Sastamalan kaupunki TOIMITILAOHJELMA
|
|
- Armas Tamminen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (27) Sastamalan kaupunki TOIMITILAOHJELMA
2 2 (27) Sisällys Sivu 1. TYÖN TAUSTA, TARKOITUS JA TOTEUTUS KAUPUNGIN JA TILAKESKUKSEN ORGANISAATIORAKENNE Konsernirakenne Tilakeskuksen organisaatio TILAKESKUS JA SEN TALOUS Tilakeskuksen hallintomalli Tilakeskuksen talous TOIMITILAKANNAN NYKYTILANNE Nykyisen rakennuskannan määrä ja arvo Rakennuskannan kunto ja korjausvelka KIINTEISTÖTALOUS Sisäinen vuokra Investoinnit ENNUSTEET Väestöennusteet Palvelutarve-ennusteet STRATEGISET TAVOITTEET JA LINJAUKSET Tavoitteiden ja linjausten taustaa Kaupunkistrategian ja muiden ohjelmien linjaukset Muut linjaukset, työpajan yhteenveto PALVELUVERKKOSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN TILAMÄÄRÄN OPTIMOINTI JA INVESTOINTIEN TOTEUTUS Tilamäärän optimointi ja tilatehokkuuden parantaminen Hankehallinto ja investointien toteutus Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset RAKENNUSKANNAN SALKUTUS JA YLLÄPITOTOIMINNOT Salkutuksen periaatteet Kaupungin toimitilojen salkkujako Ylläpidon kehittäminen KIINTEISTÖTALOUS Sisäinen ja ulkoinen vuokra Investointien PTS ja rahoitus KIINTEISTÖNPIDON TUNNUSLUVUT TOIMITILAOHJELMAN JALKAUTUS, TOTEUTUS JA PÄIVITYS... 27
3 3 (27) 1. TYÖN TAUSTA, TARKOITUS JA TOTEUTUS Sastamalan kaupunki haluaa kehittää kiinteistönpitoaan pitkäjänteisesti ja kannattavasti. Toimitilaohjelma tarjoaa tähän hyvän työkalun, jolla yhdistetään kaupungin strategiset tavoitteet ja linjaukset tilahallinnon operatiivisten toimintojen suuntaviivoiksi alla olevan kuvan 1 mukaisesti. Kuva 1. Palveluiden ja toimitilojen yhteensovittaminen = omistajaohjauksen ketju (Suomen Kuntaliitto 2016). Työ toteutettiin maaliskuun ja elokuun 2018 välisenä aikana. Työn taustalla on käytetty soveltuvin osin Kuntaliiton julkaisua Harkittua omistajuutta toimitiloihin, ohjeita kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan (
4 4 (27) I KIINTEISTÖNPIDON NYKYTILANNE JA ENNUSTEET 2. KAUPUNGIN JA TILAKESKUKSEN ORGANISAATIORAKENNE 2.1 Konsernirakenne Kuvassa 2 on esitetty kaupungin konsernirakenne. Kuva 2. Kaupungin konsernirakenne Tilakeskus sijoittuu konsernirakennekaaviossa sisäiseen konserniin. 2.2 Tilakeskuksen organisaatio Tilakeskus on kaupungin taseyksikkö ja se sijoittuu teknisen toimen vastuualueelle kuvan 3 mukaisesti.
5 5 (27) Kuva 3. Teknisen toimialan organisaatiorakenne. Tilakeskuksen organisaatio on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Tilakeskuksen organisaatio uudistuksen jälkeen. Tilakeskuksen organisaatioon kuuluu yhteensä 28 henkilöä.
6 6 (27) 3. TILAKESKUS JA SEN TALOUS 3.1 Tilakeskuksen hallintomalli Tilakeskus toimii laskennallisena taseyksikkönä ja se on teknisen toimialan yksi vastuualue. Tilakeskus toimii teknisen lautakunnan alaisuudessa. Tilakeskuksen perustehtävä on kaupungin rakennusten ylläpito-, korjaus- ja uudisrakentaminen sekä rakennusomaisuuden säilyttäminen, kehittäminen ja jalostaminen. Tilakeskus tuottaa ulkoisille ja sisäisille vuokralaisille laadukkaat ja kilpailukykyiset tilat. 3.2 Tilakeskuksen talous Tilakeskus tekee taseyksikköasemastaan johtuen emokaupunkiin sisältyvän oman taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen. Toimintatulonsa tilakeskus saa pääasiassa sisäisinä ja osittain ulkoisina vuokratuloina. Normaalien kiinteistönpitoon sisältyvien menojen lisäksi tilakeskus maksaa emokaupungille korvausta omaisuuden jäännöspääomasta ja koroista. Lisäksi sen vastattavaksi tulevat poistot. Taulukossa 1 on esitetty talousarviolaskelma vuosille Taulukko1. Tilakeskuksen talousarvio TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Korvaus jäännöspääomasta Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoero Tilikauden ylijäämä/alijäämä
7 7 (27) 4. TOIMITILAKANNAN NYKYTILANNE 4.1 Nykyisen rakennuskannan määrä ja arvo Kaupungilla on tässä tarkastelussa rakennuksia yhteensä 252 kpl ja niiden tilamäärä yhteensä n htm² (taulukko 2). Taulukko 2. Kaupungin rakennuskannan määrä ja arvot (Trellum Oy 2017). Rakennuksen jälleenhankinta-arvo (= uudishinta) tarkoittaa hintaa, jonka samalle paikalle rakennettava vastaavankokoinen rakennus maksaisi nykyisin. Tekninen nykyarvo puolestaan kuvaa rakennuksen laskennallista, nykyistä arvoa kun jälleenhankinta-arvosta on vähennetty rakennuksen vuotuisesta kulumisesta aiheutunut arvon aleneminen ja vastaavasti siihen on lisätty rakennuksen arvoa nostavat taseaktivoidut korjausinvestointien jäännösarvot. Sastamalan rakennuskannan jälleenhankinta-arvo on noin 281,4 milj. ja tekninen nykyarvo noin 210,4 milj.. Tiedot perustuvat Trellum Oy:n tekemään arvojen päivitykseen v Noin kolmasosa eli noin m² rakennuskannasta on kouluja. Pinta-alaltaan toiseksi eniten ja lukumääräisesti eniten on tuotanto- ja varastotiloja. Jatkossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko rakennuskannassa sellaisia kohteita, jotka eivät ole välttämättömiä kaupungin ydintoimintojen kannalta tai jotka muuten eivät ole strategisesti merkittäviä julkaistun TEAS hankkeen Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali ( mukaan kuntien omistamien rakennusten yhteinen kerrosala oli krsm² eli noin 6,37 m²/asukas. 15 suurimman kaupungin vastaava luku on jo keskimäärin alle 4 m²/asukas. Sastamalan kaupungin osalla tämä tunnusluku on noin 5,96 m²/asukas ja on siten valtakunnallisen tason alapuolella. On kuitenkin huomattava, että tilamäärä ja tarve vaihtelevat kunnittain huomattavasti ja tilanne on edelleen voimakkaasti muuttumassa palveluiden muuttumisen ja tilatarpeen vähenemisen seurauksena.
8 8 (27) Siten jokaisen kunnan tilannetta tulee tarkastella erikseen. TEAS hankkeen yhteydessä on kuntien rakennuskannasta löydetty merkittävä kehitys- ja säästöpotentiaali juuri tilankäytön tehostamisen ja energiansäästön seurauksena. 4.2 Rakennuskannan kunto ja korjausvelka Rakennuksen kulumista voidaan havainnollistaa oheisella yksinkertaistetulla kuvalla 5. Kuva 5. Rakennuksen kuluminen ja korjaustarpeet. Kun rakennus valmistuu, sen kuntoluokka on 100 %. Rakennus alkaa kuitenkin heti valmistumisensa jälkeen kulua ja laskennallisesti kulumista tapahtuu noin 1,5 2,0 %/vuosi. Kulumisen (ja samalla arvon alenemisen) vauhti riippuu sekä rakennustyypistä että käytön intensiteetistä. Kuntoluokka on teknisen nykyarvon ja jälleenhankinta-arvon suhde. Hyvänä tasona pidetään yli 75 % kuntoluokkaa, jolloin rakennukseen ei ole vielä syntynyt ns. korjausvelkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka alittaa tason noin 60 %, alkaa rakennuksen peruskorjaus tulla ajankohtaisesti. Useimmiten tämä ajoittuu välille vuotta rakennuksen valmistumisesta. Rakennuksen ns. kulumattoman osan arvo on n. 30 %. Sekin kuluu, mutta huomattavan hitaasti eikä sitä yleensä huomioida laskelmissa. Kuntoluokan 50 % alittavat rakennukset ovat yleensä jo huonokuntoisia (ja peruskorjattavia/perusparannettavia). Kuntoluokkia on yleensä viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>90 %), hyvässä (75 90 %), tyydyttävässä (60 75 %), välttävässä (50 60 %) ja huonossa kunnossa (< 50 %) oleviin rakennuksiin. Sastamalan rakennuskannan keskimääräinen kuntoluokka on noin 75 %, mitä voidaan pitää hyvänä tasona. Kuntoluokka kuitenkin vaihtelee voimakkaasti eri rakennustyypeittäin kuten kuvasta 6 voidaan todeta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää mm. asuntojen heikkoon kuntoon ja suureen korjausvelan määrään. Rakennuskannan tilatietojen, arvojen ja korjausvelan päivitys tulee tehdä vuonna 2019.
9 9 (27) Kuva 6. Rakennusten kuntoluokat käyttötarkoituksittain (Trellum Oy 2017). Korjausvastuu kuvaa sitä vuotuista rahamäärää, joka rakennukseen pitäisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka pysyy ennallaan eli vuosikuluman verran. Yleensä tällä tarkoitetaan koko rakennuskannan keskimääräistä korjausvastuun määrää, koska yksittäiseen rakennukseen ei joka vuosi ole tarpeen tehdä investointeja. Sastamalan korjausvastuun määrä on noin 4,9 milj. /v. Tämän verran siis pitäisi vuosittain budjetoida rakennusten korjauksiin, jotta kannan arvo ja kunto pysyisivät nykyisellä tasollaan. Mikäli rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75 %:n tason, alkaa syntyä korjausvelkaa. Korjausvelka kuvaa kunkin rakennuksen laskennallisen kuntoluokan ja kuntoluokan 75 % välistä euromääräistä arvoa. Korjausvelkaa on aina laajassa rakennuskannassa eikä sitä ole järkevää poistaa kokonaan, vaan pitää hallittavalla tasolla. Yleisenä laskennallisena hyvänä raja-arvona korjausvelan määrälle on noin 100 /m². Sastamalan korjausvelka on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Korjausvelka käyttötarkoituksittain (Trellum Oy 2017).
10 10 (27) Sastamalan rakennuskannan korjausvelan määrä on yhteensä noin 13,5 milj. eli noin 100 /m². Korjausvelka on siten suhteellisen hyvällä tasolla, mutta se on kasvanut viime vuosina (vaikka tilamäärä on vähentynyt samassa ajassa yli m²) kuten kuvasta 8 voidaan nähdä. Kuva 8. Korjausvelan määrä vuosina (Trellum Oy 2017). 5. KIINTEISTÖTALOUS 5.1 Sisäinen vuokra 5.2 Investoinnit Kaupungilla on käytössään sisäisen vuokrauksen järjestelmä, jolla Tilakeskus perii rakennusten omistamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset niitä käyttäviltä toimintayksiköiltä. Sisäisen vuokrauksen piirissä on yhteensä noin m² tiloja, joista tilakeskuksen vuokratulot ovat yhteensä noin 9,3 milj. /v. Lisäksi Tilakeskus saa ulkoisia vuokratuloja mm. yhteensä 348 asunnosta. Vuoden 2019 hyväksytyn talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman mukaisesti Tilakeskuksen investointisuunnitelma on taulukossa 3. Taulukko 3. Investointisuunnitelma Tilakeskuksen investoinnit TS Elinvoimainvestoinnit Peruspalveluiden investoinnit Riskienhallinnan investoinnit Pieninvestoinnit Energiainvestoinnit Sisäilma/kosteusinvestoinnit Myytävät kohteet Investointimenot Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myynnit Yhteensä Investointisuunnitelman keskimääräisellä volyymilla rakennuskannan korjausvelka on mahdollista pitää hallinnassa.
11 11 (27) 6. ENNUSTEET 6.1 Väestöennusteet Ennusteet on laadittu käyttäen pääsääntöisesti pohjana Tilastokeskuksen väestöennustetta vuodelta Kuvassa 9 on ennuste Sastamalan väestömäärän kehityksestä vuoteen 2032 saakka. Sen mukaan väestömäärä vähenee ennustejakson loppuun mennessä nykyisestä (2016) yli 700 henkilöllä ja on ennustejakson lopussa Trendi poikkeaa koko maan ja Pirkanmaan väestömäärän kehityksestä. Koska ennusteiden pohjana on vuoden 2015 tilanne, ennusteen toteutumista on syytä verrata mahdolliseen kaupungin omaan ennusteeseen. Kuva 9. Ennustettu väestökehitys Kuvassa 10 on esitetty Sastamalan eri ikäryhmien kehitystrendit ennustekaudella. Ennusteen mukaan kaikkien muiden ikäryhmien henkilömäärät alenevat paitsi yli 65 vuotiaiden osuus, joka kasvaa vajaa 20 %. Kehitys vaikuttaa myös huoltosuhteeseen epäedullisesti.
12 12 (27) Kuva 10. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Palvelutarve-ennusteet Kuvassa 11 on esitetty kuinka eri palveluiden tarpeet kehittyvät ennustejakson aikana. Palvelutarve-ennuste perustuu ikäluokkakohtaisen väestöennusteen, nykyisten yksikkökustannusten ja palveluiden käyttötietoihin. Kasvu on voimakkainta vanhusten hoidossa ja erikoissairaanhoidossa sekä jonkin verran myös perusterveydenhuollossa. Kaikissa muissa palvelutarpeissa on laskua odotettavissa. Huomion arvoista on, että kasvavat palvelutarpeet kohdistuvat niihin palveluihin, jotka mahdollisen sote-uudistuksen myötä siirtyvät pois kaupungin järjestämisvastuusta.
13 13 (27) Kuva 11. Palvelutarpeiden kehitys Kuvassa 12 on vielä tarkasteltu erikseen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelutarve-ennustetta. Sen mukaan kaikissa em. ryhmissä palvelutarve pienenee, mikä vähentää jatkossa myös tilatarvetta. Tämä tulee ottaa huomioon tulevissa palveluverkkosuunnitelmissa.
14 14 (27) Kuva 12. Kunnan päivähoidossa, esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa olevien määrät
15 15 (27) II KIINTEISTÖNPIDON STRATEGISET TAVOITTEET JA LINJAUKSET 7. STRATEGISET TAVOITTEET JA LINJAUKSET 7.1 Tavoitteiden ja linjausten taustaa Tilaomaisuuden ja samalla koko kiinteistönpidon strategisten tavoitteiden asettamisen ja linjausten laatimisen tarkoitus on antaa selkänoja ja tuki toimitilaohjelman operatiiviselle toteuttamiselle kuvan 1 mukaisesti. Toimitilaohjelma muuntaa strategiset, kaupunki- ja rakennuskantasoiset tavoitteet toimiala- ja rakennustason toiminnaksi. Linjauksilla vastataan yleisesti kysymykseen mitä (mitä on tarkoitus saavuttaa) ja toimitilaohjelmalla miten (miten tavoitteisiin aiotaan päästä). Käsillä olevassa toimitilaohjelmassa kaupunkistrategian ja muiden ylempiasteisten ohjelmien kiinteistönpitoa koskevat linjaukset on otettu em. asiakirjoista, koska niiden katsotaan olevan jo suoraan toimitilaohjelman toteuttamiselle velvoittavia. Näiden lisäksi koottiin muita yleisiä tavoitteita ja linjauksia käsiteltäviksi yhteisessä työpajassa, joka pidettiin Sastamalassa. Työpajassa oli konsultin edustajien lisäksi kaupungin ylintä virkamiesjohtoa paikalla. 7.2 Kaupunkistrategian ja muiden ohjelmien linjaukset Kaupunkistrategiassa vuosille on kiinteistönpitoa koskien löydettävissä seuraavat linjaukset: - Panostamme sellaisten oppivien yhteisöjen rakentumiseen ja ylläpitämiseen, joissa henkilöstön osaaminen ja oppijalähtöisyys on keskeistä. Terveelliset, turvalliset ja ajantasaiset puitteet sekä laadukas varhaiskasvatus, perusopetus ja vetovoimainen toisen asteen koulutus edistävät oppimista - Toteutamme Varilan kouluhankkeen - Varmistamme perhepalveluverkoston kaltaisten vaikuttavien toimintamallien rakentumisen ja ylläpitämisen osana kaupungin sekä kaupungin ja tulevan maakunnan yhteistä palveluverkostoa - Kaupunki omistaa pääsääntöisesti omassa palvelutuotannossa käytettävät kiinteistöt. Tarpeettomat kiinteistöt myymme ja jatkamme kiinteistöjen käytön tehostamista määrätietoisesti. Omistajaohjauksen periaatteissa ( ) on esitetty mm. seuraavia linjauksia: - Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä, vaan väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi - Kaupungin suorassa omistuksessa pidetään tai hankitaan omaisuus, joka on välttämätöntä kaupungin oman palvelutuotannon ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi ja omaisuus, joka on välttämätöntä turvaamaan kaupungin toimialaan kuuluvat tehtävät sekä omaisuus, joka on strategian toteuttamisen kannalta tarpeellista - Kiinteistöjen ulkoiset vuokrat määritellään niin, että vuokratulo kattaa kiinteistöön kohdistuvat ylläpito-, pääoma- ja hallinnointikustannukset sekä sijoitetun pääoman tuoton sekä erikseen määriteltävän liikevoiton. Vuokralaskennassa käytetään nykyarvoa
16 16 (27) - Sisäinen vuokralaskenta käsittää kiinteistöön kohdistuvat ylläpito-, pääoma- ja hallinnointikustannukset sekä sijoitetun pääoman tuoton. Prosesseille kohdistuvat tilakustannukset eivät saa muodostua taseyksikkömallissa korkeammiksi kuin jos tilat olisivat ydinprosessien suoraan hallinnoimia ja hoidettavia. Vertailulaskennassa on huomioitava kaikki ylläpito-, pääoma- ja rahoituskulut. Vuokratason kohtuullisuutta voidaan arvioida myös valtakunnallisilla vertailuluvuilla. Talousarviossa 2019 tilakeskukselle asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet: - 5 % vähemmän tyhjiä tiloja kuin vuoden 2018 lopussa ( m²) - Vuokra-asuntojen käyttöaste 90 % - Salkutuksen päivitys. Tarkastuslautakunnan toivomusponsi vuoden 2016 tarkastuskertomuksessa: - Lautakunta toivoo, että jatkossa tilakeskuksen valtuustotasolla määritellyt tavoitteet sisältävät myös kunnossapitoon ja rakennusten kuntoon liittyviä tavoitteita. Palveluverkkoselvityksen 2016 yhteenveto: - Jokaisessa Sastamalan entisessä kuntakeskuksessa on alakoulu - Sastamalassa on kolme yläkoulua - Kaukolan koulu suljetaan aikaisempien suunnitelmien mukaisesti alkaen - Varilan koulu sijoittuu nykyiselle paikalle uudisrakennuksena esi-6 luokkien kouluna, jonka laajuus selvitetään esiselvityshankeen aikana - Esiopetus siirretään kokonaisuudessaan koulujen yhteyteen Vammalan alueella, tarkempi suunnitelma laaditaan Varilan hankkeen esiselvitysvaiheen yhteydessä - Läntisellä alueella säilytetään mahdollisuus yhtenäiskoulun toteuttamiseen tulevaisuudessa/yläkoulurakenteen tiivistämiseen. - Läntisen alueen varhaiskasvatusta tarkastellaan kokonaisuutena, Kiikan päiväkodin osalta ei lähdetä erillisratkaisuihin. 7.3 Muut linjaukset, työpajan yhteenveto Palveluverkkosuunnittelu: - Käynnissä palveluverkkoselvitys 2030, jossa käydään läpi keskusta, läntinen ja pohjoinen alue. Mukana koulut, päiväkodit ja kirjastot. - Soten palveluverkko maakunnan tehtävänä, mutta kaupungin edunvalvonta tärkeää (maku- ja sote-uudistus kariutui, uusi sote-uudistus?) - Hallinnon palveluverkkotarkastelu ja tilahallinta. Kunnan taloudellinen kantokyky: - Korjausvelan hallinta nykytasolla - Kiinteistömassan suunnitelmallinen vähentäminen - Investointikatto 8 10 milj. - Järkevät, keskitetyt, monikäyttöiset ja suunnitelmalliset pitkän tähtäimen investoinnit.
17 17 (27) Toimitilojen salkkukohtaiset linjaukset: - Yrityskiinteistöt omaan salkkuun - Sote-kiinteistöt omaan salkkuun - Realisoitavien (myynnit, purut ja kiinteistökehittäminen) kohteiden osalta tarvitaan käytännön pelisäännöt - Myytävät -salkku päätöksentekoon tiedoksi budjettivaiheessa. Sote- ja maakuntauudistus: - Tarvitaan pidättyväisyyttä toistaiseksi - Käynnissä palveluverkkoselvitys, valmistuu keväällä Investoinneista ja palveluverkosta neuvottelut maakunnan kanssa, mikäli uudistus lähtee toteutumaan - Investoinnit vaikuttavat vuokrien määriin - Mahdollinen purkuavustus tyhjiksi jääville kiinteistöille - Mahdolliset yhtiöittämisvelvoitteet selvitetään - Uudistus kariutui keväällä Uuden sote-uudistuksen linjaukset? Digitalisaatio ja palvelutarpeiden muuttuminen: - Palvelutarpeet muuttuvat edelleen ja tilatarve vähenee - Tiloissa on jo yleensä hyvät valmiudet digitalisaation hyödyntämiselle - Tulevaisuuden oppimisympäristöt on huomioitu - Sähköiset varausjärjestelmät käyttöön - Tilojen käyttö, ulkopuoliset käyttäjät (selvitettävä kouluissa kokonaisasiakkuus vai ainoastaan kouluaika ja ulkopuoliset omilla varauksilla) - Käyttöasteet saatava läpinäkyviksi. Maankäyttö, asuminen, liikenne, elinkeinot ja työllisyys: - Mouhijärven suunnalle (pohjoinen alue) asuntorakentamista, jolla väestökehitystä saataisiin kasvuun, myös yrityspuisto Syke - Oppilasmäärien ennustamisen vaikeus, aleneva trendi - Työllisyysasioissa pitkät ja hyvät perinteet - Logistinen sijainti ja saavutettavuus on huomioitava suunnittelussa. Kestävä kehitys: - Energia-asiat huomioidaan jo rakentamisvaiheessa - Hulevesiasiat huomioidaan alueilla/tonteilla - Turvallinen lähiympäristö ja kevyen liikenteen väylät - Mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa. Muut kiinteistönpidon kehittämislinjaukset: - Tulojen ja menojen seurannan ja budjetoinnin edelleen kehittäminen - Investointien kohdistaminen hankkeille ja niiden vaikutukset vuokriin - Ylläpitokulujen ja pääomakulujen kohdistaminen + selkeä ja läpinäkyvä toimintamalli - Tilankäytön tehostamistoiminnan vastuuttaminen.
18 18 (27) Edellä esitetyt strategiset ja osittain myös operatiiviset linjaukset ja tavoitteet on koottu ja yhdistelty seuraavilla sivuilla esitetyiksi kokonaisuuksiksi. III TOIMITILAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, KESKEISET OPERAATIOT 8. PALVELUVERKKOSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN Keskeisin ongelma ja haaste kuntien toimitilakysymyksissä on, kuinka kukin kunta pystyy jatkossa sopeuttamaan rakennuskantansa palvelutarvetta vastaavaksi niin, että siinä otetaan huomioon palvelutarve pitkälle tulevaisuuteen. Rakentamiseen ja kunnalliseen päätöksentekoon liittyy lisäksi monitahoinen ajallisen ulottuvuuden ongelma. Rakennushanke, olkoonpa kyse uudisrakentamisesta tai peruskorjauksesta, vie tarveselvitysvaiheesta käyttöönottoon lyhimmilläänkin noin 3 vuotta, mikäli kunnallinen päätöksenteko sujuu ongelmitta. Rakennukset suunnitellaan yleisesti noin 50 vuoden käyttöä varten, jolloin on todennäköistä, että sen elinkaaren aikana palvelutarpeet ehtivät muuttua moneen kertaan. Tämä tuo lisää haasteita rakennuksen suunnitteluun, toteutukseen, omistamiseen ja ylläpitoon. Ehdotus: Sastamalan kaupungin palveluverkkosuunnittelussa siirrytään vuoden 2019 aikana rullaavaan dynaamiseen suunnittelumalliin kuvan 13 mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa ei enää tehdä staattisia palveluverkkosuunnitelmia, vaan ensin valitaan palveluverkon tulevaisuuden skenaario (yli valtuustokauden ulottuva malli), jonka käytännön operaatioita sitten seurataan vuosittain sovittavien käytäntöjen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan joustavasti väestömäärän ja palvelutarpeiden muutokset sekä maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinoelämän tarpeet. Tilakeskus vastaa toiminnan käytännön organisoinnista ja ylläpidosta ja voi tarvittaessa hyödyntää työssä esim. Kiradigihankkeesta saatuja kokemuksia ja sovellusta. Toiminnan käytännön toteuttamista varten ehdotamme perustettavaksi palveluverkkotyöryhmän.
19 19 (27) Kuva 13. Rullaava toimintamalli eri toimintojen yhteensovittamiseksi (Lähde: Kiradigi; Dynaamisen palveluverkostosuunnittelun toimintamalin kehittäminen ja innovointi julkisten organisaatioiden käyttöön). 9. TILAMÄÄRÄN OPTIMOINTI JA INVESTOINTIEN TOTEUTUS 9.1 Tilamäärän optimointi ja tilatehokkuuden parantaminen Rakennuksia tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tilojen käytölle on käytännössä muotoutunut tavoitteellisia tunnuslukuja. Esim. vuonna 2014 voimaan tulleessa valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion toimitilastrategiaksi on uudisrakennusten toimistotilojen tilatehokkuustavoitteeksi asetettu 15 htm²/htv, kun käytännössä tilatehokkuus nykyisin on noin 30 htm²/htv. Kunnissa vastaavaa ohjeistusta ei ole, mutta toimistotilojen osalta tavoite on järkevää asettaa vähintäänkin samalle tasolle ja suosia monikäyttötiloja, joissa tilatehokkuutta voidaan vielä lisätä. Myös etätyömahdollisuuksia tulee tarjota nykyistä enemmän niissä tehtävissä, joissa työntekijän fyysinen läsnäolo ei ole välttämätöntä. Opetushallitus on antanut suositukset esi- ja perusopetuksen sekä lukio-opetuksen tilatarpeiden tunnusluvuiksi. Nämä ovatkin paljon käytettyjä, mutta nykyisin on siirrytty yhä enemmän uudenlaisiin oppimisympäristöihin, joihin suositukset eivät enää sovellu. Lisäksi uudet opetusrakennukset suunnitellaan nykyisin usein jo monikäyttötiloiksi. Uudet ja peruskorjattavat opetusrakennukset tulee näin ollen mitoittaa aiempaa tilatehokkaammiksi. Uusissa oppimisympäristöissä on jo päästy esim. 7-8 htm²/oppilas tilatehokkuuksiin.
20 20 (27) Sosiaali- ja terveyspalveluiden tiloihin ei ole olemassa neliöpohjaisia tilatehokkuussuosituksia. Nämä palvelut ovat lisäksi voimakkaassa muutoksessa ja uudenlaisia prosesseja, palveluiden synergioita ja uusia tapoja tuottaa palveluita kehitetään edelleen. Niiden tilatarpeet määräytyvät selkeästi palveluiden lähtökohdista ja tapauskohtaisesti vähentävät jopa merkittävästi tilojen määrää. Käytössä olevien toimitilojen tilankäyttöä voidaan edelleen tehostaa monilla muillakin tavoilla. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. tilojen käyttöaikojen porrastukset ja pidentämiset, sähköiset tilavarausjärjestelmät, joiden avulla kuntalaiset voivat varata tiloja, yhteinen tilapörssi vuokrattaville/myytäville tiloille. Lisäksi voidaan hyödyntää esim. perustettavia yhteispalvelupisteitä ja sähköisiä palveluita. Keskeisin ja jatkuva tavoite on palvelutarpeiden ja niihin liittyvien tilojen laadun ja määrän yhteensovittaminen ennakoimalla tulevaa tarvetta. Perinteisesti tätä työtä on tehty määrävälein toistuvalla palveluverkkosuunnittelulla. Pienissä kunnissa tämä onkin riittävä toimenpide, koska palveluiden ja niihin liittyvien toimitilojen määrä on vähäinen. Sastamalan kaupunki on toiminnoiltaan ja tilamäärältään suurehko, jonka vuoksi kaupungissa ehdotamme siirryttäväksi dynaamiseen, rullaavaan palveluverkkotyöhön luvun 8 mukaisesti. Käyttöä vaille jäävistä rakennuksista on luovuttava (myytävä, purettava tai muokattava jatkokäyttöön) mahdollisimman pian. Tähän prosessiin laaditaan toimintaohjeet prosessin nopeuttamiseksi ja hyväksytetään ne hallintosäännön mukaisessa toimielimessä. Vastuutahona on tekninen johtaja. 9.2 Hankehallinto ja investointien toteutus Rakentaminen on merkittävä kuntien velkaantumiseen vaikuttava tekijä. Kunnissa yleensä karkeasti puolet investoinneista kohdistuu talonrakentamiseen. On siten tärkeää, että hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan harkitusti. Kuvassa 14 on esitetty kaavio rakennushankkeen eri vaiheistuksista. Kuvan viesti on se, että hankkeen tarveselvitykseen ja hankesuunnitteluun kannattaa panostaa erityisen paljon, koska silloin voidaan merkittävästi vaikuttaa hankkeen kokonaisuuteen ja kustannuksiin eikä siinä vaiheessa vielä synny paljoa kustannuksia. Toinen viesti on se, että hankkeen suunnittelu ja rakentaminen ovat vain osa hankkeen elinkaaren kustannuksista, jonka vuoksi jokaisen hankkeen elinkaarikustannukset tulee ennakkoon tarkastella. Erityisen tärkeää elinkaarikustannusten tarkastelu on vertailtaessa vanhan korjaamista uudisrakentamiseen.
21 21 (27) Kuva 14. Rakennushankkeen vaiheistus, vaikutusmahdollisuudet ja suhteelliset kustannukset. Ehdotus: Rakennushankkeiden hallitun juoksutuksen varmistamiseksi laaditaan hankeohje, jossa kuvataan rakennushankkeen koko elinkaari tarveselvitysvaiheesta käyttöön saakka. Ohje tulee hyväksyttää hallintosäännön mukaisessa toimielimessä. Työn vastuutahona on kiinteistöpäällikkö. Uusia toimitiloja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen energiatehokkuus, tilojen muuntojoustavuus, elinkaariedullisuus sekä ylläpitokustannusten kustannustehokkuus. Peruskorjauksen ja uudishankkeen edullisuutta punnittaessa tulee tehdä tarkastelu elinkaaren aikaisten investointi-, ylläpito- ja toimintakustannusten välillä. Hankkeissa tulee tarvittaessa tarkastella myös erilaiset omistamisen ja hallinnan muodot sekä hankkeiden toteutustavat. Jokaisen hankkeen käyttäjälle aiheutuviin vuokrakustannuksiin on myös kiinnitettävä jo varhaisessa vaiheessa riittävästi huomiota ja ne tulee selvittää alustavasti jo tarveselvitysvaiheessa. 9.3 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnosten mukaan kunnan järjestämisvastuulle jäävien tehtävien määrä pienenee oleellisesti vuoden 2021 alusta lähtien. Lakiluonnoksessa kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien sote-tuotannossa oleva kiinteistöomaisuus (varat, velat ja irtainomaisuus) siirtyy maakunnille, ja edelleen maakuntien yhteisesti omistamalle valtakunnalliselle toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskukselle, Maakuntien Tilakeskus Oy:lle. Tämän lisäksi maakunnat vuokraavat kunnilta sote-tuotannossa ja pelastustoimessa olevat kiinteistöt määräaikaisilla vuokrasopimuksilla kolmen vuoden (+ 1 vuoden optio) siirtymäajalle. Uudistuksen kaikkia seurannaisvaikutuksia kunta- ja kiinteistötalouteen ja varsinkin siirtymäkauden jälkeiseen aikaan ei vielä täysin tunneta. Sastamalan kaupungin tulee kuitenkin pohtia jo seuraavia kysymyksiä:
22 22 (27) - Mitä toimitiloja tyhjenee ja mitä niille tehdään? - Kehitetäänkö tyhjiksi mahdollisesti jäävä kiinteistöjä itse vai myydäänkö/puretaanko ne? - Yhtiöitetäänkö maakunnalle vuokrattavat kiinteistöt? - Miten kaupungin tukipalveluita tuotetaan jatkossa kustannustehokkaasti? On mahdollista, että muutoksen seurauksena maakunnalle vuokrattavien kiinteistöjen vuokraustoiminta samoin kuin tukipalvelutoiminta tulevat yhtiöittämisvelvoitteen piiriin. Samassa yhteydessä olisi järkevää tarkastella näitä palveluita myös kaupungin kokonaisuuden kannalta. Vielä ei ole tarkempaa tietoa, säädetäänkö yhtiöittämiselle väliaikainen varainsiirtoverovapaus. Samoin edelleen epäselvää on, voivatko kunnat saada uudistuksen seurauksena tyhjiksi jääville kiinteistöille esim. purkuavustuksia. Huom. Maakunta- ja sote-uudistus kuitenkin kariutui keväällä Uuden hallituksen linjauksen mukaan uusi sote-uudistus pohjautuu kuitenkin myös itsehallintoalueisiin, joita kutsutaan maakunniksi. Myöhemmin selviää, miten aikaisempaa maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluaineistoa voidaan hyödyntää uudessa valmistelussa. 10. RAKENNUSKANNAN SALKUTUS JA YLLÄPITOTOIMINNOT 10.1 Salkutuksen periaatteet Rakennuksen käyttötarve ja kunto ovat yleensä keskeisimmät tekijät, jotka määrittelevät karkeasti salkutusprosessia. Kuvassa 15 on esitetty tästä periaatekuva. Salkutus on lisäksi jatkumo, jossa yksittäisen rakennuksen sijoittuminen voi ajan myötä muuttua.
23 23 (27) Kuva 15. Periaatekuva rakennuksen käyttötarpeen ja kunnon yhdistämisestä salkutusprosessissa Kaupungin toimitilojen salkkujako Kaupungin rakennuskanta on jaettu viiteen salkkuun seuraavasti: Salkku 1. Kaupungin ydintoiminnan toimitilat Tilat ovat kaupungin ydintehtäviä ja palvelutuotantoa palvelevassa tehokkaassa käytössä ja/tai rakennuksilla on suojelullisia tai muita erityisarvoja. Salkkuun sisältyvät myös mahdolliset maakunnalle vuokrattavat kohteet. Ylläpitotoimet järjestetään laadittavan ylläpito-ohjelman mukaisesti laadukkaasti ja ennalta ehkäisevästi ja tarvittavat korjaukset mitoitetaan oikein ja hoidetaan ajallaan. Arvoa parannetaan PTS-ohjelman mukaisilla peruskorjauksilla/perusparannuksilla. Kohteet on tarkoitus pitää käytössä pitkälle tulevaisuuteen, mutta salkun rakennuskannan tarpeellisuutta arvioidaan säännöllisesti palveluverkkotarkasteluilla. Salkku 2. Toimitilat, joista luovutaan pitkällä tähtäimellä Tilat eivät ole enää tehokkaassa käytössä, eikä kaupungilla ole näköpiirissä tarvetta myöhemmälle käytölle. Salkun rakennuksista on tarkoitus luopua pitkällä tähtäimellä. Rakennusten perusylläpito hoidetaan, mutta rakennuksia ei peruskorjata, ellei tarve muutu. Rakennusten välttämättömät vikakorjaukset kuitenkin tehdään ja turvallisuusmääräykset täytetään. Jos rakennus menee käyttökieltoon, niin toiminta siirretään salkun 1 tiloihin ja rakennus salkkuun 3. Salkku 3. Toimitilat, jotka myydään, puretaan tai jatkojalostetaan ja myydään Nämä ovat toimitiloja, joille kaupungilla ei ole enää käyttötarvetta tai joiden omistus ei ole kunnalle tärkeää ja niistä voidaan luopua. Nämä rakennukset ovat yleensä huonokuntoisia ja ne käytetään loppuun tai myydään tai puretaan. Kiinteistöt, jotka on hankittu maapoliittisista tai muista vastaavista syistä, jalostetaan esim. kaavoituksella muuhun käyttöön. Ylläpitotoimenpiteet mitoitetaan käyttötarkoituksen mukaisesti. Suoraan myytävien tai purettavien rakennusten toimenpiteet toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla ja niiden listaus tuodaan vuosittain talousarviokäsittelyyn. Tämän salkun rakennuskannassa on välittömiäkin peruskorjaus-/perusparannustarpeita, mutta niiden osalta on syytä toistaiseksi pidättäytyä ja ainoastaan välttämättömät kunnossapitokorjaukset hoidetaan. Myös on syytä huomioida, että useissa rakennuksissa on vielä huomattavaakin tasearvoa jäljellä, mikä voi johtaa alaskirjaustarpeisiin realisointitilanteissa. Salkku 4. Toimitilat ja kiinteistöt, joita tarvitaan elinvoiman edistämiseen ja/tai kiinteistökehittämiseen Salkun kohteet ovat kaupungin elinvoiman edistämiseen tarkoitettuja kohteita. Joihinkin kohteisiin saattaa sisältyä merkittävää kiinteistökehityspotentiaalia, joka selvitetään. Osa rakennuksista on tarkoitettu suoraan yritystoimintaa varten. Monien kohteiden osalta pyritään neuvotteluin saamaan yksilölliset ratkaisut, ajatuksena löytää kumppanuustaho, joka omistaa ja ylläpitää rakennusta yleishyödyllisesti. Mikäli kumppania ei löydy, rakennuksia tarjotaan julkiseen myyntiin. Rantatontit vuokrataan.
24 24 (27) Rakennusten perusylläpito hoidetaan, mutta rakennuksia ei peruskorjata, ellei tarve muutu. Rakennusten välttämättömät vikakorjaukset kuitenkin tehdään ja turvallisuusmääräykset täytetään. Salkku 5. Kaupungin omistamat osakkeet Salkussa ovat kaupungin omistamat osakehuoneistot, joita on yhteensä 58 kpl yhteispinta-alaltaan htm². Osakekannan tasearvo on yhteensä noin 1,7 milj.. Osakkeista pyritään luopumaan heti kun niille ei enää ole käyttötarvetta Ylläpidon kehittäminen Ylläpitotoiminnassa jatketaan salkkukohtaista ylläpitoa eli kaikkia rakennuksia ei ylläpidetä saman tasoisesti vaan salkuittain määritellään ylläpidon tasot. Suositus: Nykyinen kiinteistönhoidon mitoitus tarkistetaan tai uusitaan kokonaan vastaamaan ylläpidettävää kiinteistökantaa ja uutta salkkujakoa. Erityisesti tulee tarkistaa, kuinka paljon kiinteistönhoidon tehtäviin sisältyy käyttäjäpalvelutehtäviä ja niiden osalta tulee selvittää menettelyt jatkossa. Sisäilmaongelmien hoitoon ja nopeaan ratkaisuun on edelleen panostettava voimakkaasti, sillä ne vievät resursseja kestävän kiinteistönpidon toteuttamiselta. Suositus: Käyttäjätyytyväisyyskysely toteutetaan kiinteistönhoitopalveluiden laadunseurannassa vuosittain. 11. KIINTEISTÖTALOUS 11.1 Sisäinen ja ulkoinen vuokra Kaupungilla on käytössään sisäisen, rakennuskohtaisen vuokrauksen järjestelmä, joka on erillisenä toimeksiantona päivitetty vuonna Samassa yhteydessä on laadittu myös sisäisen vuokrauksen ohje, jossa on kuvattu itse järjestelmä, kustannukset, vastuut ja velvoitteet sekä mm. kuinka tiloja on mahdollista vuokrata lisää tai vähentää. Ohje on laadittu kannustavaksi siten, että sillä pyritään tilamäärän vähentämiseen ja energiansäästöön. Ohje tulee hyväksyttää hallintosäännön mukaisessa toimielimessä. Taseaktivoitavat korjaukset ja uudisinvestoinnit vaikuttavat kohteeseen sitoutuneeseen pääomaan ja sitä kautta sisäisenkin vuokran pääomaosuuteen. Hankkeiden vuokravaikutukset tulee jo hankkeiden tarveselvitysvaiheissa määritellä ja tuoda selkeästi esille hankkeen tuleville käyttäjille. Tässä yhteydessä esitämme harkittavaksi kaupungin talousarvioprosessiin menettelyä, jossa käyttäjäorganisaatiolle ei välttämättä budjetoitaisikaan kohoavia vuokrakustannuksia täysimääräisinä. Ulkoisen vuokran määrittelyssä voidaan tapauskohtaisesti käyttää myös markkinaehtoista menettelyä. Mainittakoon, että tätä kirjoitettaessa sote-kiinteistöjä koskeva valtioneuvoston asetusluonnos kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana on vielä lopullista päätöstä vailla. Asetusluonnoksessa puhutaan kunnan sisäisen vuokran käyttömahdollisuudesta ko. tarkoituksessa. Kyse on kuitenkin ulkoisesta vuokraustoiminnasta kunnan ja maakunnan välillä.
25 25 (27) Kaupungilla on merkittävä kiinteistöomaisuus käytössään. Suositus: Selvitetään soveltuvan tilahallintajärjestelmän hankinta Investointien PTS ja rahoitus Palveluverkkosuunnittelun jälkeen tulee laadittavaksi kaupungin investointitarpeista pitkän tähtäimen (vähintään 10 vuotta) investointiohjelma. Sen pohjalta selviää, kuinka paljon kaupungin on rahoitustarve ohjelmakaudelle. Tässä vaiheessa ei siten ole vielä tarpeen määritellä vuotuista investointikattoa, mutta investointien vaatiman rahoituksen ja kaupungin taloudellisen kantokyvyn välinen suhde on selvitettävä. Kaupungin perustoiminnan käytössä säilytettävien rakennusten (salkku 1) osalta laadittiin luonnos ohjelmakaudelle (kuva 16). Vuodelle 2019 ei sisällytetty perusparannusinvestointeja, koska niitä ei oltu esitetty talousarvioon. Luonnos laadittiin siten, että kohteet taulukoitiin ja niiden perusparannukset aikataulutettiin toteutuvaksi silloin kun niiden kuntoluokka laskee alle 50 %:n. Kuluminen (ja arvon aleneminen) laskettiin 1,75 %:n vuotuisen kulumisen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että perusparantamisen ajankohta tulee ajankohtaiseksi rakennuksen ollessa noin vuoden ikäinen tai edellisestä vastaavasta korjauksesta on kulunut mainittu aika. Perusparannus jaettiin isoissa kohteissa tasan kahdelle vuodelle ja pienissä (alle 100 hum²) kohteissa yhdelle vuodelle. Perusparannuksen yhteydessä rakennuksen kuntoluokka nostettiin alkuperäiseen kuntoon verrattuna tasolle noin 120 %, mikä tarkoittaa noin 70 %:n korjausastetta. Pieniä, vuosikorjaustyyppisiä korjauksia ei laskelmassa huomioitu. Kuva 16. PTS-ohjelma , salkku 1. Kuten kuvasta voidaan havaita, investoinnit painottuvat ohjelmakauden lopulle, mikä tuo mahdollisuuksia tarvittaessa myös muiden salkkujen investointien harkitulle toteutukselle.
26 26 (27) Kaupungin koko investointitarvetta ohjelmakaudelle selvitettiin myös alustavasti ottamalla huomioon myös muuhun infraan kohdistuvat investointitarpeet (kuva 17). Vuoden 2019 talousarviokirjasta on suoraan otettu tilakeskuksen ja yhdyskuntatekniikan luvut vuosille Vuodet on arvioitu. Salkun 1 investointeja puolestaan on myöhennetty siten, että vuosien 2020 ja 2021 investoinnit on lisätty vuosille 2022 ja Kuva 17. Investoinnit /v kaudella Kuvasta voidaan havaita, että kokonaisinvestoinnit vaihtelevat pääasiassa 8 11 milj. /v välillä ja ohjelmakauden loppuun ajoittuu merkittävästi korotuspaineita. 12. KIINTEISTÖNPIDON TUNNUSLUVUT Tilakeskus seuraa ja tuottaa talousarvioprosessiin muutamia keskeisiä kiinteistönpidon tunnuslukuja (tilamäärä, kustannukset, korjausvelka, investoinnit, vuokraasuntojen käyttöaste, tyhjien tilojen määrä). Näiden lisäksi ehdotamme selvitettäväksi tunnuslukujen laajentamistarpeen, jossa olisi huomioitu mm. tarkastuslautakunnan toivomusponsi ja muiden kuntien benchmarkkausmahdollisuudet. Mahdolliset uudet tunnusluvut ja tavoitteet tuodaan mukaan vuoden 2020 talousarviovalmisteluun.
27 27 (27) 13. TOIMITILAOHJELMAN JALKAUTUS, TOTEUTUS JA PÄIVITYS Toimitilaohjelma saatetaan tiedoksi kaikille kaupungin organisaatioille ja liitetään kaupungin nettisivuille Johtosäännöt ja ohjeet osioon. Toimitilaohjelmaa päivitetään valtuustokausittain ja ohjelman pohjalta laadittavat investointi- ja korjausohjelmat sekä myytävien, purettavien ja kiinteistökehitettävien rakennusten luettelot hyväksytetään talousarvioprosessin yhteydessä. Vastuutahona tässä on tilakeskus.
Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta
Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta 4.7.2017 FCG KONSULTOINTI OY 4.7.2017 RAPORTTI 2 (6) Sisällys Sivu 1. Tausta ja tavoite... 3 2. Toimeksiannon sisältö ja toteutus... 3 3. Toimitilakannan
Lisätiedot1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA 2.11.2017 tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden
Lisätiedot1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä
LisätiedotTekn. ltk liite. Siilinjärven kunta TOIMITILAOHJELMA
Tekn. ltk. 15.11.2017 82 liite Siilinjärven kunta TOIMITILAOHJELMA 15.5.2017 FCG KONSULTOINTI OY 15.5.2017 TOIMITILAOHJELMA 2 (19) Sisällys Sivu 1. TYÖN TAUSTA, TARKOITUS JA TOTEUTUS... 3 2. TOIMITILAOHJELMAN
LisätiedotHyväksyntä Nokian kaupunginhallitus Valmistelu Tilapalvelut Valmistelu Kaupungin johtoryhmä Valmistelu Tilapalvelut
Hyväksyntä Nokian kaupunginhallitus 15.10.2018 Valmistelu Tilapalvelut 9.10.2018 Valmistelu Kaupungin johtoryhmä 8.10.2018 Valmistelu Tilapalvelut 5.10.2018 Alustava käsittely Nokian kaupunginhallitus
LisätiedotALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN
ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,
LisätiedotSivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen
Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
LisätiedotMaakunnan ja kuntien yhteistyö ja sopimukset
Maakunnan ja kuntien yhteistyö ja sopimukset Kuntapäivä 8.5.2018 Jukka Mäkilä Yhteiset asiakkaat Maakunnan asukkaat ovat yhteisiä asiakkaita ja verojen kautta maksavat toiminnan kustannukset Maakunnan
LisätiedotHarkittua omistajuutta toimitiloihin. Päättäjäohje kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan
Harkittua omistajuutta toimitiloihin Päättäjäohje kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan Sisältö 1 Päättäjänä olet vastuussa kuntasi toimitilaomaisuudesta 3 2 Perustana kuntastrategia 5 3 Palveluohjelma
LisätiedotJoroisten kunta kiinteistöstrategia. Vuosille
Joroisten kunta kiinteistöstrategia Vuosille 2019-25 Visio ja strategia Joroisten kunnalla on v. 2025 käytössään palvelutuotannossaan tarvitsevansa määrä tilatehokkaita, tarkoituksenmukaisia sekä turvallisia
LisätiedotKuntaliitto ja FCG kuntien asialla
PALVELUVERKOSTA KIINTEISTÖSALKUTUKSEEN 27.10.2016 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 20.10.2016 Page 1 Kuntaliitto ja FCG kuntien asialla 1 FCG:n kotimaan toimipaikat
LisätiedotHelsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan tilapalvelut ja Maakuntien Tilakeskus Oy; Lähtökohdat ja valmistelun tilanne
Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan tilapalvelut ja Maakuntien Tilakeskus Oy; Lähtökohdat ja valmistelun tilanne Carl Slätis 9.2.2018 Tilajohtaja Uusimaa2019-hanke Uudenmaan asukasluku 1.650.000 Uusimaa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus
LisätiedotKIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi
KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto
LisätiedotTALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka
TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset
LisätiedotInvestointiohjelma Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista
Investointiohjelma 2018-2032 Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista Taustaa Investointiohjelman 2018-2032 valmistelu alkanut jo kesällä 2017 Lausuntopyynnöt ja lausunnot syksyllä 2017 Selvityksiä tehty
LisätiedotKEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto
1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä
LisätiedotKuntien ja maakuntien yhteistyö toimitilaasioissa
Finlands framgång skapas lokalt Yhteistyössä Kuntaliitto & Maakuntien tilakeskus: Kuntien ja maakuntien yhteistyö toimitilaasioissa Kuntamarkkinat 12.- 13.9.2018 Kuntaliitto, Toinen linja 14 Tilapalvelupäällikkö,
LisätiedotFORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset
FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen
LisätiedotKajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016
Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt
LisätiedotMaakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.
Maakuntauudistus ja kiinteistö Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.2017 Maakuntauudistus pähkinänkuoressa Rakennusneuvos Matti
Lisätiedot160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus
160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus Joensuun Tilakeskus toimii 1.1.2014 alkaen taseyksikkönä. Taseyksikölle asetetaan tulostavoite ja sille laaditaan
LisätiedotStrateginen sopimus
KIINTEISTÖTOIMIALAN STRATEGINEN SOPIMUS 1. SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS Sopijatahot Turun kaupungin kaupunginhallitus ja Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta Sopimuksen tarkoitus Määritellä Kiinteistöliikelaitoksen
LisätiedotSiirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen. Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari Helsinki
Siirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari 8.5.2018 Helsinki ALUKSI 4 ERILAISTA VUOKRAMALLIA Tilakeskuksen omistamat kiinteistöt Kuntien omistamat kiinteistöt Muiden
LisätiedotHelsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille
LisätiedotRakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö
Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja
LisätiedotTerveet Tilat työpaja. Tilaomaisuuden hallinta ja sisäilmaongelmat
Terveet Tilat 2028 -työpaja Tilaomaisuuden hallinta ja sisäilmaongelmat 15.3.2019 FCG Konsultointi Oy/Esko Korhonen (esko.korhonen@fcg.fi, puh. 050 361 1781) 20.3.2019 Page 1 Terveet tilat 2028 -toimintamalli
LisätiedotAJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA
AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA ESKO KORHONEN 21.3.2013 Erityisasiantuntija/Toimitilat esko.korhonen@kuntaliitto.fi SISÄILMAONGELMIEN NYKYTILANNE 2 Vesa Pekkola, STM TIETOA
LisätiedotMaakuntien tilakeskus Oy Kuntamarkkinat
Maakuntien tilakeskus Oy Kuntamarkkinat 12.-13.9.2018 MAAKUNTIEN TILAKESKUS OY AUTTAA ASIAKKAITAAN PARANTAMAAN TILOJEN KÄYTÖN TEHOKKUUTTA JA PIENENTÄMÄÄN TILOISTA AIHEUTUVIA KUSTANNUKSIA MAAKUNTIEN OMISTAMA
LisätiedotOmaisuusjärjestelyt sote- ja maakuntauudistuksessa HE 15/2017
Omaisuusjärjestelyt sote ja maakuntauudistuksessa HE 15/2017 Ympäristövaliokunta 8.6.2017 MinnaMarja Jokinen Lainsäädäntöneuvos, Valtiovarainministeriö 1 6.6.2017 Etunimi Sukunimi Omaisuusjärjestelyjen
LisätiedotJukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm
Nimi Jukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm 14.9.2017 MAAKUNTAUUDISTUKSESSA KOLME PALVELUKESKUSTA Maakunnat Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus
LisätiedotLiikelaitokset + konserni perehdyttämistilaisuus
Liikelaitokset + konserni perehdyttämistilaisuus 2.10.2017 Tilapalvelu-liikelaitoksen yleisesittely Esko Eriksson, kiinteistöjohtaja Jyväskylän kaupunki Tilapalvelu-liikelaitoksen toimintaorganisaatio
LisätiedotTUUSULA SALKUTUS. Tuusula / Harri Isoniemi
TUUSULA SALKUTUS Tuusula 28.11.217 / Harri Isoniemi Raportin sisällysluettelo Salkutuksen eteneminen 1. OMAISUUS Jälleenhankinta- ja Tekniset arvot Korjausvelka, perusparannustarve ja kuntoprofiili 3.
LisätiedotKiinteistöstrategia Valtuustoseminaari
Kiinteistöstrategia Valtuustoseminaari 31.1.2019 Tekninen johtaja Jaakko Stauffer Kaupunkistrategia 2017 2021 Uudistuvat palvelut Kaupunki laatii kiinteistöstrategian, jossa linjataan kaupungin kiinteistöjen
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotTerveys- ja talouspäivät Helsinki, Olavi Hiekka
Terveys- ja talouspäivät Helsinki, 23.8.2018 Olavi Hiekka TILAKESKUS PÄHKINÄNKUORESSA Yhtiö on perustettu 1/2017 Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöksi ja se siirtyy maakuntien omistukseen viim. vuonna 20121.
LisätiedotL APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1
L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 Tilakeskuksen organisaatio TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI TILAKESKUS Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen
LisätiedotTILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa
LisätiedotJulkisten sote-tilojen kansallinen tilannekuva Asiakkuusjohtaja / KYS Kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén
Julkisten sote-tilojen kansallinen tilannekuva Asiakkuusjohtaja / KYS Kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén 21.5.2019 KESKITETYN TILAJOHTAMISEN JA YHTENÄISEN TIEDONHALLINNAN HYÖDYT Tiivistyvä palveluverkko Keskitetty
LisätiedotKUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
LisätiedotTilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta
Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta
LisätiedotMaailma muuttuu maakunta muuttuu seminaari
Maailma muuttuu maakunta muuttuu seminaari 18.1.2017 Kuntakiinteistöjen haasteet lähitulevaisuudessa Esko Eriksson, kiinteistöjohtaja Jyväskylän kaupunki Kuntakiinteistöjen haasteet lähitulevaisuudessa
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE
ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT
LisätiedotTerveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot
Terveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot Petri Hartikainen tilapäällikkö Kuopion Tilakeskus https://www.kuopio.fi/kuopion-tilakeskus Kaupunginhallitus 2/12 Kuopion Tilakeskus huolehtii
LisätiedotTalousarvioraami 2020 Kunnanhallitus
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku
LisätiedotMaakunnan talous ja omaisuus
Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään
LisätiedotLuonnonvoimien toiminnalle aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta riskeihin varaudutaan vakuutuslaitosten vakuutuksin.
1.1 Budjettirahoitteiset tehtävät Tilaliikelaitos Vastuuhenkilö Sitovuustaso Toimitilajohtaja Timo Oksanen Toiminnan kuvaus Tilaliikelaitos huolehtii Kouvolan toimitilakäyttäjien tyytyväisyydestä ja vastuullaan
LisätiedotKuntatalous ja kiinteistöt
Kuntatalous ja kiinteistöt Kiinteistöinvestointien priorisointi kunnissa, kuka päättää ja miten? 12.9.2019 Toimialajohtaja Sami Miettinen & johtava konsultti Esko Korhonen sami.miettinen@fcg.fi esko.korhonen@fcg.fi
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset
Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset Tehtävänä oli laatia palveluverkkoselvitys, joka sisältää kuvauksen kiinteistöistä ja niiden toiminnan nykytilasta sekä kolme vaihtoehtoista mallia
LisätiedotESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotKARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI
KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA
LisätiedotKonserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä
Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän
LisätiedotKunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015
Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KUNNAN JA MAAKUNNAN VÄLI- SEN VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISESTÄ SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA
LIITE 1(5) LUONNOS 17.5.2018 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KUNNAN JA MAAKUNNAN VÄLI- SEN VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISESTÄ SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA 1. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi
LisätiedotValtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja
Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...
LisätiedotKuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola
Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali
LisätiedotTalousarvion muutokset 2015
PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2015 Korjaukset Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Korjaukset Kunnanhallitus 22.2.2016 Valtuusto 16.3.2016 KÄYTTÖTALOUSOSA/TULOSLASKELMA Ulkoinen/Sisäinen
LisätiedotLappeenrannan kaupungin salkutusjärjestelmä on seuraavanlainen:
Tekninen lautakunta 382 12.11.2014 Puiteohjelman 2015-2028 päivitys 1283/02.02.00.00/2013 TEKLA 382 Valmistelija/lisätiedot Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen puh. 0400 659 338 ilpo.koponen@lappeenranta.fi
LisätiedotKuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta
LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
LisätiedotSisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva
Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla
Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla Sami Suikkanen, 7.3.2017 Yleistä uudistuksesta Uudistusta koskevat lait ovat tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Lakiluonnosten lähtökohtana
LisätiedotHarkittua omistajuutta toimitiloihin Harko-toimitilaprojekti
Harkittua omistajuutta toimitiloihin Harko-toimitilaprojekti Jussi Niemi / 19.11.2015 Harko -projektikokonaisuus ü Kuntaliitto on käynnistänyt HARKO -projektikokonaisuuden, jossa on tarkoitus kehittää
LisätiedotStrateginen sopimus 2018, aluepelastuslaitos
Strateginen sopimus 2018, aluepelastuslaitos 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta (kh) Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti,
LisätiedotKiinteistökatsaus Mikko Hollmén, kiinteistöjohtaja Hallituksen seminaari
Kiinteistökatsaus Mikko Hollmén, kiinteistöjohtaja Hallituksen seminaari 28.2.2017 Hallinto- ja tukipalvelut Ensisijaisesti kuntien itsensä ratkaistava, miten tukipalvelut järjestetään Toivottu, että kuntajohtaja
LisätiedotVuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät
Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA/KOKOUSKUTSU 2/2017. Perusturvalautakunta (8)
Perusturvalautakunta 03.05.2017 1(8) Esityslista 03.05.2017 Aika Kello 16:30 Paikka Kh:n iso kabinetti, Olavinkatu 27 Läsnä Linnamurto Erja puheenjohtaja Jantunen Mikko varapuheenjohtaja Cederström Tiina
LisätiedotTilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet
Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet 2015-2017 Tilaliikelaitos on kuntalain 9. luvun mukainen kunnallinen liikelaitos tehtävänä on tarjota toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat kaupungin omia
LisätiedotTalousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala
Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen verorahoitus koko maassa Yli puolet (17,7 mrd ) kuntien käyttötalouden nettokustannuksista siirtyy maakunnille. Verorahoituksen jakautuminen
LisätiedotMaakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Vantaan kaupunki 9.6.2017 Valmisteluprosessi Valmistelussa ei ehkä ole
LisätiedotKouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella
Kouvolan kaupungin perusopetuksen kehittäminen valtuustokaudella 2017 2021 Kuntalaisinfot 22./23./24.5.2018 Selvityksen lähtökohdat Ismo Korhonen, lasten ja nuorten palvelujen johtaja 28.09.20 Sisäilma
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotVesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen
Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan
LisätiedotKIINTEISTÖLIIKELAITOS
KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)
LisätiedotMaakuntien tilakeskus Oy
Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien
LisätiedotOmistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy
Kaupunginhallitus 2.9.2019 liite nro 2 (1/9) Kaupunginvaltuusto 16.9.2019 liite nro 6 (1/9) Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy Proavera Oy vahvassa, positiivisessa kehitysvaiheessa. Yhtiön tulostavoite
LisätiedotMaakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut
Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta
LisätiedotRISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI
RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste
LisätiedotSiun soten kehys Omistajaohjaus
Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla
LisätiedotPalvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava
Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005
LisätiedotYhtiöittämisvaihtoehdot tukipalveluissa eri mallien hyödyt ja haasteet
Yhtiöittämisvaihtoehdot tukipalveluissa eri mallien hyödyt ja haasteet Riitta Ekuri 15.9.2016 15.9.2016 Page 1 Mitä ovat tukipalvelut Ekuri Haapanen Korhonen Kuntamarkkinat 2016 Tässä esityksessä tarkastellaan
LisätiedotVAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE
VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE 0) Säästövaikutus käyttötalouteen 0 euroa Luohua Perhepäivähoitoa ja 0-6 luokkien koulu, sivukirjasto Oppilasmäärät: 2019: 54 Oppilasmäärät: (arvio) 2030: 44 Henkilöstömäärä nykyisellään
LisätiedotJulkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012
Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja, Kjs Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylällä on vahvan
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt
Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT
KAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 21.4.2016 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS-
LisätiedotPalvelujen järjestäminen
Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Pekka Järvinen, STM 1 Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu laissa säädetyyn järjestämisvastuuseen.
LisätiedotVIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa
1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KUNNAN OMISTAJAPOLITIIKKA. Hallitus Valtuusto
HÄMEENKYRÖN KUNNAN OMISTAJAPOLITIIKKA Hallitus 17.9.2018 Valtuusto 1.10.2018 1 Sisällys Hämeenkyrön kunnan omistajapolitiikan lähtökohdat...2 Sijoitustoiminnan perusteet...2 Kunnan omistama kiinteä ja
LisätiedotOsavuosikatsaus 1-8/2016
Oheismateriaali nro 1 Osavuosikatsaus 1-8/2016 Liikelaitos Vastuuhenkilö Tilaliikelaitos Toimitilajohtaja Timo Oksanen Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset Tilaliikelaitos huolehtii Kouvolan
LisätiedotLäntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares
Läntisen alueen palveluverkkoselvitys Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares 18.11.2015 Tausta Kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa vaiheittain Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia- lukion Tilat
LisätiedotSipoon kunta Sivistysvaliokunta- Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2017
Sipoon kunta Sivistysvaliokunta- Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2017 1 Sivistysvaliokunna osavuosikatsaus Sivistysosaston osavuosikatsaus on osa koko kunnan kahdeksan kuukauden talous ja toimintaraportointia,
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotTEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio
TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tilapalveluiden osio 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1. Ateriapalvelut... 2 1.2. Siivouspalvelut... 4 1.3. Tilalaitos...
LisätiedotSastamalan kaupunki Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 4130 TILAPALVELUT :54:49
Sastamalan kaupunki Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 4130 TILAPALVELUT 12.2.2016 13:54:49 TULOSLASKELMA 6kk Myyntituotot 470 653 436 700 196 532 417 417 417 417 417-4,4 Maksutuotot
Lisätiedot