Sisällysluettelo. 310 Luvan antaminen terveyskeskuksen vuodeosaston kahden sairaanhoitajan toimen täyttämiseen 3

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Sisällysluettelo Sivu 310 Luvan antaminen terveyskeskuksen vuodeosaston kahden sairaanhoitajan toimen täyttämiseen Yhdyskuntatekniikan rakennusinsinöörin toimenkuva Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi Etuosto-oikeuden käyttäminen Villan tilan kaupassa Raija Weckselliltä vapautuvien luottamustoimien täyttäminen Leiklahden ranta-asemakaavan muutos Rymättyläntien-Luonnonmaantien liittymän asemakaavatyön keskeyttäminen ja lopettaminen Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja kuntakohtaiset toimenpide ja kaavoitusohjelmat Naantalin Energia Oy:n pyytämä konserniohjaus 34

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Aika kello 18:00-19:20 Paikka Kailon toimintarakennus Osallistujat Tuuna Markku puheenjohtaja Aalto Hannu 1. varapuheenjohtaja Jalkanen Heini 2. varapuheenjohtaja Forsblom Toni Jan Lindströmin varajäsen Hagsberg Sirpa jäsen Kuustonen Juho jäsen Linja Anne jäsen Santalahti Samuli jäsen Tavio Tero jäsen Vienonen Hannele Arja Savolaisen varajäsen Rönnholm Mikko valtuuston pj. Björkskog Tommy valtuuston 2. vpj. Sipponen Martti vs. kaupunginjohtaja Lehtinen Riitta kaupunginsihteeri Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juho Kuustonen ja Anne Linja. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Markku Tuuna puheenjohtaja Riitta Lehtinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 25. elokuuta 2014 Juho Kuustonen Anne Linja

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Luvan antaminen terveyskeskuksen vuodeosaston kahden sairaanhoitajan toimen täyttämiseen 572/ /2014 Kaupunginhallitus 310 Vuodeosaston osastonhoitaja Tarja Hakunti : Sairaanhoitajan toimet, vakanssinumerot ja , ovat vailla va kinaista toimenhaltijaa alkaen. Sairaanhoitaja Sirpa Martelius-Mäki valittiin vuodeosaston apulaisosaston hoitajaksi alkaen ja sairaanhoitaja Outi Määttä ei ottanut tointa vastaan. Vuodeosasto on 40-paikkainen, sekä akuutti- että pitkäaikaispotilaita hoitava yksikkö. Sairaanhoitajat toimivat pienryhmien vetäjinä ja osallistuvat po tilaiden perus- sekä erikoishoitoon. He vastaavat osaston lääkehoidosta lää kärin ohjeiden mukaan, osallistuvat lääkärin kiertoon toteuttaen lääkärin määräykset sekä vastaavat potilaiden sisään- ja uloskirjoituksista ja hoito- suunnitelmien teosta. Sairaanhoitajat huolehtivat potilaan kotiuttamisesta ja jatkohoidon suunnittelusta yhdessä kotihoidon kanssa. Sairaanhoitajat ovat käyneet myös Birgittakodissa antamassa suonensisäisiä lääkkeitä, jotta asukkaita ei ole tarvinnut sitä varten siirtää vuodeosastolle. Lisäksi he hoitavat lauantai-iltapäivästä maanantaiaamuun annettavat avosairaanhoitoasiakkaiden suonensisäiset lääkitykset, kun avosairaanhoito ei ole toiminnassa. Sairaanhoitajia tarvitaan vuodeosastolla, koska akuuttihoito on lisääntynyt ja erikoissairaanhoidosta siirtyy potilaita nopeammin jatkohoitoon. Yhteispäivystyksen kautta tulevien päivystyspotilaiden määrä on lisääntynyt. Viikonlopun avosairaanhoitoaikojen vähentäminen Naantalissa on lisännyt suonensisäisiä antibiootteja saavien asiakkaiden määriä vuodeosastolla ja vain sairaanhoitajilla on lupa antaa suonensisäisiä lääkkeitä. Erityisesti kesällä on vaikeuksia saada sairaanhoitajille sijaisia. Riittävä vakituisten toimenhaltijoiden määrä takaa sen, että myös lomien aikana pystytään hoitamaan potilaat turvallisesti. Tämä kesä on ollut haasteellinen, koska kaksi sairaanhoitajan tointa on täyttämättä ja toisessa toimessa on sijaisena ollut sairaanhoidon opiskelija, jolla on rajoitetut sairaanhoitajan oikeudet. Lisäksi on ollut kaksi sairauslomaa,

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus joihin ei ole saatu sairaanhoitajille sijaisia. Ainostaan lyhytaikaisia ns. "keikkatyöntekijöitä" on ollut töissä. Varsinaisia kesälomasijaisia ei ole ollut lainkaan. Uusien työntekijöiden perehdytys on myös vienyt työaikaa. Osastonhoitaja osallistuu sairaanhoitajan tehtäviin useina päivinä viikossa, etenkin silloin, kun joku heistä on lomalla tai sairaana. Sairaanhoitajien vakinaisiin toimiin ei aina ole ollut hakijoita. Tällä hetkellä on säästöjen vuoksi määräaikaisten sijaisten palkkaamista vähennetty esim. VSSHP:ssa, jonka johdosta voisi olla mahdollista saada uusia hakijoita avoinna oleviin toimiin. Pyydän lupaa kahden sairaanhoitajan toimen täyttämiseen vuodeosastolla. Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola : Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Puollan osastonhoitajan esitystä vakanssien täyttämisestä. On tärkeää täyttää avoinna olevat sairaanhoitajien vakanssit omalla, vakinaisella henkilökunnalla potilasturvallisuuden, laadukkaan hoidon ja suositusten täyttämisen varmistamiseksi. Talousarviossa on varauduttu palkkakustannuksiin. Naantalin kaupungin hoito- ja vanhuspalvelujen ja vuodeosaston toiminnan ja laadukkaan hoidon ja suositusten täyttämisen varmistamiseksi puollan hoito- ja vanhuspalvelujen johtajan ja vuodeosaston osastonhoitajan esitystä avoimeksi tulleiden sairaanhoitajien toimien täyttämiseksi. Kaupunginhallitus on antanut luvan sairaanhoitajan vakanssin nro täyttämiseen, joten uutta lupaa ei enää tarvita. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveystoimelle luvan sairaanhoitajan vakanssin nro täyttämiseen. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Yhdyskuntatekniikan rakennusinsinöörin toimenkuva 96/ /2014 Kaupunginhallitus 311 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi : Kaupunginhallitus antoi luvan sataman kunnossapitoinsinöö rin toi men täyttämiseen ja kirjasi päätökseen mm. seuraavaa: "Lisäksi kaupunginhallitus antoi tekniselle toimelle luvan täyttää Jukka Kylmäojalta vapautuva rakennusinsinöörin vakanssi lukien. Ympäristöviraston tulee osana tavoi teorganisaatiotyötä tuoda kaupunginhal litukselle esitys täytettävän rakennusinsinöörin vakanssin tehtä vän kuvasta ennen uuden toimenhaltijan valintaa." Rakennusinsinöörin keskeinen tehtävä on yhdyskuntatekniikan urakalla toteutettavien hankkeiden rakennuttamistehtävät sekä hankkeiden työmaavalvonta. Rakennusinsinööri on osallistunut myös sataman investointihankkeisiin, toimien mm. satamarakennustoimikunnan sihteerinä. Satamaan liittyvät teh tävät poistuvat sataman kunnossapitoinsinöörin toimen täyttämisen myötä yhdyskuntatekniikan rakennusinsinööriltä. Tähän teh tä vään ra kennusinsinööri on käyttä nyt n % työajastaan. Rakennusinsinöörin toimenkuvaa on laajennettu seuraavilla tehtävillä: kehittää hankinta- ja tilaajaosaamista sekä toi mia tukihenkilö nä yhdyskun tatekniikan tehtäväalueiden han kinnoissa toimia työturvallisuuskoordinaattorina myös omajohteisissa rakentamis- ja kunnossapitotehtävissä seurata ja tilastoida toteutuneiden urakoiden yk sihintaperus teisia kustan nuksia. Lopullinen toimenkuva täsmentyy valittavan henkilön vahvuuksien mukaan. Oheismateriaali: rakennusinsinöörin toimenkuva rakennusinsinöörin vanha toimenkuva

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi rakennusinsi nöö rin toimen ku van ja oikeuttaa ympäristöviraston tekemään sii hen tarkoi tuk sen mukaisia muutoksia. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 27/ /2014 Kaupunginhallitus 312 Toimielinten pöytäkirjat 1 Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginjohtajan tilannekatsaus 54 Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat 55 Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 56 Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos 57 Keskustakortteleiden asemakaavan laatiminen 58 Kaavamuutosanomus tonteilla ja Naantalin kes kustassa, Asunto Oy Prikitta 59 Naantalin kaupungin ja As Oy Kreivinniityn välinen maankäyttösopimus 60 Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina esitetyt rakennetut kiinteistöt 61 Kaupunkisuunnittelujaoston syksyn 2014 kokousaikataulu 2 Kaupunginhallituksen yleisjaosto Palkkahallinnon ohjelmistouudistus 56 Yleisjaoston kokoontuminen syyskaudella Koulutuslautakunta Talousarvion 2014 osavuosiraportti ajalta Perusopetuksen laadun arviointiraportti lv Turun kaupungin ilmoitus perusopetusta koskevien sopimusten irtisanomisesta 65 Ilmoitusasiat 66 Maskuntien liikenneturvallisuuden parantaminen 67 Kuparivuoren koulun leirikoulu Palvelukiinteistöjen vuokrasopimukset 4 Satamalautakunta Sataman liikenne ja talous (tammi - kesäkuu 2014) 15 Naantalin sataman jääpoijun ja kolmen poijuviitan vaihtaminen 16 Salainen asia

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Viranhaltijapäätökset 1 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen 16/2014 Kassalainan ottaminen Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen 34/2014 Pirttiluodon-Karjaluodon omakotitontin myyminen Petri ja Sarianne Häkkiselle VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ot to-oikeutta edellä seloste tuissa toimielinten pöytäkirjoissa sekä viranhaltija päätöksissä ilmeneviin päätöksiin. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi 59/ /2014 Kaupunginhallitus 313 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen ja kaupunginlakimies Turo Järvinen Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi: "Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, et tä siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uu sista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Uusi kuntalaki korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyri tään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuk sen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa: toimielimet ja johtaminen-, demokratia-, talous- sekä kunnat ja markkinat -jaostot. Työvaliokunta on vastannut lainvalmistelusta ja koordinoinut valmistelujaostojen työtä. Jaostot ovat kartoittaneet syksyllä 2013 sähköisellä kyselyllä kuntien näkemyksiä ja kannanottoja val misteltavasta kuntalaista. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu jaostojen työn pohjalta. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa kun talakiluonnoksesta. Erityisesti pyydetään lausumaan seuraavista kysymyk sistä: kunnan toiminnan käsitteestä (6 ) kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelu jen tuottamista koske vista ehdotuksista (7-9 ) kuntatalousohjelmasta (12 ) kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkami sen ajankohdan muut tamisesta (15 ) valtuuston kokoa koskevasta sääntelystä (16 ) osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamis toimi elimiä kuten nuoriso-valtuustoa koske vista ehdotuk sista (5 luku)

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus kunnan toimielinorganisaation ja johtamisen vaihtoehtoisista organi sointitavoista (31, 34 ja 38 ) alueellisia toimielimiä koskevista ehdotuksista (37 ) kuntastrategiasta (39 ) kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheen johtajan tehtä vistä (40 ja 41 ) johtajasopimuksesta (43 ) omistajaohjausta ja kuntakonsernin johtamista koskevista eh dotuk sista (6, ) kuntien yhteistoimintaa koskevista ehdotuksista (8 luku luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen ehdo tetuista muu toksista, erityisesti kunnan-hallituksen osal ta ty täryhteisö jen hallituk sen jä se niä ja puheenjohtajis toa koskevista ehdotuksis ta (74 1 ja 4 mom.) päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemaa ja luot ta mushenkilön oikeutta saada vapaata työstään koske vista eh dotuk sista (81 ja 82 ) sidonnaisuuksien ilmoittamisesta (85 ) kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista eh dotuksista (19 2 mom. ja 83 3 mom.) otto-oikeuden rajaamisesta kunnanhallitukselle (93 ) toimielinten sähköisiä päätöksentekotapoja kos kevista ehdo tuksista ( ) sekä kunnan ilmoitus ten, kunnan toi min taa kos kevien tie tojen ja pöytäkirjo jen julkaise misesta tieto ver kossa (109 ja 110, 141 ) alijäämän kattamisvelvollisuudesta määräajassa ja alijäämän katta misvelvollisuuden ulottamisesta kun tayhtymiin (111 ) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa ole van kunnan ja kunta yhtymän arviointi-menettelyistä (119 ja 120 ) tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) tilintarkastuksesta (123 ) tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojen saantioikeu desta (125 ) kunnan toimintaa markkinoilla koskevista ehdo tuksista kuten kunnan myöntämien lainojen, takausten sekä vakuuk sien ra joittami sesta, kun nan kiinteistön luo vutuksesta ja julkisen pal velun velvoit teesta (15 lu ku) sekä lakiluonnoksen rakenteesta ja siirtymäsäännök sistä. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä sähkö postitse osoitteeseen valtiovarainministerio@vm.fi. Lausunnoissa toivotaan käytettävän em. otsikointia tai erittelemään esitetyt huomiot luku-

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus tai pykä läkohtaisesti. Lausunnot pyydetään toimittamaan myös word-tiedostona lau suntoyhteenvedon laatimista varten. Lausuntoa antavien kuntien toivotaan sisällyttävän omiin lausuntoihinsa kunnassa toimivien nuorisovaltuustojen tai muiden nuoria edustavien taho jen näkemyksiä. Luonnos hallituksen esitykseksi on saatavilla valtiovarainministeriön www-sivuilla osoitteessa Uuden kuntalain on lakiehdotuksen mukaan tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta Kokonaisuutenaan lakiehdotus näyttää entisestään lisäävän lainsäädännöllistä ohjausta sen sijaan, että mahdollistaisi kuntakoh tai sia ratkaisumalleja. Esityslistan liitteenä on kooste niistä lakiehdotuksen kohdista, joista lausuntoa pyydetään (KH ). Esitämme, että valtiovarainministeriölle annettaisiin seu raavansisältöinen lausunto: Kunnan toiminnan käsitteestä (6 ) Kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevista eh dotuksista (7-9 ) Kuntatalousohjelmasta (12 ) Kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen ajankohdan muuttami sesta (15 ) Ehdotuksen mukaan vaalikauden aikaistaminen toteutettaisiin siten, että vuoden 2016 kunnallisvaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuun 3. sunnuntaihin, nykyistä valtuustokautta pidennettäisiin vajaalla puolella vuodella ja uuden val tuus ton toi mi kau si al kaisi kesäkuun alusta lukien. Ny kyi sin vaa lit toi mi te taan loka kuussa ja val tuus ton toi mikausi al kaa seu raa van kalen teri vuoden alussa. Kuntaliitosten yhteydessä tulee kuitenkin varmis taa, että kaksia vaaleja ei jouduta järjestämään lyhyen ajan sisällä.

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Valtuuston kokoa koskevasta sääntelystä (16 ) Sääntely jättäisi kunnille harkintavaltaa valtuuston koon suhteen. Valtuutettujen vähimmäismäärä eri kuntakokoluokissa on hieman nykyistä pienem pi, mutta kunta voi myös päättää säilyttää valtuuston koon nykyisenä tai li sätä valtuutettujen määrää nykyisestä. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamistoimielimiä ku ten nuorisovaltuustoa koskevista ehdotuksista (5 luku) Kunnan toimielinorganisaation ja johtamisen vaihtoehtoisista organisointi ta voista (31, 34 ja 38 ) 31 :n 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin valiokuntamallista, jossa kunnanhallitukseen ja lautakuntaan valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuu tettuja. Momentin 2 kohdassa säädettäisiin puheenjohtajamallista, jossa kunnanhallituksen jäsenistä valittaisiin lautakuntien tai valiokuntien pu heenjohtajat. Mallia kutsutaan myös valtion ylimmän hallinnon mukaisesti ministerimalliksi. Naantalin kaupungin näkökulmasta esitettyjä malleja ei pidetä tarpeellisina. 34 :n 2 momentin mukaan valtuuston päätöksen nojalla valtuus ton puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohta jat sekä lautakuntien pu heenjohtajat voisivat toimia päätoimisina tai osa-aikai sina luottamushenki löinä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävän tulisi ensisijaisesti ol la nykyisen kal tai nen sivutoiminen luottamustoimi. 38 :n 3 momentin mukaan kunnanjohtaja tai hänen sijastaan pormestari johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Alueellisia toimielimiä koskevista ehdotuksista (37 ) Ilman budjettivaltaa alueellisia toimielimiä ei kannata asettaa. Bud jet ti vallan antamisellakaan ei voida korvata vaalien ja valtuuston kautta ta pah tu vaa to del lis ta vai kut ta mista. Alueellinen toimielin voisi priorisoida aluettaan koskevia hankkeita.

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Kuntastrategiasta (39 ) Kuntastrategiaa koskevan sääntelyn tarkentaminen ja sitä kautta strategian merkityksen lisääntyminen on myönteistä. Kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 ja 41 ) Johtajasopimuksesta (43 ) Johtajasopimus on yleisesti käytössä. Onko tarpeen säätää johtajasopimuksesta Kuntalaissa? Omistajaohjausta ja kuntakonsernin johtamista koskevista ehdotuksista (6, ) Kuntien yhteistoimintaa koskevista ehdotuksista (8 luku) Luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen ehdotetuista muutoksista, erityi sesti kunnanhallituksen osalta tytäryhteisöjen hallituksen jäseniä ja pu heenjohtajistoa koskevista ehdotuksista (74 1 ja 4 mom.) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) henkilö, joka on kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsen; 4) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 5) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Vaalikelpoinen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei ole kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö. Pykälän 1. momentissa säädettäväksi esitetty vaalikelpoisuuden rajoitus vähentää käytännössä konserniohjauksen mahdollisuutta ja yhteydenpitoa kunnanhallituksen ja konserniyhtiön hallituksen välillä. Siksi rajoitusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemaa ja luottamushenki lön oikeutta saada vapaata työstään koskevista ehdotuksista (81 ja 82 ) Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta (85 ) Kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista ehdotuksista (19 2 mom. ja 83 3 mom.) Otto-oikeuden rajaamisesta kunnanhallitukselle (93 ) Otto-oikeuden käyttämistä ei ole syytä nykyisestä rajoittaa. Toimielinten sähköisiä päätöksentekotapoja koskevista ehdotuksista ( ) sekä kunnan ilmoitusten, kunnan toimintaa koskevien tietojen ja pöytäkirjojen julkaisemisesta tietoverkossa (109 ja 110, 141 )

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Alijäämän kattamisvelvollisuudesta määräajassa ja alijäämän kattamisvel vollisuuden ulottamisesta kuntayhtymiin (111 ) Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ja kuntayhty män arviointimenettelyistä (119 ja 120 ) Tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) Tilintarkastuksesta (123 ) Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojensaantioikeudesta (125 ) Kunnan toimintaa markkinoilla koskevista ehdotuksista kuten kunnan myön tämien lainojen, takausten sekä vakuuksien rajoittamisesta, kunnan kiinteis tön luovutuksesta ja julkisen palvelun velvoitteesta (15 luku) Lakiluonnoksen rakenteesta ja siirtymäsäännöksistä Kaupunginlakimies Turo Järvinen selostaa asiaa kokouksessa Kuten jo valtuutetuille lähetetyssä sähköpostissa ker rot tiin, hal lituk sen esitysluonnos on saatavilla val tio va rain mi nis te riön www-si vuilla osoit teessa ta uu dis tus.fi. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää jatkaa asian käsittelyä seuraavas sa kokouksessa.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Etuosto-oikeuden käyttäminen Villan tilan kaupassa 106/ /2014 Kaupunginhallitus 314 Kaupunginlakimies Turo Järvinen : Villan tila sekä siihen liittyvät kiinteistöt Nypykkä ja Niinikoski, pinta-alat yhteensä m², on tehdyllä kaupalla myyty eurolla MN-Osakesijoitus Oy:lle. Myyjänä on Raision kaupunki. Kauppakirja ja kaupanvahvistajan ilmoitus ovat esityslistan liitteinä (KH ). Etuosto-oikeudesta Kunta voi käyttää etuosto-oikeutta hankkiakseen maata yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös virkistys- ja suojelutarkoituksiin (EOL 1.3 ). Etuostoa käytettäessä kunta tulee kiinteistökaupan ostajan sijaan. Kuntaa sitovat kaikki samat ehdot kuin kiinteistökaupan ostajaa. Etuosto-oikeuden käyttämistä koskeva päätös on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Kaupanvahvistaja on todistanut Villan tilan kauppakirjan oikeaksi , joten etuosto-oikeuden käyttämisestä on päätettävä viimeistään Päätösvaltaa kunnan etuosto-oikeuden käyttämisestä käyttää kunnanhallitus. Etuostolain 2 :ään on otettu säännös siitä, että myyjän tulee kunnan kehotuksesta ilmoittaa kunnalle kaikki kaupan ehdot, myös vapaamuotoiseen sopimuksen osaan kuuluvat, uhalla, ettei hän tämän laiminlyödessään voi enää kuntaa kohtaan vedota ilmoittamatta jättämiinsä ehtoihin, jos kunta ei muutoinkaan ole ollut näistä ehdoista tietoinen. Kunnan tulee siten kehottaa myyjää ilmoittamaan kaikki sellaiset kaupan ehdot, jotka eivät ilmene kauppakirjasta ja siihen liittyvistä muista sopimuksista, ja joista kunnalla ei muutoinkaan ole tietoa. Kehotus voidaan toimittaa myyjälle postin välityksellä tavallisena kirjeenä osoitteeseen, jonka myyjä on kaupanvahvistajalle ilmoittanut. Myyjän katsotaan saaneen tiedon kehotuksesta 7. päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi. Kehotuksessa myyjälle voidaan asettaa vähintään kahden viikon pituinen määräaika tietojen ilmoittamiseen. Kehotukseen on merkittävä se päivä, johon mennessä ilmoitus on viimeistään annettava. Etuostopäätös on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Vuoden 2010 alusta lähtien

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus kiinteistöjen kirjaamisviranomainen on se maanmittaustoimisto, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee. Jos kunta ei huolehdi ilmoittamisesta kirjaamisviranomaiselle määräajassa, etuosto-oikeus on menetetty. Etuosto-oikeuden käyttämisilmoituksesta on tehtävä merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Velvollisuus etuostopäätöksen tiedoksiantoon ostajalle ja myyjälle alkaa kulua vasta päätöksen tekemisestä. Tiedoksianto on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä ja todisteellisesti joko saantitodistuksin tai haastemiehen tiedoksi antamana. Voimassa oleva etuostolain 9 etuosto-oikeuden käyttämisen tiedoksiannosta on muutettu nykyiseen muotoonsa voimaan tulleella lailla etuostolain muuttamisesta (471/2005). Aiemmin voimassa olleen etuostolain 9 :n mukaan etuosto-oikeuden käyttämistä koskevasta päätöksestä oli ilmoitettava ostajalle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Lainmuutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 24/2005 vp) yleisperusteluissa on todettu seuraavaa: Aiemmat käsittelyt "Etuostolain 10 :n mukaan kunta menettää etuosto-oikeuden, jos se ei ole kolmen kuukauden määrä ajassa kaupanteosta toimittanut ostopäätöstä tie doksi kiinteistön ostajalle ja myyjälle. Eräissä tapauksissa ostaja on voinut sen vuoksi estää kunnan etu osto-oikeuden käyttämisen välttelemällä tiedok siantoa. Etuostolakia ehdote taan muutettavaksi siten, että kunnan etuosto päätöksen tiedoksi antaminen kiinteistön ostajalle ja myyjälle ei olisi sidottu ehdottomaan määräaikaan. Kunnan olisi tehtävä päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä ja ilmoitettava siitä kirjaamisviranomaiselle kolmen kuukau den määräajassa kaupanteosta. Kiinteistön ostajalle ja myyjälle kunnan olisi toimitettava tieto etuosto-oi keuden käyttämisestä viipymättä päätöksenteon jälkeen, siten kuin hallinto laissa säädetään. Koska päätöksen antaminen tie doksi ostajalle ei olisi si dottu ehdottomaan määräaikaan, ei tämä voisi tie doksiantoa välttelemällä estää kuntaa käyttämästä etuosto-oikeuttaan. Ehdotettu sääntely ei vaikuttai si kiinteistön ostajan tai myyjän eikä muidenkaan asemaan heikentävästi ei kä se pitkittäisi etuostomenettelyä, koska kunnan on tehtävä päätös määrä ajan kuluessa ja kunnan edun mukaista on joka ta pauksessa saattaa etuosto menettely joutuisasti loppuun." Kaupunkisuunnittelujaosto on käsittelyt Villan tilan myyntitilannetta kokouksissaan ja

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Tilan voimassa olevat kaavamääräykset ovat seuraavat: Kiinteistön Nypykkä ranta-asema kaa van mu kai nen käyttö tarkoitus on uimaranta-alue, johon voi sijoittaa vir kistystä pal velevan huoltorakennuksen. Kiinteistön Niinikoski ranta-ase ma kaa van mu kai nen käyt tö tarkoitus on loma-asuntoja ja retkeilyaluetta pal vele vien huoltora ken nusten korttelialue. Kiinteistön Villa ranta-ase makaa van mu kai nen käyt tötar koitus jakaantuu useisiin loma-asunto jen kortteli aluei siin, loma-asun toja ja retkeilyaluetta palvelevien huol torakennusten korttelialuei siin sekä ret keily- ja ulkoilu- ja uimaran ta-alueisiin. Osa Villan tilasta ei si sälly ranta-asemakaava-alueeseen. Tilojen alueella on voi massa Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleis kaava. Sen mu kaan osa tilasta on RM-aluetta (noin 20 ha). Osa on VR-aluetta (noin 14 ha). Siihen kuuluu myös peltoa (MA- ja M-1-aluetta noin 6 ha) ja suojelualuetta (S-1) sekä pieni erillinen maa- ja metsätalous alue (M-1) rannassa. Sisämaassa pääosa tilasta noin 14 ha on M-aluetta. Esityslistaan on liitetty ote yleiskaavasta sekä kopio Villan-Kirstilän ranta-ase ma kaa va-alu ees ta, joi hin on merkitty tilat Villa, Nypykkä ja Niinikoski (KH ). Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Kiinteistö Nypykkä on uimaranta-aluetta ja kiinteistö Villa muun muassa retkeily-, ulkoilu- ja uimaranta-aluetta sekä yhdessä kiinteistön Niinikoski kanssa myös mm. retkeilyaluetta palvelevien huoltorakennusten korttelialuetta. Lisäksi Villan tilan alueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelukohdetta. Naantalin kaupungissa asumisen asemakaavoitus ja rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan Villan tilan suuntaan. Uudet asumisalueet tulevat Turun seudun rakennemallin ja Naantalin kehityskuvan mukaan keskittymään Luonnonmaalle. Villan tilan alue sijoittuu lähelle kaavoitettuja asuntoalueita ja muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden kaupungin ennestään omistamien maiden kanssa. Myyty alue rajautuu kaupungin ennestään omistamiin alueisiin. Villan tilan rajanaapureista kolme on kaupungin omistamia tiloja; kaksi kaupungin

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus omistamaa tilaa liittyvät osayleiskaavassa Villan tilan M -alueeseen ja yksi rannan VV -alueeseen. Karttaote kaupungin omistamista alueista on esityslistan liitteenä (KH ). Villan tilan alue palvelee jo olemassa olevan ja kaavoitettavan asuntorakentamisen tarpeita virkistys- ja uimaranta-alueena. Alueeseen sisältyy myös suojelualueita, joita etuoston kautta toteutetaan. Etuosto-oikeuden käyttäminen on perusteltua yhdyskuntarakentamiseen kaupungin jo omistamiin maa- ja metsätalousalueisiin liittyvänä. Etuosto-oikeuden käyttäminen on perusteltua myös Villan tilan virkistyskäyttötarkoituksella sekä uimarannal la Luonnonmaan asukkaiden lisääntyessä jo asemakaavoitettujen alueiden rakentuessa. Raision kaupungin kaupunginhallitus on päätöksellään sitoutunut alueelle johtavan yksityistien oikaisemiseen kulkemaan vanhan Haijaisten rakennusryhmän ohi. Oheismateriaali: Raision kaupunginhallituksen päätös VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää jatkaa asian käsittelyä pidettävässä kokouksessa. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Raija Weckselliltä vapautuvien luottamustoimien täyttäminen 57/ /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginsihteeri Riitta Lehtinen: Kaupunginhallitus on valinnut Raija Wecksellin seuraaviin tehtäviin: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry, valtuuskunta e Raija Weck sell Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneuvosto e Raija Wecksell hve Sirpa Hagsberg Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry on valinnut vuosiksi Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneuvoston varajäseneksi Raija Weck sellin. Raija Wecksell on lähettämässään kir jeessä ilmoit tanut, ettei hän henkilökohtaisista syistä pysty ottamaan edellä esitettyjä tehtä viä vas taan. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus valitsee Raija Wecksellin tilalle uuden henkilön Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n valtuuskuntaan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneuvostoon. Kaupunginhallitus KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus valitsee Raija Wecksellin tilalle uuden henkilön

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n valtuuskun taan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneu vostoon. KAUPUNGINHALLITUS: Jan Lindströmin ehdotuksesta kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle. Kaupunginhallitus 315 VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus valitsee Raija Wecksellin tilalle uuden henkilön Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n valtuuskun taan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneu vostoon. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Edustajaksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n valtuuskuntaan sekä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneuvostoon valittiin Hanna Kemppe.

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Leiklahden ranta-asemakaavan muutos 427/ /2014 Kaupunginhallitus 316 Maanmittausinsinööri Birit Keva : Maanomistaja Henrik Nyholm ilmoittaa käynnistävänsä ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen Naantalin kaupungin Leiklahden kylässä kiinteistöillä Mustaniemi ( ). Kaava-alue sijaitsee Rymättylässä. Maanomistajan hakemus, sijaintikartta sekä maanomistajien palkkaaman kaavoittajan Nosto Consulting Oy:n laatima osallistumis- ja arviointisuunnitelma hankkeesta sekä alustava kaavaluonnos oheistetaan. LIITTEET A1 - A4, KH (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmenevät suunnittelualueen sijainti ja muutoksen tavoitteet sekä suunniteltu muutosprosessin kulku. Mustaniemen kiinteistö ( ) on rakentamaton. Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Rymättylän pohjoisosan osayleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa eli rakennuspaikalle saa rakentaa kolme korkeintaan kaksiasuntoista lomarakennusta, jonka enimmäisrakennusoikeus on 120 m², yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäisrakennusoikeus on 30 m², yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enimmäisrakennusoikeus 20 m², sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäisrakennusoikeus on 30 m². Yhteensä yhdellä rakennuspaikalla on rakennusoikeutta yleiskaavan mukaan 200 m². Alueella on voimassa Leiklahden ranta-asemakaava, joka on hyväksytty Ranta-asemakaavassa alueelle on osoitettu kaksi yhteisrantaisten loma-asuntojen korttelialuetta (RA-2), missä yhdelle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, vierasmajan, vajan ja saunan. Rakennusoikeutta yhteensä 100 m². Rakennuspaikkoja on suunnittelualueella yhteensä kolme. Rakennuspaikkojen yhteisrantaan saa rakentaa erillisen rantasaunan, jonka rakennusoikeus on 30 m². Ranta-asemakaavan tavoitteena on muuttaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa siten, että loma-asuntojen rakennuspaikat sijoitetaan tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. Samalla rakennuspaikkojen rakennusoikeus esitetään nostettavaksi ympäröivän yleiskaavan tasolle eli 200 m²:iin.

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Ranta-asemakaava-alueesta teetetään luontoselvitys. Kunta voi esittää maanomistajalle OAS:ia koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt ohjeen ranta-asemakaavojen käsittelystä Naantalissa. Ran ta-asemakaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan osallisille kuulutuk sella Rannikkoseudussa ja kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi kaava-alu eeseen osallistujia kuullaan kirjeitse. Kaavanmuutoksen hyväksyy Naantalin kaupunginvaltuusto. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus toteaa Leiklahden ranta-asemakaavamuutoksen käynnis tyneeksi Mustaniemen kiinteistön ( ) alueella. Kaupunginhallitus edellyttää, että ranta-asemakaavan valmistelussa nouda tetaan kaupunginhallituksen ranta-asemakaavojen käsittelyä koskevaa pää töstä Ranta-asemakaavan muutoksen sisältöön otetaan kantaa kaavaprosessin yhteydessä. Maanomistajan laadituttaman ran ta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen käsittelystä kaupunki perii maanomistajalta kaupunginhallituk sen käsitte lymaksun euroa. Lisäksi peritään 250 euroa / uusi ra ken nuspaikka. Kaupungille kaavan ehdotusvaiheen kuulutta misesta syntyvät to delliset kustannukset peritään samoin maanomistajalta. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ Kaupunginhallitus Rymättyläntien-Luonnonmaantien liittymän asemakaavatyön keskeyttäminen ja lopettaminen 203/ /2014 Kaupunginhallitus 317 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi : Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi kauppakirjan Saksilan tilan määräalasta Luonnonmaalla. Kauppakirjalla kaupungin omistukseen siirtyi kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi tarvittavat maa-alueet Kultarannan koulun ja Ylitien välisellä osuudella. Vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa on todettu Rymättylän tien-luonnonmaan tien risteysalueen asemakaavan laatiminen. Valmisteluvaiheen kuu leminen on ollut Asemakaavan val miste lu vaihees ta ei jätetty yhtään mielipi dettä. Rymättyläntien-Luonnonmaantien asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kevyen liikenteen väylän ja alikulkukäytävän rakentaminen Rymättyläntielle. ELY-keskus on todennut, että kevyen liikenteen väylä ja alikulku käytävä on mahdollista rakentaa myös ilman asemakaavaa rakentamiseen tarvittavien maa-alueiden siirryttyä kaupungin omistukseen ja esittää, että hanketta vietäisiin eteenpäin ns. parantamissuunnitelmalla, jotta hankkeen pikainen toteutus voidaan varmistaa. Asemakaavaprosessin mahdollisesta keskeyttämisestä on informoitu alueen maanomistajaa Saksilan tilan määräalaa koskevan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä eikä maanomistajalla ollut asemakaavatyön keskeyttämiseen huomautettavaa. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää lopettaa Rymättyläntien-Luon nonmaan tien liittymän asemakaavatyön. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja kuntakohtaiset toimenpide ja kaavoitusohjelmat 415/ /2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen: Turun kaupunkiseudun kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Turku ja Vahto ovat hy väksyneet Turun kau pun kiseu dun ra kenne mallin Naanta lin kau pun ginvaltuusto hyväk syi sen ( 23). Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus allekirjoitettiin MAL- aiesopimuksessa on sovittu kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttamisesta. Tämän takia kunnat, Varsinais-Suomen liitto ja Ely-keskus ovat valmistelleet yhteisen seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman. Edelleen kuntien antamien tietojen pohjalta on laadittu samansisältöiset kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat, joista on koottu yhteinen seudullisen rakennemallin toteuttamisohjelma. Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmä pyytää MAL-aiesopimukseen kuuluvilta kunnilta sekä Ely-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa kaupunkiseudun yhteisestä asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta. Samalla Turun kaupunkiseudun rakennemallia 2035 toteuttavat kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat lähetetään ao. kuntien hyväksyttäviksi. Kuntakohtaisista ohjelmista koottua Seudullista rakennemallin toteuttamisohjelmaa ei MAL-työryhmän ohjeiden mukaan mikään kunta tässä yhteydessä yksinään hyväksy (muiden puolesta) - vaan kukin kunta hyväksyy oman ohjelmansa. Rakennemallin toteuttamisohjelma on siis kuntakohtaisten ohjelmien liite tai oheismateriaali. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman jatkokäsittelystä ei ole päätetty, mutta ohjelma tulee todennäköisesti kuntiin erikseen hyväksyt tä väksi. A. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma Esityslistan (KSJ ) liitteenä on lausuntopyyntö ja Turun kaupunki seu dun asun to- ja maapoliittinen ohjelma, josta lausuntoa pyydetään.

27 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman väestönkehitystavoitteena on Turun kaupunkiseudun rakennemallin väestö- ja asun tuotanto ta voit teen to teuttaminen: noin asukasta lisää vuoteen 2035, tästä 80 % ydin kau punkialueelle. (Naantalista Manner-Naantali ja osa Luonnon maasta on ydinkaupunkialuetta.) Asuntotuotantona väestötavoit teen toteutu minen mer kitsee uutta asuntoa rakennemallialueelle. Joukkoliiken teen ke hit tä mis toi men piteiden on tarkoitus tukea maankäytön kehittämistä - ja päin vastoin. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet on esitetty tiivistelmässä. Ohjelmassa on otettu kantaa mm. maanhankintaan, maankäyttösopimusten periaatteisiin, tonttien hinnoitteluun, lievealuerakentamiseen ja asuntotuotannon jakautumiseen. A.1 Maapolitiikka, kaavoitus ja poikkeamismenettely: Maapolitiikan osalta Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman suositukset noudattavat pääosin Naantalin käytäntöjä. Raakamaavarannon elinkeinotoiminnan ja asumisen tarpeisiin suositellaan olevan tulevaisuudessa vähintään 5 vuoden tarvetta vastaava. Toteuttamiskelpoista asemakaavareserviä ylläpidetään vähintään 3 vuoden tarpeen verran ja yleiskaavavarantoa vähintään 10 vuoden päähän. Tonttivaranto pyritään kuitenkin realisoimaan kohtuullisessa ajassa. Raakamaata hankitaan aktiivisesti rakennemallin mukaisilta kasvualueilta ennen asemakaavoitusta. Tarvittaessa käytetään myös etuostoa ja lunastusmenettelyä. Maankäyttösopimusten korvauksen vähimmäismääräksi suositellaan 50 %:a, kun Naantalissa on käytetty 40 %:a. Maankäyttösopimuksia esitetään tehtä väksi myös poikkeuslupatapauksissa, mitä Naantalissa ei toistaiseksi ole tehty. Maankäyttösopimuksia ei tehdä kuntien keskeisillä raakamaanhankinta-alueilla. Kuntien tulisi ohjelman mukaan tapauskohtaisesti harkita rakentamiskehotuksen antamista ja tonttien lunastamista rakentamiskäyttöön. Naantalissa näitä ei ole toistaiseksi käytetty, mutta voidaan varmaan tarvittaessa harkita käytettäviksi. Varantotavoitteiden ja maanhinnan sekä tontinhintojen kehitystä ohjataan ja seurataan kehittämällä seurantajärjestelmä, jossa kaikkien kuntien tilanne ja kauppahinnat esitetään yhtenäisesti kartalla. Lieverakentamista esitetään kontrolloitavaksi, koska asemakaavoitetun alueen reunavyöhykkeellä rakentaminen hankaloittaa kuntien suunnitelmallista

28 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus maan käyttöä levittämällä yhdyskuntarakennetta, vaikeuttamalla maanhankintaa ja kaavoitusta sekä nostamalla raakamaan hintaa. Kontrolloiminen tarkoittaisi sitä, että tällaisille alueille ei myönnettäisi suunnittelutarveratkai suja. Naan talissa tätä linjaa on pääsääntöisesti toteutettu. Toisaalta suurten, heh taa rien rakennuspaikkojen katsotaan aiheuttavan haittaa tu le val le ase makaavoi tukselle, joten niitä ei tulisi vaatia eikä sallia. Rantarakentamisesta ja loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista todetaan, että pääsääntöisesti ranta-alueella toimitaan voimassa olevan kaavan mukaisesti. Loma-asuntojen käyttötarkoitusta ei muuteta, jos muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista. Kunnat eivät edistä suunnittelematonta kehitystä, sillä kunnallistekniikkaa, tieyhteyksiä tai muita palveluja vaativa uusi asutus aiheuttaa kustannuksia kunnalle. A.2 Asuntotuotanto: Asuntotuotantoa haastavat ohjelman mukaan tulevaisuudessa monet tekijät, kuten väestörakenteen muuttuminen, kotitalouksien rakenteen muuttuminen, väestön kansainvälistyminen ja vaatimukset lisätä yhdyskuntarakenteen egoloogisuutta ja energiatehokkuutta. Myös elämäntapojen yksilöllistyminen ja asumistoiveiden monipuolistuminen on huomioitava asuntotuotantoa suunniteltaessa. Mal-aiesopimuksessa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuutta uustuotannosta. Ohjelman sivulla 17 olevasta taulukosta ilmenevät Turun seudun asunto- ja väestömäärän rakennemallin mukaiset kasvun tavoitteet, toteutuma ja arvioitu kehitys Kuluneiden vuosien osalta rakennemallin tavoite on ollut Naantalin osalta 609 uutta asuntoa ja 604 uutta asukasta (ydinkaupunkialue). Näinä vuosina toteutuma on ollut noin puolet: 386 asuntoa ja 280 uutta asukasta (koko kunta). Vuosien osalta tavoite toteutuu arvion mukaan koh talaisesti ja vuosien osalta vielä paremmin, jos suunnitteilla olevat asemakaavasta etenevät ja tonttien kysyntä vastaa odotuksia. Väestön kas vu ar vioissa ei ole kui ten kaan otet tu huo mi oon väl jyy den kas vusta aiheu tu vaa ra kenta mi sen li sä tar vetta ollen kaan. Tä mä il me nee si ten, että asunto määrä ta voit teissa jää dään jälkeen ra kenne mal lin mää ristä. Turun seudulla kokonaisuutena asetetut tavoitteet katsotaan voitavan toteuttaa. Alueittaista asukasluvun kehitystä tullaan jatkossa seuraamaan vuosittain kuntien yhteistyönä.

29 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Turun kaupunkiseudulla vuokra-asuntojen osuus on suurin Turun kaupungissa 18 %. Seuraavaksi eniten vuokra-asuntoja on Naantalissa 12 %. Naantalin kaupunki omistaa myös asukaslukuun suhteutettuna Turun jälkeen selvästi eniten vuokra-asuntoja Turun seudulla. Mal-aiesopimukseen on kirjattu, että seudun uustuotannosta 20 % toteutetaan kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Tämä on liian haasteellista, kun otetaan huomioon nykyinen tilanne. Asuntotuotanto-ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä uusista asunnoista on vapaarahoitteisia omistusasuntoja 65 % arava- ja korkotukivuokra-asuntoja 15 %, muita vuokra-asuntoja 18 % ja asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja yhteensä 2 %. Naantalin tavoitteeksi on asetettu: omistusasuntoja 80 %, arava- ja korkotukivuokra-asuntoja 14 %, muita vuokra-asuntoja 4 % ja asu misoikeus- ja osaomistusasuntoja yhteensä 2 %. Kuntien vastuulla on luo vuttaa riittävästi tontteja vuokra-asuntotuotantoon. Vuokra-asunnot tulisi si joittaa myös niin, että edistetään monipuolista ja tasapainoista asukasrakennetta. Turun kaupunkiseudulla 30 % asunnoista on pientaloissa, 14 % rivi- ja ketjutaloissa ja 55 % kerrostaloissa. Naantali on keskimääräistä pientalovaltaisempi, mutta kerrostaloasuntojen osuus on Turun ja Raision jälkeen suurin. Viime vuosina pientalojen osuus on vähän lisääntynyt koko Turun seudulla ja myös Naantalissa. Asemakaavavarannon mukaan Naantalissa kerrostaloasuntojen osuus voi jatkossa hiukan kasvaa. Naantalille on asetettu tavoitteeksi, että 50 % asunnoista olisi pientaloja, 15 % rivi- ja ketjutaloja ja 35 % kerrostaloasuntoja. Tämä merkitsisi kerrostalotuotannon jonkinasteista pai nottumista vuosien tuotantoon verrattuna, mutta suhteellisesti ottaen pientalojen osuus asuntokannasta Naantalissa lisääntyisi. Suunnitel man mukaan Turun seudun ydinkaupunkialueella kerrostaloasuntojen määrä tulee kasvamaan merkittävästi, jotta rakennemallin tavoitteet pystytään to teuttamaan. Ohjelmassa on käsitelty myös erityisryhmien asumista ja asumisen kehittämistä tulevaisuudessa. Kehittämistoimenpiteinä on mainittu asumiskonseptien: omatoimi- ja ryhmärakentamisen ja loft-asuntojen rakentamisen edistäminen, energiatehokkuus ja esteettömyys. Jatkossa voidaan harkita seudullisen asiantuntemuksen tarjoamista esimerkiksi ryhmärakentamisesta kiinnostuneille. Jatkotoimenpiteinä ohjelmassa on mainittu toteutumisen seuranta. Lisäsi on otettu esiin mahdollinen asuntotoimen palvelujen järjestäminen kuntayhteistyöllä.

30 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus A.3. Ohjelman sitovuus Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittista ohjelmaa noudatetaan ohjeellisena. Kunnilla voi lisäksi olla omia tarkempia ohjeistuksia. Ohjelmalla ei sidota siis juridisesti, minkään kunnan omaa päätösvaltaa. B. Naantalin kaupungin toimenpide- ja kaavoitusohjelma raken nemallin to teuttamiseksi Esityslistan (KSJ ) liitteenä on Naantalin kaupungin toimenpideja kaavoitusoh jel ma rakennemallin toteuttamiseksi. Sitä esitetään hyväksyttäväksi. Sen oheismateriaalina on Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma, joka on yhteenveto kuntakohtaisista ohjelmista. Toimenpide- ja kaavoitusohjelma sisältää kunnan kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavien virkamiesten arviot lainvoimaisten ja vireillä tai suunnitelmissa olevien asemakaavojen valmistumisesta ja asemakaavoista syntyvien tonttien rakentumisesta. Ohjelmassa on arvioitu erityisesti vuosien aikana rakentuvia tontteja, mutta epätarkemmalla tasolla, suuntaa-antavana tietona on voitu arvioida alueiden rakentumista jopa rakennemallin tavoitevuoteen 2035 saakka. Aineisto ei myöskään täydellisesti kata koko vuotta Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu rakennusoikeuden perusteella mitoituslukujen avulla. Naantalin aineistossa mitoituslukuina on käytetty AO-tonteilla 3 asukasta/asunto, AP-tonteilla 2,1 asukasta/asunto ja AK-tonteilla 1,6 asukasta/asunto. Lisäksi AP-tonteilla on käytetty mitoituslukuina 100 k-m²/asunto ja AK-tontilla 80 k-m²/asunto. Aineiston tiedot perustuvat pääosin maksimitehokkuuslukuihin. Työpaikkatonteista on koottu tonttien pinta-alatiedot. Huomioitavaa on, että aineistossa ei ole otettu huomioon väljyyskasvua. Sivulla kuusi olevien taulukoiden mukaan Naantalin nykyiselle asemakaavavarannon alueelle voidaan toteuttaa 15 % rakennemallin koko vuoteen 2035 tähtäävästä asukaslukutavoitteesta ja vuoden 2017 loppuun ulottu van kaavoitusohjelman mukaisille alueille 50 % väestönkasvutavoitteesta. Oh jelmakauden loppuosalle, vuoden 2018 jälkeiselle ajalle jää siis kaavoitetta vaksi vielä 30 % asukaslukutavoitteesta sekä sitten väljyyden kasvun tarvit sema osuus. Kaavoituksen näkökulmasta asukaslukutavoite on mahdollista toteuttaa. Naantalin toimenpide- ja kaavoitusohjelman sivuilta 7-9 ilmenevät aluekohtaiset arviot, joihin ohjelma perustuu. Ne ovat jo osittain vanhentuneet. Kokonaisuutena arviota voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavana.

31 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 23/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Naantalin kokonaisväestötavoitteen lisäys asukasta saavutetaan keskimäärin 229 uuden asukaan vuosivauhdilla. Tällä hetkellä tästä kasvutavoitteesta jäädään jälkeen. Toteuttamisohjelman mukaan se on kuitenkin realistista saavuttaa jo 2015 ja siitä eteenpäin. Tasaisen kasvun mukaan vuosien aikana asukasmäärän tulisi kasvaa 20 % koko vuoteen 2035 ulottuvasta kasvutavoitteesta. Arvion mukaan väestönkasvu on 27 % eli, jos ohjelma toteutuisi, Naantali pysyisi kokonaiskasvutavoitteessaan. Merkittävä osa vuosien kasvusta, 46 % sijoittuu yksityisten maanomistajien omistamille alueille. Suurella osalla näitä alueita on maankäyttösopimukset, jotka edistävät alueiden toteutumista. Arviossa on mukana kaikki nyt asemakaavoitetut rakennettavaksi suunnitellut alueet kuten Humalisto, Itä-Tammisto, Pirttiluoto-Karjaluoto ym. Myös ydinkaupunkialueen väestönkasvu vuoteen 2017 mennessä, joka on 26 % rakennemallin kokonaiskasvusta vuoteen 2035 mennessä toteuttaa kes kimääräisen kasvun mukaan rakennemallin tavoitteen. Se, että loppuvuo sille kasvua on arvioitu 70 % kokonaistavoitteesta, johtuu siitä, että suun nittelujakson loppupuolen hankkeita ei vielä ymmärrettävistä syistä ole tie dossa. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisista keskuksista voidaan tode ta, että Merimasku-Hellemaan ja Teersalon taajamilla on hyvät mahdolli suudet saavuttaa asukaslukutavoitteet. Rymättylän tavoitteen saavuttami nen vaatii lisäpanostusta loppukaudelle. Saariston taajamien kasvulla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta asukasluvun kokonaistavoitteen saavuttamiselle. Toteuttamisohjelmassa (s.18) on arvioitu myös sitä, miten suunniteltu raken ta mi nen ja väestönkasvu sijoittuu Turun seudun rakennemallin suunnittelu alueille. Tämän tarkastelun mielekkyyttä vähentää se, että rakennemallin laajentumisalueet on rajattu kovin summittaisesti. Ra ken ne mallia laadittaessa ei ole ajateltu, että se olisi pohjana näin yk si tyis koh tai selle to teutumistarkastelulle. Jos jatkossa on tarkoitus tar kas tella ra ken ne mallin toteutumista myös aluekohtaisesti, tulisi rakenne mallin alue ra jauksia korjata ja päivittää. Kokonaisuutena ottaen Naantalin suunniteltu rakentaminen toteuttaa Turun seudun raken nemallia. Työpaikka-alueiden määrät ovat toteuttamisohjelmassa kohtuulliset. Niiden käyttöön otto ei kuitenkaan ole itsestään selvää, koska alueiden maasto on haasteellinen ja rakentuminen edellyttää merkittäviä määriä kallion louhintaa sekä maantasaustöitä. Kimmo Suonpää ja Elise Lehikoinen ovat kokouksessa asiaa käsiteltäessä.