01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Transkriptio

1 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero, pääomatulovero sekä rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero. Ennusteen perusteena on viimeisimmän valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2009 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden veroista on laadittu ottaen huomioon veronalaisten tulojen kehityksestä, vuosien 2010 ja kertymätiedot sekä veroperustemuutokset vuosina Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys 2010 Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä ½ ½ ½ palkkatulot eläketulot Pääomatulot 1), mistä ½ ½ luovutusvoitot ½ ½ osinkotulot ½ Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Vuonna palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 4 %, ja työllisyyden arvioidaan paranevan henkilötyövuodella. Eläketulojen arvioidaan puolestaan kasvavan 7 % vuonna. Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 3,6 % ja eläkeläisten lukumäärän kasvavan noin 1,7 % vuonna. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperikaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Talouskriisin seurauksena luovutusvoitot alenivat noin kolmanneksella vuosina 2008 ja Vuoden 2010 verotuksesta saatujen ennakkotietojen perusteella luovutusvoittojen arvioidaan kasvaneen lähes 35 % vuonna Vuonna luovutusvoittojen arvioidaan pysyvän suunnilleen vuoden 2010 tasolla, ja vuonna niiden taan hieman kasvavan. esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä Ansiotuloveroperusteisiin tehdään 2,5 prosentin tarkistus, jolla pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla. Lisäksi pienten työtulojen verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä. Kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan. Pääomaverokantaa korotetaan 28 prosentista 30 prosenttiin ja pääomatulovero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % pääomatulojen euroa ylittäviltä osin. Yhteisetuuksien verokantaa nostetaan 26 prosentista 30 prosenttiin. Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajataan siten, että vuonna vähennyskelpoista on 85 %, vuonna %, ja vuonna % asuntolainan koroista. Listautumattomien yritysten verovapaan pääomatulo-osingon enimmäismäärä alennetaan eurosta euroon. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää pienennetään. Luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennyksen määräaikaa jatketaan vuodella. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukien (ns. Kemera-tuki) verovapaus poistetaan. Niin sanotun avainhenkilölain eli ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (1551/1995) voimassa oloa jatkettaisiin neljällä vuodella. Muutosten vaikutus valtion tuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennyksen korotuksella ei ole vaikutusta valtion verotuottoihin. 1) Pääomatulojen osalta myös vuoden 2010 luvut ovat ita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna vuoden talousarvioon verrattuna ja vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuonna vuositaso Ansiotason nousua kompensoiva tarkistus veroperusteisiin Työtulovähennyksen kasvattaminen Pääomatuloverotuksen kiristäminen Listaamattomien yritysten jakaminen osinkojen verotuksen kiristäminen Asuntovelan korkovähennysoikeuden rajaaminen ) Kotitalousvähennyksen supistaminen Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukien verovapauden poistaminen 2 5 Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Verovuosina 2010 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2008 toteutuma toteutuma ennakkotieto Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetyistä veroista. Suurin osa verovuoden verosta kertyy saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Seuraavana vuonna kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösverosta. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen maksettavat ennakonpalautukset. Kertyneet verot tilitetään veronsaajille kuukausittain. Tilitys on verovuosikohtaista, ja veronsaajien osuudet ansioja pääomatuloveroista (jako-osuudet) vahvistetaan kullekin verovuodelle erikseen. Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 485 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 402 Yhteensä Tuloarvion merkittävimmät riskit liittyvät pääomatuloeseen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin. Pääomatulot, etenkin luovutusvoitot, reagoivat 2) Kun muutos täysimääräisesti voimassa vuonna 2014 talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi niiden ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa on käytettävissä lopulliset tiedot vuoden 2009 pääomatuloista ja ennakkotietoja vuoden 2010 pääomatuloista. Jos rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuu, luovutusvoitot saattavat jäädä huomattavastikin ttua alemmalle tasolle sekä vuonna että vuonna. Vuoden luovutusvoittojen määrä vaikuttaa vuoden ansio- ja pääomatuloveron kertymään, koska vero luovutusvoitoista kertyy pääosin vasta verovuoden päättymistä seuraavana vuonna. Lisäksi pääomatulojen kehityksen poikkeaminen tusta vaikuttaa veronsaajaryhmien jakoosuuksien arviointiin enemmän kuin ansiotuloverojen et. Valtio on pääomatuloveron ainoa veronsaaja, kun taas ansiotuloverojen veronsaajina ovat kaikki tilityskokonaisuuden veronsaajat. Valtion jako-osuus on valtion verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Verovuoden lopulliset verojen määrät ja niistä kullekin veronsaajalle kuuluvat osuudet tiedetään vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa iden muuttuessa verovuoden kuluessa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu 76 verotukea, joista 64:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukon tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 13 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 1,7 mrd. euroa) v., mistä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 6,5 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) 2010 Sosiaaliturva eläketulovähennys lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen vähentäminen vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähentäminen lapsilisien verovapaus Asuminen ja ympäristö laskennallisen asuntotulon verovapaus oman asunnon myyntivoiton verovapaus asuntolainan korkovähennys Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) listaamattomien yritysten osinkohuojennus Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri Ei eriteltävissä Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta. Yhteisöveroen perusteena on viimeisimmän valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2009 yhteisövero ja arvio verovuosien 2010 ja lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2009 vuoteen. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Toimintaylijäämän muutos, % Yritysten tuloskehitys, % Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 65,42 65,46 65,46 70,86 esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä Yhteisöveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi vuoden alusta 1 prosenttiyksiköllä 26 prosentista 25 prosenttiin. Tämän muutoksen arvioidaan alentavan verovuoden lopullista yhteisöveroa noin 210 milj. eurolla ja valtion vuoden yhteisöveron kertymää noin 150 milj. eurolla. esityksen laiksi kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain (1261/1993) muuttamisesta. Kehitysalueille suunnattuja verohuojennuksia ehdotetaan jatkettavaksi vuosille ja 2013, minkä arvioidaan alentavan verotuottoa noin 1 milj. euroa, josta valtion osuus on noin 0,7 milj. euroa. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille Valtion jako-osuutta alennettiin vastaavasti. Edellä mainitussa esityksessä ehdotetaan lisäksi, että kuntien osuutta korotetaan edelleen väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien osuutta 0,4 prosenttiyksiköllä verovuosille ja 2013 ja valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Muutoksen arvioidaan alentavan valtion tuloveron kertymää vuonna noin 290 milj. euroa. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 70,86 prosenttia vuonna. Yhteensä veroperustemuutosten arvioidaan alentavan valtion yhteisöverokertymää vuonna noin 440 milj. euroa. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja Nämä verot jaetaan valtiolle alennetun 65,46 prosentin jako-osuuden mukaan. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta 514 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 600 milj. euroa, varauksista aiheutuvat verotuet, vajaat 100 milj. euroa, sekä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 500 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Vuonna veron määrä on 28 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta ja vuoden alusta lähtien veroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 30 prosenttiin. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2010 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli 74,5 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli 0,8 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 2010 toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 5,4 6,3 6,7 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,8 1,1 1,8 esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä Korkotulon lähdeveroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 2 prosenttiyksiköllä. Muutoksen arvioidaan kasvattavan korkotulon lähdeveron tuottoa noin 20 milj. euroa vuositasolla. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan milj. euroa. esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta. Vuoden alusta ensimmäisen veroluokan asteikkoihin ehdotetaan lisättäväksi uusi neljäs porras siten, että ylin veroprosentti nousisi 13 prosentista 16 prosenttiin euroa ylittävältä pesäosuuden tai lahjan osalta. Tämän muutoksen arvioidaan lisäävän veron tuottoa vuonna noin 15 milj. eurolla ja seuraavina vuosina täysipainoisena noin 35 milj. eurolla. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuen määräksi arvioidaan noin 100 milj. euroa. Muille perintö- ja lahjaverotuksen verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arvoa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5