkinoilla Talouden näkymät seminaari, ke klo , iso luentosali Tietoiskut keskiviikkona kokoustila B 3.8. (3. krs) /Peruspalveluohjelma ja Talousarvioesitys 2014, budjettiriihen tulemat / Reijo Vuorento, apulaisjohtaja / Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja vuoden 2014 valtionosuudet / Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

22 / Hyvä velka, paha velka? / Jari Vaine, rahoitusalan erityisasiantuntija / Kuntatuottavuus ja rakenteet - löytyykö skaalaetuja? / Mikko Mehtonen, erityisasiantuntija / Vaikuttavuuden mittaus - esimerkkeinä lastensuojelu ja työvoimapalvelut / Elina Aaltio, projektitutkija ja Mikko Mehtonen, erityisasiantuntija / Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertymi- nen / Jukka Hakola, veroasiantuntija / Veroennustekehikon uudet tuulet / Benjamin Strandberg, avustava asiantuntija / Kuntalain talouden ja tarkastuksen sääntelytarpeet / Anneli Heinonen, kehittämispäällikkö / Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet / Sari Korento, kehittämispäällikkö Tietoiskut torstaina 12.9, kokoustila B 3.8. (3. krs) / Peruspalveluohjelma ja Talousarvioesitys 2014, budjettiriihen tulemat / Reijo Vuorento, apulaisjohtaja / Kuntalain talouden ja tarkastuksen sääntelytarpeet / Anneli Heinonen, kehittämispäällikkö / Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet / Sari Korento, kehittämispäällikkö / Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen/jukka Hakola, veroasiantuntija / Veroennustekehikon uudet tuulet / Benjamin Strandberg, avustava asiantuntija / Hyvä velka, paha velka? / Jari Vaine, rahoitusalan erityisasiantuntija / Kuntatuottavuus ja rakenteet - löytyykö skaalaetuja?/ Mikko Mehtonen, erityisasiantuntija / Vaikuttavuuden mittaus - esimerkkeinä lastensuojelu ja työvoimapalvelut / Elina Aaltio, projektitutkija ja Mikko Mehtonen, erityisasiantuntija / Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja vuoden 2014 valtionosuudet / Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Lämpimästi tervetuloa Kuntamarkkinoille! 22 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2013

23 Muistio 1 (5) Kuntataloustiedote 2/2013, liite 1 Dnro 2438/90/ Peruspalveluohjelman ministerityöryhmä Valtiovarainministeriö Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän kokous Suomen Kuntaliiton näkemyksiä Valtion talouden suurimmat menoleikkaukset kohdistuvat kuntasektorille. Hallitusohjelmassa (2011) päätetyn 631 miljoonan euron tilapäisen leikkauksen lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on leikattu niin 2012 kuin vuoden 2013 kehyspäätöksillä siten, että lisäleikkaukset merkitsevät peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten kohoamista yhteensä 1,4 miljardiin euroon vuonna 2017 (kuvio 1). Valtionosuuksiin kohdistuva leikkaus on reilusti yli puolet valtion päättämien menoleikkausten yhteismäärästä. Leikkaukset aiheuttavat laskennallisesti noin 1,4 veroprosenttiyksikön korotuspaineen kunnallisverotukseen vuoden 2015 tasossa. Peruspalvelujen valtionosuusleikkauksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa valtionosuutta alennetaan kehyskaudella. Vuoden 2012 kehyspäätöksen mukaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytettiin vuodeksi Vuoden 2013 kehyksissä päätettiin indeksin jäädyttämisestä myös vuodeksi 2014 (kuntavaikutus -54 milj. euroa). Leikkaukset kiristävät kunnallisverotusta, nopeuttavat kuntien velkaantumista ja uhkaavat heikentää kuntapalvelujen saatavuutta ja lainmukaisten palveluiden järjestämistä, esimerkiksi perusopetus, lasten päivähoito ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Leikkaukset eivät paranna julkisen talouden tilannetta, vaan siirtävät vaikeat säästöpäätökset kunnanvaltuustojen harteille. Vaikka julkisen talouden vakauttaminen on tärkeä asia, ovat näin suuret kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvat leikkaukset kohtuuttomia. Kuvio 1. Hallitusohjelman (2011) ja kehysriihien (2012 ja 2013) vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn , fax fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi