RAVIRAITTI 4A KAAVATUNNUS 07: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S RAVIRAITTI 4A KAAVATUNNUS 07:

2 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosehdotus, pienennös 3) tonttijakokartta 4) asemakaavan seurantalomake Kaavan selvitykset on lueteltu kappaleessa 3.2 suunnittelutilanne. Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.

3 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 7. kaupunginosan korttelin 112 tontteja 19 ja 20 sekä virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 7. kaupunginosan korttelin 112 tontit 34 ja 35 Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa E-1 korttelialueella sijaitsevan ratsastusmaneesiin laajentaminen. Asemakaavan muutoksella määritellään tonttien rajat, rakentamisen määrä, sijainti ja rakentamistapa. Asemakaavan muutoksella laajennetaan hevostallien korttelialuetta (E-1) YU-1 korttelialueen ja VL alueen suuntaan. Hevostallien korttelialueen pinta-ala kasvaa kaavamuutoksella 2113 m² ja rakennusoikeus nousee 422 kem². Asemakaavan muutoksella ei ole todettavia merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja alueen sisäiseen kaupunkikuvaan. Kaavamuutokseen on ryhdytty maanvuokralaisten aloitteesta. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavan tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn ja -valvonnan yhteydessä. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille luonnosvaiheen nähtävilläolosta tiedottamisen yhteydessä. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, 3. kerros (ovi F) Puh mauri.hahkioniemi@jkl.fi

4 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty suunnittelualueella vuokralla olevan Killerin kilpatalli Oy:n hakemuksesta (hakemus jätetty ), sekä Keski-Suomen Ravirata Oy:n hakemuksesta (hakemus jätetty ). Asemakaavan muutosta on haettu, jotta tontilla olevaa ratsastusmaneesia voitaisiin laajentaa. Raviradan hallitus on kokouksessaan puoltanut kaavamuutosta. Asemakaavan laatiminen on aloitettu kesällä 2018 ja kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä elokuussa Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakenteen toimialan sisäisessä aloituspalaverissa elokuussa Tavoitteet Jyväskylän kaupungin tavoitteena on asemakaavan muutoksella luoda entistä parempia toimintaedellytyksiä monipuoliseen liikuntaan ja virkistykseen sekä yritystoiminnan harjoittamiseen Killerin alueella. Tavoitteena on toimivan ja tarpeisiin vastaavan aluerakenteen muodostaminen. Killerin alueelle on rakentunut 2000-luvulla mittakaavaltaan laaja hevosurheilutoiminnan keskittymä, jonka toimintamahdollisuuksia ja palvelutarjontaa asemakaavan muutos parantaa. Hakijan tavoitteena on asemakaavan muutoksella mahdollistaa ratsastusmaneesin laajentaminen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Killerin hevosurheilukeskuksen alueella noin 5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena on hevostallien korttelialue (tontti 20), hevosurheilutoimintojen korttelialue (tontti 19) sekä pala lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 23 hehtaaria. Tontilla 20 sijaitsee hevostallitoiminnan rakennuksia kuten muun muassa ratsastusmaneesi, jota kaavamuutoksella aiotaan laajentaa. Lisäksi tontilla on mm. hevosaitauksia. Koko tontti on rakennettua aluetta eikä siellä ole luonnontilaisia tai sen kaltaisia alueita. Kulku tontille on ravirata-alueen kautta. Tontilla 19 sijaitsee Killerin ravirata katsomo- yms. rakennuksineen sekä muita hevosurheiluun liittyviä toimintoja. Lähes koko tontti on rakennettua aluetta eikä siellä ole luonnontilaisia tai sen kaltaisia alueita. Ravirata-alueen keskellä sijaitsee pieni Killervä-lampi. Killervä-lammella on lähinnä linnustollisia ja vesien hallinnallisia arvoja/merkitystä. Killervä-lampea on ruopattu 2000-luvulla ja hallittu osittain ongelmaksi kehittynyttä naurulokkiyhdyskuntaa. Varmistettuja pesintöjä tai pesintään viittaavia havaintoja Killervä-lammella pesivistä uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista parin viime vuoden ajalta on muun muassa haapanasta (VU), tukkasotkasta (EN), pikkutyllistä (NT) ja kivitaskusta (NT). Lammella on myös havaintoja laulujoutsenen reviiristä. Naurulokit ovat Killervä-lammelta hävinneet. Vielä 2015 naurulokkia havaittiin iso kolonia, 2016 pieni kolonia, 2017 pesiä mahdollisesi jonkin verran, mutta ei poikasia ja 2018 ei havaittu pesiä lainkaan. (Tomi Hakkari/ELY-keskus, sähköpostitiedonanto)

5 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee myös laajemmin hevostalli- ja hevosurheilutoiminnan alueita ja itäpuolella Killerin urheilukeskus suurine sisäliikuntahalleineen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laajavuoren seudullisesti merkittävään virkistysalueeseen. Virkistysalue on suunnittelualueen osalta nuorta ja avoimehkoa mäntyvaltaista sekametsää kuivahkolla kivennäismaalla. Pohjakerros on niukahko. Suunnittelualueeseen kuuluvalla lähivirkistysalueella ei ole todettavia luontoarvoja. Suunnittelualueen maaperä on moreenia ja alue on maastonmuodoiltaan lounaaseen laskevaa rinnettä sekä tasaista aluetta. Suunnittelualueelle on toteutettu kunnallistekninen verkosto. LAAJAVUOREN VIRKISTYSALUE HEVOSTALLIALUE KILLERVÄ lampi KILLERIN LIIKUNTAKESKUS KILLERIN RAVIRATA P ALUE Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta (8/2015) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueelle on toteutettu Killerin lähiympäristösuunnitelma. (2007) Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

6 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty virkistysalueeksi ja osaksi kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta. Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavasta Yleiskaava Jyväskylän yleiskaavassa (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt oikeusvaikutteisena, tullut voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Yleiskaavassa suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti. Ote Jyväskylän yleiskaavasta. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa; hyväksytty asemakaava 07:111 ja hyväksytty asemakaava 07:108. Asemakaavassa 07:111 suunnittelualue on hevostallien korttelialuetta (E-1, tontti 20). Alueelle saa rakentaa hevosten kasvatukseen, kilpavalmennukseen, koulutukseen, huoltoon ja hoitoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömät asunnot sallitaan. Tontin tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.20, joten rakennusoikeutta on yhteensä 2788 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluvuksi on osoitettu II. Autopaikkoja tulee toteuttaa yksi 200 kerrosalaneliömetriä kohti. Alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tulee istuttaa ja etelänsuuntaan oleva maapenger tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin.

7 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Asemakaavassa 07:108 suunnittelualue on hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-1, tontti 19) ja lähivirkistysaluetta (VL). YU-1 korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 9600 kerrosalaneliömetriä ja se on jaettu kolmelle rakennusalalle 8000, 1000 ja 600 suuruisiin osiin. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi YU-1 alueelle rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa 2500 kem² hevosurheilua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Kerrosluvuiksi on osoitettu II ja IV. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään 500 kpl, joita saa sijoittaa viereiselle LPA-alueelle. Tontille on osoitettu ajoyhteysrasite Raviraitilta E-1 korttelialueen tontille 20. Alueet, joita ei käytetä rakentamiseen, pysäköintiin tai kulkuväyliin tulee säilyttää luonnontilaisina tai istuttaa. Killervä-lammen vesialue on osoitettu ohjeellisella vesialue merkinnällä (w), jossa maiseman hoidolliset toimenpiteet sallitaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla ja vesialueen täyttö on kielletty. Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue on rajattu kuvaan mustalla katkoviivalla) Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualueen lähiympäristö on kaavoitettu kokonaisuutena vuonna 2007 hevosurheilun, muun urheilun ja lähivirkistyksen tarkoituksiin. Lähiympäristön asemakaavasta merkittävä osa on toteutunut, mutta alueelle on edelleen myös toteutumatonta tonttivarantoa hevosurheilutoimintaan liittyen. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu Killerin lähiympäristösuunnitelma voimassa olevan asemakaavan yhteydessä koko Killerin aluetta koskien (WSP / 2007). Lähiympäristösuunnitelmassa ohjataan korttelialueiden ympäristörakentamista ja annetaan hoito- ja kehittämissuosituksia.

8 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Killerin Kilpatalli Oy on hakenut kaavamuutosta helmikuussa 2018 ja alueella toimiva Keski-Suomen Ravirata Oy maaliskuussa samana vuonna. Killerin Kilpatalli Oy esittää asemakaavaa muutettavan siten, että se mahdollistaisi olemassa olevan maneesirakennuksen laajentamisen 20 metrillä idän suuntaan (laajentamisen tarvetta on täsmennetty kaavaprosessin edetessä 25 metriin). Maneesin laajennus sijoittuisi osittain Keski-Suomen Ravirata Oy:n ja kaupungin lähivirkistysalueen puolelle. Asemakaavan muutoksella pitäisi näin ollen laajentaa Killerin Kilpatallin tonttia ja muuttaa myös Ravirata alueen tonttirajoja. Keski-Suomen Ravirata Oy on hakemuksessaan ilmoittanut puoltavansa Killerin Kilpatalli Oy:n esityksen mukaista tonttirajojen muutosta. Ravirata Oy:llä ei ole muita tarpeita muuttaa hallinnoimansa alueen asemakaavaa. Kaavamuutoksesta on pidetty aloituskokous hakijan kanssa keväällä Kaavamuutosta käsiteltiin kaupunkirakenteen toimialan sisäisessä aloituspalaverissa elokuussa Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä , jonka jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavan internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin myös osallisille ja viranomaisille. 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavamuutokselle asetetut tavoitteet ja lähtökohdat huomioon ottaen ei erillisille kaavaratkaisuvaihtoehtojen laatimiselle ole edellytyksiä. Laadittu kaavaratkaisu vastaa kaavamuutoksen hakijan tavoitteisiin ja lähtökohtiin Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kaksi lausuntoa, huomautuksia ei jätetty. Lausunnon antoivat Jyväskylän Energia Oy ja Telia. Lausunnoissa esille tuotiin seuraavat asiat: Rakennusoikeuden muutos voi aiheuttaa kiinteistölle muutoksia nykyisiin veden liittymismaksuihin ja -sopimuksiin, jotka tulee tarkistaa suunnittelun/rakentamisen yhteydessä. Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon uusien telekaapelireittien sijoitus ja olevien telekaapeleiden mahdollinen siirtotarve. Mahdollinen lisäkaapelointitarve alueella rakentuu ilmeisemmin Killerin hevosurheilukeskuksen omana sisäverkkona. Kaavoittajan vastine: Lausunnoissa esille nostetut asiat eivät aiheuta muutoksia asemakaavaan. Asiat otetaan huomioon hankkeen toteutussuunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Tarvittavilta osin Telian kaapeleille on osoitettu kaavakarttaan YU-1-alueelle maanalaisten johtojen aluevaraukset.

9 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden suunnitelmien johdosta asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: Asemakaavamuutoksen kaava-aluetta on laajennettu viisi metriä idän suuntaan (yhteensä 266 m²). Edelleen E-1-korttelialuetta on laajennettu yhteensä 391 m² YU-1-korttelialueen ja VL-alueen puolelle mahdollistaen maneesirakennuksen laajentaminen prosessin aikana tarkentuneiden toimintaan liittyvien tarpeiden mukaisesti. E-1-korttelialueen laajentuessa myös rakennusoikeus kasvaa tehokkuusluvun e=0.20 suhteessa yhteensä 78 kem². YU-1-korttelialueelle on myönnetty syksyn 2018 aikana rakennusluvat kahdelle uudisrakennukselle voimassa olevasta asemakaavasta poiketen. Asemakaavassa on laajennettu vkmerkinnällä osoitettua rakennusalaa, jotta uudet rakennukset sijoittuisivat rakennusalalle. Edelleen vk-alueen kaavamääräystä on muutettu siten, että alueelle on mahdollista toteuttaa kerrosalaan laskettavaa tilaa enintään 1000 kerrosalaneliömetriä (uusien rakennusten kerrosala on yli 800 kem²). Muutoksen johdosta YU-1-korttelialueen kokonaisrakennusoikeus nousee 1000 kerrosalaneliömetriä ja asemakaavamuutoksen kokonaisrakennusoikeus (E-1 ja YU-1) yhteensä 1422 kem². Kaavaan on lisätty hulevesien hallintaa ohjaava kaavamääräys: E-1-korttelialueella syntyvät ja maaperään imeytymättömät hulevedet tulee johtaa YU-1-korttelialueelle toteutettuun hulevesiverkostoon. YU-1-korttelialueelle on lisätty Telian esityksestä maanalaisen johdon aluevarausmerkintöjä olemassa olevia teleliikennekaapeleita varten. Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Lautakunta asetti asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti välisen ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta ei annettu lausuntoja eikä muistutuksia. Keski-Suomen pelastuslaitos sekä rakentaminen ja ympäristö -palvelualue ilmoittivat, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. 4.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: YU-1-korttelialueen vk-merkinnällä osoitetun rakennusalan määräystä on muutettu rakennusoikeuden määrään liittyen. vk-määräyksestä on poistettu maininta rakennusoikeuden 1000 kerrosalaneliömetrin enimmäismäärästä turhana/päällekkäisenä, sillä erilliskaavamääräyksessä mahdollistetaan 2500 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta muun merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Kaavaselostusta on myös täydennetty Killervä-lammen tarkemmilla tiedoilla. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä (luonteeltaan teknisiä tarkistuksia) eivätkä muutokset edellytä asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa

10 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu hevostallien korttelialue (E-1) sekä hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU-1). E-1 korttelialuetta on laajennettu 2113 m² YU-1 korttelialueen ja lähivirkistysalueen (VL) puolelle. Muutoksella mahdollistetaan olemassa olevan maneesirakennuksen laajentaminen toiminnan tulevaisuuden tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella 422 kerrosalaneliömetriä. Muilta osin asemakaavan muutos noudattaa voimassa olevien asemakaavojen rakennetta ja tavoitteita. Asemakaavan mahdollistama rakentaminen noudattaa lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja soveltuu alueen rakenteeseen ja toiminnan laatuun. Kaava-alueella ei ole kaavan sisältö huomioon ottaen merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 22,8243 hehtaaria. Alueelle muodostuu hevostallien korttelialuetta (E-1) 1,6052 hehtaaria ja hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-1) 21,2191 hehtaaria. Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä kerrosalaneliömetriä, mistä 3210 kem² on E-1 korttelialueella ja 9600 kem² YU-1 korttelialueella. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on yhteensä kem², joten rakennusoikeuden määrä kasvaa asemakaavan muutoksella 422 kem². Asemakaavan aluetehokkuus on e=0.06. E-1 korttelialueen tehokkuus on e=0.20 ja YU-1 korttelialueen e=0.05. Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön palveluihin. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Hevostallien korttelialue E-1 (tontti 35) Hevostallien korttelialue (E-1) sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan. E-1 korttelialueen pinta-ala on 1,6052 hehtaaria. Kaavamuutoksella korttelialue laajenee 2113 m² idänsuuntaan YU-1 korttelialueelle ja lähivirkistysalueelle (VL). Tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.20, jolloin rakennusoikeutta on yhteensä 3210 kem². Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella 422 kem². Kerrosluvuksi on osoitettu II. Alueelle on osoitettu yksi laaja rakennusala tontin eteläosaan. Tontin eteläosaan on myös osoitettu istutettava alueen osa, jota tulee maisemoida puu- ja pensasistutuksin. Ajoyhteys tontille on Raviraitilta YU-1 korttelialueen kautta rasitteena (ajo). Ajoyhteys on esitetty sijainniltaan ohjeellisena. Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YU-1 (tontti 34) Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU-1) muodostaa valtaosan kaava-alueesta. YU-1 korttelialueen pinta-ala on 21,2191 hehtaaria. Kaavamuutoksella korttelialue supistuu 630 m². Rakennusoikeutta on osoitettu yhtensä 9600 kem² ja kerrosluvuiksi II ja IV. Kerrosluku mahdollistaa rakentamista enintään neljään kerrokseen. Rakennusoikeus jakautuu erillisille rakennusaloille 8000,1000 ja 600 kerrosalaneliömetriä suuruisiin osiin. Lisäksi rakennusalan ulkopuolelle (myös vk-alueelle) saa rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi 2500 kerrosalaneliömetriä hevosurheilua palvelevia rakennuksia ja rakenteita.

11 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) YU-1 alueen kautta on osoitettu ajo -merkinnällä ajoyhteys E-1 tontille 35. Ajoyhteys on esitetty sijainniltaan ohjeellisena. Alueen lävitse on myös osoitettu kulkemaan maanalaisen johdon aluevaraus. YU-1-korttelialueelle on asemakaavan muutoksessa lisätty uusi maan alaisen johdon aluevaraus alueen itäosaan olemassa olevia teleliikennekaapeleita varten. YU-1 korttelialueen pysäköintiä voidaan osoittaa viereiselle LPA-alueelle (tontti 17). Raviradan keskellä sijaitseva Killervä-lampi on osoitettu ohjeellisena vesialueena (w). Alueella maisemanhoidolliset toimenpiteet sallitaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Vesialueen täyttäminen on kielletty. Alueelle laaditussa Killerin alueen lähiympäristösuunnitelmassa ohjeistetaan Killervä-lammen käsittelystä lisäksi seuraavaa: Vesistön luonnetta ei tule muuttaa ilman tarkkoja selvityksiä toimenpiteiden vaikutuksista. Ranta-alueen rajauksia voidaan siistiä varovaisella muotoilulla ja sitomattomien päällysmateriaalien käytöllä. Mikäli lammen umpeen kasvamisesta ilmaantuu merkkejä, tulisi kunnostussuunnitelmien laatiminen aloittaa välittömästi ympäristöviranomaisten ohjeistusten mukaisella tavalla. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Killerin alueelle on rakentunut 2000-luvulla mittakaavaltaan laaja hevosurheilutoiminnan keskittymä, jonka toimintamahdollisuuksia ja palvelutarjontaa asemakaavan muutos parantaa. Maneesitoiminnan edellytysten turvaaminen, palvelun säilyttäminen alueella sekä palvelun laajentaminen ja parantaminen edellyttävät maneesirakennuksen laajentamista ja siten asemakaavan muuttamista. Kaavamuutoksen toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen, viher- ja virkistysalueisiin, luonnonympäristöön eikä yhdyskuntatalouteen. Asemakaavan muutos noudattaa Killerin alueen asemakaavan lähtökohtia, tavoitteita ja perusratkaisua. Kaavamuutos on myös Jyväskylän yleiskaavan mukainen. 5.4 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavamuutoksen vaikutuksia on kuitenkin arvioitu tarkemmin seuraavassa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen yhdyskuntarakenteeseen. Alueen pääkäyttötarkoitukset eivät muutu eikä rakentamisen määrä kasva oleellisesti suhteessa alueen muuhun rakenteeseen ja rakentamisen mittakaavaan. Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Asemakaavamuutoksessa esitetyt rakentamista ohjaavat kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Näin olleen alueelle kaavamääräyksin tavoiteltu yhtenäinen kaupunkikuvallinen kokonaisuus on mahdollista muodostaa. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, maisemaan ja viher- ja virkistysalueisiin Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan eikä luonnonympäristöön. Asemakaavan muutoksella E-1 korttelialue laajenee lähivirkistysalueen (VL) puolelle pienentäen virkistysaluetta 1483 m². Tonttimaaksi muuttuvalla lähivirkistysalueella ei ole todettavia luontoarvoja tai rakennettuja virkistyspalveluita, jotka vaarantuisivat tai heikkenisivät kaavamuutoksen toteutumisen myötä. Kaava-alue rajautuu laajaan Laajavuoren virkistysalueeseen, joten kokonaisuuden kannalta kaavamuutos ei oleellisesti vähennä virkistysalueiden määrää tai heikennä virkistysmahdollisuuksia.

12 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Kaavamuutosalueen pohjoispuolella kulkeva virkistysreitti säilyy ennallaan. Kaava-alue on kokonaisuutena suhteellisen avointa aluetta, jossa rakentamisen ja toiminnan vaikutukset maisemaan ovat näkyvät. Asemakaavassa edellytetään maisemointitoimenpiteitä puu- ja pensasistutuksilla, joiden avulla avointa tilaa voidaan jäsentää ja katkaista pitkiä näkymälinjoja ja siten vähentää mahdollisia haitallisia maisemallisia vaikutuksia. YU-1-alueella sijaitsevan Killervä-lammen olosuhteita ei muuteta asemakaavan muutoksella. Lammen ja sen olosuhteiden säilyminen on turvattu asemakaavamääräyksillä. Lisäksi lammen käsittelyä ohjataan tarkemmin Killerin lähiympäristösuunnitelmassa. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Killerin kokonaisuuteen suhteutettuna alueen rakennusoikeus ei kasva eikä toiminnan laatu muutu merkittävästi kaavamuutoksella, joten kaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen ei lisää oleellisesti alueen liikennemääriä. Ajoyhteys raviratatontin (YU-1) kautta maneesitontille (E-1) on haasteellinen suurempien tapahtumien aikaan, jolloin tonttiliikenne risteää tapahtumajärjestelyjen kanssa aiheuttaen mahdollisia vaaratilanteita tai häiriöitä. Asemakaavassa ajoyhteys on osoitettu sijainniltaan ohjeelliseksi, mikä mahdollistaa ajoyhteyden sijoittamisen alueelle toimijoiden yhdessä katsomalla parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Kaavamuutosalue on vuokrattu yksityiselle ja alueen äärelle on toteutettu tarvittava kunnallistekniikka. Asemakaavamuutoksen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä kustannuksista vastaavat alueen vuokralaiset ja toimijat. Asemakaavan muutos mahdollistaa osaltaan alueen paremman palvelutarjonnan sekä yrittäjien toiminnan edellytykset, millä on välillisiä vaikutuksia myös yhdyskuntatalouteen.

13 07:113 / RAVIRAITTI 4a / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle on laadittu vuonna 2007 koko Killerin aluetta koskeva lähiympäristösuunnitelma, minkä periaatteita tulee noudattaa alueen toteutuksessa, ellei asemakaavassa toisin määrätä. Alueelle on laadittu asemakaavan yhteydessä sitova tonttijako. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Toteutuksen tarkasta ajankohdasta ei ole tietoa kaavan laadinnan aikana. Asemakaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen laajuus huomioon ottaen, hanke toteutetaan kerralla. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei edellytä erityisiä muutostöitä kunnallistekniikkaan tai uuden kunnallistekniikan rakentamista. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin ympäristöön ja maisemaan sopivuus tonttien piha-alueiden suunnitteluun ja toteutukseen, etenkin maisemointiin, toiminnallisuuteen ja eri toimintojen ja niiden tarpeiden yhteensovittamiseen hulevesien hallintaan. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

14 LIITE (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAVIRAITTI 4A Kaavatunnus 07:113 Tontti 19, on hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-1), jolle rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 9600 kerrosalaneliömetriä. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu pala lähivirkistysaluetta (VL). 1. Kaava-alue ja sijainti Asemakaavan muutos koskee 7. kaupunginosan korttelin 112 tontteja 19 ja 20, sekä virkistysaluetta. Muutosalue sijaitsee Killerin hevosurheilukeskuksen alueella noin 5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muuttamiseen on ryhdytty yksityisen maanvuokralaisen Killerin Kilpatalli Oy:n, sekä Keski-Suomen Ravirata Oy:n hakemuksista. Tavoitteena on asemakaavan muuttaminen niin, että se mahdollistaa ratsastusmaneesin laajentamisen. Kaava-alue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa, eikä maankäyttösopimuksen laatimiselle ole tarvetta asemakaavan yhteydessä. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on merkitty virkistysalueeksi ja osaksi kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena, tullut voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama-alutta rajautuen viheralueeseen. Alueen pohjoispuolelle on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti. - Asemakaavassa (hyväksytty ) Suunnittelualueeseen kuuluva tontti 20 on hevostallien korttelialuetta (E-1). Alueelle saa rakentaa hevosten kasvatukseen, kilpavalmennukseen, koulutukseen, huoltoon ja hoitoon liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömät asunnot sallitaan. Tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.20, joten rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 2788 kerrosalaneliömetriä. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu karttaan mustalla katkoviivalla. Aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset: - Voimassa olevan asemakaavan yhteydessä koko Killerin alueelle on laadittu Killerin lähiympäristösuunnitelma (WSP/2007) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueeseen kuuluvat tontti 20, jolla laajennettava ratsastusmaneesi sijaitsee, sekä raviradan tontti 19 ja virkistysalue. Samalla tontilla vuonna 2012 valmistuneen maneesin kanssa on myös kaksi muuta ratsastustoimintaan liittyvää rakennusta, sekä esim. hevosaitauksia. Tontilla 19 on Killerin ravirata katsomo- yms. rakennuksineen sekä muita hevosurheiluun liittyviä toimintoja. Tontille 20 on kulku tontin 19 kautta. Lähiympäristössä on myös Killerin urheilukeskus suurine sisäliikuntahalleineen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laajavuoren seudullisesti merkittävään virkistysalueeseen. Virkistysalue on suunnittelualueen osalta nuorta ja avoimehkoa mäntyvaltaista sekametsää, jolla ei ole todettavia luontoarvoja. Alue on maastonmuodoiltaan lounaaseen laskevaa rinnettä. Suunnittelualueelle on toteutettu kunnallistekninen verkosto. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 22,7 hehtaaria ja alueen omistaa Jyväskylän kaupunki. 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat:

15 07:113 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Kaavamuutoksen hakijat - Viranomaiset: - Keski-Suomen ELY-keskus - Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - JE-Siirto Oy - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö - muut: - Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys ry 5. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat lisäselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Alustavan tarkastelun perusteella asemakaavan muutoksella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Arviointia tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 6. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Aikataulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Aloitusvaihe (kesä 2018) Aloitusvaiheessa kootaan lähtötietoja, asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä-syksy 2018) Valmisteluvaiheessa suunnitellaan asemakaavaluonnos. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Ehdotusvaihe (syksy kevät 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen. Hyväksymisvaihe (syksy 2018 kevät 2019) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. 8. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 (3. krs, ovi F) Puh. (014) mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet Ilmakuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä.

16 asemakaavan muutosehdotus, pienennös LIITE 2.

17 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten kor elialue. Kiinteistön toiminnan kannalta väl ämä ömät asunnot sallitaan. Hevostallien kor elialue. Alueelle saa rakentaa hevosten kasvatukseen, kilpavalmennukseen, koulutukseen, huoltoon ja hoitoon lii yviä rakennuksia ja rakenteita. Kiinteistön toiminnan kannalta väl ämä ömät asunnot sallitaan. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Rakennusala, jolle saa sijoi aa liike ja katsomorakennuksia sekä niitä palvelevia ja niihin lii yviä rakennuksia ja rakenteita. Rakennusala, jolle saa sijoi aa valjastuskatoksia ja muita alueen pääkäy ötarkoituksen mukaisia loja. Ohjeellinen vesialue. Maisemanhoidolliset toimenpiteet sallitaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Vesialueen täy ö on kielle y. Istute ava alueen osa. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Istute ava alueen osa, jolle saa sijoi aa hevosurheilua palvelevan harjoitusradan. Istute ava puurivi. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ajoyhteydelle vara u alueen osa, sijain on ohjeellinen. Ton n raja. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde ton n pinta alaan. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvolii ymää. Vaara alue. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : YU 1 kor elialueella vähintään 500 autopaikkaa E 1 kor elialueella 1 autopaikka 200 kerrosalaneliömetriä koh YU 1 kor elialueen autopaikkoja saa sijoi aa LPA ton lle Ajoyhteys E 1 kor elualueelle tulee toteu aa rasi eena YU 1 kor elialueen kau a. Kaavakar aan merki y ajoyhteys on sijainniltaan ohjeellinen. Ajoyhteyden tarkka sijain tulee ratkaista alueen toimijoiden kesken sovi aen se eri toimintojen tarpeisiin ja lavarauksiin. Korkeatasoises rakenne ava sisääntuloaukio. Aukion rakentamisessa tulee käy ää osi ain pinnoi eena betoni tai luonnonkiveä.

18 RAKENTAMISTAPA Alueelle rakenne avien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus ja niiden tulee sopeutua ympäristöön ja maisemaan niin mi asuhteiltaan, muodoiltaan kuin materiaaleiltaan. E 1 kor elialueella rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin pei omaala ua puuta. Ka omuotona tulee olla harjaka o. YU 1 kor elialueella Vesangan en varteen rakenne avien rakennusten julkisivujen tulee olla materiaaleiltaan pääosin polte ua puna iltä. Muutoin alueelle rakenne avien rakennusten tulee olla julkisivumateriaaleiltaan pääosin pei omaala ua puuta. YU 1 kor elialueella rakennusalan ulkopuolelle (myös vk alueelle) saa merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa 2500 kerrosalaneliömetriä hevosurheilua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Alueet, joita ei käytetä rakentamiseen, pysäköin in tai kulkuväyliin tulee säily ää luonnon laisina tai istu aa. E 1 kor elialueen eteläosassa ton n reuna alueet, maapenger mukaan lue una, tulee maisemoida puu ja pensasistutuksin. Alueita aida aessa tulee käy ää ulkonäöltään yhtenäistä valkoista vaakasuuntaista aitamallia. Mainoskyl t tulee sijoi aa valkoisiin puisiin kehyksiin aidan yhteyteen yhtenäisen yleisilmeen luomiseksi. E 1 kor elialueella syntyvät ja maaperään imeytymä ömät hulevedet tulee johtaa YU 1 kor elialueelle toteute uun hulevesiverkostoon. Alueelle on laadi u lähiympäristösuunnitelma. Lähiympäristösuunnitelmassa esite yjä päämääriä, periaa eita ja toimenpideohjeita tulee nouda aa ympäristön käsi elyssä. YLEISMÄÄRÄYKSET Mahdolliset saastuneet maa ainekset on poiste ava tai käsiteltävä vaara omiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaa massa laajuudessa. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

19 Y X N:O KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK Vesangantie Raviraitti Marjo Lohikainen

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 112 TONTTIEN 19 JA 20 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN Kaavan nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS (Raviraitti 4a) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä L-lautakunta Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 53 Kunnan kaavatunnus :113 Generoitu kaavatunnus 179L050319A53 Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 22,8243 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 22,8243 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 22, , ,06 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 21, , ,05-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,1483 R yhteensä L yhteensä E yhteensä 1,6052 7, ,20 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 22, , ,06 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 21, , ,05-0, YU-1 21, , ,05-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,1483 VL -0,1483 R yhteensä L yhteensä E yhteensä 1,6052 7, ,20 0, E-1 1, , ,20 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä