Viite: ESAVI/4485/2017, Etelä-Suomen aluehallintoviraston selityspyyntö

Transkriptio

1 Viite: ESAVI/4485/2017, Etelä-Suomen aluehallintoviraston selityspyyntö POHJAVEDEN OTTAMINEN HÄMEENKANKAAN POHJAVEDENOTTAMOSTA HÄ- MEENKANGAS-NIINISALON POHJAVESIALUEELLA, KANKAANPÄÄ SELITYS 1 SELITYSPYYNTÖ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on varannut Kankaanpään kaupungille (hakija) tilaisuuden antaa selityksen seuraavista Natura-arvioinnista annettujen lausuntojen johdosta: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön lausunto ( VARELY/1594/2017) Metsähallituksen Luontopalveluiden lausunto ( /2019/ ) Esa ja Kirsi Leppäsen lausunto ( ) Tämän selityksen laatimiseen ovat osallistuneet Kankaanpään kaupungin teknisen keskuksen johtajan Marja Vaajasaaren lisäksi seuraavat Ramboll Finland Oy:n asiantuntijat: FM ympäristöekologi Jussi Mäkinen FM biologi Heli Lehvola OTM, kiinteistö- ja ympäristölakimies Tomi Rinne ryhmäpäällikkö, pohjavesi, FM hydrogeologi Jaana Mäki-Torkko Hakijan selitys lausunnossa esiin nostettuihin asioihin on tässä dokumentissa esitetty tavallisella tekstillä ja lainaukset lausunnoista kursiivilla. 2 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN LUONNONSUOJELUYKSIKÖN LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö esittää, että lupa voidaan myöntää siten, että pohjaveden pumppauksen vaikutusta Kuninkaanlähteeseen ja sen laskuojaan sekä lähdettä ympäröivän alueen tihkupintoihin seurataan vedenoton aikana pohjavesiputkista säännöllisesti. Vedenotto tulee keskeyttää tai sitä tulee vähentää, mikäli vedenpinnat laskevat koepumppaustuloksia enemmän. Vuosien 2015 ja 2018 maastokartoitusten perusteella Kuninkaanlähteen alueella ovat edustettuina luontotyypit 3260 Pikkujoet ja purot, 9050 Lehdot sekä 7160 Lähteet ja lähdesuot (0,4 ha, edustavuus D). Luontotyypit ovat priorisoimattomia. Pohjavedenotto voi vaikuttaa laaditun Natura-arvioinnin perusteella vain luontotyyppeihin 7160 Lähteet ja lähdesuot ja 3260 Pikkujoet ja purot.

2 Luontotyyppiin 7160 sisältyvät lähteikköluontotyyppeinä avolähteet, tihkupinnat, lähdenorot ja lähdepurot sekä niihin liittyvä kasvillisuus. Luontotyyppi on kuvioitu ohjeen mukaisesti erikseen ja sen pinta-ala on 0,4 ha Kuninkaanlähteen alueella. Vedenotto ei vaikuta suojeltuihin lajeihin tällä alueella tai muualla, mikä on yksi merkittävä heikentymistä vastaan puhuva seikka. Vedenoton ei arvioitu vaikuttavan myöskään tyypilliseen lähdelajistoon 1. Voimakkaasti muutettuna Kuninkaanlähteen edustavuus on luokiteltu ei merkittäväksi (D), vaikka luontotyypin edustavuus Hämeenkankaan Natura-alueella on kokonaisuudessaan Kuninkaanlähteestä riippumatta erinomainen (A). 2 Alueiden arviointi on tullut tehdä luonnontieteellisin perustein, mutta lausunnossa kiistetään näitä perusteita. Tämä asianmukainen Natura-arviointi on kuitenkin tehty luonnontieteellisin perustein. Edustavuus ilmentää komission ohjeiden mukaan sitä, kuinka tyypillisenä luontotyyppi alueella on. Jos alueen edustavuus kyseessä olevan luontotyypin suhteen on D, alueella ei ilmoiteta muita valintaperusteita, joita ovat suhteellinen pinta-ala, luonnontila (rakenne, toiminta, ennallistamismahdollisuudet) ja yleisarviointi, tälle luontotyypille. Vaikutukset luontotyypin edustavuuteen eivät ole merkittäviä Hämeenkankaalla eivätkä ylipäätään. Voimakkaasti muutetun Kuninkaanlähteen ennallistamismahdollisuuksia ei selvitetä, koska sillä ei ole merkitystä Natura-alueen tai laajemman mittakaavan luontoarvojen suojelulle. Suurempikaan vedenotto ei näiden luokitusten perusteella voi merkittävästi heikentää Kuninkaanlähteen osalta niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Hämeenkankaan alue FI on sisällytetty (SAC) Natura verkostoon. Kuivan kauden tai koepumppauksia vastaavat pinnantasorajoitukset Kuninkaanlähteeseen eivät ole tarpeen. Kuninkaanlähteen laskupuro on laaditussa Natura-arvioinnissa luokiteltu kuuluvaksi luontotyyppiin 3260 Pikkujoet ja purot, koska sen lajisto ei puolla puron sisällyttämistä Lähteet ja lähdesuot -luontotyyppiin. Mahdollisen virtaamamuutoksen vaikutus luontotyyppiin arvioitiin ei-merkittäväksi, suuruudeltaan enintään kohtalaiseksi. ELY-keskuksen lausunnon mukaan laadittu Natura-arviointi on riittävä. Arvioinnin perusteella mahdollisen vedenpinnan laskun tai virtausnopeuden hidastumisen ei arvioida vaikuttavan luontotyypin edustavuutta ilmentävään kasvilajistoon. Muutoksista huolimatta laskupuron edustavuus säilyy jatkossakin vähintään tasolla merkittävä, joten luontotyypin pinta-alaan Natura-alueella ei tapahdu muutoksia. Tämän perusteella laskupuron osalta ei ole tarpeen asettaa pinnankorkeusrajoituksia, jotka olisi sidottu koepumppauksen aikaisiin pinnankorkeuksiin. Lisäksi pohjaveden pinnakorkeuksissa tapahtuu luonnontilaista vaihtelua, joka riippuu mm. vuodenajasta ja sademääristä, joten lupamääräyksenä ei tule esittää ainakaan mitään absoluuttista lukuarvoa. 1 Suomessa mm. pyörörutavesiäinen, purolitukka, kevätlinnunsilmä, hetehorsma, pohjanhorsma, lehtopalsami, hetekaali, lähdetähtimö, pohjantähtimö ja -horsma, purosuikerosammal, hetehiirensammal, purolähdesammal, särmälähdesammal, poimulehväsammal, hetevarstasammal, lähdesara, lähdesirvikäs, lähdekorri, lähdelehväsammal. 2 A: erinomainen edustavuus, B: hyvä edustavuus, C: merkittävä edustavuus, D: ei merkittävä edustavuus.

3 Hakija tulee toimittamaan erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. 3 METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUIDEN LAUSUNTO Metsähallituksen näkemyksen mukaan arvion johtopäätös Vedenottohankkeella on arvioinnin perusteella enintään kohtalainen heikentävä vaikutus Hämeenkankaan Naturaalueella luontodirektiivin liitteen 1 luontotyyppiin Pikkujoet ja purot, mikä johtuu puron virtaaman vähentymisestä. on oikeansuuntainen heikentävän vaikutuksen suhteen, mutta koska vedenottomäärä on suuri ja koska se osuu suurin piirtein kokonaisuudessaan Kuninkaanlähteen ulosvirtaamaan, joka pienenee raportissakin todetun viidenneksen, se on merkittävä uhkatekijä puron ominaispiirteille. Näin ollen arvioin sana enintään tulisi vaihtaa sanaan vähintään. Käytettäessä termiä enintään kohtalainen on haluttu korostaa sitä, että arvioinnin laatijan näkemyksen mukaan heikennys ei ole merkittävä, vaan vaikutus jää sen alapuolelle. Kuninkaanlähteen lasku-uoman kohdissa, joissa puron penkere laskee luiskamaisesti puroon, saattaa puron rantakasvillisuus levittäytyä veden laskun seurauksena laskevan vesipinnan mukaisesti. Lisäksi voimakkaimmin virtaavissa kohdissa virtaus hidastuu. Virtauksen hidastuminen ko. vedenottomäärällä ja vähäinen rantakasvillisuuden levittäytyminen eivät riitä siihen, että puron ominaispiirteet merkittävästi heikentyisivät, sillä luontotyypin Pikkujoet ja purot pinta-ala ei sanottavasti muutu eikä hankkeella ole vaikutusta puron pituuteen. Puron edustavuutta ilmentävään kasvilajistoon ei kohdistu vaikutusta. Koska puron virtaama on suuri, ei hankkeesta arvioida aiheutuvan vaikutuksia myöskään puron viileään pienilmastoon. Tästä johtuen termi enintään on oikeasuuntaisempi kuvaamaan tapahtuvia vaikutuksia. Metsähallituksen näkemyksen mukaan arvion luvussa 7.7 yhteisvaikutukset on arvioitu virheellisesti. Kuten luvussa 3.1 viitataan LSL 66, yhteisvaikutukset koskevat koko Natura2000-aluetta, mutta luvussa 7.7 viitataan vain hankkeisiin, jotka osuvat suoraan Kuninkaanlähteen alueelle. Muualla arvioinnissa todetaan, että koko Natura2000-alueella vedenottoa on ainakin viidellä lähteellä ja näin alueen lähdeluontotyyppiä heikennetään käytännössä lähes kaikkialla, missä lähdeluontotyyppiä Natura-alueella esiintyy. Lisäksi Metsähallituksen näkemyksen mukaan arvion yhteenveto antaa väärän kuvan hankkeen vaikutuksista. Kokonaisuutta tarkastellen Hämeenkankaan pohjavedenottohanke ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella Hämeenkangas on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Yhteenvedossa tulisi huomioida, että vedenottohankkeella on vähintään kohtalainen merkittävä vaikutus Hämeenkankaan Natura-alueella luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiin Pikkujoet ja purot. lisäksi yhteisvaikutukset koko Natura-alueen lähdeluontotyyppiin (niillä tapahtuvan vedenoton aiheuttamat vaikutukset) tulisi arvioida.

4 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaan laadittu Natura-arviointi on riittävä vaikutusten arvioimiseksi. Laaditun Natura-arvioinnin perusteella Hämeenkankaan pohjavedenottohankkeen vaikutusalueelle ei sijoitu sellaisia tiedossa olevia hankkeita tai suunnitelmia, jotka voisivat voimistaa Hämeenkankaan pohjavedenottohankkeesta Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Tältä osin yhteisvaikutusten arviointia voi pitää asianmukaisesti suoritettuna ja arvioinnissa esitettyä yhteisvaikutusten rajaamista oikeana. 4 ESA JA KIRSI LEPPÄSEN LAUSUNTO Esa ja Kirsi Leppänen toteavat lausunnossaan, että Natura-arvioinnissa ei ole huomioitu vedenoton vaikutuksia Vihteljärven tilaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan ( VARELY/45/2018) pyytänyt hakijaa täydentämään hakemusta arviolla hankkeen vaikutuksesta Kuninkaanlähteenojan ja Vihteljärven tilaan, jotta voidaan arvioida hankkeen vaikutus vesienhoidon tavoitteiden toteutumisen osalta. ELY-keskuksen mukaan Kuninkaanlähteenojaa kuormittaa kalanviljelylaitos, mikä on näkynyt veden laadussa laitoksen alapuolella, ja vaikutus korostuu etenkin alivirtaamakausina. Vihteljärven tilaan vaikuttaa merkittävästi myös muualta kuin Kuninkaanlähteenojasta tuleva hajakuormitus. Hakija on vastannut ELY-keskuksen lausuntoon seuraavasti: Kuninkaanlähteenojan vedenlaatu on Polar Fish Oy:n kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailun (Koponen 2018) perusteella pääosin hyvä laitoksen yläpuolisella tarkkailupisteellä. Vesi oli kirkasta, väritöntä, vähähumuksista ja vähäelektrolyyttistä. Fosforipitoisuus oli µg/l. Kalanviljelylaitoksen vaikutus oli selvästi nähtävissä alapuolisella tarkkailupisteellä. Fosforipitoisuus oli noussut erittäin reheville vesille ominaiselle tasolle (51-89 µg/l). Veden hygieenisessä laadussa ei havaittu merkittävää eroa laitoksen ylä- ja alapuolella. Pohjavedenotto vähentää hyvälaatuisen veden virtaamaa Kuninkaanlähteenojassa. Kalanviljelylaitoksen yläpuolella virtaaman vähentyminen ei heikennä veden laatua. Puron yläjuoksulle ei vedenlaatutulosten perusteella kohdistu sellaista kuormitusta, jonka osuus pohjavedenoton seurauksena kasvaisi, eikä puron vedenlaadun oleellinen heikkeneminen pohjaveden vähentyessä siten ole todennäköistä. Kalanviljelylaitoksen alapuolella vedenlaadussa saattaa tapahtua pohjavedenotosta seuraavan hyvälaatuisen veden virtaaman vähentymisestä johtuen lievää heikkenemistä, kun kalanviljelylaitoksen vaikutuksen osuus Kuninkaanlähteenojassa kasvaa. Kokonaisuudessaan pohjavedenotolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta puron vedenlaatuun. Kuten hakija on jo aikaisemmin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausuntoon toimittamassaan vastineessa toden-

5 nut, Kuninkaanlähteenojan vedenoton (2000 m 3 /vrk) osuus Vihteljärveen tulevasta valunnasta on karkeasti noin 0,9 % laskettuna Vihteljärven valuma-alueen pinta-alan (107 km 2 ) ja lähimmän sadehavaintopaikan (Jämijärvi, etäisyys 15 km Kankaanpäästä) vuosisadannan (763 mm/m 2 ) perusteella. Jos mukaan otetaan myös Lounais-Suomen keskimääräisen vuosihaihdunnan (450 mm) vaikutus, nousee vedenoton osuus noin 2,2 %:iin Vihteljärven valunnasta. Vedenoton osuus Vihteljärveen tulevasta vesimäärästä on laskentatavasta riippumatta hyvin pieni, eikä virtaamamuutoksen vaikutusta Vihteljärven vedenlaatuun voida erottaa muusta luontaisesta vaihtelusta. Vihteljärvi on kemialliselta laadultaan erittäin rehevä, ajoittain jopa ylirehevä (kok.p µg/l [Herttatietokanta]). Järvessä esiintyy leväkukintoja ja happitilanne on ajoittain huono. Hyvälaatuisen pohjaveden osuuden hyvin pieni väheneminen ei muuttaisi Vihteljärven laatuluokitusta, jos sellainen olisi tehty. Vihteljärveä ei ole luokiteltu vedenlaadun tai ekologisen luokan mukaisesti Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelmassa vuosille (Kipinä-Salokannel). Järvestä laskeva Sampasjoki sen sijaan on luokiteltu tyydyttäväksi ekologiselta tilaltaan. Espoossa 2. huhtikuuta 2019 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Laati Tomi Rinne Jaana Mäki-Torkko kiinteistö- ja ympäristölakimies ryhmäpäällikkö, pohjavesi OTM FM Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy