Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Strategiset linjaukset Eksotessa luonnos

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Strategiset linjaukset Eksotessa luonnos

2 2 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 RAKENNEMUUTOKSET SOTE-KESKUKSET JA HYVINVOINTIASEMAT VUODEOSASTOT 10 3 TOIMENPIDEOHJELMAT TOIMINTAKYKYOHJELMA DIGITALISAATIO-OHJELMA TYÖHYVINVOINTIOHJELMA KUSTANNUSURA MUUT TOIMENPITEET YHTEENVETO TOIMENPIDEOHJELMAKOKONAISUUDESTA 21 4 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN YHDESSÄ KUNTIEN KANSSA 22 5 ENNALTA-ARVIOIDUT RISKIT JA VAIKUTUKSET 22

3 3 (27) 1 Johdanto Eksoten voimassa oleva strategia päättyi vuoden 2018 lopussa. Uuden strategian valmistelua on vaikeuttanut epätietoisuus sote- ja maakuntauudistuksen aikatauluista. Eksoten hallitus oli alun perin valmistautunut siihen, että strategian valmistelu olisi kuulunut osittain väliaikaiselle toimielimelle, jonka toimivalta olisi määritelty keväällä 2018 voimaantulevassa laissa. Strategian viimeistely olisi kuulunut maakuntahallitukselle ja hyväksyminen maakuntavaltuustolle, jotka olisivat kokoontuneet vuoden 2019 alussa. Viime keväänä kävi ilmi, ettei sote-uudistuksen suunniteltu aikataulu tule toteutumaan. Samaan aikaan kunnat ryhtyivät valmistautumaan uudistukseen myymällä Eksoten palvelutuotannossa käyttämiä tiloja. Strategian valmistelu käynnistettiin 2018 syksyllä hallituksen seminaarissa ja siitä pidettiin yhteinen hallituksen ja valtuuston seminaari Valtuuston seminaaria varten valmisteltiin laaja aineisto Etelä-Karjalan väestön kehityksestä ja sen vaikutuksista sote-kustannuksiin. Eksoten esimiehet osallistuivat kahteen työpajaan, joissa työstettiin kehittämiskohteita. Aineisto valmisteltiin yhteistyössä Etelä-Karjalan Liiton ja konsulttitoimisto MDI:n sekä Eksoten omien asiantuntijoiden toimesta. Tähän strategiaan on otettu keskeisimmät asiat aineiston tuloksista. Strategiavalmistelussa on hyödynnetty myös Kansallisissa (STM) kärkihankkeissa kerättyä tietoa ja kehitettyjä malleja. Kärkihankkeita toteutettaessa ovat maakunnan asukkaat ja ammattilaiset osallistuneet kehittämiseen esimerkiksi erilaisissa työpajoissa ja kokemusasiantuntijuudella. Strategiavalmistelussa on hyödynnetty myös maakunta- ja sote-uudistusvalmistelujen strategia-aineistoja. Kuvio 1. Väestönmuutoksen eri skenaariot Kuviossa 1. on esitetty Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatima ennuste sekä erilaisilla ennustemalleilla tehdyt muut ennusteet. Todennäköisin väestökehitys tullee päätymään siihen, että väestön määrä Etelä-Karjalassa on vuonna 2023 noin asukasta.

4 4 (27) Kuvio 2. Eksote-kustannukset ja asiakkaat 1v-ikäryhmittäin Kuviossa 2. on esitetty kaikkien palvelujen käyttö ja kustannukset eri ikäryhmissä vuonna Asiakkaiden määrä näkyy punaisella käyrällä ja kustannukset vihreinä pylväinä. Kuviosta voi nähdä, että jo tällä hetkellä ikäryhmät vuotiaat käyttävät eniten Eksoten palveluja. Pidemmän aikavälin ennuste kustannuksista ja asiakkaiden määrästä on esitetty seuraavassa taulukossa 1: Taulukko 1. Toimintakulujen muutos ikäryhmittäin Yllä taulukosta 1. voidaan päätellä, että lasten, nuorten ja työikäisten ikäryhmissä laskennalliset toimintakulut alenevat ikäryhmien pienenemisen seurauksena. Eniten laskennalliset kustannukset alenevat ikäryhmässä vuotiaat, jossa laskennalliset kustannukset alenevat 10 %. Laskennallisten kustannusten aleneminen näissä ikäryhmissä merkitsee sitä, että palveluiden tuottamisessa syntyy ylikapasiteettia, jonka hallittu purkaminen on yksi strategian päätavoitteita.

5 Laskennallisen ylikapasiteetin purkamista vaikeuttaa se, että kapasiteetti on päivystyksellisessä toiminnassa eikä sitä voida purkaa suoraan kustannusten laskennallisen vähenemisen suhteessa. Käytännössä tämä merkitsee riskiä henkilöstö- ja toimitilatuottavuuden laskemiselle. Edellä esitetty ikäryhmäkohtainen laskennallisten kustannusten muutos on esitetty myös oheisena kaaviona kuviossa 3. 5 (27) Kuvio 3. Toimintakulujen ja väestön muutos Yhteenveto ulkopuolisista selvityksistä Eksoten toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki selvityksen kaikista maakunnista maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujen tueksi. THL:n toteuttama maakuntien toiminnan asiantuntija-arvio muodostaa pohjan STM:n tekemälle palvelujen saatavuuden ja rahoituksen arvioinnille ja siten maakuntien arviointimenettelyn käynnistämiselle. THL:n arviointiraportissa syksyllä 2018 todettiin mm., että Eksote on pitkällä, sote on integroitu jo Eksote on ollut mukana kaikissa kärkihankkeissa. Palvelurakenne on erityisen avohoitopainotteinen ja tukee etenkin vahvaa kotihoitoa eri palveluissa. Haasteiksi on mainittu mm. maakunnan sijainti, väestörakenne, ikääntyminen ja koulutustason alhaisuus. Myös työttömyys ja pienituloisuus ovat maan keskitasoa yleisempää. Hyvinä asioina nostettiin esille mm. se, että ESH-jonot ovat lyhyitä ja sote-palvelupisteet kaikkien maakuntien asukkaiden käytettävissä sijainnista riippumatta. Liikkuviin palveluihin on panostettu ja palveluihin pääsee hyvin. Kokonaisuutena sote-palvelut ovat aliresursoituja. Sote-kustannukset tarvevakioituna alittavat maan keskitason (vaihtelu kuntien sisällä huomattavaa, palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuutta on parannettava). Vastaavalla tavalla NHG teki maakunnan väliaikaisen toimielimen toimeksiannosta ulkopuolisen selvityksen. Tästä selvityksestä voidaan nostaa esille seuraavia asioita: Eksoten tehokkuus on valtakunnan kärkeä. Rahoituksen riittävyys on ja tulee olemaan ongelma väestökehityksen vuoksi. Menojen kokonaiskasvu on valtakunnallisesti erittäin maltillista.

6 6 (27) Strategisia valintoja on tehty kustannuskehityksessä: kuntoutuksen kustannukset nousseet, painotettu kotona asumista. Aikuistenpalvelujen ja mielenterveyspalvelujen kustannukset ovat laskeneet, mikä on harvinaista. Päivystävän sairaalan kustannukset ovat korkeat nyt ja tulevaisuudessa, väestöpohja on pieni päivystävään sairaalaan. Tehty uusi strategisia valintoja: ikäihmisille portaittaista tukea, päivystävä sairaala ja kuntakohtaisesta palvelutarpeesta asukastarpeiden mukaiseksi kokonaisuudeksi. Sosiaalipalvelut ovat hyvin integroituja. PTH ja ESH nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Vammaispalvelujen tarve, etenkin lapsissa, tulee kasvamaan. Asiakasohjausyksikkö tarvitaan ehkäisemään hallitsematonta palveluihin ajautumista. Tietojohtamiseen on panostettu: se ei vielä riitä, tietoa pitää käyttää asiakasohjauksessa ja johtamisessa. Näiden edellä mainittujen lisäksi konsulttiyhtiö Perlacon teki loppuvuodesta 2018 selvityksen (painelaskelmat) Etelä-Karjalan kuntataloudesta ja kuntien talouden kehityksestä. Painelaskelmat eivät ole ennusteita, vaan ne näyttävät sen, millainen on tulevaisuus, mikäli jatketaan pääosin nykyisellään. (Laskelmia on erikseen päivitetty kunnille huhtikuussa 2019.) Loppuvuoden 2018 valmistuneissa laskelmissa on huomioitu kuitenkin väestömäärän vaikutukset rahoitukseen, Kuntaliiton verotulokehikko ja yleinen inflaatio. Perlaconin tekemästä selvityksestä (joulukuu 2018) voidaan nostaa esille tässä esimerkinomaisesti muutamia asioita: Sosiaali- ja terveyspalveluja rahoittavat nyt kunnat ja uudistuksen mukaisesti tulevaisuudessa maakunnat. Merkittävin rahoitusperuste on väestön määrä. VM arvioi jatkuvasti maakuntien tulevaa laskennallista rahoitusta, mutta kuntien tulevien vuosien talous määrittelee maakunnankin ensimmäisiä vuosia merkittävästi. Tästä syystä myös kuntien kantokykyä ja painelaskelmia on laadittu: Etelä-Karjalan kunnat ovat käyttäneet rahoitusta palveluihinsa maltillisesti, mutta kun samaan aikaan valtionosuuksien määrä että asukasmäärä ovat laskeneet, on rahoitusraami kiristynyt entisestään. Lähtötilanne tulevaisuuden arviointiin on haastava historiallisen muutoksen keskellä: Väestöennusteet eivät ole ajan tasalla, verotuloennusteet pielessä ja VM-laskupohjat epärealistisia. Etelä-Karjalan kunnille muiden kuin sotemenojen kasvu on ollut rajoitetumpaa, mutta ei kuitenkaan negatiivista. Sote-menojen kasvukehitys on kuitenkin muuta Suomea maltillisempaa. Mikäli kunnat jatkavat nykyistä toimintaansa ja väki ikääntyy ennusteiden mukaisesti ja veroprosentit säilyvät ennallaan, kuntien tulevaisuus on hyvin haastava. Lappeenranta ja Imatra pärjäävät vielä ja Luumäki jotenkin. Taipalsaaren talous on jo nyt selvitystilassa, Lemillä mittarit kääntyvät huolestuttaviksi parin vuoden päästä. Noin viiden vuoden päästä tilanne on erittäin huolestuttava myös muissa kunnissa. Kaikkien kuntien non-sote-menot ovat kasvaneet sote-menoja hitaammin , erityisen vähän Rautjärvellä ja Savitaipaleella. Eksote ei ole viime vuoteen tultaessa selittävä tekijä jos tarkastellaan palveluntarvetta ja käyttöä/tarjontaa mutta kuntien nykyiseen tulokehitykseen nähden Eksoten menokehitys on aivan liian suuri. Ulkopuolisten selvitysten lisäksi Eksote on analysoinut sote-kustannusten muutoksia eri ikäryhmissä pidemmällä aikavälillä vuoteen 2030 ja 2040 asti.

7 7 (27) 2 Rakennemuutokset 2.1 Sote-keskukset ja hyvinvointiasemat Strategiakaudella toteutetaan rakennemuutoksia. Maakunnallista palveluverkkoa muotoillaan huomioiden väestörakenteessa tapahtuvat muutokset. Toimitilojen osalta esitetään muutoksia sote-keskusten ja hyvinvointiasemien sekä vuodeosastojen osalta. Koska lainsäädäntö on vielä valmisteilla eikä vakiintuneesta terminologiasta voida vielä tietää, tarkoitetaan sote-keskuksella tässä strategiassa keskusta, jossa on laajasti tarjolla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Hyvinvointiasemat tarkoittavat suppeampaa ja palveluilta rajoitetumpaa keskusta. Kaikille sote-keskuksille ja hyvinvointiasemille yhteisiä palveluja ovat sähköiset palvelut 24/7 (esim. neuvonta, ajanvaraus, laboratoriovastaukset, asiointi hoitajan kanssa, elintapaneuvontaa sähköisesti, palveluohjausta ja kuntoutusarviota ja fysioterapeutin TULES-vastaanottoja) sekä puhelinpalvelut takaisinsoitolla arkisin klo 8-16 ja päivystysapu päivystysaikoina; lisäksi segmentoitu omahoitajapuhelinpalvelu osalle asiakkaista. Maakunnassa tulee olemaan neljä laajan palvelun sote-keskusta ja seitsemän hyvinvointiasemaa. Laajan palvelun sote-keskukset ovat toistaiseksi Joutseno, Sammonlahti, Imatra ja Armila: Joutsenon ja Sammonlahden keskuksissa on lääkäri- ja hoitajavastaanottoja 5pv/vk, näytteenottoa, sosiaalipalveluja ja palveluohjausta, suun terveydenhuoltoa sekä fysioterapia- ja lääkärikäynnin korvaava fysioterapeutin TULES-vastaanottoa. Edellisten palvelujen lisäksi Imatralla ja Armilassa kuvantaminen Edellisten palvelujen lisäksi Akuuttisairaalassa yhteispäivystystä 24/7. Hyvinvointiasemat sijaitsevat Rautjärvellä, Ruokolahdella, Parikkalassa, Luumäellä, Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Lemillä, ja niissä tarjolla on palveluja: Jatkuva hoitajavastaanotto viitenä päivänä viikossa (erikoisala vaihtelee asiakkaiden tarpeen mukaisesti), fysioterapeutin lääkärikäyntejä korvaavat TULES-vastaanottoja, sosiaalityön peruspalvelut ja neuvontaa, sähköisesti 24/7-vastanottotoimintaa ajanvarauksella sekä paikallisesti että etävastaanottona Mielenterveys ja päihdevastaanotot (ei päivittäin) Elintapaohjaus ja terveystarkastukset Lääkärin ja hammaslääkärin ajanvarausvastaanotot (ei päivittäin) Laboratoriopalvelut (näytteenotto) Asiakkaiden tarpeiden mukaisesti hoitaja-, kuntoutus- ja palveluohjauspalveluita; SOTE-keskukset tuottavat hyvinvointiasemille rajoitetusti lääkäripalveluja, konsultaatiopalveluja, liikkuvia palveluja sekä erilaisia digitaalisia palveluja kuten etäyhteydet. Sähköinen asiointi, etäyhteys Kotihoidon lääkäripalveluja vahvistetaan uudella toimintamallilla, jota vahvistetaan tarvittaessa ostopalveluilla. Lähi- ja sairaanhoitajien geriatrisen hoitotyön osaamista vahvistetaan ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden hoitajia koulutetaan erityisesti kotisairaanhoitoon.

8 8 (27) Muut lähipalvelut Kotihoito, kotikuntoutus sekä muut kotiin vietävät palvelut ja sitä tukeva ensihoito Tehostettu palveluasuminen ja muut asumisen ratkaisut Neuvola, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto Vuoden 2018 vastaanottokäynnit on esitetty kuviossa 4 asemittain. Kuvio 4. Sote-keskusten ja hyvinvointiasemien sijainti ja sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärät vuonna 2018 Toimitilat Armilassa on tällä hetkellä tilaa tyhjillään n m2 ja niistä maksettavan vuokran määrä on n /vuosi. Armilan käytön jatkaminen edellyttäisi 26,5 M :n investointeja tulevina vuosina, mikä nostaa tiloista maksettavan kokonaisvuokran (1,84 M /vuosi) määrää. (Taulukko 2 alla)

9 Taulukko 2. Armilan nykyiset tilat ja vuokran jakautuminen eri toimintojen kesken. 9 (27) Honkaharjussa ei tällä hetkellä ole tyhjää tilaa. Mikäli Honkaharjun käyttö jatkuisi vielä vuoden 2023 jälkeen, edellyttäisi se noin 13 M :n investointeja tulevina vuosina, mikä nostaa vuokran (0,92 M /vuosi) määrää. Imatra on myynyt kiinteistön Attendolle, joka on ilmoittanut tulevansa lisäämään nykyiseen vuokraan kiinteistöveron alkaen (noin /vuosi). (Taulukko 3.) Taulukko 3. Honkaharjun tilat Tyhjien tilojen määrä ja kustannus on eritelty taulukossa 4.

10 10 (27) Taulukko 4. Tyhjien tilojen määrä ja kustannus 2.2 Vuodeosastot Strategisena tavoitteena on keskittää lyhytaikainen vuodeosastohoito koko maakunnan osalta pääosin yhteen paikkaan. Tätä voidaan perustella lääkäreiden ja tukipalvelujen saatavuudella sekä tarpeettoman ambulanssiliikenteen välttämisellä vuodeosastojen keskussairaalan välillä. Lisäksi on perusteltua luopua epätarkoituksenmukaisista ja isoja korjauksia vaativista toimitiloista. Lyhytaikaisen hoidon keskittämisestä johtuen monia vanhoja ja isoja terveyskeskusrakennuksia ei ole kannattavaa enää ylläpitää ja kunnostaa. Strateginen tavoite toteutetaan siten, että lyhytaikainen vuodeosastohoito keskitetään koko maakunnan osalta viimeistään keskussairaalan remontin valmistumisen jälkeen keskussairaalan A-torniin. Lisäksi Taipalsaarelle jää vuodeosasto (varautuminen esim. epidemioihin). Siirtyminen on osoitettu seuraavassa taulukossa (taulukko 5). Taulukko 5. Suunnitellut vuodeosastojen paikka- ja määrämuutokset eri vuosina Lyhytaikaiset paikat Honkaharjun osastot Honkaharjun vuokranmaksu loppuu 2023? Savitaipaleen vuodeosasto Savitaipaleen vuokranmaksu loppuu 2021 Armilan osastot Armilan vuokranmaksu loppuu 2023 Akuutti geriatria F EKKS torni Peruskorjaus valmis Taipalsaaren vuodeosasto Parikkalan vuodeosasto Muuttuu toimintakykykeskukseksi 2023 alkaen Yhteensä Keskussairaala Sisältää myös lastent., naistent., psykiatrian kaikki lyhytaikaiset yhteensä

11 11 (27) Tämän strategisen tavoitteen lisäksi on selvitetty myös toinen vaihtoehto, joka perustuu siihen, että Armilan sairaala peruskorjataan ja keskussairaalan A-torniin etsitään kokonaan muuta käyttöä. Vaihtoehtojen toiminnallinen vertailu Lyhytaikainen osastohoito kannattaa olla keskitettyä; tällöin sama laboratorio ja kuvantamisyksikkö voivat palvella kaikkia osastoja. Lisäksi lääkäri- ja hoitajatoiminnassa syntyy synergiaa, jonka edut korostuvat henkilökunnan sairaustapauksissa. Perusterveydenhuollon osastoille järjestyy erikoislääkärikonsultaatio nykyistä helpommin. Yleislääkärien ja erikoislääkärien entistä runsaslukuisempi työskentely saman katon alla lisää samalla molemminpuolista oppimista, mikä näyttäytyy potilaille joustavampana hoidon saatavuutena. Vaihtoehtojen investointikustannusten ja vuokrasäästöjen vertailu taulukoissa alla: Taulukko 6. Vaihtoehtojen 1. ja 2. investoinnit (VSS = väestönsuoja) VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Investoinnit Kustannukset Investoinnit Kustannukset A- ja B-siipi peruskorjaus A- ja B-siipi peruskorjaus Uudisrakennus Yhteensä Yhteensä Armilan investoinnit (Lpr:n kaupunki) Yhteensä Yhteensä Taulukko 7. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa toteutettavat investoinnit Taulukko 8. Vaihtoehtojen 1 ja 2 säästöt vuokrakustannuksissa VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 /vuosi /vuosi ARMILA Armilan sairaalan vuokrat (sis. sähkö, lämpö ym.) HONKAHARJU HONKAHARJU Honkaharju, vuodeosastot 2 ja Honkaharju, vuodeosastot 2 ja SAVITAIPALE SAVITAIPALE Savitaipaleen uusien ja vanhojen sote-aseman tilojen Savitaipaleen uusien ja vanhojen sote-aseman tilojen välinen säästö välinen säästö RUOKOLAHTI RUOKOLAHTI LEMI LAPEENRANTA Aikuisten keskus Neuvola (Valtakatu 34-36) Kuntoutusyksikkö (Koulukatu 14) Yhteensä Yhteensä LEMI

12 12 (27) 3 Toimenpideohjelmat 3.1 Toimintakykyohjelma Kuvio 5. Toimintakykyisenä kotona kulkee näkökulmissa mukana Rakenteiden lisäksi strategiaa toteutetaan toimenpideohjelma-kokonaisuudella, jossa toteutuvat ns. tasapainotetun mittariston rakenteen neljä näkökulmaa (kuvio 5). Tällöin strategian rakenteeseen kuuluvat arvot, visio ja strategiset tavoitteet asetetaan neljälle eri näkökulmalle, joita ovat Henkilöstö, Asiakkaat ja prosessit sekä Talous, joka asettaa toiminnalle kuntien kanssa sovitut reunaehdot. Lähtökohtana on visio Toimintakykyisenä kotona, arjessa ja elämässä. Arvot linjaavat vision toteuttamista ja työskentelyn sisältöä ja suuntaa. Reunaehtona on kustannusura, joka on sovittu yhdessä kuntien kanssa ja sisältää alijäämän kattamissuunnitelman. Toimenpideohjelmat 1) toimintakykyohjelma ja 2) digitalisaatio-ohjelma sekä 3) henkilöstön työhyvinvointiohjelma sisältävät toimenpidelinjaukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategisissa linjauksissa painottuu toimintakyvyn tukeminen eri tavoin kaikkien ikäluokkien kohdalla. Väestörakenteen muutoksista johtuen toimintakykyohjelma sisältää myös iäkkäiden palvelukokonaisuuden muutokset. Palvelurakenne painottuu terveyttä ja toimintakykyä tukevaan kuntouttavaan toimintaan ja uudenlaisiin asumisen ratkaisuihin. Kaikenikäisille suunnattua ennakoivaa ja ehkäisevää toimintaa, kuntouttavia toimenpiteitä sekä elintapaohjausta vahvistetaan yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja kuntien kanssa. Asiakasohjauksen roolia erityisesti paljon palveluja tarvitsevien osalta vahvistetaan. Keskeinen tavoite on sote-palvelujen entistä parempi yhteensovittaminen. Iäkkäiden palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityspalveluista kuin muunkin väestön palvelut. Koska iäkkäiden yli 75-vuotiaiden ja erityisesti yli 80-vuotiaiden osuus maakunnan asukkaista kasvaa ja tämän ikäryhmän tarve sosiaali- ja terveyspalveluille on suurempi, tarvitaan muutoksia palvelukokonaisuuteen. Myös muistisairaiden toimintakykyä voidaan parantaa.

13 13 (27) Vision toimeenpanossa uudella strategiakaudella tavoitteena on iäkkäiden integroitu palvelukokonaisuus, joka muodostuu: 1. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä elintapaohjauksesta, 2. arkipalvelujen toimivuudesta, 3. 24/7-periaatteella toimivista kotiin vietävistä palvelukokonaisuuksista, johon sisältyy myös akuuttitilanteiden tuki ja lääkäripalvelut, 4. toimintakykyä tukevasta kuntouttavasta toiminnasta, 5. monipuolisesta omais- ja perhehoidosta, 6. monipuolisista asumisen ratkaisuista sekä 7. näitä kaikkia yhdistävästä maakunnallisesta asiakasohjauksesta ja 8. toimintaa tukevista ICT-ratkaisuista. Asiakkaiden ja henkilöstön osallisuutta ja autonomiaa tuetaan ICT-ratkaisuilla, tietojohtamisen mallia ja ennakoivaa analytiikkaa (tekoälyä) hyödyntäen. Palvelukokonaisuus muodostuu useista eri osista, kuten ennakoivasta toiminnasta, terveysneuvonnasta, terveystarkastuksista ja toimintakyvyn arvioinnista, palveluohjauksesta sekä erilaisista lyhytjaksoisista tukitoimista, joista osa tapahtuu ryhmätoimintana. Kotikuntoutukseen ja kotihoitoon kohdennetaan resursseja toimenpideohjelman kautta. Kotona asumisen tukemiseksi tarvitaan geriatrisen osaamisen kohdentamista hoitaja- ja lääkäripalveluissa erityisesti kotihoidon asiakkaille. Palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnissa korostetaan yksilöllisyyttä ja räätälöityjä palveluja. Talouden reunaehdot huomioiden ratkaisut on haettava palvelurakennetta muuttaen, jossa keskeisiä asioita ovat erilaisten välimuotoisten asumispalvelujen ottaminen osaksi palvelurakennetta. Myös perhehoitoa vahvistetaan. Henkilökohtaisen budjetin kehittämistä jatketaan kokeilun jälkeen. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa kaikkein ikääntyneimpien ja toimintakyvyltään eniten apua tarvitsevien vanhusten hoitamista. Tässä ryhmässä toimintakyvyn palautuminen on enää rajoitetusti mahdollista ja yhteydet muuhun palvelujärjestelmään voivat olla vähäisiä ja rajoittuvat lähes kokonaan viimeisten elinpäivien hoitoon. Siksi tämän asumismuodon ulkoistamista voidaan toiminnallisistakin syistä harkita laajemmin. Toimintakyvyltään parempikuntoisten palveluasumisella pitää olla useita yhteyksiä muuhun palvelujärjestelmään ja muihin palveluiden tuottajiin. Tässä asumisen ryhmässä on mahdollista kuntoutuksen ja erilaisten terapioiden keinoin vaikuttaa toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Esimerkkejä tehostetun palveluasumisen peittävyyden muutoksesta yli 75- vuotiailla on esitetty kuviossa 6.

14 14 (27) Kuvio 6. Esimerkkejä tehostetun palveluasumisen peittävyyden muutoksesta 75+-vuotiaat Lisäesimerkkejä yli 75-vuotiaiden tehostetun palveluasumisen peittävyyden muutoksiin on nähtävissä alla kuviossa 7. Kuvio 7. Esimerkkejä tehostetun palveluasumisen peittävyyden muutoksesta ja peittävyyden vaikutuksesta kustannuksiin 75+-vuotiaat Taulukossa 9 on esimerkkejä asumisen ratkaisuista ja niiden kattavuudesta sekä kustannuksista.

15 15 (27) Taulukko 9. Esimerkkejä erilaisista asumisen ratkaisuista, niiden kattavuudesta ja kustannuksista eri kattavuusvaihtoehdoissa, yli 75-vuotiaat Kotiin vietävien palvelujen muutosta on arvioitu ikärakenteen, asiakasrakenteen, teknologisten ratkaisujen (kuten videovälitteiset käynnit ja muu kotona asuista tukeva teknologia), kuntouttavien toimien ja kotihoidon muutostarpeiden kautta. Uudenlaiset asumisen ratkaisut, elintapaohjaukseen liittyvät toimenpiteet (sisältää fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen näkökulma), kuntoutus ja muut toimenpiteet tukevat kotihoidon asiakasrakenteen muutosta. Lukuja on esitelty taulukossa 10. Kotiin vietävä teknologia lisää asiakkaiden turvallisuutta ja pärjääminen kotona kasvaa entisestään. Elintapaohjauksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on merkitystä: esimerkiksi muistisairauksien ehkäisyyn kehitetyn Finger-mallin avulla voidaan vaikuttaa muistisairauksien syntyyn. Taulukko 10. Kotiin vietävien palvelujen muutosennuste 75+-vuotiaat

16 16 (27) EUR Ennakoivan kuntoutuksen lisäykset (yht. 10 htv) (lisäys +) Kotona asumisen tuen lisäykset, asiakasohjaus ja perhehoito(lisäys +) Kotihoidon lisäys Kotihoidon asiakasrakenteen muutokset (säästö -) Kotihoidon digitalisaation lisäykset (säästö -) Kotona asumisen teknologia (säästö -) Yhteensä (kustannusten lisäys +, säästö -) Sijoittamalla osa säästyvistä kustannuksista kotikuntoutukseen ja kotona asumisen ennakoivaan toimintaan voidaan kokonaiskustannuksia saada alemmas samalla kun iäkkäiden elämänlaatu paranee. Elintapaohjaus, terveys- ja kuntoarviot sekä niihin liitetyt toimenpiteet auttavat yksilöitä voimaantumaan. Strategisena linjauksena esitetään - Iäkkäiden ympärivuorokautisen asumispalvelujen kattavuuden tavoitteeksi asetetaan 4 % yli 75-vuotiaista. Tämä sillä ehdoin, että kaikki, joiden palvelutarve sitä edellyttää, saavat asumispalvelupaikan. Uudenlaisia yhteisöllisiä asumisen ratkaisuja ja perhehoitoa kehitetään yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. - Iäkkäiden palvelukokonaisuutta tuetaan toimintakykyä tukevilla ratkaisuille, kotikuntouksen ja lääkäripalvelujen vahvistamisella. - Kiertävien perhehoitajien roolia vahvistetaan kotihoitoa tukevana. - Kotihoidon ja päivystyksen sairaanhoitajille mahdollistetaan geriatrisen osaamisen vahvistaminen koulutusohjelmalla. Myös lähihoitajien geriatrista osaamisen vahvistamista tuetaan valmennuksella ja koulutuksella. - Asiakasohjauksen roolia vahvistetaan erityisesti ennakoivassa toiminnassa ja paljon palveluja tarvitsevien asiakaspolkujen ohjauksessa. Muita toimenpiteitä Pitkään työttömänä olleiden työ- ja toimintakyvyn oikea-aikainen selvittäminen, tuki ja kuntoutus ovat yksi painopisteistä. Pitkään työttömänä olleiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavan ikäisistä väestöä heikommat, mutta he käyttävät keskimääräistä vähemmän terveyspalveluita. Etelä-Karjalan TYPin asiakkaista 54 % kuuluu sote-palveluiden käytössä kalleimpaan 10 prosenttiin, kun vastaavanikäisestä verrokkiväestöstä kalleimpaan 10 prosenttiin kuuluu 16 %. Toimenpiteenä on työttömien terveyspalveluiden tehostaminen ja sotepalveluiden käytön kumuloitumisen ehkäiseminen (mm. elintapaneuvonnalla) sekä työttömyyden katkaisu. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit uudelleenorganisoidaan yhteen arviointiyksikköön. Suuri osa työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevista on paljon palvelua käyttäviä. Heidän palvelukokonaisuutensa tulee ottaa haltuun nykyistä tehokkaammin (yhteys digitalisaatio-ohjelmaan). Ensisijaisena tavoitteena on työhön tai koulutukseen siirtyminen, mahdollisesti kuntouttavien toimenpiteiden kuten kuntouttava työtoiminta kautta. Säästöä saadaan työmarkkinatuen kuntaosuudesta työttömyysjaksojen lyhentyessä.

17 3.2 Digitalisaatio-ohjelma 17 (27) Osana toimintakykyohjelmaa (ja linkittyen digitalisaatio-ohjelmaan) erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon kanssa tehdään yhteistyötä ns. Keski- Suomen-mallia soveltaen. Erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan sairauslomaa (potilaan tilanne huomioiden) 2 viikkoa ja potilaan työkykyarvion jatko ohjataan työterveyshuoltoon. Erikoissairaanhoidon potilaat, joilla ei ole työterveyshuoltoa ja jotka ovat esim. sairauslomalla tai kuntoutustuella tarvitsevat monissa asioissa ohjausta ja koordinointia. Uudenlaisia toimintamalleja tuotetaan työkyvyn, toimintakyvyn, kuntoutuksen ja palvelutarpeen arvioinnilla yhteistyössä Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja TYPin kanssa. Ikäluokan pieneneminen radikaalisti aiheuttaa väistämättä sopeuttamistoimenpiteitä lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa. Asetusten mukaisten ja lakisääteisten palvelujen turvaaminen palvelutarpeen mukaisesti koko maakunnassa merkitsee mm. erityispalvelujen keskittämistä ja liikkuvien palvelujen sekä digitalisaation mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä, tehtäväkuvien tarkistamista sekä yhteistyön tiivistämistä Eksoten muiden tulosalueiden kanssa. Yhteistyössä Digitalisaatio-ohjelman kanssa laajennetaan kotona asumista tukevan teknologian sekä etämonitoroinnin ratkaisujen hyödyntämistä. Kotiin vietävä teknologia lisää asiakkaiden turvallisuutta ja kotona pärjäämistä. Teknologia antaa ammattilaiselle mahdollisuuden saada näkyvyyden asiakkaiden tilanteeseen vuorokauden ympäri. Lisäksi teknologian avulla saadaan pidemmällä aikajänteellä näkymä toimintakyvyn muutoksiin. Myös omaisten mahdollisuus osallistua arjen tukemiseen kasvaa. Digitaaliset ratkaisut ja toiminta tukevat kotihoidon virtuaalikäyntejä; kotihoidon käyntien toteuttaminen voi siten onnistua entistä tarkemmin tarvepohjaisesti. Ratkaisut vähentävät ympärivuorokautisten paikkojen tarvetta. Varhaisempi puuttuminen toimintakyvyn laskuun ja sairaalasta kotiutuminen nopeutuu ja vähentää sairaalan pyöröoviefektiä. Digitalisaatio-ohjelmalla tuottavuutta lisätään 0,25 %; ohjelmaan kuuluvat mm. kansalaisten sähköisen ajanvarauksen palvelujen laajentaminen, OmaOlopalvelujen laajamittainen käyttöönotto, kutsukirjeiden ja ajanvarausoikeuden luominen ohjelmistorobotiikalla, videopohjaiset käynnit. Sähköiset palvelut antavat nykyaikaisen tavan tuottaa palveluja suoraan kansalaisten kotiin. Sähköiset palvelut ovat kiinteä osa palvelutuotantoa. Etäpalveluilla voidaan tuottaa palveluja suoraan asiakkaan kotiin palveluverkon toimipisteistä riippumatta. Sähköiset palvelut antavat henkilöstön työskentelylle joustavammat mahdollisuudet ja samalla voidaan taata kollegiaalisuus. Hoidonja palvelutarpeen arviointia voidaan toteuttaa sähköisiä palvelukanavia käyttäen. Ammattilaisten backoffice palvelujen tavoitteena on laajentaa videovälitteisten konsultaatiopalvelujen hyödyntämistä; lisätä hoitaja/palveluohjaaja toimintamalliin mahdollisuuksia ohjata asiakkaat oikeiden ammattilaisten vastaanotoille sekä ottaa käyttöön mobiilisanelu ja puheentunnistus. Asiakkuuden hallinta, keinoäly ja mobiilitoiminta kokonaisuuden tavoitteena on laajentaan asiakkuudenhallinta sovellusten käyttöä mm. paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamiseen, hoidon- ja palveluarviointien laajentaminen sekä liikkuvan työn mahdollistaminen mobiilipalveluja lisäämällä.

18 18 (27) Digitalisaatio-ohjelman toimenpiteet ja niiden säästöpotentiaali on koottu taulukkoihin 11 ja 12. Taulukko 11. Digitalisaatio-ohjelman toimenpiteet KANSALAISTEN SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUIDEN LAAJENTAMINEN Kansalaisen sähköinen ajanvaraus lähes kaikkiin avoterveyden- ja sosiaalihuollon yksiköiden käyttöön vuoden aikana Kutsukirjeiden lähettäminen ja ajanvarausoikeuden luominen ohjelmistorobotiikan avulla Sähköiset lomakkeet avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yksiköiden käyttöön aikana OmaOlo palvelun laajentaminen kaikkien palveluiden osalta Eksoten käyttöön aikana Chatbot pohjainen digitaalinen neuvontapalvelu Videopohjaiset käynnit Tekstiviestimuistutukset ajanvarauksista AMMATTILAISTEN BACKOFFICE TUKIPALVELUT Videovälitteiset lääkäri-/sosiaalihuollon/asiantuntijahoitaja ammattilaisten konsultaatiot kotihoitoon, hoitaja-autoihin ja hyvinvointiasemille Sähköisten ajanvarauksen mahdollistaminen Asiakasohjauskeskuksen muiden palveluyksiköiden ajanvarauskirjoille Asiakasohjauskeskuksen tai muun keskitetyn toiminnan toimesta Kotoa otettujen kuvien välittäminen ammattilaiskonsultaatioihin Mobiilisanelun käyttöönotto & puheentunnistus ASIAKKUUDENHALLINTA & KEINOÄLY JA MOBIILITOIMINTA Asiakkuudenhallinta ja toiminnanohjauksen sekä paljon palveluita käyttävien tunnistamissovelluksen toteuttaminen ja jatkokehittäminen kokonaisvaltaisessa projektissa Hoidon- ja palvelutarpeen arviointiperusteiden digitalisoiminen Liikkuvan työn mahdollistaminen mobiilikäyttöliittymien kautta Taulukko 12. Digitalisaatio-ohjelman toimenpidekokonaisuuksien säästöpotentiaali 3.3 Työhyvinvointiohjelma Uuden strategiakauden työhyvinvointiohjelmalla tavoitellaan mm. strategisen työhyvinvointimittarin kokonaisarvon parantumista (tavoite 70 %) ja sairauspoissaolojen vähentymistä (nykyisestä 16 päivästä 15:een, euromääräinen arvio noin ). (Taulukko 13.) Taulukko 13. Strateginen työhyvinvointimittari Ohjelmassa on tunnistettu Eksoten työhyvinvointiin liittyviä haasteita perustuen TTL:n toteuttamaan Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyyn, Kevan laadulliseen

19 19 (27) Avaintiedot-analyysiin vuodelta 2018, saatuihin palautteisiin sekä organisaation tavoitteista ja selvityksistä esiin nousseisiin seikkoihin. Jokaisen kehitettävän haasteen yhteydestä löytyvät esimiehen työkalut, joilla aihetta voi lähteä kehittämään arjessa. Työkalut ovat erilaisia ja niissä voi olla useampi eri vastuutaho. Esimies voi lisäksi jakaa tiettyjä sovittuja vastuita tiimivastaaville. Lisäksi on lueteltu seurantamittareita, joissa mahdolliset muutokset haasteiden aihealueissa voivat näkyä. Oheisen seurantatiedon vertaaminen ja analysointi suhteessa muuhun henkilöstöä, taloutta ja toimintaa koskevaan tietoon antavat johdolle mahdollisuuden tunnistaa riskejä ja reagoida nopeammin työkykyjohtamisen haasteisiin. Samalla esimiehet voivat huomioida työhyvinvoinnin johtamista yhä enemmän arjen työssä suunnitelmallisesti. Työhyvinvointiohjelman osa-alueet kohdentuvat työhön, työyhteisöön, johtamiseen, työterveyteen sekä työturvallisuuteen. Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja sen toteutumisesta raportoidaan johtoryhmälle työhyvinvointikyselyn tulosten yhteydessä johtoryhmän vuosikellon mukaisesti. Ohjelmatyöskentelyn onnistumista mitataan ja raportoidaan strategisella työhyvinvointimittarilla. Työhyvinvointijohtaminen on eri toimijatasojen yhteistyötä ja työnjakoa (kuvio 8). Organisaation työhyvinvointityön perusta on johdon sitoutuminen. Työelämän toimintaa säätelevät useat työhyvinvointia tukevat ja työnantajaa velvoittavat lait. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät pitää lisäksi ymmärtää, että ne pystytään ottamaan huomioon organisaation johtamis- ja esimiestyössä. Työhyvinvoinnin johtaminen on osa normaalia, arkipäiväistä johtamista, esimiestyötä ja itsensä johtamista. Hyvin toteutuessaan se on arjessa läsnä ilman, että on tarvetta puhua erityisesti työhyvinvoinnin johtamisesta. Työhyvinvointi rakentuu eksotelaisten arjessa työyhteisöjen vuorovaikutuksessa. Eksoten johtoryhmä seuraa työhyvinvoinnin tilaa. Tulosalueilla voi olla valtuustoon nähden sitovien strategisten mittareiden lisäksi omia seurantamittareita työhyvinvoinnista. Tällaisia ovat esimerkiksi TTL:n toteuttaman Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn mittarit, joiden asioihin on kirjattu edistämistoimenpiteitä yhdessä henkilöstön kanssa sähköiseen portaaliin. Esimiesten ja tulosaluejohdon on seurattava työhyvinvoinnin mittareita omissa tulosyksiköissään ja -alueillaan, puututtava epäkohtiin sekä vastata siitä, että kehittämistyö toteutuu sitä vaativilla alueilla yhdessä henkilöstön kanssa. Työhyvinvoinnin edistäminen on jokaisen eksotelaisen vastuulla asemasta riippumatta, sillä se toteutuu arjen työssä ja tilanteissa. Esimiesten kumppanina ja tukena toimivat organisaation palvelut, kuten HR ja työterveyshuolto, sekä työsuojelu ja luottamusmiehet. Ylimmän johdon ja kumppanien tehtävänä on luotsata toimintaa yhdessä haluttua tavoitetta kohti. Esimerkkinä yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan muun muassa raportointijärjestelmien kehittämiseen siten, että esimiehellä on käytettävissä ajantasainen ja helposti saatavilla oleva tieto johtamansa yksikön tilanteesta.

20 20 (27) Kuvio 8. Työhyvinvointijohtaminen yhteistyönä (Keva 2018) Eksoten työhyvinvointiohjelman painopisteet vuodelle 2019 ovat: Työn kuormituksen ennaltaehkäisy ja parempi hallinta Esimerkki toimenpiteestä: ikääntyvän työssäjaksamisen tukeminen ja suunnittelu varhaisessa vaiheessa erilaisin joustoin. Yhdessä tekemisen ja muutosvalmiuden vahvistaminen Esimerkki toimenpiteestä: valmennamme työyhteisöjä yhdessä tekemiseen ja kaikkien osallistamiseen osana muutoksia. Esimiestyön vahvistaminen työkykyjohtamisessa Esimerkki toimenpiteestä: työhyvinvointiohjelman toimenpiteiden vieminen esimiehille, työterveyshuollon kanssa valmennusta ja tukea esimiestyölle, kuten esimiesten coachingia sekä esimiesten tuen ryhmätiimivastaaville syksyllä tulossa. Ohjelma lanseerataan esimiehille kevään 2019 aikana, jonka jälkeen ohjelman toimenpiteitä tarkennetaan tarvittaessa. 3.4 Kustannusura Alijäämien kattamisohjelmalla katetaan syntyneet alijäämät ja estetään uusien syntyminen. Alijäämien kattamisohjelma n. 30,7 milj., mahdollistaa Eksoten nettotoimintamenojen (pl. satunnaiset tulot) k.a 1,5 % vuotuisen kasvun vuosina Alijäämien kattamisohjelmalla (sis. satunnaiset liiketoiminnanmyyntitulot tai vastaavat) katetaan syntyneet alijäämät ja estetään uusien alijäämien syntyminen. Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu perustuu Eksoten nettotoimintamenojen 1,5 %:n kasvuun (pl. satunnaiset tuotot) k.a 1,8 %:n vuotuinen kasvu v ja vuonna 2020 nettotoimintamenoissa tapahtuu hyppäys satunnaisten liiketoiminnan myynnistä saatavien tulojen jäädessä pois.

21 21 (27) Koska kunnat ovat kirjanneet jäsenkuntaosuuksia etukäteen jo 10 milj., v kasvu on 1,2 % vuoden 2023 lopussa oleva käytettävissä oleva poistoero 2,7 milj. on jo huomioitu katettavaa alijäämää pienentävänä eränä. (Kuvio 9.) Kuvio 9. Kustannusura Ohjelmaan sisältyy: Digitalisaatio-ohjelman mukaisesti digitalisaation rooli uusien palvelujen ja kustannustehokkuuden mahdollistajana realisoituu käytännössä. Liiketoimintojen myynti tai muut vastaavat järjestelyt Toimintakykyohjelman toteuttaminen suunnitellusti (sisältäen myös vanhustenpalvelujen palvelurakenteen muutoksen) Työhyvinvointiohjelman toteutuminen (mm. sairauspoissaolojen vähentyminen). 3.5 Muut toimenpiteet Kustannusuraan pääsemiseksi tarvitaan lisäksi kertaluontoisia myyntituottoja ja/tai laboratorion ja kuvantamisen HUS yhteistyötä. Akuuttisairaalassa kehitetään keskitettyä työvuorosuunnittelua ja koko Eksotessa pyritään hallinnon keventämiseen. Koko Etelä-Karjalaa koskevana elinvoimatekijänä mainittakoon akuuttisairaalan potilasjoukon laajentaminen mm. Hyksin Oy:n kanssa tehtävällä yhteistyöllä, josta ensimmäisenä käynnistyy ulkomaalaisten synnyttäjien hoitaminen. 3.6 Yhteenveto toimenpideohjelmakokonaisuudesta Toimenpiteet yhdessä vaikuttavat Eksoten toiminnan ja talouden toteutumiseen (taulukko 14).

22 22 (27) Taulukko 14. Yhteenveto toimenpiteiden kustannusvaikutuksista Ohjelma (milj. ) yht. Satunnaiset liiketoiminnan tuotot tai säästö lab ja rtgen (jolloin säästö vv ) 6,1 6,1 Toimintakykyohjelma 0,5 2,5 2,8 4,2 4,3 14,3 Digitalisaatio-ohjelma -0,3-0,3 0,7 2,5 2,5 5,1 Työhyvinvointiohjelma 0,2 0,7 0,8 0,8 0,8 3,3 Muut toimenpiteet 0,3 0,4 0,5 0,7 1,9 Yhteensä 6,5 3,2 4,7 8,0 8,3 30,7 4 Strategisten tavoitteiden asettaminen yhdessä kuntien kanssa Strategiakauteen liittyy strategisesti merkittäviä tavoitteita, joita yhdessä kuntien kanssa on tarpeen pohtia ja käynnistää sote-integraation jatkumisen ja kehittymisen lisäksi myös maakunnan toimivuuden ja elinvoiman näkökulmasta. Näitä ovat: maksuosuuksien määräytymisperusteet (kuntarahoitus/valtion rahoitus) uusien asumisratkaisujen ja kaavoituksen kehittäminen (uudet kevyet asumisen ja kaavoituksen ratkaisut) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja elintapaohjaus työperäisen maahanmuuton edellytysten ja työllisten määrän sekä muut työllisyyden prosessit. 5 Ennalta-arvioidut riskit ja vaikutukset Strategiavalmisteluissa ja siihen liittyvässä skenaariotyöskentelyssä on tehty ennakkovaikutusten arviointia ja tunnistettu potentiaalisia riskejä, joita ratkaisuihin liittyy. Riskien tunnistaminen ja ennakkovaikutusten arviointi ovat vielä käynnissä ja jatkuvat strategiaan liittyvien toimenpideohjelmien työstämisen ja toteutuksen aikana. Alla taulukossa 15 on nostettu esimerkinomaisesti esille potentiaalisia ja realisoituviakin riskejä: Valinnanvapaus tuottaa riskiksi sen, että palvelut haetaan muualta. Henkilöstön rekrytointi ja maakunnan imago kärsivät. Uudistaminen etenee liian hitaasti, jolloin johtamiselle tulee haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Valtion ja kuntien talouskehitys tuottaa riskejä (mm. valtion osuudet ja verotulot). Lisäksi väestönkehitys on odotettua negatiivisempi, jolla on vaikutusta sekä palveluverkkoon, rahoitukseen että elinvoimaan. Taulukko 15. Esimerkkejä tunnistetuista tai ennakoiduista riskeistä strategiakokonaisuudessa ja sen toteuttamisessa Tunnistettu tai ennakoitu riski strategiakokonaisuudessa ja sen toteutuksessa Eksoten maine/imago kärsii, jos strategiassa ei onnistuta. Toiminnanohjausjärjestelmiin ei voida panostaa riittävästi. Riskin vaikutus toimintaan toteutuessaan (asteikolla vähäinen, kohtalainen, suuri) Kohtalainen Suuri Riskin hallinta (toimenpiteet riskin toteutumisen estämiseksi tai sen voimakkuuden vähentämiseksi) Esim. riittävä toiminnan ja talouden suunnittelu, selkeään viestintään ja asiakkaiden, henkilöstön ja päättäjien osallistamiseen panostaminen Esim. syiden ja seurausten selvittäminen, rahoituksen uudelleenkanavointi ja tulevien tarpeiden selvittäminen

23 23 (27) Asiointimatka hoitoon/palveluun pidentyy supistuvan palveluverkon takia. Hoitoon hakeudutaan liian myöhään, jolloin väestön terveys heikkenee. Tilaratkaisut eivät ole riittävän joustavia toiminnan muutoksiin. Uudet integroidut työtehtävät ja niiden prosessit eivät ole henkilöstölle riittävän selkeitä (esim. sos, pth ja esh). Kustannukset kasvavat tehdyistä uudistuksista huolimatta. Suppeat palvelut ohjaavat asiakkaita hakeutumaan muualla hoitoon, mutta kustannukset tulevat järjestäjän/oman maakunnan maksettaviksi. Ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon ja kotihoidon kustannukset nousevat. Kuntalaiset eivät itse ennakoi eivätkä ota vastuuta ikääntymiseensä liittyvistä muutostarpeista. Kohtalainen Suuri tai kohtalainen palvelutarpeesta riippuen Kohtainen tai suuri Kohtalainen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen/suuri Esim. palvelujen tuottaminen eri tavoin esimerkiksi kerralla kuntoon -mallilla, jolloin käyntikerrat voivat vähentyä; yhteistilat ja yhteiset toimintaprosessit 3. sektorin, yritysten ym. kanssa. Esim. ehkäisevän työn merkitys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen merkittäväksi osaksi eri tason palveluja, digitaaliset ratkaisut käyttöön Esim. ennakointi, tilojen käytön suunnittelu riittävän pitkälle aikavälille Esim. vastuukysymysten miettiminen ennakkoon, prosessien kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa Esim. kokonaistaloudellisten ratkaisujen tekeminen riittävän monialaisesti ja pitkäkestoisina ja palvelutarpeet tunnistaen ja tunnustaen Esim. palvelutarpeen kasvun huomioiminen rahoituksessa; asiakaskokemusta kasvattavien palvelujen kehittäminen, uudenlaisten palvelumuotojen tarjoaminen Esim. ohjattua senioriasumista, interventioasiakkaiden määrää ja kuntoutusta asiakkaan omassa asumisympäristössä lisätään. Kotihoitoon lisää lääkäripalveluja (huom. etäkäynnit). Kiertävien perhehoitajien määrää kotihoitoon ja omaishoitoon lisätään. Etäteknologialaitteiden lisääminen koteihin ja niistä saatavan tiedon analysointi. Jatkossa asiakkaan palvelutarve (mahdolliset käynnit ja kestot) suunnitellaan päivittäin. Esim. investoidaan kotiin vietävään teknologiaan, digitalisaatioon ja ennakoivien signaalien analysointiin mm. signaalit ikäihmisen toimintakyvyn heikentymisestä johtavat heti toimenpiteisiin akuuttitilanteissa. Päätösesitysten läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttävät vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja arvioita siitä, miten nämä erilaiset päätökset vaikuttavat eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Strategian päivityksessä arvioidaan ennakkovaikutuksia (taulukko 16). Strategian ennakoituja vaikutuksia arvioidaan mm. asukkaiden yhdenvertaisuuteen, maakunnallisuuteen ja palveluintegraation vahvistumiseen sekä asiakkaan palvelupolkuihin, kustannusten hallintaan ja kokonaistaloudellisuuteen liittyen. Ennakkovaikutuksia arvioidaan henkilöstön, asiakkaiden, talouden ja toimintaympäristön näkökulmasta. Taulukko 16. Ennakkovaikutusten arviointi strategiakaudella Merkinnät taulukossa: + = Hyvä/ myönteinen vaikutus - = Huono vaikutus +/- = Vaikutus voi olla hyvä tai huono. Strategian ennakoidut vaikutukset Asukkaiden yhdenvertaisuus (palveluverkko, digitaalisuus, toimintakyky) Näkökulmana henkilöstö Näkökulmana asiakkaat Näkökulmana talous Näkökulmana toiminta/ympäristö + Voi liikkua joustavasti nykyistä enemmän ja hyödyntää digitalisaatiota. + Asiakkaan tilanteen huomiointi korostuu. +/- Uudet palvelumuodot edellyttävät henkilöstöltä uutta oppimista. +/- Hyödyntävät digitaalisuutta aiempaa enemmän. + Asiointikanavia on useita. +Moniammatillista palvelutarpeen arviointi Moniammatilliset toimintakyvyn sekä palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnit tasavertaisesti kaikille + Toimivaan palveluneuvontaan ja logistiikkaan panostaminen + Digitalisoituvat palvelut yhdenvertaistavat viranomaispalveluita. +/- Taloustilanne on haasteellinen, mutta ei estä toimintaa ja sen kehittämistä + Palvelutarpeen arviointi vaikuttaa kustannuksiin säästävästi. Moniammatilliset palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnit sekä tukitoimenpiteet siirtävät palveluntarvetta merkittävästi ±Alkuinvestoinnit (laitteet, ohjelmat ym.) + Osaltaan omalla toiminnalla vaikutetaan Etelä- Karjalan elinvoiman säilymiseen. +/- Väestökehityksen huomioiminen + Muutos toimintakäytäntöih in

24 24 (27) ±Tukipalveluiden tarve kasvaa digipalveluiden lisääntyessä (tietotaito) Palveluintegraation vahvistuminen (monialainen yhteistyö ja verkostot sekä asiakastyö ja ammattilaisen osaaminen) + Työtä yhä enemmän integroiduissa tiimeissä + Kokonaisuuksien huomioinen, prosessit asiakkaalle lisäarvoa tuottavia + Perus- ja erityistason palvelujen konsultaatiot, asiantuntijuus vahvistuu, jaettu asiantuntijuus +/-Vaatii joustavuutta. + Säästää työaikaa toimiessaan hyvin. + Monipuolisten työtehtävien kehittyminen + Henkilöstöä koulutetaan monialaiseen toimintakyvyn tukemiseen. Henkilöstöä koulutetaan toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen + Työhyvinvointiin ja työterveyteen panostetaan toimenpideohjelmalla + Kohdennetaan työtehtäviä ammatillisen osaamisen mukaisesti + Itsenäinen asiointi, asiakaslähtöisyys + Joustavammat palveluprosessit + Palveluja eri tavoin tuotettuna, panostaminen asiakasohjaukseen ja palvelutarpeen arviointiin +/- Monta palvelujentuottajaa, joilla yhteinen ohjaus. +/- Asiakkaalle kokonaistilanteen hallintaa ja kohdennettuja vastuita + Entistä laadukkaampaa palvelua asiakkaalle erilaisten työtehtävien kautta esim. hoitaja lääkärin sijaan. + Kokemustiedon tarjoaminen ja sen hyödyntäminen + Ennakkovaikutusten arvioinnin kautta voi saada lisää ymmärrystä ratkaisuihin. + Asiakas saa palvelunsa oikeaaikaisesti ja saumattomasti Varhainen puuttuminen ja toimintakykynäkökulma lisää asiakkaiden elämänlaatua + Vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja + Jaettu asiantuntijuus ja oma osallistuminen hyvinvointinsa edistämiseen - Paikallinen tuntemus jää pois. +/- Talouden hallinta tarvitsee maakunnallista ajattelua + Kuntien ja Eksoten yhteinen tahtotila + Integraatio olennainen + Prosessien uudelleen järjestelyillä poistetaan päällekkäisyyksiä mikä lisää tuottavuutta +/- Koordinointi ja yhdistely tuottavat taloudellista hyötyä; edellyttää aluksi ICTinvestointeja. +/- Osaamiseen sijoitettava + Osaamisesta pidettävä kiinni; maine ja imago + Hillitsee palvelujen/menojen kustannusten kasvua/kustannustehokk uus + Yksinkertaistaa hallintoa ja vähentää päällekkäisyyksiä + Jatkuva oppiminen +/- Valtakunnallisten linjausten huomioiminen + Maakunnan itsenäisyys ja erottuvuus toisista myönteisesti + Tuottaa hyötyjä myös toimintaympäristölle. - Osaajista voi tulla pula Suomessa tulevina vuosina. +Ympäristöterveyd enhuolto-yhteistyö mm. valvontasuunnitelmien yhtenäistämisestä + Laatuasioihin huomiota + Turvalliset ja terveelliset toimitilat. - Riittävä rohkeus tehdä riittäviä muutoksia organisaatioon ja palvelurakenteisiin sujuvien asiakasprosessien saavuttamiseksi - Saa palvelua aina eri henkilöiltä. Asiakkaan palvelupolut/ eteneminen palveluissa (kirjaaminen, tiedonkulku, tutkittu tieto, hyvät käytännöt, uudet palvelumuodot) + Asiakasosallisuuden korostaminen arjessa + Asiakkaiden ohjaaminen ja motivointi itsearviointeihin sekä sähköisiin kanaviin + Uusien palvelujen tuottamistapojen tunnistaminen ja esim. palveluseteliosaamisen vahvistaminen - Kirjaaminen saattaa jäädä pirstaleiseksi, joten digitalisaation myötä kattavaan kirjaamiseen tulisi + Aktiivisuus ja tarvittaessa omaisten tuki auttavat. + Uusien palvelumuotojen kuten palvelusetelien kautta valinnanvapaus mahdollistuu. + Palveluista muodostuu saumaton, asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva yhteen sovitettu palveluketju. - Osaako kuvailla kattavasti/ ymmärrettävästi oireitaan tai palvelutarpeitaan +Kokonaistaloudellisuus olennaista + /- Edellyttää panostamista digitalisaatioon, mutta voi myös tuottaa säästöä henkilöstömenoissa. +Prosessikehittäminen mm. lean-opeilla + Kokonaisuuksien hallinta ja uuden etsiminen mm. tutkitun tiedon kautta

25 25 (27) kiinnittää enemmän huomiota - Tunnistaa ko. riskiryhmässä olevat asiakkaat (yksi digipalveluiden haaste, kun ei kohdata aina potilasta konkreettisesti), HUOM. monikulttuurisuus ja kielihaaste Kustannusten hallinta, kokonaistaloudellisuus +/- Pystyttävä arvioimaan oman toimintansa ja työnsä taloudellista vaikutusta sekä omaa roolia palvelukokonaisuuksissa. + Koulutusta kustannusten vaikutusten ymmärtämiseen lisättävä + Oman työn suunnittelu, tuloksellisuus ja kustannustehokkuus + Saatava riittävästi tietoa palveluista +/- Lisää ymmärrystä palvelujen kustannuksista ja kokonaisuuksista +/- Ohjaa palvelujen järjestämistä ja tuottamista. +/- Vaatii ymmärrystä toiminnan vaikutuksista toiseen palveluketjussa tai -kokonaisuudessa - Muutoksella kustannussäästöjä vai kasvavatko kustannukset toisessa kohtaa (esim. palveluja karsimalla)? + Kokonaisuuksilla ja yhteistyöllä voidaan vaikuttaa +/- Valtakunnallinen lainsäädännön kehittyminen +Kestävä kehitys Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus +/- Henkilöstön joustettava ajallisesti ja paikallisesti + Osattava asiakasohjausprosessit +Tunnistettava palveluverkko ja sen toiminnot, myös yhteistyökumppanien + / - Henkilöstön sitoutuminen uusiin palvelumuotoihin (digitalisaatio) +/- Joskus palvelu aikaisempaa kauempaa saatavissa, mutta yhä useammin asiakas saa asiansa kerralla kuntoon. - Paikoin pitkät etäisyydet palveluihin + Saatava riittävää tietoa palveluista ja niiden saatavuudesta. +/- Edellyttää uusiakin ratkaisuja kuljetuspalveluihin/liikkumisen tukeen +/- Asiakkaan näkökulmasta henkilöstöresurssien kohdentuminen - Edellyttää palvelun saatavuuteen muutoksia joissakin palveluissa + Panostettava uudenlaisiin ratkaisuihin ja kokeiluihin. + Digitaalisuus auttaa, vaikka fyysinen etäisyys isompi kuin ennen. - Turvallisuuden tunteeseen muutoksia +/-Tietoturvallisuuden huomiointi +/- Tiestö parantunut, mutta julkinen liikenne vähentynyt. Asiakkaan terveys, toimintakyky ja toimeentulo (osallisuus, osallistuminen, kehittäminen) +/- Kaikkien yhteinen huoli + Osaamisen kehittämisellä ja teknologialla tuetaan työtä. + Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ennakointi korostuvat. + Haastaa ammattilaiset. + Tuo uusia näkökulmia oman ja yksikön työn kehittämiseen. + Sähköistämisen ja itsearviointien avulla lisää tietoa asiakkaista aikaisemmin kuin ennen. - Kyky / tahto käyttää sähköisiä kanavia + Omien asioiden jakaminen ja ymmärtäminen tuottaa tarpeellista tietoa toiminnan kehittämiseen + Itsearviointien mahdollisuudet lisäävät tietoisuutta omasta tilanteesta mahdollistaen terveyskäyttäytymisen muutokset + Oma aktiivisuus ja osallisuus voivat edistää toimintakykyä ja terveyttä. +/- Palvelun muodot voivat muuttua. + Avoin viestintä tarpeen +/- Tarpeellinen tieto palveluun + Enenevästi halua olla mukana. + Tarkoitus saada samalla rahalla enemmän kuin ennen + Erilaiset palveluratkaisut esim. henkilökohtainen budjetointi tai muu palveluseteli auttavat ymmärtämään palvelujen kustannuksista. +/- Ennakoivan analytiikan tuki palveluihin ja niiden toteuttamiseen edellyttää investointeja. + Voi löytyä taloudellisia ratkaisuja, joita pelkät ammattilaiset eivät olisi keksineet. +/- Korostuvat nykymaailmassa. + Ymmärretty monenlaisen tiedon tarpeellisuus ja tiedolla johtaminen. + Tietoturvallinen ympäristö