Yleiskaava, Lahden suunta -työ , yleiskaavan Y-203 ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman luonnos

Transkriptio

1 Lausunto HAMELY/654/ Julkinen Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö- ja aluehankkeet Viite: lausuntopyyntö Yleiskaava, Lahden suunta -työ , yleiskaavan Y-203 ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman luonnos Kaavatilanne HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Lausunto annetaan päivätystä valmisteluvaiheen aineistosta. Lahden suunta työhön liittyvä yleiskaava on luonteeltaan voimassa olevaa yleiskaavaa päivittävä ja täydentävä työ. Yleiskaavan kanssa samaan prosessiin on yhdistetty Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman laatiminen, sekä ympäristöohjelman ja palveluohjelman teemoja soveltuvilta osin. Kokonaisuus on nimetty Lahden suunta - työksi Jatkuva työ etenee neljän vuoden sykleissä valtuustokausittain. Lahden suunta -työ on tullut vireille ja sen tavoitevuosi on Valmistelun tässä vaiheessa ei ole käytettävissä yleiskaava-alueiden tai -merkintöjen suunnittelumääräyksiä. Vaikutusten arviointi tullaan tekemään ehdotusvaiheessa. Alueella voimassa oleva Päijät-Hämeen maakuntakaava on hyväksytty ja saanut kokonaisuudessaan lainvoiman Yleiskaava Y-203 tulee kumoamaan Lahden läntisten osien osayleiskaavan ja Turpeensalmen osayleiskaavan kokonaisuudessaan, Villähde-Koiskalan osayleiskaavan, Luoteis-Nastolan osayleiskaavan sekä Kallio-, Pitkä- ja Särkijärven alueen osayleiskaavan ja Iso- Kukkasen-, Sala- ja Ruuhijärven rantayleiskaavan osittain. Yleiskaavan Y-203 kartalla esitetään rasterilla alueet, joilla em. kaavojen merkinnät ja määräykset jäävät voimaan. PL LAHTI

2 HAMELY/654/2019 2/18 Työn tavoitteet Kaupungin tavoitteet Lahden kaupungin asettamat tavoitteet on jäsennelty kuuden teeman alle. Liikkuminen sisältyy jokaiseen osioon. 1. Kestävästi kasvava Lahti 2. Lahden keskusta 3. Asumisen Lahti 4. Elinkeinojen Lahti 5. Palveluiden ja kaupan Lahti 6. Luonnonläheinen Lahti Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoivat valtakunnallisesti merkittävissä asioissa maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä säädettyjä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden teemoja ovat: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet MRL 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a. riittävän asuntotuotannon edellytyksiä 3. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5. ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6. luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä;

3 HAMELY/654/2019 3/18 Yleiskaavan tarkoitus MRL 35 Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL palvelujen saatavuutta; sekä 11. liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRL 9 Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan

4 HAMELY/654/2019 4/18 Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa MRL 62 vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Hämeen ELY-keskuksen lausunto Yleiskaavan kokonaiskuva Hämeen ELY-keskus pitää perusteltuna tavoitetta yleiskaavan esitystavan yleispiirteistämisestä. Esitystapa korostaa yleiskaavan tarkoitusta kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteisestä ohjaamisesta sekä toimintojen yhteen sovittamisesta. Kaavan yleispiirteistäminen korostaa jatkosuunnittelussa merkintöjen indeksoinnin ja kaavamääräysten merkitystä, jotta alueiden erityspiirteet tulevat otetuiksi huomioon, ja yleiskaava ohjaa riittävällä tavalla yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Nastolan alueen maankäytön suunnittelu ja esittäminen samalla tavoiteja tarkkuustasolla Lahden alueen kanssa on johdonmukaista ja perusteltua. Tarkastelualueen laajeneminen on edellyttänyt yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkastelua. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaupunki on lähestynyt yhdyskuntarakennetta ja sen kestävää kehittämistä oikeista lähtökohdista. Yleiskaavaa valmisteltaessa on tarkasteltu uudelleen asutuksen ja elinkeinoalueiden kestävämpiä sijainteja suhteessa liikenneverkkoon ja saavutettavuuteen, virkistystä palvelevia alueita ja luonnonsuojelualueiden laajuutta ja määrää. Maaseudun rakentamisen ohjaaminen olemassa oleviin kyliin tukee kylien elinvoimaisuutta ja palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä kuntataloudenkin kannalta. Rakentamispaine ja tavoiteltu kehitys on otettu huomioon keskusta-, taajama- sekä kylä- ja maaseutualueiden suunnittelussa tarkoituksenmukaisella tavalla.

5 HAMELY/654/2019 5/18 Mitoitettujen ranta-alueiden rakentamiseen oikeuttavien yleiskaavojen säilyttäminen voimassa on perusteltua. Vesistön rannalla olevien kylien merkitseminen kyläalueeksi (AT) on mahdollista. Tällöin pitää ottaa huomioon, että alueen merkitseminen kyläalueeksi ei poista rantaalueen suunnittelutarvetta ja ko. alueen maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Rantarakentaminen AT-alueella edellyttää jatkossa poikkeamislupaa. Vaihtoehtona ELY-keskus esittää pohdittavaksi esimerkiksi kaavaratkaisua, jossa kyläalueilla nykyistä kapeammalla rantavyöhykkeellä rakennuspaikat esitettäisiin kaavassa edelleen suorin luvin rakennettavina. Rantavyöhykkeen takana voisi olla kyläaluetta (AT), jonka täydennysrakentaminen tapahtuisi suunnittelutarveratkaisujen perusteella. Kyläalueen rantavyöhykkeen osalta mitoitusta voisi tarkastella uudelleen ottaen huomioon kylän kannalta tarpeelliset rakentamattomat ranta-alueet esim. uimapaikkaa, venevalkamaa tms. varten. Vaihtoehtoparit ELY-keskus pitää hyvänä vaihtoehtoisten suunnitelmien laatimista. Vaikutusten arvioinnin ja vertailun perusteella alueen maankäyttö ja rajaukset täsmentyvät ehdotusvaiheeseen. Seuraavassa joitain näkökulmia jatkosuunnittelussa huomioon otettavaksi. Alue 1. Ala-Okeroinen: Liittymäalueiden ympäristön houkuttelevuus ja maankäytön muuttumisen mahdollisuudet on hyvä tutkia yleiskaavatyön yhteydessä. Uusi valtatielinjaus ja liikennemelu vaikuttavat myös virkistysalueen käytettävyyteen valtatien läheisyydessä. Vaikutusten arvioinnin kautta elinkeinoelämän alueen laajentamisen edellytykset ja laajuus tarkentuvat. Arvioitavaksi tulevat myös vaikutukset ekologiseen verkostoon ja suhde maakuntakaavan mukaiseen Ala-Okeroisen virkistysalueeseen osana Lahden kaupunkiseudun viherkehää. Alue 2 Pippo: Vaihtoehdon 1 osalta tulee arvioitavaksi elinkeinoelämän alueen (T) ja kyläalueen (AT) yhteensovittamisen kysymykset asumisen viihtyisyyden ja turvallisuuden sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta. Asumisen ja elinkeinoelämän toimintojen välille tulee jäädä riittävä suojavyöhyke, tai elinkeinoelämän toimintojen tulee olla asumista häiritsemättömiä ja sopeutua rakennustavaltaan kyläalueen ympäristöön. Luontoarvojen huomioon ottamisesta tarkemmin lausunnon kohdassa Luonto ja maisema s.6-7. Alue 3 Karistonportti: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ratkaisua tulee peilata kaupungin alueelle asettamaan tavoitteeseen ja aluevaraustarpeeseen. Portti Kariston asuinalueelle vai elinkeinoelämän laajentumisalue? Alue 4 Koiskala -Tiiranmäki: Koiskalan kulttuurimaisema on maakunnallisesti merkittävä ja Koiskalan kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Vaihtoehtojen vertailussa ja jatkosuunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon maiseman ja

6 HAMELY/654/2019 6/18 ympäristön ominaispiirteet ja niiden muutoskestävyys. Lähtökohtaisesti maltillisempi rakentaminen ja pienemmät muutokset ympäristössä turvaavat paremmin ympäristön ominaispiirteiden säilymisen. Oleellista on täydennysrakentamisen sijoittuminen maisemassa ja rakentamisen tapa. Pohjaveden suojelun osalta tarkemmin lausunnon kohdassa Pohjaveden suojelu s Alue 5 Villähteen asemanseutu: Asuinalueiden täydentäminen henkilöjunaliikenteen asemanseuduille on hyvä tavoite. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon raideliikenteen melu ja tärinä, ja pyrkiä osoittamaan uusi asutus melualueen ulkopuolelle. Pohjaveden suojelun osalta tarkemmin lausunnon kohdassa Pohjaveden suojelu s Alue 6 Orrilanmäki: Orrilanmäen kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas, mikä tulee ottaa huomioon vaihtoehtojen vertailussa ja jatkosuunnittelussa. Maisema-analyysin ja alueen muutosherkkyystarkastelun perusteella olisi arvioitavissa täydennysrakentamisen mahdolliset edellytykset, sijoittuminen ja laajuus alueella. Koulun ja joukkoliikenteen läheisyys puoltaa täydennysrakentamisen edellytysten tutkimista alueella. Alue 7 Kumia: Katso kohta Yleiskaavan kokonaiskuva kpl 3 s.5. Alue 8 Ruuhijärvi: vrt. edellinen. Luonto ja maisema Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty lukuisia uusia luonnonsuojelualueita (SL), mikä edistää Lahden ympäristöohjelmassa 2018 esitetyn rauhoitettujen alueiden pinta-alatavoitteen toteutumista. ELY-keskus näkee, että ensisijainen uusien luonnonsuojelualueiden toteutuskeino on METSO-ohjelma. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan yleiskaava-alueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja kohteet tulee ottaa huomioon erillisin aluevaraus- tai indeksimerkinnöin, tai alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevin viivamerkinnöin. Kaavaluonnoksessa näitä alueita tai kohteita ei ole osoitettu pl. Natura-alueet ja luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit. Yleiskaavamerkinnät- ja määräykset eivät suunnittelun tässä vaiheessa vielä tue riittävästi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden säilymistä tai edistämistä ja huomioon ottamista tarkemmassa suunnittelussa. Erityisen tarpeellista arvokkaiden alueiden ja kohteiden huomioon ottaminen on muuttuvan maankäytön alueilla. Pippon (Alue 2) vaihtoehdossa 1 elinkeinoelämän alue (T) on osoitettu verrattain

7 HAMELY/654/2019 7/18 laajaksi ja se on ristiriidassa alueella todettujen luontoarvojen kanssa. Vaihtoehto 1 ei edistä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Pippon alueen radan itäpuolinen alue on tunnistettu ekologisen verkoston kannalta tärkeäksi luontoalueeksi ja se muodostaa maakunnallisesti tärkeän yhteyden länteen. Tämä korostaa ristiriitaa esitetyn suunnitelman kanssa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan myös metsäinen yhteys pohjoiseen on alueellisesti tärkeä. Edellä mainitut seikat, mukaan lukien liito-oravan kulkuyhteyksien säilyttäminen ympäröiville alueille, on tarpeen ottaa huomioon Pippon elinkeinoelämän alueen (T) laajentumismahdollisuuksia arvioitaessa. Selvitykset ekologista verkostoista ja ekosysteemipalveluista muodostavat kattavan pohjan kaavoitustyölle ja vaikutusten arvioinnille. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Ala-Okeroisten elinkeinoelämän alue (T) (vaihtoehto 2) saattaa muodostaa ekologisia yhteyksiä heikentävän esteen esitetyssä laajuudessaan. Villähteen asemaseudulla on tarpeen ottaa huomioon ekologisten kulkuyhteyksien säilyminen itä-länsisuunnassa. Mm. Lankilantien ja Ristitien ympäristössä on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä ja jatkosuunnittelussa on tarpeen huomioida kulkuyhteyksien säilyminen myös lännessä sijaitseville laajoille metsäalueille. Salpausselkämerkintä on jatkettu kattamaan Salpausselkä koko Lahden alueella. Merkintä on perusteltu ja korostaa hyvällä tavalla alueen keskeisen maisemaelementin merkitystä alueiden käytön suunnittelussa. Teivaan sataman matkailutoimintojen alue (RM) poistaminen Teivaan rinteestä on alueen maisema- ja luontoarvojen kannalta perusteltua. Vaikutusten arvioinnissa esitetään tarkasteltavaksi uusien perustettavien luonnonsuojelualueiden kytkeytyneisyyttä kaupungin viheralueisiin ja ekologisiin yhteyksiin. Virkistysalueet, maa- ja metsätalousalueet Taajamien läheisten viheralueiden monikäyttöisyys on tunnistettu kaupungin virkistysalueiden verkostoa suunniteltaessa. Yleiskaavan tarkoitus (MRL 35 ) on mm. toimintojen yhteen sovittaminen, sekä tarpeellisten alueiden osoittaminen yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) velvoittavat mm. maiseman ja luontoarvojen vaalimiseen ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Virkistysalueiden ja maa- ja metsätalousalueiden käytön suunnittelu yleiskaavalla on perusteltua. Yleiskaava ei kuitenkaan saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

8 HAMELY/654/2019 8/18 Virkistysalueverkoston yleissuunnitelman luonnoksen mukaan asuinalueiden ja keskustan läheiset viheralueet on yleiskaavaan osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL) ja taajaman lievealueella olevat laajemmat viheralueet retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR). Kaavaselostuksen mukaan lähivirkistysalueilla (VL), retkeily- ja ulkoilualueilla (VR) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueilla (VU) on voimassa MRL 128 mukainen toimenpiderajoitus, joka edellyttää maisematyöluvan hakemista erilaisiin metsänhoidollisiin toimenpiteisiin. Yleiskaavamerkintöoppaan mukaan merkinnällä nro 43 (Lähivirkistysalue, VL) osoitetaan rakennettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin ja luonnon kokemiseen. Lähivirkistysalueilla uudistushakkuut eivät ole lähtökohtaisesti sallittuja. Kaavamääräyksistä riippuen alueen virkistyskäyttötarkoituksen huomioon ottavat hakkuut voivat tulla kuitenkin kysymykseen. Lähivirkistysalueilla voi tulla kyseeseen esimerkiksi suunnittelumääräys: "Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömien ja mahdollisimman yhtenäisten virkistysreittien aikaansaamiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä." Merkinnällä nro 45 (Retkeily- ja ulkoilualue, VR) osoitetaan yleensä taajama-alueen ulkopuoliset, ulkoiluun varatut viheralueet, joilla voi olla ulkoilureittejä ja pienimuotoisia toimintapisteitä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maisematyölupavelvoitteen (MRL 128 ) lisäksi on suositeltavaa ohjata maankäyttöä myös kaavamääräyksin. Määräyksen sisältö auttaa tulkitsemaan kaavan tavoitetta ko. alueen maankäytöstä. Jatkosuunnittelussa esitetään kiinnitettäväksi huomiota, millaisin virkistyskäyttöä ja metsähoitotoimenpiteitä ohjaavin kaavamerkinnöin ja määräyksin kaavan tavoite virkistykselle varattavista alueista toteutuu parhaiten, ja millaisia vaikutuksia merkinnöillä on virkistykseen ja metsätalouden harjoittamiseen. Kaavamerkintöihin voidaan joka tapauksessa maankäytöllisin perustein liittää yleiskaavan toteutumista edistäviä määräyksiä ja toimenpiderajoituksia. Maa- ja metsätalousalueellakin tehtävät hakkuut voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla (Metsälaki 5 b ). Erityisluonne voi perustua metsän monimuotoisuuden säilyttämiseen, maisemaan tai metsän monikäyttöön. Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on vapauttaa osa metsänhoidollisista toimenpiteistä Lahden kaupungin periaatepäätöksellä. Periaatepäätöksen asiasta valmistelee ja antaa Lahden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. MRL 128 mukaan maisematyölupaa ei nykyisinkään tarvita vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. ELY-keskus pitää

9 HAMELY/654/2019 9/18 kannatettavana periaatelinjauksen tekemistä rakennusvalvonnassa, jotta vaikutuksiltaan vähäiset toimenpiteet on helpompi tunnistaa ja jättää yhdenvertaisesti luvituksen ulkopuolelle. Maisematyölupa tai sen tarve on kuitenkin aina rakennusvalvonnan tapauskohtaisesti ratkaistava asia, ja siksi periaatelinjausten kirjaaminen kaavamääräyksen muotoon saattaa olla ongelmallista. Jotta rakennusvalvonnalle jää riittävä liikkumavara lupatarpeen harkintaan, voidaan kaavamääräyksellä esimerkiksi edellyttää maisematyölupaa muissa kuin vaikutuksiltaan vähäisissä toimenpiteissä. Vuolenkoskentien tuntumaan on esitetty sekä Päijät-Hämeen että Kymenlaakson maakuntakaavoissa ylimaakunnallinen ohjeellinen ulkoilureitti. Reitin osuus Lahden alueella esitetään merkittäväksi yleiskaavaan. Kulttuuriympäristö Yleiskaavaluonnoksessa on otettu kattavalla tavalla huomioon viljelymaisemat (MA). Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon myös kylämaisemien ja rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen inventointien ja maakuntakaavan mukaisilla maisema-alueilla. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on merkitty kaavakartalle. Aluerajauksen merkintä (ma) ei parhaalla mahdollisella tavalla viittaa rakennettuun ympäristöön. Oleellista on, että alueen status ja sen käytön tavoitteet ilmenevät kaavamääräyksestä ja suunnitteluohjeesta. Pohjaveden suojelu Lahden suunta työssä on yhdeksi tärkeäksi ekosysteemipalveluksi tunnistettu puhdas pohjavesi ja sen turvaaminen. Tämä on hyvin kannatettava kehityssuunta, jonka soisi yleistyvän laajemminkin. Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Lahden pohjavesialueiden rajaukset ja luokitukset lain 1299/2004 (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä) mukaisesti. Aiempien I-, II- ja III-luokan sijaan tarkistetut Lahden pohjavesialueet on luokiteltu 1, 1E, ja 2 -luokkiin. Uusien pohjavesialueluokkien sanalliset määritelmät: 1: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1E: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen 2: Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue

10 HAMELY/654/ /18 Pohjavesialueiden rajaus- ja luokitustiedot ovat muilta osin ajantasaiset, mutta Harvasaaren pohjavesialueen rajaus puuttuu kartalta. Luokitellun pohjavesialueen raja merkinnän (pv) kaavamääräystekstin ensimmäinen virke tulee päivittää uuden määritelmän mukaiseksi: Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeät alueet sekä vedenhankintaan soveltuvat alueet. Elinkeinoelämän merkinnän (TY) kaavamääräyksen ensimmäinen virke tulee muuttaa seuraavalaiseksi: Alue varataan yrityksille ja työpaikoille. Pohjavesi asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Koiskala-Tiiranmäen alueen molemmissa vaihtoehtosuunnitelmissa on esitetty elinkeinoelämän (T) sekä elinkeinoelämän ja asumisen alueita (T/A) Kunnaksen ja Koiskalan pohjavesialueille. Pohjavesialueille ei tule kaavoittaa uusia T-alueita, vaan ne tulee muuttaa TY-alueiksi ja TY/Aalueiksi. Hämeen ELY-keskus pitää pohjaveden suojelun kannalta tärkeänä, että muutkin pohjavesialueilla sijaitsevat T-alueet muutetaan yhdenmukaisesti TY-alueiksi. Villähteen koulun ja Kauppakaaren välinen selvitysalue on osoitettu elinkeinoelämän alueeksi (T). Vaihtoehtoisesti alue on esitetty jätettävän maa ja metsätalousalueeksi (M). T-alueen pohjoisosa sijoittuu Nastonharju-Uusikylä A pohjavesialueelle, joten suositeltavaa on jättää koko alue M-alueeksi. Jos alue kuitenkin kaavoitetaan elinkeinoelämän alueeksi, tulee merkinnän olla TY. Kouvolantien varren teollisuusalue on osoitettu elinkeinoelämän alueeksi (T) ja aluetta on esitetty laajennettavaksi myös rautatien ja valtatien 12 väliselle alueelle. Kyseinen alue ei sijaitse pohjavesialueen rajausmuutoksen jälkeen enää Nastonharju-Uusikylän (A ja B) pohjavesialueilla, joten laajennus on hyväksyttävissä. Turpeensalmen osayleiskaavassa asuinalueeksi kaavoitettu pohjavesialueelle sijoittuva alue on nyt muutettu lähivirkistysalueeksi. Hämeen ELY-keskus pitää muutosta pohjaveden suojelun kannalta hyvänä. Hulevesien hallinta Kaavamääräyksissä mainitaan, että hulevesiä ei tule päästää käsittelemättöminä luonnonvesiin. Hulevesien hallinnassa tulee noudattaa Lahden hulevesiohjelmaa. Lahden kaupungin hulevesiohjelman (2011) mukaan hulevesien vaikutusten selvittämiseksi ja tarkoituksenmukaisen hallinnan järjestämiseksi on tarpeen laatia erillinen hulevesien hallintasuunnitelma. Sen teettää yleensä kaavoittaja asema- ja yleiskaavan yhteydessä. Suunnitelma tulee tehdä kaavoitusprosessin alkuvaiheessa, jotta sillä olisi kaavoitusta ohjaava vaikutus. Yleiskaavavaiheen hulevesisuunnitelmassa arvioidaan maankäytön

11 HAMELY/654/ /18 muutosten vaikutukset vesitaseeseen ja vesistökuormitukseen sekä määritetään hulevesien hallinnan periaatteet (muun muassa imeytys ja poisjohtaminen). Lisäksi suunnitellaan valuma- ja tulvareitit (luontaisten reittien ja painaumien hyödyntäminen) sekä selvitetään avointen ja luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien soveltumista alueelle ja tehdään niitä varten riittävät tilavaraukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on mainittu, että hulevesien ja tulvareittien selvitystarpeet on tunnistettu. Selostusluonnoksessa mainitaan, että vuonna 2030 ilmastonmuutokseen on sopeuduttu kartoittamalla tulva-alueet ja reitit ja huomioimalla ne rakentamisessa. Valuma-alueille on tehty hulevesien hallintasuunnitelmat yleiskaavan mittakaavassa. Pääosa hulevesistä käsitellään luonnonmukaisilla menetelmillä lähellä niiden syntypaikkaa imeyttäen tai viivyttäen. Hulevedet ovat osa kaupunkiluontoa ja esimerkiksi hulevesikosteikkoja, suodatus- ja imeytyspainanteita ja muita hulevesien hallintarakenteita. ELY-keskus kiinnittää huomiota tilanteeseen, jossa vuonna 2011 laaditun hulevesiohjelman mukaan yleiskaavavaiheen hulevesisuunnitelmassa arvioidaan maankäytön muutosten vaikutukset hulevesien hallinnan kannalta. Kaavaluonnosaineisto ei vielä tässä vaiheessa sisällä hulevesisuunnitelmaa. Kaupungin hulevesiohjelman mukainen hulevesien hallintasuunnitelma on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan keskeinen lähtötieto, joka tarkoituksenmukaisesti ohjaa yleiskaavoitusta, ja sen myötä edelleen asemakaavoitusta. Ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti lisääntyviin hulevesitulviin varautuminen edellyttää myös tulvareittien kartoittamista. Uudenmaan ELY-keskus suhtautuu kielteisesti tonttien hulevesien johtamiseen maantien sivuojiin. Tämä tulee huomioida hulevesien hallintasuunnitelmassa ja ottaa huomioon kaavan hulevesiä koskevissa yleismääräyksissä. Vesihuolto Yleiskaavan jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kunnan vastuulla olevan vesihuollon järjestäminen terveyden, ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Vesihuollon järjestämisen osalta tulee erityisesti ottaa huomioon YKR-taajamaalueilla sijaitsevat ja suunnitellut toiminnot. YKR-taajamassa on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueelle sijoittuvalla kiinteistöillä lähtökohtaisesti liittymisvelvollisuus vesihuoltoverkostoihin. Taajaman ulkopuolisella alueella on kiinteistöjen liittymisvelvollisuutta vesihuoltolaissa lievennetty. Mikäli kaavamerkinnät suunnittelualueella muuttuvat ja erityisesti, jos suunnitellun asumisen toteutuminen muuttuu merkittävästi, tulee myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ja vesihuoltoverkostojen toteutusajankohdat yhteen sovittaa toteutuneen ja suunnitellun yhdyskuntakehityksen kanssa.

12 HAMELY/654/ /18 Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty asumisen lisäämistä muun muassa YKR-taajaman ulkopuolelle sijoittuvalle Koiskala-Tiiranmäki alueelle. Alueella on ollut pitkään ongelmia kiinteistöjen talousvesikaivojen veden laadussa ja määrässä sekä jätevesien kiinteistökohtaisessa käsittelyssä. ELY-keskus katsoo, että ennen alueelle suunniteltua lisäasutuksen toteutumista, kunnan tulee päättää alueen vesihuollon järjestäminen asianmukaisesti joko vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoja laajentamalla tai kestävin kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Mikäli alueen vesihuolto on tarkoituksenmukaista järjestää kiinteistökohtaisesti, tulee varmistaa, että alueelta on saatavissa riittävästi laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja kiinteistöjen jätevesien käsittely voidaan hoitaa asianmukaisesti. Meluntorjunta Maaperän pilaantuneisuus Maa-ainesten ottoalueet Yleiskaavan esitystarkkuus huomioiden kaava-aineistossa olisi hyvä esittää liikenteen aiheuttamat melualueet. Uudenmaan ELY-keskus muistuttaa, että se ei vastaa uuden asutuksen tarvitsemasta melun ja tärinän torjunnan suunnittelusta eikä sen toteuttamisesta. Maankäytön muutosten tapahtuessa entisillä teollisen toiminnan alueilla, tulee varautua maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseen ja mahdolliseen puhdistamistarpeeseen. Rakentamisen laajentuessa keskustan radanvarteen sekä Sopenkorven alueelle, aikaisempien toimintojen aiheuttama maaperän pilaantuminen on tarpeen huomioida erityisesti asumisen sijoittumisessa näille alueille. Teivaan sataman matkailutoiminnoille osoitetulla ratapenkan alueella on aihetta epäillä maaperän pilaantumista. Niemen alueen entisellä teollisuusalueella, joka on yleiskaavassa osoitettu asumiselle sekä julkisille palveluille ja hallinnolle (T/A ja PY/T), on alueella tehtyjen aikaisempien pilaantuneisuusselvitysten perusteella syytä epäillä maaperän pilaantumista. Tämä on tarpeen huomioida toimintojen sijoittamisessa alueelle. Ruoriniemen asuinalueella aikaisemman teollisen toiminnan aiheuttama maaperän mahdollinen pilaantuminen on myös tarpeen huomioida asumisen sijoittamisessa. Varautuminen lisäselvityksiin ja mahdolliseen maaperän puhdistamistarpeeseen tulee ottaa jatkosuunnittelussa ja kaavamääräyksissä huomioon. Renkomäen ja Arolan maa-ainestenottoon osoitetuilla alueilla (eo) tulee harkita merkinnän uudelleen rajaamista niin, että ne osat alueista, joilla

13 HAMELY/654/ /18 maa-ainesten ottaminen on jo päättynyt ja alueet jälkihoidettu, rajataan merkinnän ulkopuolelle. Rälssin maa-ainesten vastaanottoaluetta (eo) on luonnoksessa laajennettu lännen suuntaan. Laajennus voi lisätä erityisesti toiminnasta aiheutuvia melu-, pöly-, tärinä-, pintavesi- ja maisemavaikutuksia nämä tulisi mahdollisesti huomioida myös kaavamääräyksessä. Tieverkko ja uudet aluevaraukset Maa-ainesten ottoalueita (eo) koskevaan kaavamääräykseen tulee harkita lisättäväksi maininta, että alueen maisemoinnissa tulee ottaa huomioon alueen tuleva maankäyttömuoto. Erityisen tärkeää tämä on alueilla, jotka on merkitty retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR). Lahden kaupungin läpi kulkevat elinkeinoelämän kuljetusten ja pitkämatkaisen liikenteen kannalta merkittävät valtatiet 4, 12 ja on tullut voimaan ns. pääväyläasetus, joka määrittää pääväylien palvelutason. Valtatiet 4 ja 12 ovat osa pääväyläverkkoa ja Lahden kaupungin alueella ne on luokiteltu palvelutasoluokkaan I. Valtatie 4 kuuluu lisäksi TEN-T-ydinverkkoon (Trans-European Transport Network: Core Network), jolta edellytetään kaikkein korkeinta palvelutasoa. TENT-T -verkko ja pääväyläasetus tulee ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa ja väyläkuvauksissa. Uusista aluevarauksista liikenteellisesti merkittäviä ovat erityisesti Pippo-Kujalan elinkeinoelämän alueet (T), jotka esitetään laajennettavaksi sekä Karistonportin alue, jonne esitetään vaihtoehtona kaupallisten palveluiden alueen (Pkm) ja asuinalueen (A) kaavamerkintöjen korvaamista kaksoismerkinnällä Pkm/T mahdollistamaan alueelle kaupallisten palveluiden lisäksi elinkeinoelämän alueita asumisen sijaan. Kouvolantien varren teollisuusalue on osoitettu elinkeinoelämän alueeksi (T) ja aluetta on esitetty laajennettavaksi myös rautatien ja valtatien 12 väliselle alueelle ja valtatien eteläpuolelle Lemuntien varteen. Alueen toteuttaminen edellyttää valtatien 12 Veljeskylän eritasoliittymän rakentamisen, tämä tulee huomioida myös alueen suunnitteluohjeessa. Muuttuvista aluevarauksista Rälssin alueen kehittämistä elinkeinoelämän alueena (T) ja sen edellyttämiä liittymäjärjestelyitä on tarkasteltu alueen vireillä olevan asemakaavoituksen yhteydessä. Samoin Villähteen asemanseudun maankäytön osoittamista nykyisestä laajasta työpaikka-alueesta (TP) enemmän asumispainotteiseksi sekä alueen liikenneverkkoa on tarkastelu kaavarunkotyössä. Näiden alueiden osalta Uudenmaan ELY-keskus on tuonut liikenteeseen liittyvät näkemyksensä erillisissä prosesseissa. Koiskala-Tiiranmäen kaavarunkosuunnitelman alustavissa suunnitelmissa on tarkasteltu asumisen lisäämistä alueelle sekä voimassa olevan kaavan Y-202

14 HAMELY/654/ /18 Tieliikenteen melu ja hulevesien hallinta mukaisen uuden kulkuyhteyden sijaintia ja tarvetta. Osana Koiskala- Tiiranmäen kaavarunkosuunnitelmaa on tarkoitus teettää erillinen liikenneselvitys, mitä ELY-keskus pitää hyvänä. ELY-keskus korostaa, että uusien, merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia tuottavien toimintojen sijoittamisen tulee perustua riittäviin liikenteellisiin selvityksiin. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat uuden tai merkittävästi muuttuvan maankäytön vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen sekä alueiden saavutettavuus eri kulkumuodoin. Tarpeen mukaan kaavassa tulee käyttää ajoitusmääräyksiä erityisesti paljon liikennettä tuottavien ja liikenneverkon parantamista edellyttävien maankäytön varausten suhteen. ELY-keskus esittää, että maanteitä koskevat merkinnät osoitetaan Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarjan Kaavamerkinnät - julkaisun mukaisilla yleiskaavamerkinnöillä, jolloin kartan luettavuus parantuisi, kun uudet tie/katuyhteydet osoitettaisiin punaruskealla värillä erotuksena olemassa olevista teistä ja kaduista. Tiestöä koskevista merkinnöistä ELY-keskus kiinnittää huomion Seestan eritasoliittymään / risteyssiltaan, joka on osoitettu muista eritasoliittymistä poikkeavalla merkinnällä. Merkintätapa tulee yhtenäistää Tieliikenteen melu käsitellään lausunnon kohdassa Meluntorjunta s.12 ja hulevesien johtaminen maantien sivuojiin kohdassa Hulevesien hallinta s.11. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman toimenpiteet Yleiskaavaluonnoksen selostuksena toimivan Lahden suunta työn liikkumista koskevat tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus pitää tärkeänä, että tavoitteille on asetettu seurattavia mittareita, esim. kulkutapaosuuksien kehitys. Tavoitteena on esimerkiksi, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus on yli 50 % vuonna 2030, kun se nyt on 40 %. Lahden keskusta-alueella tavoitteena on, että kestävien liikkumismuotojen osuus on selkeästi yli kaupungin keskiarvon eli yli 51 %. Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Lahden keskusta-alueella on potentiaalia merkittävästi suurempaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuteen, mutta se edellyttää voimakkaita toimia kestävien kulkutapojen suosimiseksi ja henkilöautoilun rajoittamiseksi keskusta-alueella. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmassa on esitetty monipuolisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen vaikuttavia toimia. Vaikka kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuudet saavuttaisivat

15 HAMELY/654/ /18 tavoitteensa, lähes puolet matkoista tehdään vuonna 2030 yhä henkilöautolla. Uudenmaan ELY-keskus esittää, että kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaan lisätään autojen yhteiskäytön (toimenpide 16) lisäksi myös muita vähäpäästöistä autoilua tukevia toimenpiteitä. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sähköautojen latauspisteverkosto, vähäpäästöisten ajoneuvojen suosiminen pysäköintipolitiikassa ja kaupungin omissa hankinnoissa. Uudenmaan ELY-keskus pitää erittäin kannatettavana, että kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmassa on esitetty toimenpiteenä (toimenpide 1) pyöräilyn tavoiteverkon suunnittelu, investointi ja toteutus. Työ on aloitettu pyöräilyn tavoiteverkon tarkistuksella ja suunnitteluohjeiden päivittämisellä. Osa pyöräilyn tavoiteverkosta sijoittuu maantieverkolle. Pyöräilyn tavoiteverkko on esitetty myös kaavakartalla. Hyviä esimerkkejä pyöräilyn pitkäjänteisestä edistämisestä ja olosuhteista voi hakea Oulun seudulta, jossa on laadittu pyöräilyn pääreittisuunnitelma vuonna 2017 ja oma pyöräilybrändi vuonna Oulun seudulla keskeisten pyöräteiden parantaminen on aloitettu laittamalla ensin kuntoon jalankulun ja pyöräilyn tienylityskohdat (ns. JKPP superylityskohdat). Tienylityskohtien laajempi parantaminen olisi hyvä lisätä pyöräilyn pääreitistön ensiapupakettiin (Toimenpide 4). Toimenpiteitä on tärkeää keskittää risteysalueille, koska siellä on eniten jalankulkijoita ja pyöräilijöitä (liikkuvien lisäksi myös odottavat), konfliktien riski on suurin ja toimenpiteiden näkyvyys ja vaikuttavuus ovat merkittäviä. Joukkoliikenteen runkolinjaston toteutus ja päivittäminen jatkossa (toimenpide 9) on keskeistä joukkoliikenteen palvelukyvyn parantamiseksi ja matkustajamäärätavoitteen saavuttamiseksi. Joukkoliikenteen suorat ja nopeat yhteydet edellyttävät reitteihin ja aikatauluihin kohdistuvien parannusten lisäksi myös infratoimia. Uudenmaan ELY-keskus esittää, että kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaan lisätään rahoitusta joukkoliikenteen infraan, esimerkiksi pysäkkien parantamiseen ja joukkoliikennekaistoihin. Pidempimatkaisen joukkoliikenteen toimintaedellytykset on turvattava ja sen yhteensovittamista paikallisliikenteeseen parannettava osana matkaketjua. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen yksityisautoiluun verrattuna edellyttää myös toimia, joilla rajoitetaan henkilöautoilua esimerkiksi osoittamalla katuosuuksia pelkästään joukkoliikenteelle sekä kävelylle ja pyöräilylle. Myös hinnoittelu on tehokas keino vaikuttaa eri kulkumuotojen käyttöön. Pysäköinnin toimenpiteissä voidaan kadunvarsipaikkojen vähentämisen lisäksi (toimenpide 17) kokeilla erilaisia maksuja ja aikarajoituksia pysäköinnin ohjaamiseksi haluttuihin aikoihin ja paikkoihin.

16 HAMELY/654/ /18 Selvitykset ja kaavan vaikutukset Maakuntakaavan tavoitteiden toteutuminen Lahden yleiskaavan tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen matkustajamäärät kaksinkertaisiksi vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä voidaan parantaa maankäytön keinoin keskittämällä joukkoliikenteen runkolinjat maankäytön painopisteeseen ja sijoittamalla uusi maankäyttö joukkoliikenteellä hyvin saavutettavaksi. Reittien tulee olla mahdollisimman suoria ja sujuvia, mieluiten nopeampia kuin vastaava yhteys autolla. ELY-keskus ehdottaa, että joukkoliikenteen runkolinjasto ja siihen liittyvä maankäytön tiivistämispotentiaali esitetään myös kaavakartalla tai karttaliitteenä. Uudenmaan ELY-keskus pitää erittäin hyvänä, että kestävän liikkumisen ohjelmassa on nostettu esiin liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttaminen (toimenpide 20) sekä siihen liittyvä aktiivinen ja jatkuva liikenneturvallisuusryhmän toiminta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä maakäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n nojalla tulee kaavaa laadittaessa tehdä kaavan tarkoitus ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen riittävät perus- ja vaikutusselvitykset, joiden tulee olla osallisten käytettävissä sellaisessa muodossa, että osalliset voivat lausua niistä mielipiteensä maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Selvityksiä, jotka eivät ole olleet vuorovaikutusmenettelyn kohteena, ei voida ottaa huomioon kaavoitusmenettelyn lainmukaisuutta arvioitaessa. Kaavaselostuksessa todetaan, että selvitys- ja lähtötiedot pidetään ajan tasalla maakunnallisessa selvitystietopankissa sekä kaupungin omassa paikkatietojärjestelmässä. Lähtökohta on hyvä ja kannatettava. Kuitenkin niin kauan, kuin paikkatietoaineisto ei ole julkista selvitystietoa, tulee selvitykset vähintään muuttuvan maankäytön ja tarvittaessa sen vaikutusalueen osalta sisällyttää julkisesti arvioitavissa olevaan kaava-aineistoon tai niiden tulee olla saatavilla kaupungin verkkosivuilla. Kaavaluonnokseen ei ole sisällytetty yleiskaava-alueiden nykytilakuvauksia, suunnittelumääräyksiä ja vaikutusten arviointia. Näin ollen luonnosvaiheen kaavaratkaisujen arviointi ja vaihtoehtojen vertailu jäävät vielä alustavaksi. ELY-keskus pystyy ottamaan kattavammin kantaa uusiin aluevarauksiin vasta ehdotusvaiheessa, kun vaikutusten arviointi on tehty. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 ) edellytetään mm., että yleiskaavaa laadittaessa tai muutettaessa otetaan huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 32 ). Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee vielä tarkastella joiltain osin maakuntakaavan ja

17 HAMELY/654/ /18 yleiskaavan suhdetta. Maakuntakaavassa esitettyjen tavoitteiden tulee toteutua myös yleiskaavassa. Yleiskaavassa voi olla tarkennuksia, siirtymiä tai poikkeamia suhteessa maakuntakaavaan, mikäli maakuntakaavan tavoite ei vaarannu. Kaavaselostuksesta ei tässä vaiheessa selviä perusteluita esim. Okeroisten ja Kariston uuden aseman merkitsemättä jättämiselle. Maakunnallisista tavoitteista kulttuuriympäristön osalta on lausuttu kohdassa Kulttuuriympäristö s. 9. Yleiskaavan sisältövaatimusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Lopuksi Yleiskaavatyölle asetetut tavoitteet ovat linjassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä tulee varmistetuksi, että kaavaratkaisu toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja täyttää MRL:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. ELY-keskus on lausuntoa laatiessaan tarkastellut yleiskaavaa ensisijaisesti nyt muutettavien alueiden ja Nastolan alueen osalta. Kokonaisuutena Lahden yleiskaavatyö antaa suuntaa kaupungin kestävälle kehitykselle. Vaikutusten arvioinnin valmistumisen myötä kaavaratkaisuihin ja niiden perusteluihin on mahdollista ottaa tarkemmin kantaa. Oleellista on, että kaava-aineisto antaa riittävät tiedot kaavan lähtökohdista ja vaikutuksista sekä kaavaratkaisun lähtötiedoista ja perusteluista. Jatkuvasti työstettävän, ns. rullaavan yleiskaavan haasteena vuorovaikutuksen näkökulmasta on lähtöaineistojen ja kaavaselostuksen pitäminen koko kaavan kattavana, saatavilla ja ajantasaisena koko kaavaprosessin aikana. ELY-keskus esittää harkittavaksi jatkossa, miten kokonaisuutena päivittyvän yleiskaavan ratkaisujen lähtökohdat, tietopohja ja perustelut olisivat myös osallisten tutustuttavissa jo kaavan valmisteluvaiheessa. Digikaavoituksen kehittyessä myös tiedonjaon mahdollisuudet tulevat lisääntymään. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet: hydrogeologi Petri Siiro, pohjavesiasiantuntija Tuomo Korhonen, ympäristöasiantuntija Kirsi Lehtinen, ylitarkastaja Esa Pynnönen, lakimies Jonna Lahdelma, johtava asiantuntija Olli Valo, vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, vesitalousasiantuntija Jussi Leino, johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola, maankäytön asiantuntija Anna-Kaisa Ahtiainen, ylitarkastaja Riikka Aaltonen. Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Esittelijä alueidenkäytön asiantuntija Annu Tulonen, ratkaisija ylitarkastaja Kirsti Nieminen. Hyväksymismerkinnät ovat lausunnon lopussa.

18 HAMELY/654/ /18 TIEDOKSI Päijät-Hämeen liitto, aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Lahden museot, tutkija Riitta Niskanen

19 Tämä asiakirja HAMELY/654/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument HAMELY/654/2019 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tulonen Annu :04 Ratkaisija Nieminen Kirsti :05