KAAVASELOSTUS 1 (26) Selostus koskee päivättyä kaavakarttaa, täydennetty Vireilletuloilmoitus

Transkriptio

1 1 (26) Tekniset palvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee xx.xx.2010 päivättyjä kaavaluonnoksia. Neuvosenniemen osa-alue Varisniemen kylä Mutoudenniemi, tila Niemenkangas KAAVASELOSTUS Selostus koskee päivättyä kaavakarttaa, täydennetty Vireilletuloilmoitus Nähtävilläolo: Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaehdotus Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus..20 Kunnanvaltuusto..20

2 2 (26) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET KAAVARATKAISU 4 3 LÄHTÖKOHDAT KAAVA-ALUEEN KUVAUS SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Laaditut luonto- ja maisemaselvitykset Muut suunnitelmat ja selvitykset 10 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 11 5 YLEISKAAVARATKAISU KAAVARATKAISU JA SEN PERUSTELUT YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 15 Liitteet Oulun hallinto-oikeuden vastaus maanomistajan valitukseen Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastineet Emätilataulukko Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja muistutusten käsittelystä Liite 5 Asemakaavan seurantalomake

3 3 (26) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Yleiskaava kohdistuu Paltamon kunnan Varisniemen kylään sijoittuvaan kiinteistöön Niemenkangas Kaava-alue sijaitsee Oulujärven pohjoisrannalla Mutoudenniemessä noin 15 kilometriä Paltamon taajamasta luoteeseen. Kaava-alueeseen liittyviä lähialueita koskee Oulujärven rantaosayleiskaava / Neuvosenniemen osa-alue. Kaava-alueen pinta-ala on n. 27 ha. Kaava-alueen sijainti on esitetty kansilehden kartalla. 1.2 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Paltamon kunnan Varisniemen kylässä Mutoudenniemessä sijaitsevan kiinteistön Niemenkangas omistajat Sini Kemppainen sekä Vuokko ja Mialeena Pärssinen ovat tehneet aloitteen Oulujärven rantaosayleiskaavan laatimiseksi ja loppuun saattamiseksi ko. tilan osalta. Kiinteistö sisältyi Paltamon kunnan alueelle laadittuun Oulujärven rantaosayleiskaavaan / Neuvosenniemen osa-alue. Kaavasta tehtiin Oulun hallinto-oikeuteen yksittäisiä valituksia, jotka tilaa 5:26 lukuun ottamatta hylättiin. Tilaa 5:26 koskeva valitus kohdistui kunnan tiedottamiseen ja kahden rakennuspaikan vaatimukseen tilalle. Kaavassa ei osoitettu tilalle yhtään rakennuspaikkaa. Kaavan laatija Pöyry Environment Oy/Iris Broman antoi valituksen perusteella selvityksen tilan Niemenkangas rakennusoikeudesta. Selvityksessä todettiin, että Tarkemman tarkastelun mukaan kantatilaylitys ei kuitenkaan johdu valittajan tilasta Niemenkangas 5:26, vaan kantatilan molemmissa haaroissa Koivulahti 5:15X ja Uusiniemi 5:10X on rakennettu rakennuspaikkoja yli kaavan laskennallisen mitoituksen. Tila Niemenkangas on tilasta Uusiniemi 5:25X muodostettu lohkotila, joka yleiskaavassa voisi lohkotilana saada rakennusoikeuden kohtuusyistä. Tilan laskennallinen rakennusoikeus on 2,03 rakennuspaikkaa ja se on näistä kahdesta kantatilasta muodostuneesta haarasta ainoa tila, joka ei ole saanut rakennusoikeutta, vaikka sillä on pisin rantaviiva ja se on myös pinta-alaltaan suurin. Tässä haarassa kantatilana tulee pitää tilaa Uusiniemi 5:32, jolle ei kaavassa olekaan osoitettu lisärakennusoikeutta. Selvityksen perusteella kunnanhallitus päätti hallinto-oikeudelle toimittamassaan vastineessa pyytää Oulun hallinto-oikeutta kumoamaan kaavan em. virheen vuoksi kantatilan 5:8 osalta. Hallinto-oikeus totesi kaavan lainvastaiseksi tilan 5:23 osalta. Kaavatyö on em. johtuen jäänyt tältä osin kesken eikä ko. alueella ole voimassa olevaa yleiskaavaa.

4 4 (26) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet vaihe ajankohta Kaavan laatimispäätös (kh) Vireilletuloilmoitus Kaavaluonnos nähtävillä Viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Yleiskaavan hyväksyminen (kv) Kaavaratkaisu Kaavassa osoitetaan yksi uusi lomarakennuspaikka kiinteistölle Niemenkangas 5:26. Yhden rakennuspaikan osoittaminen perustuu hallinto-oikeuden tekemään päätökseen koskien maanomistajan tekemää valitusta. 3 LÄHTÖKOHDAT Muilta osin kaava on aiemmin laaditun kaavaratkaisun mukainen, lomaasunnon rakennuspaikkaa lukuun ottamatta alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kaavaluonnoksessa ( ) uusi rakennuspaikka oli osoitettu kaavaalueen pohjoisosaan naapurikiinteistölle osoitetun kahden rakennetun rakennuspaikan yhteyteen. Rakennuspaikka sijoittui osin liito-oravaesiintymän alueelle. Kaavaehdotuksessa rakennuspaikka on siirretty tilan eteläosaan rakentamisen kannalta parempaan paikkaan ja pois liito-oravan reviiriltä. Rantaviivaa jää vapaaksi riittävästi. Kaavassa esitetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhtenäiset aiemmin laaditun Oulujärven rantayleiskaavamääräysten kanssa. Kaava on MRL 72:n mukainen rantarakentamista ohjaava kaava siten, että rakentaminen voidaan luvittaa suoraan rakennuslupamenettelyllä. 3.1 Kaava-alueen kuvaus Alue on yksityisomistuksessa olevaa rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta eikä sille sijoitu rakennuksia. Aluetta halkaisee Mutoudenniemen kärkeen johtava soratie. Ranta suuntautuu koilliseen Niemenlahden puolelle, rantaan rajoittuva osa alueesta on loivassa rinteessä kasvavaa havupuuvaltaista metsää. Kaava-alueen luoteisosa (Niemenkorpi) on kosteampaa ja osin ojitettua metsää.

5 5 (26) Kaava-alueen pohjoisin osa on osa aiempien luontoselvitysten liito-oravan esiintymisaluetta (yleiskaavsassa luo-merkintä). Ko. luo-aluerajauksen sisään sijoittuvat kaava-alueen pohjoispuolelle laaditussa Oulujärven rantayleiskaavassa osoitetut naapurikiinteistön kaksi lomarakennuspaikkaa. Kaava-alueen rajan tuntumassa sen pohjoispuolella on pienimuotoinen suojelualuerajaus. Alueella ei ole muinaismuistokohteita eikä kulttuurihistoriallisia kohteita. Ilmakuva alueelta. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Muutosalueilla on voimassa valtioneuvoston vahvistama Kainuun maakuntakaava. Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu erityistä maankäyttöä.

6 6 (26) Ote maakuntakaavakartasta. Kaavoitettava alueen sijainti on esitetty punaisella. Kokonaismaakuntakaavan uudistus on vireillä ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä Yleiskaavan muutosalueelle tai läheisyyteen ei ole osoitettu muutoksia. Ote maakuntakaava 2030 luonnoksesta Yleiskaava Oulujärven rannoilla Paltamossa on nyt kaavoitettavaa aluetta lukuun ottamatta voimassa MRL 72 :n mukainen oikeusvaikutteinen Oulujärven rantaosayleiskaava. Kaavan perusteella rantarakentaminen voidaan toteuttaa suoraan rakennuslupamenettelyllä rantavyöhykkeellä. Kaava on hyväksytty valituksen alaisia osia lukuun ottamatta Hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset tilaa Niemenkangas 2:56 koskevaa valitusta lukuun ottamatta ja kaava on muilta osin lainvoimainen. Suunnittelualue oli kaavaehdotuksessa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena merkinnöillä M- ja M-1 (ranta-alue). Merkintöihin liittyivät seuraavat yleiskaavamääräykset:

7 7 (26) Ote Oulujärven rantaosayleiskaavasta Neuvosennimen osa-alueelta. Alue, jolla ei ole kaavaa on rajattu ja ruksittu yli punaisella. Alueen laajuus on n. 27 ha.

8 8 (26) Ote nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta. 3.3 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei kohdistu erityisiä häiriötekijöitä. 3.4 Suunnitelmat ja selvitykset Laaditut luonto- ja maisemaselvitykset Yleiskaavatyön yhteydessä laaditut luontoselvitykset ja niissä määritetyt huomioitavat kohteet: - Oulujärven rantayleiskaava, luonto- ja maisemaselvitys (1997) o Mutoudenniemen itärannalle on luontoselvityksessä kartoitettu kasvillisuudeeltaan arvokkaana metsälain mukaisena kohteena pieni lehtometsälaikku (selvityksen kohde 56), joka on arvoitettu paikallisesti arvokkaaksi, maankäyttösuositukseksi oli määritetty MU. o Laadussa kaavassa alue on osoitettu SL-merkinnällä luonnonsuojelualueena. Merkinnällä osoitetut alueet on rauhoitettu tai tarkoitettu rauhoitettaviksi luonnonsuojelulailla. Alue sijoittuu suunnittelualueen tuntumaan sen pohjoispuolelle. o Alueelle ei sijoitu maisemakohteita eikä muinaismuistokohteita - Oulujärven rantayleiskaava, linnustoselvitys 1998 o Ei huomioitavia kohteita

9 9 (26) - Oulujärven rantayleiskaavan luontoselvitys 2006 o Selvitysten täydennys / liito-oravakartoitus o Kaava-alueen pohjoisin osa on kartoitettu osin liito-oravan esiintymisalueeksi (kohde 5, aluerajaus ohessa). o Alue on osoitettu laaditussa kaavassa / kaavaehdotuksessa merkinnällä luo, johon liittyy seuraava kaavamääräys: - Oulujärven rantayleiskaava, lisäalueiden luontoselvitys 2007 o Ei koske suunnittelualuetta - Oulujärven rantayleiskaava, Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, osa-alueet 1-6; Melalahden kyläkuva-analyysi, osa-alue 7 o Ei huomioitavia kohteita suunnittelualueella - Oulujärven rantayleiskaava, rakennussuojelukohteet o Ei kohteita suunnittelualueella

10 10 (26) Muut suunnitelmat ja selvitykset - Oulujärven rantayleiskaava, rakennussuojelukohteet 2008 o Ei kohteita suunnittelualueella - Mitoitusvyöhykkeet o Mitoitusvyöhykkeet on luokiteltu neljään luokkaan, I-IV, lisäksi erikseen rakennettavien saarten mitoitus o Vyöykkeet vyöhykkeet I 6 rp (rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri) vyöhykkeet II 5 rp vyöhykkeet III 4,5 rp vyöhykkeet IV 4 rp rakennettavat saaret 2-20 ha pinta-alamitoitus 3 ha / rp rakennettavat saaret > 20 ha rantaviivamitoitus / vyöhykejako o Neuvosenniemessä suunnittelualue sijoittuu pääosin mitoitusvyöhykkeelle III, pohjoisin osa vyöhykkeelle II, ks. oheinen ote mitoituskartoista, suunnittelualue rajattu yhtenäisellä punaisella..

11 11 (26) 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus teki kaavanlaatimispäätöksen kokouksessaan Paltamon kunnassa kaavan laatijana on toiminut luonnosvaiheessa Harri Lindroos ja ehdotusvaiheessa Ulla-Maija Oikarinen ( lähtien). 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset kaavahankkeissa on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä. Tässä hankkeessa osallisia ovat kuntalaisten ja kunnan toimielimien lisäksi lähinnä: Kainuun ELY-keskus Kainuun Museo maanomistajat, rajanaapurit, lähiympäristön asukkaat ja maanomistajat Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehti Väylässä, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnoksen nähtäville asettamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Tiedottamisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen hankkeessa on kuvattu selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen. Maanomistaja on ottanut alustaan kaavaluonnokseen kantaa ennen virallista nähtävilläoloa (sähköposti , liitteenä). Kaavaluonnos nähtävillä kunnantoimistolla ja kunnan internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta antoivat lausuntonsa Kainuun Museo ja Kainuun ELYkeskus. Museolla ei ollut huomautettavaa luonnoksesta. Kainuun ELYkeskus toteaa lausunnossaan, että mikäli tilalle Niemenkangas osoitetaan uusi rakennuspaikka, yleiskaavan mitoitusperusteet ylitetään, mikä saaattaa asettaa maanomistajat epätasaarvoiseen asemaan, sillä vastaavia tapauksia saattaa Oulujärven rantaosayleiskaava-alueilla olla useita. Laaditussa vastineessa perustellaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen: yksi rakennuspaikka voi-

12 12 (26) daan osoittaa kaavassa jo käytettyjen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Kaavaratkaisusta on neuvoteltu ELY-keskuksen Liisa Korhosen ja Jouko Saastamoisen kanssa Keskusteluissa todettiin mitoitusperusteiden olevan hyväksyttävissä, vaikka emätilan rakennusoikeuden ylitykset eivät tunnukaan tasapuolisilta. Lisäksi epätietoisuutta herätti alkuperäisessä Oulujärven rantayleiskaavassa käytetty lohkotilan käsite. Jouko Saastamoinen kävi tarkistamassa liito-oravatilanteen kaavaalueella ja totesi tilanteesta seuraavaa: Laji näyttää edelleen esiintyvän alueella, jolla se oli havaittu kaavaselvitysten aikoihin. Alueella oli tehty hakkuita, mutta liito-orava oli niissä otettu huomioon. Rakennuspaikka, jota kaavassa nyt on mietitty, sijoittuu kohteeseen, joka ei ole liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa. Kulkuyhteydet rannan suuntaisesti varmaan säilyvät mahdollisesta rakentamisesta huolimatta. Tältä osin kaavoitukselle ei ole esteitä tai rajoitteita. (Sähköposti ) Kaavaehdotus oli nähtävillä Lausunnot pyydettiin ja saatiin Kainuun ELY-keskukselta ja Kainuun museolta. Kaavaehdotuksesta annettiin yksi muistutus. ELY-keskus toteaa, että kaavaratkaisun mitoitukselle on esitetty riittävät perustelut ja uuden rakennuspaikan sijoittaminen liito-oravareviirin ulkopuolelle tukee luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamista suunnittelualueella. Kainuun museo toteaa, että Oulujärven rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehty arkeologinen inventointi on auttamatta vanhentunut, mutta kaava-alue ei ole topologialtaan tai maankäyttöhistorialtaan potentiaalista aluetta arkeologisille kohteille, joten inventointiin ei vaadita päivityksiä. Lausunnot eivät antaneet aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. Rajanaapurikiinteistön omistajat antoivat muistutuksen, jonka mukaan he eivät voi hyväksyä kaavaehdotuksen uutta rakennuspaikkaa tilan eteläosassa, vaan se tulisi sijoittaa tilan pohjoisosaan luonnosvaiheessa esitettyyn paikkaan. Muistutusta perustellaan mm. vapaan rantaviivan määrällä, liito-oravien sopeutumisella rakentamiseen, maisema-arvoilla, rannan ja rakennuspaikan laadulla ja yksityisyyden säilyttämisellä. Muistuttajat ovat oikeassa siinä, että luonnoksen ratkaisussa on pidemmästi yhtenäistä rantaviivaa ja yhtenäisten rantojen säilyttäminen on rantojen kaavoittamisessa yksi tavoitteista. Kaavoituksessa eri tavoitteita sovitetaan yhteen ja tässä kohtaa luonnonsuojelulliset tavoitteet ovat merkittävämpiä kuin mahdollisimman pitkän yhtenäisen vapaan rantaviivan tavoittelu. Vapaata rantaa jää silti riittävästi esimerkiksi virkistyskäyttöä ajatellen. Vapaata rantaa on 280 metriä ja 150 metriä uuden rakennuspaikan molemmin puolin. Nähtävillä olon jälkeen uutta rakennuspaikkaa on kavennettu kaakkoisreunaltaan niin, että etäisyys muistuttajien rakennuspaikkaan kasvaa. Vapaata rantaviivaa jää rakennuspaikkojen väliin 150 metriä ja uuden rakennuspaikan ranta sijoittuu muistuttajien rannalta katsoen niemen taakse. Kaavaan tehdystä muutoksesta on keskusteltu maanomistajan kanssa. Kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville, kun muutokset koskevat vain yksityistä etua ja osallisia, joita muutos koskee, on kuultu erikseen. (MRA 32 )

13 13 (26) 5 YLEISKAAVARATKAISU nähtävillä ollut kaavaehdotus. Muutettu kaavaehdotus, lomarakennuspaikkaa on kavennettu kaakkoisreunalta.

14 14 (26) 5.1 Kaavaratkaisu ja sen perustelut Kaavassa käytetään Oulujärven yleiskaavan mukaisia mitoitusperiaatteita: Samaan emätilaan kuuluvia tiloja tarkastellaan kokonaisuutena. Jos jokin tiloista on ennen kaavan laatimista käyttänyt rakennusoikeutta enemmän kuin sille emätilaperiaatteen mukaisesti kuuluu, tilalle ei enää osoiteta uusia rakennuspaikkoja ja lisäksi joudutaan harkitsemaan, missä määrin yhdellä tilalla tapahtunut ylitys vähentää toisten samasta emätilasta muodostettujen tilojen rakennusoikeutta. Vähennykset kohdistuvat ensisijaisesti kantatilalle, jolla jokainen muodostettu rantarakennuspaikka vähentää sen jäljellä olevaa rantarakennusoikeutta. Oulujärven yleiskaavassa käytettyjen ja ohjausryhmässä hyväksyttyjen mitoitusperiaatteiden mukaan teoreettisen eli laskennallisen rakennusoikeuden tulee olla vähintään 0,5, jotta tilalle voidaan osoittaa rakennuspaikka. Lohkotila saa aina yhden rakennusoikeuden, jos sen rakennusoikeus on vähintään 0,50, vaikka koko kantatilan rakennusoikeus olisi jo käytetty. Siinä tapauksessa, että kantatilan rakennusoikeus on kokonaan käytetty, lohkotilalle osoitetaan korkeintaan yksi uusi rakennuspaikka. Jos emätilan rakennusoikeus on ylitetty, kantatila ei saa rakennusoikeutta, vaikka sen teoreettinen rakennusoikeus olisi yli 0,5. Kaavassa osoitetaan yksi uusi lomarakennuspaikka kiinteistölle Niemenkangas 5:26. Yhden rakennuspaikan osoittaminen perustuu myös hallintooikeuden tekemään päätökseen koskien maanomistajan tekemää valitusta. Päätöksestä käyvät ilmi Oulujärven rantayleiskaavan laatimisessa alueella käytetyt hyväksytyt mitoitusperusteet, niiden soveltaminen tilan Niemenkangas osalta ja yhden rakennuspaikan osoittamisen perusteet. Päätöksen sisältö tältä osin on esitetty kaavaselostuksen liitteessä. Päätöksessä todetaan, että emätilan (kiinteistönjakotilanne ) kaavan perusmitoituksen mukainen rakennusoikeus on ylitetty, mutta tilalle 5:26 kuuluu tästä huolimatta rantarakennusoikeus. Tilaa 5:26 ei tule pitää kantatilana, vaan lohkotilana. Emätilan kaavan mitoitusperiaatteiden mukainen rakennusoikeus on ylitetty, mutta lohkotiloille on mahdollista osoittaa uusi rakennuspaikka. Useamman kuin yhden rakennuspaikan osoittamiselle ei silti ole maanomistajan toiveesta huolimatta perusteita. Oulujärven rantaosayleiskaavassa on periaatetta noudatettu ja lohkotiloille on osoitettu uusia rakennuspaikkoja, vaikka emätilan laskennallinen rakennusoikeus ylittyisikin. Muilta osin aiemmin laadittua kaavaehdotusta ei ole tarpeen muuttaa, koska maanomistajien muutosvaatimus on kohdistunut ainoastaan rantarakennusoikeuden lisäämiseen. Uusi rakennuspaikka on osoitettu kaava-alueen eteläosaan. Vapaata rantaviivaa jää riittävästi. Rakennuspaikan sijainti tilan eteläosassa on rakentamisen ja luontoarvojen säilyttämisen kannalta parempi ratkaisu.

15 15 (26) 5.2 Yleiskaavan vaikutukset Laadittava kaava täydentää Oulujärven rantayleiskaavan käsittämään kaikki järven ranta-alueet Paltamon osalta taajaman yhteyteen sijoittuvaa yksittäistä rantaosuutta lukuun ottamatta. Kaava mahdollistaa uuden rakennuspaikan rakentamisen MRL 72 :n mukaisesti suoraan rakennuslupamenettelyllä vastaavasti kuin muilla ranta-alueen kiinteistöillä. Luonnoksessa uusi rakennuspaikka oli osoitettu alueen pohjoisosaan ja osittain liito-oravan reviirille. Ehdotusvaiheessa rakennuspaikka on siirretty eteläosaan, jolloin liito-oravan esiintymisalue jää maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja rakentamisella ei heikennetä liito-oravan elinmahdollisuuksia. Suunnittelualue on nykyisin täysin rakentamatonta talousmetsää, eikä suurimmalla osalla aluetta ole todettu olevan erityisiä maisema-arvoja. Alueella on todettu olevan huomattava merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta. Kaavaluonnosvaiheessa rakennuspaikka sijoittui alueen pohjoisreunalle, jolloin yhtenäistä vapaata rantaa jäi mahdollisimman paljon. Ehdotusta valmisteltaessa selvisi kuitenkin, että rakennuspaikka keskemmällä suunnittelualuetta on paremmin rakennettavissa ja luonnonsuojelulliset tavoitteet täyttyvät paremmin. Yhtenäistä vapaata rantaa jää silti riittävästi alueelle. 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa esitetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhtenäiset aiemmin laaditun Oulujärven rantayleiskaavamääräysten kanssa. Paltamossa Ulla-Maija Oikarinen arkkitehti YKS-508 Harri Lindroos arkkitehti safa (luonnos)

16 16 (26) Liite / Oulun hallinto-oikeuden vastaus maanomistajan valitukseen Ote hallinto-oikeuden päätöksestä 10/155/ Päätöksessä todetaan: nn rantayleiskaavan Neuvosenniemen osa-alueella osaksi omistama tila Niemenkangas RN:o 5:26 on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi rantaalueella (M-1). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarkoitetut alueet, joilta rakennusoikeus on siirretty muille alueille. Alueella on maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin nojalla sallittu vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maanomistaja on vaatinut, että Niemenkankaan tilalle on osoitettava kaksi rakennuspaikkaa. Kaavaa laadittaessa kunkin tilan emätilana on käytetty vuoden 1969 kiinteistönjaotuksen mukaista tilaa. Emätilaselvityksen mukaan tilan Niemenkangas RN:o 5:26 emätila on tila RN:o 5:8. Kaavassa on emätilan alueen osalta käytetty mitoitusperusteena mitoitusvyöhykekohtaisesti 4,5 6 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Kun emätilalla 5:8 on ollut muunnettua rantaviivaa yhteensä metriä, sen laskennallinen rakennusoikeus on mitoitustaulukon mukaan 8,22. Emätilan alueelle on kaavassa kuitenkin osoitettu 11 olemassa olevaa rakennuspaikkaa. Vaikka kunnan lausuntoon liitetystä kaavanlaatijan selvityksestä käy ilmi, että olemassa olevien rakennuspaikkojen määrä emätilan alueella on todellisuudessa 10, on emätilan rakennusoikeus käytetty ja jopa ylitetty. Niemenkankaan tilan muunnetun rantaviivan pituus on emätilaselvityksen mukaan 452 metriä. Tilan alueen osalta käytetty mitoitusperuste on ollut neljä ja puoli rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden, jolloin sen laskennallinen rakennusoikeus on 2,03. Tilalla ei ole yhtään olemassa olevaa rakennuspaikkaa, eikä tilalle ole kaavassa myöskään osoitettu yhtään uutta rakennuspaikkaa. Kaavaselostuksen mukaan yleiskaavassa käytettyjen ja ohjausryhmässä hyväksyttyjen mitoitusperiaatteiden mukaan teoreettisen eli laskennallisen rakennusoikeuden tulee olla vähintään 0,50, jotta tilalle voidaan osoittaa rakennuspaikka. Lohkotila saa aina yhden rakennusoikeuden, jos sen rakennusoikeus on vähintään 0,50, vaikka koko kantatilan rakennusoikeus olisi jo käytetty. Siinä tapauksessa, että kantatilan rakennusoikeus on kokonaan käytetty, lohkotilalle osoitetaan korkeintaan yksi uusi rakennuspaikka. Jos emätilan rakennusoikeus on ylitetty, kantatila ei saa rakennusoikeutta, vaikka sen teoreettinen rakennusoikeus olisi yli 0,50. Koska nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa Niemenkankaan tilan emätilan rakennusoikeus on ylitetty, Niemenkankaan tilalle ei kaavan mitoitusperiaatteet huomioon ottaen ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Siihen nähden, että Niemenkankaan tilan muunnettu rantaviiva on pisin samasta emätilasta muodostuneiden tilojen rantaviivoista ja että Niemenkankaan tila on ainoa mainituista tiloista, jota ei ole rakennettu, hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisu ei Niemenkankaan tilan osalta täytä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja että siitä aiheutuu maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Valtuuston päätös on tältä osin lainvastainen

17 17 (26) Liite / Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet Vastineet lausuntoihin: Kainuun Museon lausunto Ei huomautettavaa / ei aiheuta muutoksia Kainuun ELY-keskuksen lausunto Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suoraan Oulun hallinto-oikeuden päätökseen perustuva yhden uuden lomarakennuspaikan osoittaminen tilanlle Niemenkangas 2:56 saattaa vaarantaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun rakennusoikeuksien suhteen Oulujärven ranta-alueella. Emätilan 5:8 laskennallinen rakennusoikeus kohoaisi uuden rakennuspaikan myötä 11 rakennuspaikkaan muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Tämä on huomattavan korkea rakennusoikeus verrattuna useimpiin yleiskaavotettuihin emätiloihin Oulujärven ranta-alueilla. Koska rantojen kaavoituksessa maanomistajien tasapuolinen kohtelu on pyritty turvaamaan ensisijaisesti emätilakohtaisesti, aiheuttaa emätilan sisäiseen rakennusoikeuksien vertailuun pohjautuva kaavaratkaisu ennakkotapausluonteensa vuoksi huomattavaa haittaa tulevalle rantojen kaavoitukselle ja muulle maankäytön järjestämiselle (esim. poikkeamismenettely) sekä luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamiselle. Kaavaluonnoksen mukainen uusi lomarakennuspaikka on sijoitettu liito-oravan esiintymisalueelle. Tämän vuoksi Kainuun ELY-keskus esittää, että vuonna 2006 tehty liitooravakartoitus päivitetään tämän alueen osalta kaavatyön yhteydessä. Kuten lausunnossa todetaan, yleiskaavan mitotusperusteet ylittyvät uuden rakennuspaikan osalta emätilan osalta, mikä saattaa asettaa maanomistajat epätasa-arvoiseen asemaan. Kaavaratkaisu perustuu kuitenkin jo Oulujärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteisiin, jossa emätilan rakentamattomalle lohkotilalle voidaan osoittaa uusi rakennuspaikka, vaikka emätilan rakennusoikeus olisikin ylittynyt. Emätilalla on nyt yhteensä 11 rantarakennuspaikkaa ja todellista rantaviivaa 1,964 km ja muunnettua 1,594 km. Rakentamistehokkuus emätilalla on nyt 6,9 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviiva-km (rp/mrv-km) ja kaavan valmistumisen myötä 7,5 rp/mrv-km. Samanlaisia tilanteita ja tehokkuuksia on Oulujärven kaavassa useampiakin, joissa kaavassa on osoitettu uusi rakennuspaikka, vaikka emätilalle ei mitoituksen perusteella olisi voitu osoittaa enää enempää (esimerkiksi emätilan rakentamistehokkuus oli ollut 8,3 rp/mrv-km ja oli osoitettu uusi rakennuspaikka, jonka jälkeen rakentamistehokkuudeksi muodostui 10,4 rp/mrv-km). Sen sijaan koko kaava-alueelta ei löytynyt tilannetta, jossa yksityisen maanomistajan rakentamattomalle tilalle ei olisi osoitettu uutta rakentamista, kun tilan laskennallinen rakennusoikeus oli yli 1. Rakennuspaikka on ehdotuksessa osoitettu alueen eteläosaan pois liito-oravan esiintymisalueelta ja Jouko Saastamoinen on käynyt tarkistamassa liito-oravien tilanteen kaava-alueella. Laji esiintyy yhä kaavaan merkityllä alueella. Rakennuspaikaksi osoitettu alue tilan eteläosassa ei ole liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa. Kulkuyhteydet rannan suuntaisesti säilyvät, eikä Jouko Saastamoisen mukaan kaavoitukselle ole esteitä.

18 18 (26) Liite / Maanomistajan kommentit kaavaluonnoksesta Kommentit Niemenkangas 5:26 kaavaluonnokseen ja sen perusteluille Mielestäni Niemenkankaan 5:26 tilalle tulisi osoittaa kaksi rantarakennuspaikkaa, koska se olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista huomioiden tilan koko, rantaviiva ja se, ettei sille ole aiemmin rakennettu. Hallinto-oikeus ei päätöksessään määrännyt rakennuspaikkojen määrää, vaan sen sijaan Hallinto-oikeus totesi : Niemenkankaan tilalle ei kaavan mitoitusperiaatteet huomioon ottaen ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Siihen nähden, että Niemenkankaan tilan muunnettu rantaviiva on pisin samasta emätilasta muodostuneiden tilojen rantaviivoista ja että Niemenkankaan tila on ainoa mainituista tiloista, jota ei ole rakennettu, hallinto-oikeus katsoo, että kaavaratkaisu ei Niemenkankaan tilan osalta täytä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta, ja että siitä aiheutuu maanomistajalle maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Lisäksi Niemenkankaan tilan rantaviivan pituus on 452m ja sen laskennallinen rakennusoikeus on 2,03. Kahden rakennuspaikan osoittaminenkin jättää ehjää rantaviivaa varsin paljon jäljelle. Mutoudenniemessä on Oulujärven niemistä ja rannoista erittäin jäljellä paljon ehjää rantaviivaa ja vähän rantarakentamista kun verrataan esim. Oulujärven rantayleiskaavan osoittamiin rakennuspaikkojen tiheyteen esim. Kuuskanniemessä. Siksi ehjän rantaviivan vaatimusta ei saa kohdentaa yhden kiinteistön ja maanomistajien vastuulle eväämällä tällä perusteella rakentamispaikkoja, kun niitä ei edes ole haettu kuin kahta. Nykyiset maaomistajat eivät ole voineet tietää, miten rakennusoikeuksia on ylitetty aikana ennen Oulujärven rantayleiskaavan laadintaa. Koska Niemenkankaan tilan pinta-ala on laaja ja rantaviivaa on 452m, on mahdollista suunnitella maankäyttö ja rakennuspaikat siten, että sopivat muuhun rantamaisemaan ja ympäristöön. Esimerkiksi yksi rantarakennuspaikka pohjoisreunaan ja yksi eteläreunaan, jättää ehjää ja rakentamatonta rantaviivaa silti varsin paljon. Rakennuspaikat sijoittuisivat tilan reunoille, lähelle muita rakennuspaikkoja. Lisäksi rakennuspaikat olisi hyvä jo kaavassa osoittaa siten, etteivät ne osuisi liito-oravien esiintymisalueille. Siten mahdollinen myöhempi rakentaminen olisi sujuvampaa. Paltamon kunnan intresseissä voi olla kaava-asian mahdollisimman nopea läpivienti, mutta se ei saa olla kaavanlaadinnan perusteena. Maanomistajalla on oikeus tasapuoliseen kohteluun kaavanlaadinnassa ja siihen, ettei aiheudu kohtuutonta haittaa. (sähköposti ) Vastine: Kantatilalle on toteutettu huomattava määrä lomarakentamista ja kaavan mitoitusperiaatteiden mukainen rakennusoikeus on ylitetty. ELY-keskus on antanut lausuntonsa, jossa se toteaa, että uuden rakennuspaikan osoittaminen saattaa asettaa maanomistajat epätasa-arvoiseen asemaan, koska ei ole selvitetty, sisältyykö laadittuhin kaavoihin muita vastaavia tapauksia ja kuinka paljon. Tilannetta on selvitetty ja maanomistajat eivät joudu tämän johdoista epätasa-arvoiseen asemaan. Rakennusoikeuden jo ylittyessä kahdelle uudelle rakennuspaikalle ei ole perusteita. ELY-keskuksen kanssa on keskusteltu liito-oravien reviiristä, ja todettu, että ehdotuksessa osoitettu rakennuspaikka tilan eteläosassa on liito-oravien kannaltakin parempi vaihtoehto.

19 19 (26) LIITE: Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja vastineet Kaavaehdotus oli nähtävillä Lausunnot pyydettiin Kainuun ELY-keskukselta ja Kainuun museolta. Lausunnot Kainuun ELY-keskus: Kaavaluonnoksessa kiinteistölle Niemenkangas osoitettu uusi lomarakennuspaikka sijaitsisi osittain liito-oravan reviirillä. Kaavaehdotuksessa kyseinen rakennuspaikka on siirretty tilan eteläosaan rakentamisen kannalta parempaan paikkaan ja pois liito-oravan esiintymisalueelta. Kainuun ELY-keskus toteaa, että kaavaratkaisun mitoitukselle on esitetty riittävät perustelut ja uuden rakennuspaikan sijoittaminen liito-oravareviirin ulkopuolelle tukee luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamista suunnittelualueella. Vastine: todetaan lausunto. Vaikutus kaavaan: Ei aiheuta muutoksia kaavaan. Kainuun museo: Kaavaselostuksen sivulla 5 todetaan, että alueella ei ole muinaismuistokohteita eikä kulttuurihistoriallisia kohteita. Selvitykset osoittivat, että kaavatäydennys alueella ei ole paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita rakennushistoriallisia kohteita. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei ole huomautettavaa. Oulujärven rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi vuonna Kaava-alueella ei tunneta muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen inventointi on auttamatta vanhentunut, mutta kaava-alue ei ole topografialtaan tai maankäyttöhistorialtaan potentiaalista aluetta arkeologisille kohteille, joten inventointiin ei vaadita päivitystä. Kainuun museolla ei ole kaavaehdotukseen muuta huomautettavaa. Vastine: Todetaan lausunto. Vaikutus kaavaan: Ei aiheuta muutoksia kaavaan. Muistutus maanomistajat Emme voi hyväksyä kaavaehdotuksen uutta rakennuspaikkaa. Rakennuspaikka tulee säilyttää kaava luonnoksessa esitetyssä paikassa tontin pohjoisrajalla. Yleisesti kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonto- ja maisema-arvot ja maanomistajien tasapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan vapaan rantaviivan määrä. Kaavaehdotuksessa rakennuspaikka on siirretty pohjoispuolelta Oulujärven rantakaavan tavoitteiden vastaisesti lähes keskelle rakentamattomaksi jäänyttä aluetta rikkoen kauniin, yhtenäisen erämaisen rantaalueen. Perustelut rakennuspaikan sijoittamiselle pohjoispuolelle Pohjoispuolen rakennuspaikka on muokattua ja aukeampaa aluetta, vieressä on vanha niitty. Mainituista syistä johtuen alue on luonnostaan valoisa. Rakennuspaikalta on vapaat, yksityiset ja kauniit näkymät järvelle. Välittömässä läheisyydessä (tontin omistajan alueella) on luonnonlähde veden ottoa varten. Tie ja sähköt rakennuksille ovat lähellä. Rakennukset ja oleskelu voidaan sijoittaa etelään päin, johon suuntaan on runsaasti vapaata ranta-aluetta. Pohjoispuolella olevalle mökkinaapurille ei tällöin aiheudu haittaa. Venepaikka ja laituri on mahdollista tehdä suojaiseen ja maisemallisesti sopivaan kohtaan lähelle rantatörmää.

20 20 (26) Koska liito-oravat viihtyvät myös rakennetuilla alueilla tai niiden läheisyydessä (tästä löytyy paljon tietoa), rakennuspaikan siirtoa ei voi perustella liito-oravilla. Pohjoispuolella olevat mökit ovat liitoorava alueella, eivätkä liito-oravat ole häiriintyneet, koska niitä on alueella edelleenkin. Paikkaa ei voi pitää huonompana rakennuspaikkana kuin eteläpuolta. Kts. Kuva 1. Perustelut miksi rakennuspaikkaa ei pidä sijoittaa eteläpuolelle Rakennuspaikka eteläpuolella rikkoo yhtenäisen rakentamattomana säilyneen ranta-alueen niemenkärkineen (Korpiniemi) ja on näin ollen Oulujärven rantayleiskaavan tavoitteiden vastainen. Rakentamattomalla rantametsäalueella on säilynyt vanhaa kuusikkoa, lehti-, kolo-ja lahopuita (mukaan lukien oma rantametsämme) jotka mahdollistavat luonnon monimuotoisuuden ja liito oravien rannansuuntaisen liikkumisen. Rannat tontiltamme Korpiniemeen ovat matalia, kivikkoisia ja kärsivät vesikasvillisuuden leviämisestä. Tämä koskee myös ehdotettua rakennuspaikkaa. Mahdollinen rannan ruoppaus ja laiturirakennelmat kyseisellä kohdalla ovat maisemallisesti kestämättömiä ja vievät rantamme yksityisyyden. Kts. kuva 2. Ehdotettu rakennuspaikka on suoperäistä sammaleista alavaa maata, joka jatkuu samanlaisena tontillemme. Rakentaminen kyseiselle alueelle vaatii maanmuokkausta ja metsänhakkuuta. Sähkön vetäminen tontille on pidemmän matkan takana. Eteläpuolella olevat asumukset ovat maalaismaisemallisesti sijoittuneet kauemmaksi rannasta peltoalueelle. Korpiniemestä Mutoudenniemen kärkeen sijoittuva ranta-alue ei ole tyypillistä mökkirantaaluetta. Sen sijaan pohjoispuolen rakennuspaikan vieressä on rantaan sijoittuvaa mökkirakentamista, joten uudisrakentaminen sopii paremmin tähän yhteyteen. Rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja ympäristöön. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen pidämme kohtuullisena, että rakennuspaikka osoitetaan kaavassa pohjoispuolelle. Tällöin toteutuu myös arvokkaan vanhan rantametsäalueen säilyminen Oulujärven rantayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti ja molempien tontinomistajien yksityisyyden säilyttäminen. Emme löydä perusteita miksi kaavaluonnoksessa esitetty rakennuspaikka on kaavaehdotuksessa siirretty eteläpuolelle.

21 21 (26) Vastine: Vaikutus kaavaan: Muutetaan kaavaa niin, että uusi rakennuspaikka kapenee jonkin verran, jolloin uuden rakennuspaikan ranta ei enää näy muistuttajien rantaan. Muistuttajat ovat oikeassa siinä, että rantojen kaavoituksessa yhtenä vaatimuksena on maankäyttö- ja rakennuslainkin mukaan riittävän yhtenäisen rakentamattoman alueen säilyminen sekä rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Koko Oulujärven rantayleiskaavoituksen tavoitteita ovat olleet mm. seuraavat: Osoitetaan ranta-alueiden maanomistajille kuuluvat laskennalliset rakennusoikeudet kaikille maanomistajille tasapuolisella tavalla. - Turvataan alueen luonto- ja maisema-arvojen säilyminen. - Varmistetaan riittävän yhtenäisen ja rakentamattoman rannan säilyminen. Lisäksi kaavaselostuksessa todetaan: Rantaan tukeutuvan loma- tai pysyvän asutuksen mitoituksessa huomioidaan alueen luonto- ja maisema-arvot sekä loma-asumisen viihtyisyys. Rakentamisen mitoitus perustuu kaikille maanomistajille tasapuoliseen kantatilaselvitykseen. Rakentaminen sijoitetaan niin, että luonnonarvoja omaavat ranta-alueet säilyvät mahdollisuuksien mukaan rakentamattomina ja rakennuspaikat ryhmitellään niin, että vapaata rannan osuutta jää mahdollisimman paljon. Kaavoituksessa on useinkin toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Kun uusia rakennuspaikkoja muodostetaan, se vääjäämättä johtaa luonnonympäristön vähenemiseen. Nyt kyseessä olevassa Oulujärven rankayleiskaavan täydennyksessä luonnonsuojelulliset tavoitteet ovat merkittävämpiä kuin mahdollisimman pitkän yhtenäisen rantaviivan tavoittelu. Ehdotuksen mukaisessa ratkaisussa vapaata yhtenäistä rantaa jää 280 metriä, joka mahdollistaa alueen käyttämisen virkistykseen jokamiehenoikeuksilla. Oulujärven rantayleiskaavassa on määritelty mitoitusvyöhykkeet luonto- ja maisema-arvoihin perustuen. Suunnittelualue on lähes kokonaan vyöhykettä III, johon kuuluvat virkistyskäyttöön soveltuvat, rakenta-

22 22 (26) mattomat ranta-alueet. Kaavaselostuksen mukaan alueet eivät sisällä luonto- ja maisema-arvoja, mutta alueilla on huomattava merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta. Pieni osa suunnittelualueesta kuuluu vyöhykkeeseen II, rakennetut ranta-alueet, joilla on ympäristöarvoja ja selostuksen mukaan alueet sisältävät luonto- ja maisema-arvoja, mutta alueilla ei juurikaan ole merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Oulujärven rantayleiskaavassa on määritelty alueet, joilla on erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Maisemallisesti arvokkaaksi (ma) on todettu Mutoudenniemen kärki ja läheiset saaret, jotka ovat lisäksi linnustollisesti merkittäviä alueita (lin). Kaavan täydennysalueella ei ole todettu erityisiä maisema-arvoja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan jatkuen siitä pohjoiseen rannan suuntaisesti. Merkinnällä on osoitettu liito-oravan esiintymisalue. Luonnosvaiheessa rakennuspaikka oli osoitettu kaava-alueen pohjoisosaan, jolloin se sijoittui osittain luo-alueelle. Maisema-arvojen kannalta uuden rakennuspaikan sijoittaminen ehdotuksen mukaiseen paikkaan ei muuta maisemaa sen enempää kuin pohjoisemmassakaan. Rantametsiä koskee koko Oulujärven rantayleiskaavassa määräys: Ranta-alueelle rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rantakasvillisuuden säilymiseen ja rantaa rajaavan puuston säilyttämiseen. Kaava sallii enintään 150 k-m² kaksikerroksisen lomarakennuksen rakentamisen sekä 4 kpl talousrakennuksia niin, että rakennusoikeus on enintään 250 k-m². Rakentamisen määrä on varsin huomattavaa. Rakentamista voidaan sovittaa liito-oravien kanssa samoille alueille, mutta jo luo-alueen kaavamääräyksessä mainitaan, että rakennuslupa alueella voidaan jopa evätä, jos alueella todetaan olevan liito-oravan lisääntymistai levähdyspaikka. ELY-keskus oli luonnosvaiheessa esittänyt, että liito-oravakartoitus päivitetään kaavatyön yhteydessä, koska uutta rakentamista oli sijoitettu liito-oravan esiintymisalueelle. Liitooravakartoitusta ei ole päivitetty, mutta ELY-keskuksen ylitarkastaja on käynyt paikan päällä toteamassa liito-oravia edelleen esiintyvän alueella. Liito-oravan esiintymisalueen säilymistä edistää se, että alueelle ei osoiteta mitään uutta rakentamista. Myös ELY-keskus lausunnossaan ehdotuksesta toteaa, että uuden rakennuspaikan sijoittaminen liito-oravareviirin ulkopuolelle tukee luonnonsuojelutavoitteiden saavuttamista suunnittelualueella. Kun muistuttajan rakennuspaikan etäisyys uudesta rakennuspaikasta on vähimmilläänkin 115 metriä ja rantaa pitkin suoraan mitattuna yli 140 metriä, ei voida pitää kaavaratkaisua kohtuuttomana naapurikiinteistölle. Uutta rakennuspaikkaa on kavennettu nähtävillä olon jälkeen niin, että muistutuksessakin mainittu niemennokka on jätetty rakennuspaikan ulkopuolelle ja on maa- ja metsätalousaluetta.

23 23 (26) Liite Emätilatarkastelu Tila kantatila Tilanimi Rantav Muunnrv AO RA Olevat yht pinta_ala Mit_vyö Mit_luku Uudet RP:t Teor_mit 5:9 5:8 Katesaari sa<2 ha 0 0 5:9 5:8 Katesaari sa<2 ha 0 0 5:17 5:8 Korpijussila II 5 0,195 5:18 5:8 Hiluranta II 5 1,355 5:22 5:8 Konkeloranta I 6 0,498 5:23 5:8 Koivulahti I 6 1,416 5:26 5:8 Niemenkangas III 4,5 2,034 5:27 5:8 Mäntykangas II 5 0,44 5:29 5:8 Eerola I 6 0,396 5:30 5:8 Markkula I 6 0,552 5:31 5:8 Anttila II 5 0,275 5:32 5:8 Uusiniemi II 5 0,815 5:36 5:8 Kivilahti II 5 0,245 5:8 Total ,221

24 24 (26) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Neuvosenniemen osa-alue Varisniemen kylä Mutoudenniemi, tila Niemenkangas Kaava-alue sijaitsee Oulujärven pohjoisrannalla Paltamon taajamasta noin 15 kilometriä lounaaseen. Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Paltamon kunnan Varisniemen kylässä Mutoudenniemessä sijaitsevan kiinteistön Niemenkangas omistajat ovat tehneet aloitteen Oulujärven rantaosayleiskaavan laatimiseksi ja loppuun saattamiseksi ko. tilan osalta. Kiinteistö sisältyi Paltamon kunnan alueelle laadittuun Oulujärven rantaosayleiskaavaan / Neuvosenniemen osa-alue. Kaavasta tehtiin yksittäisiä valituksia Oulun hallinto-oikeuteen, jotka tilaa 5:26 lukuun ottamatta hylättiin. Em. johtuen kaava on kokonaisuudessaan lainvoimainen lukuun ottamatta ko. tilaa. Kaavatyö on em. johtuen jäänyt tältä osin kesken eikä ko. alueella ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Nyt laadittavalla kaavalla täydennetään Oulujärven rantaosayleiskaavaa siten, että kaava koskee kaikkia Paltamon puolelle sijoittuvia järven ranta-alueita.

25 25 (26) KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Muutosalueilla on voimassa valtioneuvoston vahvistama Kainuun maakuntakaava. Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu erityistä maankäyttöä. Ote maakuntakaavakartasta. Kaavoitettava alue ympyröity. Yleiskaava Oulujärven rannoilla Paltamossa on nyt kaavoitettavaa aluetta lukuun ottamatta voimassa MRL 72 :n mukainen oikeusvaikutteinen Oulujärven rantaosayleiskaava. Kaavan perusteella rantarakentaminen voidaan toteuttaa suoraan rakennuslupamenettelyllä rantavyöhykkeellä. Ote Oulujärven rantaosayleiskaavasta Neuvosennimen osa-alueelta. Alue, jolla ei ole kaavaa on rajattu ja ruksittu yli punaisella. Alueen laajuus on n. 27 ha.

26 26 (26) Osalliset Laadittavassa kaavamuutoksessa asemakaavassa osallisia ovat (MRL 62 ): alueen maanomistajat sekä kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat viranomaiset: Kainuun ELY-keskus, Kainuun museo Paltamon kunnan viranhaltijat ja luottamusmieselimet ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa Tiedottaminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoituksen tullessa vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetystä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Luonnosvaiheessa yleiskaavan valmisteluaineisto asetetaan julkisesti nähtäville määräajaksi (MRL 62, MRA 30 ), minä aikana osallisille varataan tilaisuus esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Kaavakarttaan liittyy selostus, johon sisältyy myös kuvaus kaavan vaikutuksista ympäristöön. Kaavaehdotus asetetaan vastaavasti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi, minä aikana osallisilla on tarvittaessa mahdollisuus tehdä muistutus ehdotuksesta. Viranomaisilta pyydetään lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheissa, kaavamuutoksesta pidetään tarvittaessa lisäksi viranomaisneuvottelu, jonka järjestämisen ajankohdasta sovitaan erikseen. Kaavasta ja sen etenemisestä tiedotetaan paikallislehti Väylässä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla osoitteessa sekä kirjeitse maanomistajille ja rajanaapureille. aikataulu ja päätöksenteko Kunnanhallitus on tehnyt kaavan laatimispäätöksen ( 116). Osayleiskaavan täydennys on tarkoitus hyväksyä keväällä Kaavan hyväksyy Paltamon kunnanvaltuusto Harri Lindroos arkkit safa aluearkkitehti Yhteystiedot: Paltamon kunta, Vaarankyläntie 7, Paltamo puh. kunnanvirasto (08) paltamon.kunta@paltamo.fi Teknisten palveluiden johtaja Mikko Karjalainen Aluearkkitehti Harri Lindroos