Maahanmuuttajien työllistyminen Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä
|
|
- Onni Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPINTOMATKA TANSKAAN Maahanmuuttajien työllistyminen (IN- TO) -hanke järjesti opintomatkan Kuopiosta Århusiin ja Kööpenhaminaan Matkan aikana tutustuttiin tanskalaisiin maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen malleihin sekä osallistuttiin kansainväliseen erityisryhmien työllistymistä käsittelevään seminaariin. Osallistujat Hannu Miettinen TUKEVA-työvalmennussäätiö Tarja-Liisa Riipinen Työn Uudet Areenat ry Marjatta Selkäinaho Savon Ammatti- ja aikuisopisto Mari Pekkarinen Itä-Suomen yliopisto Sanna Saastamoinen Itä-Suomen yliopisto Ohjelma Maanantai Lento Kuopio Helsinki Århus Majoittuminen hotelliin Tiistai CABI Danish National Centre for Employment Iniatives - CABIn toimintaan tutustuminen - mentorointiohjelmiin tutustuminen, Mi-x- ja KVik-hankkeet - kokemuksia kielikoulutuksesta - vierailu maahanmuuttajien basaariin - vierailu maahanmuuttaja naisten kulttuuritaloon Siirtyminen junalla, Århus Kööpenhamina Keskiviikko EUSE:n konferenssin 1. päivä Konferenssi-illallinen Torstai EUSE:n konferenssin 2. päivä Perjantai The Ministry of Refugees, Immigration and Integration Affairs The Assocation Newdanes Siirtyminen lentokentälle ja paluulento Kööpenhamina Helsinki Kuopio Saapuminen Kuopioon
2 Tanskan mallista yleensä Tanskassa maahanmuuttajille tarjotaan kolmivuotinen kotoutumisohjelma, jonka aikana heille luodaan edellytyksiä työskennellä Tanskassa. Ohjelma sisältää muun muassa ilmaista kielikoulutusta, johon osallistuminen on pakollista (sisältyy integraatiolakiin). Työvoimatoimiston hallinnoima kielikoulutus on tarkoitettu kaikille Tanskassa asuville maahanmuuttajille. Pienemmissä paikoissa kielikoulutus järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa. Kielikoulutukseen on mahdollista osallistua myös iltaopetuksena sekä etäopetuksena, jolloin joustava koulutusmalli mahdollistaa muun muassa työskentelyn. Neliportainen maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatiomalli Malli muodostuu neljästä portaasta, joiden avulla maahanmuuttajat ohjataan Tanskassa avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttajien osaaminen (kielitaito, tanskalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemus, työmarkkinoiden vaatimusten ymmärtämys) kasvaa sitä mukaa, kun maahanmuuttaja etenee portaita ylöspäin. 2. Työharjoittelu 3. Erityiset palkkaja työolot 4. Työskentely avoimilla työmarkkinoilla 1. Aktiivinen aloitus Kuva. Tanskan neliportainen malli 1. Aktiivinen aloitus Mallin ensimmäinen porras on työelämään tarvittavien taitojen hankinta: kielen opiskelu, työelämävalmiuksia antavat kurssit ja osaamisen ja työtoiveiden kirjaaminen. Tässä vaiheessa yritykset ovat harvoin mukana.
3 2. Työharjoittelu Toinen porras muodostuu ammatillisten, kielellisten ja sosiaalisten taitojen harjaannuttamisesta työharjoittelussa. Koska maahanmuuttajalla ei ole vielä tarvittavia taitoja palkkatuettuun työhön tai palkkatyöhön, kunta maksaa maahanmuuttajan työharjoitteluajan palkan. Työttömän maahanmuuttajan harjoittelussa otetaan huomioon yksilölliset tarpeet, jolloin harjoittelu voi olla: tutustumista tanskalaiseen kulttuuriin ja työhön yrityksessä, työkokeilu, osaamiskartoitus, tutustumista eri aloihin tai kieli- ja ammattitaidon kehittimistä. Työharjoittelujakson pituus voi kestää 26 viikkoa ja tarvittaessa sitä voidaan pidentää. Jos harjoittelu kestää yli 13 viikkoa, tulee yrityksen raportoida maahanmuuttajan edistymisestä. 3. Erityiset palkka- ja työolot Kun työttömällä maahanmuuttajalla on tarvittava kielellinen ja ammatillinen osaaminen, voi hän edetä kolmannelle portaalle. Maahanmuuttajalla on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehdoista on palkkatuettu työ, jossa maahanmuuttaja tekee samaa työtä kuin muutkin yrityksen työntekijät ja hänelle maksetaan työstä työehtosopimuksen mukainen palkka. Tavoitteena on osoittaa maahanmuuttajan kykenevän työskentelemään kuten muutkin yrityksen työntekijät. Jakson aikana kunta maksaa palkkaan tukea. Palkkatukea voi saada yhden vuoden ajan. Toinen vaihtoehto on työajan tai palkan mukauttaminen siten, että maahanmuuttaja voi työskentelyn aikana osallistua ammatilliseen koulutukseen tai kielikoulutukseen. 4. Työskentely avoimilla työmarkkinoilla
4 YHTEENVETOA VIERAILUKOHTEISTA CABI = Danish National Centre for Employment Iniatives esittelijä: Mette Fenger kotisivut: CABI on työministeriön alainen tietokeskus Århusissa. Sen tarkoituksena on edistää työkykyä omaavien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille tekemällä tutkimustoimintaa, hankeyhteistyötä, kehittämistoimintaa sekä evaluointeja esim. ministeriöiden, viranomaisten, yritysten, yhteisöjen ja hanketoimijoiden kanssa. CABIn toiminnan kohderyhmänä ovat muun muassa maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja pitkäaikaissairaat. CABI auttaa myös henkilöitä, jotka pyrkivät palaamaan takaisin työelämään pitkän sairausloman jälkeen. Työntekijöitä CABIssa on 28. Vierailun aikana kuulimme mm. maahanmuuttajanaisten haastattelututkimuksesta, jossa haastateltiin 500 maahanmuuttajanaista. Aikaisempi vallalla ollut käsitys maahanmuuttajanaisten haluttomuudesta siirtyä työelämään osoittautui tutkimuksen perusteella vääräksi. Kahdeksan kymmenestä haastatellusta halusi töihin. Haasteiksi työelämään siirtymisessä he kokivat huonon terveydentilan, kieliongelmat, huonon pohjakoulutuksen ja perheeseen liittyvät kysymykset (esim. suurperheestä huolehtiminen). Lisäksi haastattelun tuloksena havaittiin naisten oman äidinkielen puutteellinen hallinta. Tutkimuksen perusteella tehtiin seuraavat toimenpiteet: a) perustettiin maahanmuuttajanaisten omia verkostoja mm. lastenhoidon järjestämiseksi sekä b) keskityttiin osa-aikatyöratkaisujen löytämiseen. CABIn tutkimusten ja muun toiminnan perusteella seuraavat toimintamenetelmät koettiin tärkeiksi: 1. Maahanmuuttajanaiset tulee kohdata heidän luonnollisessa toimintaympäristössään. 2. Motivaatio kotoutumis- ja työllistymistoimintaan lisääntyy, kun toiminnassa huomioidaan naisten kotiolosuhteet, omat toiveet sekä vahvistetaan heidän itsetuntoa. 3. Erittäin tärkeää on keskittyä jaksamiseen ja terveydenhuoltoon niin lisäämällä tietoa kuin myös opastamalla konkreettisesti terveydenhoitoon ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvissä kysymyksissä. Esimerkkeinä tehdystä työstä mainittiin: a. Lasten sairastuminen Koska monilla maahanmuuttaja naisilla on taipumus reagoida lasten sairastumiseen voimakkaammin kuin tanskalaisessa yhteiskunnassa on tapana, käsiteltiin lasten sairauksien mittasuhteiden hahmottamista heidän kanssaan. b. Itsestä huolehtiminen Maahanmuuttaja naisten havaittiin laiminlyövän itsestään huolehtimisen. He esimerkiksi antoivat ensin ruoan perheelleen ja tämän jälkeen mikäli ruokaa jäi,
5 söivät itse. Tämän takia heitä opastettiin oman ruokailun merkityksestä yleisen hyvinvoinnin ja jaksamisen edistäjänä. Lisäksi heille järjestettiin erilaisia ruoanlaittoon liittyvää opastusta esimerkiksi ruoan esivalmistelusta, jolla he pystyivät tehostamaan arkipäivän ruokailun järjestämistä. c. Lääkkeiden käyttö Terveydenhoitoon liittyen annettiin tietoa päällekkäislääkityksen haittavaikutuksista sekä yleensä länsimaisen terveydenhoidon tavoista. Tällä pyrittiin vaikuttamaan niin terveydenhoitopalvelujen käyttöasteen nostamiseen kuin myös oman kulttuurin uskomusten vähenemiseen sekä omien epävirallisten lääkärien käyttöön ja lääketilausten tekemiseen omasta maasta. Monesti havaittiin, että maahanmuuttajanaiset ottivat niin tanskalaisen lääkärin määräämät lääkkeet kuin myös muuta kautta hankkimansa lääkkeet. 4. Mentorointi on kotoutumisen tukena erittäin hyvä menetelmä. - Mentoroinnin tavoitteena tanskalaiseen arkielämään tutustuminen, yhteiskuntarakenteen ymmärtäminen sekä työelämäidentiteetin rakentaminen. Mentoroinnilla on saavutettu hyviä tuloksia maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan. 5. Kielikoulutuksen antaminen suoraan työpaikoille on tehokasta. 6. Naisten oman yritystoiminnan tukeminen on tärkeää. Maahanmuuttajanaisten yritykset työllistävät muita maahanmuuttajanaisia. 7. Maahanmuuttajille suunnattujen projektien toimintaa on kehitettävä. Projektisuunnitelmien pitää olla ns. laaja-alaisia ja vain yleisellä tasolla kirjoitettua. Toimintaa voidaan joutua ja usein joudutaankin, uudelleen suuntamaan projektien edetessä, koska maahanmuuttajien tarpeet voivat muuttua hyvin nopeasti. Saadut materiaalit: - Mentorointia koskevat DVD:t - Yleisesitteet CABIsta
6 PROJEKT MI-X Esittelijä: Ian Carmichael Projektin kohderyhmänä ovat vuotiaat naiset, joista suurin osa on käynyt peruskoulun Tanskassa. Projektin tavoitteena on tukea ja vahvistaa maahanmuuttaja naisten integroitumista tanskalaiseen yhteiskuntaan ja hahmottaa kansalaisuuden suomat oikeudet ja velvollisuudet, kiinnittää huomioita oppimisvaikeuksiin ja tukea eteenpäin menoa mm. mentoroinnilla. Projektin kohderyhmällä havaittiin, että heillä oli haasteita rakentaa oma identiteettiinsä tanskalaisessa yhteiskunnassa. He elivät yhä kahden kulttuurin välissä, ja vaikka naiset olivat syntyneet Tanskassa, monet pitivät kotimaanaan vanhempiensa/sukunsa alkuperäistä kotimaata. Haasteena oli myös naisten asema suvussa. Naisille jaettiin tietoutta yleisesti kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista (heillä ei ollut näistä selkeää käsitystä), naisten yleisestä asemasta yhteiskunnassa sekä keskusteltiin syrjinnästä yleisesti. Syrjinnän käsittelyssä pyrittiin erityisesti hahmottamaan syrjinnän laajuus: maahanmuuttajat eivät ole ainoa ryhmä, joka joutuu kokemaan syrjintää tanskalaisessa yhteiskunnassa. Projektissa toteutettiin myös mentorointia usealla eri tavalla. Aluksi kokeiltiin vapaaehtoisuuteen perustuvaa kvinfo -mentorointia, jossa maahanmuuttajalle ilmoitettiin, kuka toimii hänen mentorinaan ja hän itse otti yhteyttä häneen. Tämä toteutustapa ei onnistunut, koska maahanmuuttajien kynnys ottaa yhteyttä itse mentoriin oli liian korkea. Sitä vastoin työpaikoilla tapahtunut mentorointi sekä työhallinnon ostama mentorointipalvelu onnistuivat. Työhallinnon ostopalvelussa mentoreina toimivat mm. sosiaalityöntekijät tmv. viranomaiset. Joillakin paikallisilla työnvälitystoimistoilla on myös omat mentorit. Mentoreille maksettiin korvaus, joka oli sidoksissa mentorin pohjakoulutukseen sekä mentoroinnin tarkoitukseen (esim. arjenhallinta, opiskelu). Korvauksen keskihinta on 250 kruunua tunnilta. Mi-x-projektin kohtaamat vaikeudet: - Piilovaikuttajat (esim. suvun jäsenet), jotka vesittivät tehdyt suunnitelmat - Luku- ja kirjoitusvaikeudet naisilla olivat odotettua suuremmat - Naisilla oli myös keskittymisvaikeuksia, jotka vaikeuttivat toimintaa - Toisen sukupolven sosiaaliturvalla elävien henkilöiden motivointi osallisuuteen oli haasteellista Kehitettävät kohteet projektitoiminnassa: - perheen ja suvun kanssa tehtävää yhteistyötä on kyettävä parantamaan ja lisäämään - oppilaitosyhteistyötä on kehitettävä - siirtymätilanteiden tuki on oltava kunnossa - kansalaisuutta käsittelevää kurssia (course of citizenship) on edelleen kehitettävä Lisäksi kuulimme Ian Carmichaelin kokemuksia tanskan kielen kouluttamisesta. Hän oli kouluttanut mm. vanhustyötä tekeviä maahanmuuttajia. Aluksi opiskelussa keskityttiin nimenomaan ammat-
7 tisanaston kouluttamiseen työpaikalla. Toimintaa laajennettiin myös työtehtävien opettelemiseen, jolloin esim. fysioterapeutti näytti oikeat nostotekniikat ja siihen kytkettiin kielen opetus. Lisäksi koulutuksessa hyödynnettiin työpaikalla olevia mentoreita. He tukivat maahanmuuttajien kielenopettelua opetustuntien välillä. Koska työpaikalla kielenopetus oli haasteellista puutteellisten tilojen takia, siirryttiin 3 päivää työtä ja 2 päivää kielen opiskelua malliin. Tällöin kielen opiskelu järjestettiin työpaikan ulkopuolella. Kielikoulutus yhdistettynä työntekoon on Ianin mukaan kannatettavaa. Tällöin kielikoulutuksesta tulee konkreettista, käytännönläheistä ja opiskelija hyötyy opiskelusta heti. Tämä lisää opiskelijoiden motivaatiota kielen opiskeluun huomattavasti. KVik-hanke esittelijä: Suurimmalla osalla maahanmuuttajanaisista on tarve saada kosketus tanskalaiseen henkilöön ja oppia sitä kautta tanskalaisesta yhteiskunnasta nimenomaan arkielämän kautta. KVik-hankkeen tavoitteena vuosina oli vapaaehtoismentoroinnin kehittäminen. Mentorit olivat pääsääntöisesti kantaväestöön kuuluvia tanskalaisia. Muutamia pitkään maassa asuneita maahanmuuttajia otettiin myös mukaan. Tällöin edellytettiin, että heidän integroituminen tanskalaiseen yhteiskuntaan oli jo pitkällä. Mentorointitoimintaa kehitettiin ja toteutettiin ministeriön rahoituksella. Toimintaan saatiin mukaan noin 800 henkilöä. Ministeriön rahoituksen loputtua tilalle lähdettiin rakentamaan uutta organisaatiota. Kohderyhmäksi määriteltiin nuoret naiset, jotka eivät ole työllistyneet opintojen jälkeen. Näillä naisilla on eräänä keskeisenä ongelmana se, ettei heillä ei ole luonnollista mallia työelämässä olemisesta. Heidän vanhempansa ja moni sukulaisensa on työttömänä. Mentorointia tehdään yhä vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisia on toimintaan löytynyt hyvin. KVik järjestää koulutuksen niin mentoreille kuin myös mentoroitaville ja heillä on opetusmateriaaliksi tehty käsikirja. Mentorointisuhteessa on tärkeä saada aikaan kehittävä ja auttava vuorovaikutussuhde, jossa toinen ihminen antaa aikaansa ja tietämystään toisen henkilön kasvun, tietämyksen ja taidon lisääntymiseen. Tarvitaan ammatillinen tai elämäntilanteen vastaavuus sekä henkilötason vastaavuus. Mentori voi olla näin ollen lähes samassa elämäntilanteessa oleva tanskalainen, joka näyttää mahdollisuuksia, joita hän on löytänyt eteenpäin menemiseksi. Hän ei neuvo, mitä tulisi tehdä vaan antaa vertaistukea etsimiseen. Mentorin tehtävänä voi toisaalta olla elämänhallinnan tukeminen. Tällöin mentorin on oltava ns. kypsä ja varma omasta elämästä. Ratkaisevaksi mentoroinnin onnistumisessa tulee myös välittävän organisaation ammattitaito löytää oikeat mentorointiparit. Mentoroinnista tehdään usein sopimus, mutta tämä ei ole välttämätöntä.
8 Kvindehuset i Århus - Naisten talo (kulttuuritalo) Esittelijä: Ann Katrin Dybdahl Naisten taloa pyöritetään vapaaehtoistyöhön perustuen. Vapaaehtoisena toimii noin 45 henkilöä. Talo tarjoaa paikan maahanmuuttajanaisille tulla toimintaan mukaan juuri sellaisena kuin olet ja tukee heidän yksilöllistä kasvua. Talo on tarkoitettu kaikille niin pakolaistaustaisille, turvapaikanhakijoille kuin esimerkiksi perhesuhteiden tai työperäisen maahanmuuton kautta Århusiin muuttaneille. Esittelijän mukaan on erittäin tärkeää saada juuri maahan muuttaneet naiset mukaan nopeasti toimintaan, koska tuolloin esimerkiksi motivaatiota kielen oppimiseen on paljon. Talossa on toiminnallista tanskan kielen koulutusta, terveellisen ruoanlaiton kursseja maahanmuuttajien omien perinneruokien teon kautta (kuinka voit ns. terveellisemmin valmistaa perinneruoat), pyöräilykursseja (pyörällä ajotaito on tärkeä liikkumisen kannalta), pieni kuntosali ja vapaaehtoinen fysiatri, joka mm. hieroo ja jumppaa naisten kanssa. Lisäksi tiloissa toimii pieni kirpputori. Talossa järjestetään erilaisia kulttuuritilaisuuksia maahanmuuttajanaisille. Naisten ei tarvitse rekisteröityä asiakkaaksi. Talolla käy keskimäärin sata naista viikossa.
9 EUSE:n konferenssi Yleinen osuus Yleisessä osuudessa puhuivat seuraavat henkilöt: - Mike Evans, EUSE:n puheenjohtaja (Iso-Britannia) - Henning Jahn, Tanskan EUSE:n puheenjohtaja - Christy Lynch, Irlannin tuetun työllistymisen yhdistyksen (IASE) perustajajäsen - Dan Finn, Sosiaalisen inkluusion professori, Portsmouthin yliopistosta (Iso- Britannia). - Stig Lnadvad, Tanskan kehitysvammaisten yhdistyksen puheenjohtaja Yleisen osuuden puhujat keskittyivät puheenvuoroissaan tuetun työllistymisen ja yleensäkin Euroopan työllistymistoimenpiteiden haasteisiin sekä kaikkien oikeuteen työhön. Euroopan laajuisesti nykyisin keskitytään nuorten tilanteen parantamiseen, kouluttautumisaikojen lyhentämiseen ja työllistymisen nopeutumiseen, viranomaisjärjestelmien kehittämiseen asiakasystävällisemmäksi sekä erilaisten sanktiojärjestelmien muuttamiseen. Lisäksi kolmannen sektorin merkitys työllistymistoimenpiteiden tuottajana on kasvussa. Euroopan Unioni on tehnyt vertailututkimuksen eri jäsenmaiden erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevien henkilöiden asemasta ja työllistymispalveluista. Raportti julkaistaan tämän vuoden puolella. 2. Pienryhmät Iltapäivän aikana jakaannuttiin pienryhmiin ennakkoilmoittautumisten perusteella. a) Vajaakuntoisten työpajasta vapaille työmarkkinoille sopivan työpaikan löytymisen, valmennuksen, yrityskontaktien ja sinnikkyyden avulla Puhuja: Stefan Tengman, Samhall (Ruotsi) Ruotsissa on henkilöä, joilla on vähentynyt työkyky ja henkilöä on varhaiseläkkeellä. Samhall on valtion omistama yhtiö, joka työllistää vajaakuntoista työmarkkinoille vuokraamisen kautta. Alle 1100 työntekijää on palkattu suoraan Samhalliin. Samhallilla on selkeät taloudelliset tavoitteet. Esimerkiksi vuonna 2011 on tavoitteena: - 24,4 milj. työtuntia - väh. 6 % työllistetyistä siirtyy vapaille markkinoille - väh. 40 % rekrytointia ensisijaisista ryhmistä - väh. 7 % oman pääoman tuotto Samhallilla on viisi sektoria, joilla vajaakuntoiset työskentelevät: teolliset toiminnot, integroidut toiminnot, kiinteistöpalvelut, puhdistuspalvelut ja vanhuspalvelut. Puolet kaikista työntekijöistä työskentelee kolmessa viimeksi mainitussa sektorissa. Tengman kertoi Samhallin periaatteesta määritellä henkilön työkyky: työkykyä on silloin, kun henkilö voi suorittaa tehtävän sellaisella tavalla, että joku on valmis maksamaan ajasta, joka ko. henkilöltä tehtävän suorittamiseen kuluu. Vajaakuntoisen työllistämiseksi on tiedettävä:
10 millainen tehtävä tai työ on, mitkä ovat työn vaatimukset. Työllistettävän itsetunto on keskeinen asia. Työkyky muodostuu kolmesta osatekijästä: henkilöstä, työstä ja työympäristöstä. Samhallissa henkilön toiminnallista kykyä arvioidaan 25 eri osatekijän kautta. Kyvyn arviointi perustuu kolmeportaiseen arviointiin: korkea, hyvä ja rajoittunut. Osatekijöitä ovat mm. aistitoiminnot (näkö, kuulo, värien erottaminen jne.), kognitiiviset toiminnot (lukeminen, kirjoittaminen, muistaminen, laskutaito, ruotsin kielen taito jne.), psyykkiset toiminnot (keskittymiskyky, itsenäisyys, joustavuus, stressinsieto jne.), sosiaaliset toiminnot (hygienia, tiimityö jne.) sekä fyysiset toiminnot (istuminen, seisominen, kävely, motoriikka, kantaminen jne.). Toiminnallista työkykyä ja työn vaatimuksia verrataan toisiinsa kuvaamalla suhdetta sisäkkäisillä kaavioilla. Vertailusta tehdään soveltuvuusraportti. Samhallin konsepti tuetusta työpaikasta vapaille työmarkkinoille: - työntekijä on valmis ja motivoitunut - hyvä paikallinen työnantajaverkosto - hyvä yhteistyö suurimpien työnantajien kanssa koko maassa - hyvä yhteistyö julkisen työhallinnon kanssa Työmenetelmät: - työntekijän kehittäminen työvalmennuksen ja työn kautta - ponnistelu uusien potentiaalisten työnantajien löytämiseksi - yhteistyö julkisen työhallinnon kanssa - tuki osaavan työvoiman rekrytoinnissa - työntekijälle annetaan mahdollisuus palata Samhalliin vuoden sisällä vapaille työmarkkinoille siirtymisestä Samhallista vapaille työmarkkinoille siirtyvistä tilastotietoja: - 80 %:a siirtyy alle 20 työntekijän yrityksiin %:a siirtyy vapaille työmarkkinoille harjoittelujakson kautta (Samhall maksaa palkan harjoittelujaksolta, joka kestää 2 4 viikkoa) - 70 %:a siirtyy vapaille työmarkkinoille tuetun työllistämisen kautta (esim. palkkatuki) - 65 %:a on miehiä - 35 %:a on naisia - ei eroja kansallisuuden mukaan Samhallissa kohdattuja haasteita: - työntekijät eivät halua lähteä tuetusta työpaikasta - yritysten ennakkoasenteiden muuttaminen - rakenteelliset tuet b) Kanadan näkökulma Puhuja: Lois Peters, Thompson Rivers yliopisto (Kanada) Lois Peters tuli Thompson Riversin yliopistosta Kamloopsista, joka on 4000 asukkaan pikkukaupunki. Yliopisto on kehittänyt ohjelman vajaakuntoisille nuorille. Ohjelman tarkoituksena on antaa opiskelijoille tietoa tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksista. Ohjelmaan kuuluu harjoittelua tietyillä aloilla. Ohjelman menestystekijänä ovat arvostetut kumppanuudet työn-
11 antajien, kouluttajien ja opiskelijoiden välillä. Työnantajat osallistuvat koulutusprosessiin jakamalla ja antamalla myönteisen vaikutuksen. Ohjelmaan kuuluu neljä eri suuntautumisvaihtoehtoa: uravalinta (kun opiskelija ei tiedä, mitä opiskelisi), vähittäistyöntekijä (sis. myyjät ja varastotyöntekijät), keittiöapulainen (ravintolat ja vanhainkodit) sekä autoalan apulainen (autoliikkeen myymäläapulainen, joka tekee mm. puhdistusta ja varastointia). Ohjelmaan osallistuvalla henkilöllä täytyy olla dokumentoitu kognitiivinen vajavuus, joka estää häntä osallistumasta muihin koulutusohjelmiin (autismi, FASD, aivovauriot, mielenterveydellinen seikka jne.). Jos henkilö on eläkkeellä, hän voi yleensä ansaita tietyn summan eläkkeen lisäksi (eri provinsseissa on eroja), eikä hän menetä etuuksiaan tämän takia. Ohjelmassa: - tunnistetaan henkilön mahdolliset puutteet olennaisissa valmiuksissa - tunnistetaan henkilön vahvuusalueet - tunnistetaan täydentävät henkilön kirjalliset ja sosiaaliset (ihmistenväliset) valmiudet, jotka ovat elintärkeitä työpaikassa menestymisessä Eräs yritys on sanonut asian näin: Me palkkaamme työntekijät heidän teknisten taitojensa takia ja irtisanomme heidät olennaisten valmiuksien puutteen takia. Ohjelmassa opiskelijat harjoittelevat yrityksen tiloissa. Ohjelmaan kuuluu kartoittaa työpaikka ja -tehtävä ja sovittaa se opiskelijan kykyihin. On tunnettava työkuvaukset hyvin, että voi löytää paremmin työodotuksia vastaavia opiskelijoita. Työnantajille on annettava paljon tietoa opiskelijoista. Yliopisto on kehittänyt lomakkeet työnantajille, joissa annetaan tietoa esim. erilaisista vajavuuksista. Kehittäminen jatkuu, sillä tarvitaan lisää tietoa terveydestä ja turvallisuudesta. Painopiste on kehittää sosiaalisia suhteita työpaikalla ja kontakteja, jotka perustuvat luottamukseen ja yhteisiin arvoihin. c) Vie voimat tai anna ihmisen voimaantua Puhuja: Bertil Johansson, Activa Foundation, Örebro (Ruotsi) Bertil Johanssonin mielestä työllistymistä tukevan henkilön tärkein rooli on rakentaa hyvä työsuhde ja voimaannuttaa työnhakijoita, jotta he ottaisivat ohjat oman uransa suunnittelusta. Voimaannuttamisen määritelmä: - kun yksilöllä on päätöksentekovaltaa (ja -voimaa) - yksilöllä on informaatiota ja resursseja (tai pääsy niihin) - yksilöllä on useita vaihtoehtoja, joista hän voi valita - yksilöllä on itsevarmuutta
12 - yksilö tuntee, että yksi ihminen voi vaikuttaa (olla toiveikas) - yksilöllä on tunne kuulumisesta ryhmään (ei tunne olevansa yksin) - yksilö ymmärtää oikeutensa - yksilöllä on oppimisvalmiuksia (mm. kommunikointivalmiuksia), joita hän pitää tärkeinä - voidaan muuttaa toisten käsityksiä jonkun ihmisen kyvyistä toimia - kasvu ja muutos jatkuvat (eivät pääty koskaan) ja yksilö vie niitä eteenpäin omaaloitteisesti - yksilön myönteinen omakuva paranee Työvalmentajana toimimisen vaikeuksia: - tuen ja vahvistuksen antaminen - terveyssektorilla työskentely - ajan puute Paras voimaannuttamisprosessi: - hyväksy epätäydellisyytesi - ajattele omaa ihmisyyttäsi suhteessa asiakkaisiisi - varmista, että tukesi pohjautuu asiakkaasi tarpeisiin eikä mihinkään muuhun - varmista, että asiakkaalla on paljon tietoa päätösten teon pohjaksi - tue asiakasta aina, kun hän edistyy - kysy asiakkailta usein tuen tarpeesta - pohdi työtäsi kollegojesi kanssa tai käsikirjan avulla d) Työnantajien kanssa tehtävä työ Puhuja: Angelika Schaft, Norja Norjassa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että työvalmentajan tuen lakkaaminen vaikuttaa tuetun työllistymisen menetelmällä viedyn työntekijän lisääntyneisiin sairaslomiin sekä työsuhteen katkeamiseen monessa tapauksessa. Näin on käynyt erityisesti mielenterveyskuntoutujien kohdalla. Työhönvalmennuksen haasteeksi on noussut työhönvalmentajien keskittyminen asiakastyöhön eikä työnantajien tukemiseen. Työhönvalmentajien tulisikin enemmän miettiä, kuinka työntekijä saa luonnollisen tuen työpaikalleen hänen tukensa lakattua. Norjassa on perustettu 18 ns. työelämän tukipistettä (Worklife support centers). Seitsemässä tukipisteessä on ohjaaja, joka neuvoo työnantajia työntekijöiden mielenterveysongelmien käsittelyssä, ohjaavat työnräätälöinnissä, henkisen työkyvyn vahvistamisessa ja erilaisten tukimuotojen hankinnassa työntekijöille. Lähestymistapana ilmenneisiin ongelmiin käytetään ratkaisukeskeistä työmenetelmää. Ensimmäisessä vaiheessa keskustellaan työnantajan kanssa mielenterveysongelmista, henkisestä työsuojelusta sekä haasteellisten tilanteiden käsittelemisestä. Tämän jälkeen työntekijä otetaan mukaan miettimään hänelle sopivia toimintatapoja työsuhteen säilymisen takaamiseksi.
13 Torstai 16.6., Kööpenhamina EUSE:n konferenssi, 2. päivä Rahalliset korvaukset ja tuetun työllistymisen kulut ja Metodit tuetun työllistymisen kulujen pienentämiseen ja hyötyjen parantamiseen Robert Cimera, Erityisopetuksentohtori, Illinois n yliopisto, USA Puheenvuoroissaan Cimera käsitteli sitä a) Onko tuettu työllistyminen kustannustehokasta veronmaksajien näkökulmasta ja b) Hyötyvätkö vajaakuntoiset rahallisesti työskentelystään yhteisöissään? Cimera on tehnyt useampia, otannoiltaan eri suuruisia, tutkimuksia tuetun työllistymisen piirissä. Pohja-aineistona hänellä oli henkilön tiedot Yhdysvalloista. Yhteenvetona voidaan sanoa, että taloudellisesti tuettu työllistyminen on aina kannattavampaa kuin esimerkiksi työpaja- tai työkeskustyöskentely. Tuetun työllistymisen kautta työmarkkinoille siirtyneiden henkilöiden työllistymisprosentti on hieman parempi, työllistyminen on ollut nopeampaan ja työsuhteet ovat kestäneet pidempään. Cimeiran mukaan työllistymispalveluiden vaikuttavuutta voidaan lisätä siten, että - työyhteisö koulutetaan antamaan tuki työntekijälle - valmennus ja kuntoutus tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikeassa työyhteisössä ja luonnollisessa työympäristössä - työkeskukset ja -pajat oppimispaikkana skipataan Tuettu työllistyminen Pohjoismaissa: Vahvuudet ja heikkoudet Oystein Spjelkaviik, Sosiologi ja vanhempi tutkija (Norja) Yhteispohjoismaisen hankkeen, Tuettu työllistyminen Pohjoismaissa ( ) taustalla on ollut tarve luoda yhtenäinen pohja Pohjoismaiden tuetulle työllistymiselle ja sen keskeisille elementeille, jotta voidaan käydä entistä avoimempaa ja puolueetonta keskustelua sen vahvuuksista ja heikkouksista. Oystein Spjelkaviikin esitys keskittyi projektin lopputuloksiin; etenkin tuetun työllistymisen vahvuuksiin ja heikkouksiin Pohjoismaissa. Projektissa löydettiin seuraavia haasteita: - Tuettua työllistymistä ei vielä tunneta tarpeeksi. - Tuetun työllistymisen menetelmää (sijoita valmenna) ei pääsääntöisesti tehdä, vaan Pohjoismaissa yhä keskitytään pitkiin valmennusjaksoihin. Tätä tukee myös ostopalveluna tehtyjen hankintojen sisällöt. - Työhönvalmentajat osaava asiakastyön, mutta eivät hallitse työnantajan kanssa tehtävää yhteistyötä. - Työnantajayhteistyö on haasteellista työhönvalmentajille ja tämän takia he myös suosivat enemmän valmennusta. - Työnantajat kokevat haasteelliseksi palkkauksen, koska pelkäävät kustannuksia ja ns. yksinjäämistä haasteiden edessä.
14 - Palveluiden vaikuttavuutta tulisi seurata aktiivisemmin. - Työhönvalmentajien koulutuksen pitäisi perustua tuetun työllistymisen laatustandardeihin, jolloin menetelmän perusteet tulisivat selviksi. Työnhakijoita haastateltaessa havaittiin heidän haluavan tuetun työllistymisen palveluita, koska työnhakijat haluavat palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Heidän mielestään hyvä työhönvalmentaja näyttää, miten järjestelmä toimii, löytää työ- ja uramahdollisuuksia, auttaa myös työnantajia ja tukee työnaloittamista työpaikalla. Tuetun työllistymisen menetelmää käyttävät työhönvalmentajat olivatkin saaneet Pohjoismaissa hyviä työllistymisen tuloksia. Tuetun työllistymisen työkalupakki Mike Evans, EUSE:n puheenjohtaja (Iso-Britannia) EUSE:n yhteistyöverkostoon kuuluu esimiehiä ja ammattilaisia, jotka edustavat kansallisia, alueellisia ja paikallisia tuetun työllistymisen palveluiden tuottajia joka puolelta Eurooppaa. Nämä tahot ovat verkostoituneet EUSE:n kautta ja tuottavat parhaillaan ammatillista koulutusta tai tuetun työllistymisen palveluja joko alueellisissa tai paikallisissa yhdistyksissä tai kansallisen tuetun työllistymisen yhdistyksen kautta. Yhteistyöverkoston tarkoituksena oli tuottaa eurooppalaisen tuetun työllistymisen työkalupakki, joka sisältää ohjelmia/kannanottoja sekä oppaita, joiden tarkoituksena on lisätä tuetun työllistymisen ammattilaisten tietoja ja taitoja. Työkalupakki on tarkoitettu etenkin tuetun työllistymisen palveluja tuottaville tahoille heidän henkilöstönsä kouluttamiseen. IASE National Job Shadow Initiave Työn varjostaminen David Ryan, Irlanti David Ryan kertoi miten job shadow eli varjostaminen on toteutettu Irlannissa viimeisten neljän vuoden aikana. Ongelmaksi havaittiin, että maahanmuuttajilla ja työmarkkinoilta poissa olleilla henkilöillä ei ollut realistista näkemystä työn sisällöistä. Varjostaminen on tarjonnut uuden välineen löytää asiakkaille konkreettista tietoa työntekemisestä. Varjostamisen ideana on, että henkilö seuraa ammattilaisen työntekoa yhdestä päivästä kahteen viikkoon saaden näin tietoa työn ja työtehtävien käytänteistä. Varjostamista on tehty myös tempauspäivien muodossa. Tällöin tavoitteena on ollut myös erityisryhmien työllistymiskysymysten esille nostaminen yleiseen keskusteluun. Irlannin varjostamismallin lisäksi ryhmässä esitettiin Belgian tempauspäivinä tuotettu varjostaminen. Myös tempauspäivien kautta on saatu työllistettyä henkilöitä avoimille työmarkkinoille. Irlannissa vuonna 2008 osallistu 358 työnhakijaa ja 238 työnantajaa tempauspäivään. Päivän perusteella solmittiin 24 työsopimusta. Belgiassa vuonna yritystä osallistui päivään ja 5 henkilöä työllistyi. Vastaavasti vuonna yritystä osallistui ja 10 henkilöä työllistyi päivän perusteella ja lisäksi avotöihin yrityksiin siirtyi 20 henkilöä. Tulevaisuudessa on tarkoituksena järjestää Euroopan laajuinen varjostamispäivä.
15 Perjantai 17.6., Kööpenhamina The Ministry of Refugee, Immigration and Integration Affairs Esittelijä: Rasmus Nygaard Ministeriössä saimme kattavan kuvan Tanskan maahanmuuttajapolitiikan kehittymiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tanskan tiukentunut suhtautuminen maahanmuuttajiin on aiheuttanut paljon keskustelua koko Euroopassa. Kärjistetysti voidaan sanoa, että Tanskan rajat ovat sulkeutuneet kaikilta muilta paitsi ammattitaitoisilta henkilöiltä. Tanskassa otettiin käyttöön myös maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä, jonka perusteella henkilöiden maahantuloa sekä maassa pysymistä arvioidaan. Vähimmäispistemäärä on 100 ja pisteyttävinä tekijöinä pidetään koulutusta (max 80), kielitaitoa (max 30), työkokemusta (max 15), ikää (max 15) ja sopeutuvaisuutta tanskalaiseen yhteiskuntaan. Kuulimme lisäksi myös ministeriön tavasta tehdä töitä ja ennaltaehkäistä sekä puuttua mm. viharikoksiin. The Association Newdanes Esittelijä: Lotte Holck Newdanes on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka pyrkii parantamaan uustanskalaisten mahdollisuuksia luoda kontakteja työelämään sekä parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan vaikuttamalla työnantajien asenneilmapiiriin. Yhdistyksen päätehtävänä on rakentaa työnantajayhteistyötä yhteistyössä integraatioministeriön kanssa. Yhdistyksen toimintaa rahoittavat integraatioministeriö ja työministeriö sekä yksityiset rahoittajat eli jäsen yritykset. Jäsenenä on 120 yritystä. Heidän vuosimaksu on 2000 kruunua. Loppurahoitus tulee projekteista ja konsultoinneista. Toimihenkilöitä on 7 sekä lisäksi sihteeri ja toiminnanjohtaja. Toiminta sisältää: 1. yrityskonsultoinnin 2. tutkimuksen 3. mentoroinnin 4. erikoisohjelmat (projektit) Tavoitteena on lisätä tietoutta maahanmuuttajista työntekijöinä. Esimerkkinä tiedotustoiminnasta saimme työllistymistarinoista tehdyn kirjasen. Siinä työnantajat kertovat onnistuneista rekrytoinneista työnantajien kielellä tuoden esille sen lisäarvon, jonka maahanmuuttaja on konkreettisesti tuonut heidän yritystoimintaansa. Tällä hetkellä isot yritykset rekrytoivat aktiivisesti maahanmuuttajia. Pk-yritykset eivät rekrytoi niinkään paljon. Erikoisohjelmista meille kerrottiin syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajapojille suunnatusta projektista, jossa yritykset järjestävät eri asuinalueen poikaporukoille aktiviteettejä ja yritysvierailuja.
16 Yrityskonsultointi sisältää mm. neuvontaa, jota maahanmuuttajien työllistämisessä on huomioitava, monikulttuurisuus strategioiden laadinnan, kulttuuritietouden jakamista sekä neuvontaa kulttuurien välisten ristiriitojen käsittelyyn.
Maahanmuuttajien työllistyminen Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä 1.10.2010 30.6.2012
OPINTOMATKA TANSKAAN Maahanmuuttajien työllistyminen (IN- TO) -hanke järjestää opintomatkan Kuopiosta Århusiin ja Kööpenhaminaan. Matkan tarkoituksena on tutustua tanskalaisiin maahanmuuttajien työllistymisen
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotTyön tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM
Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotNuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotMiina Pyylehto, Mosaiikki-projekti
Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä
LisätiedotJärjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,
LisätiedotProjektien maailmassa. Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009
Projektien maailmassa Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Erityisryhmien työllisyys Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys: Syyskuun lopussa alle 25-vuotiaita
LisätiedotTeematyöryhmätapaaminen 12.4.2010
Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotTEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat
TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto
LisätiedotNuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut
Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin
LisätiedotSosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa
20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä
LisätiedotTSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012
TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
LisätiedotEDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana
EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotMonikulttuurisuus näyttötutkinnoissa
Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotTyömarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet
Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
Lisätiedot1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
LisätiedotSAKSAN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT VAIKEASTI TYÖLLISTYVIEN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEKSI
SAKSAN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT VAIKEASTI TYÖLLISTYVIEN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEKSI TAUSTAA 26 hengen delegaatio vieraili Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa lokakuussa 2012 Matkan keskeisenä
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotTyössäoppimassa Tanskassa
Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotNASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo
NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotHelsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329
Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka
LisätiedotYhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho
Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma
LisätiedotKesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita
KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa Kokemuksia ja käytännön ohjeita 2 SISÄLTÖ 1 KesäJeesi -toiminnan taustaa... 3 2 Toiminta KesäJeesi -pajoilla - mitä, miksi ja miten... 4 3 Uraohjaus osana
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotQuid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotOpetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla
Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotYritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne
Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja
Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotJULKISHALLINNON TYÖPAIKKOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS TYÖLLISTYMISEN TUKENA
Kotouttamisrahasto Integrationsfonden Integration fund JULKISHALLINNON TYÖPAIKKOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS TYÖLLISTYMISEN TUKENA KOKEMUKSIA AFRO-HANKKEESTA AFRO Asenneilmapiiriin vaikuttaminen positiivisen
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
LisätiedotOSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen
1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotOhjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio
Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen
LisätiedotOnnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu
Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotMove On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry
Oletko kyllästynyt rikolliseen elämäntapaan? Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry (6/2015 alkaen Uudenmaan TE-toimisto) Mitä? Tavoitteena ohjata ja mallintaa
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotStudia Generalia Murikassa 12.11.2015
Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotTURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Minna Ylikännö & Jarkko Rasinkangas Turku 10.3.2016 LÄHTÖKOHTIA Politiikkatoimenpiteiden
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotGreen Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala
Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotMuutos, kasvu, kuntoutuminen
P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.
LisätiedotPalkkatuki 25.11.2010 3
Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat
LisätiedotKIITO kiinni työhön ja osaamiseen
KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
LisätiedotYhteishankintakoulutukset
z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena
LisätiedotSpurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua
Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä
LisätiedotItsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä
Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan
LisätiedotTURVAPAIKANHAKIJA- JA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISIA OPISKELIJOITA OPETTAVIEN TYÖNOHJAUS JAKSAMISEN JA AMMATILLISEN KEHITTYMISEN VÄLINEENÄ
TURVAPAIKANHAKIJA- JA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISIA OPISKELIJOITA OPETTAVIEN TYÖNOHJAUS JAKSAMISEN JA AMMATILLISEN KEHITTYMISEN VÄLINEENÄ NUTUKKA MAVA NUMA PK-Tyko 12.6.2008 Sinivuori/Seurakuntaopisto 1 NUTUKKA
LisätiedotKokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska
Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotMillaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016
Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotOppisopimuksella ammattiin
Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa
LisätiedotHenkilöasiakkaiden palvelut
Henkilöasiakkaiden palvelut Helena Räisänen Työllisyyssuunnittelija Rantasalmen kunta/työelämäpalvelut/toimintatalo Oskari 040 161 5045, helena.raisanen@rantasalmi.fi Yhteiskunnallista taustaa Suomessa
Lisätiedot