Kankaanpään kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan ja veden johtamisluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kankaanpää

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 278/2011/4 Dnro ESAVI/724/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kankaanpään kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan ja veden johtamisluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kankaanpää Polar Fish Oy Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Polar Fish Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Voimassa oleva lupa Kalankasvatus tapahtuu maalla olevissa altaissa Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylässä. Laitoksella tarvittava vesi johdetaan Mänkiäisenlammesta ja jätevedet johdetaan laitoksen puhdistamon kautta Kuninkaanlähteenojaan. Kalojen lisäkasvu on enintään noin kg vuodessa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 24/2005/3 myöntänyt Saaristomeren Kala Oy:lle ympäristöluvan kalanviljelylaitoksen toimintaan, jonka tarkoituksena on kalanpoikasten kasvattaminen altaissa Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylässä sekä vesilain mukaisen luvan kalankasvatuksessa tarvittavan veden ottamiseen Mänkiäisenlammen luusuasta ja vedenottoa varten tarpeellisten rakenteiden pitämiseen vesistössä. Päätöksen mukaan laitoksen toiminnasta aiheutuva fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 60 kg ja typpipäästö enintään 750 kg vuodessa. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 06/0082/2 pääosin pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen. Tarkkailua koskevasta lupamääräyksestä 11) on poistettu ympäristölupaviraston tekemä täydennys hakijan esittämään tarkkailuohjelmaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan oli viimeistään toimitettava ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Saaristomeren Kala Oy on fuusioitunut Heimon Kala Oy:öön. Heimon Kala Oy on tehdyllä kauppakirjalla myynyt kyseessä olevan kalanviljelylaitoksen ja liiketoiminnan hakijalle. 2 Oikeus alueeseen Alueen kaava Hakija omistaa laitoksen toimintaa varten tarvittavan kiinteistön Ollila RN:o 2:355. Laitos sijaitsee kiinteistöllä, joka osayleiskaavassa on merkitty kuuluvaksi ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden ja varastoinnin alueeseen (TY). Alue on tarkoitettu teollisuuden ja varastoinnin rakennuksille, jotka eivät aiheuta ilman pilaantumista, yli 50 db:n melua teollisuusalueen ulkopuolella tai muuta siihen verrattavaa häiriötä ympäristölle. Kiinteistö sekä jätevesien purku-uomana toimiva Kuninkaanlähteenoja rajoittuvat pientaloja maatalousalueisiin (A1 ja MU). Ympäristön tila Vesistö Laitos sijaitsee Kuninkaanlähteestä alkavan Kuninkaanlähteenojan varrella Mänkiäisenlammen alapuolella. Mänkiäisenlammen jälkeen Kuninkaanlähteenoja laskee noin 200 metriä kalanviljelylaitoksen alapuolella sijaitsevaan Roskalampeen ja edelleen noin 2 km:n matkan Vihteljärven pohjoisosaan. Roskalammen alapuolella Kuninkaanlähteenojaan yhtyy Pansianoja. Kuninkaanlähteenojan keskiyli-, keski- ja keskialivirtaamat kalanviljelylaitoksen yläpuolella ovat: MHQ = 250 l/s, MQ = 170 l/s ja MNQ = 120 l/s. Kuninkaanlähteenojan vesi on pääasiassa pohjavettä. Vihteljärven rannat ovat matalia ja vesikasvillisuus runsasta. Järven tilavuudeksi on arvioitu m 3. Järven keskisyvyys on noin 1 m. Kuormitus Veden laatu Vihteljärveä kuormittaa kalanviljelylaitoksen lisäksi hajakuormitus. Kuninkaankaanlähteenojan vedenlaatu on laitoksen yläpuolella hyvälaatuista, sillä vesi on kirkasta, väritöntä, vähäelektrolyyttistä, vähähumuksista ja vähäravinteista. Kalanviljelylaitoksen alapuolella vedenlaatu on heikentynyt lähes kaikkien tutkittujen muuttujien osalta. Vuosina veden fosforipitoisuus oli μg/l ja typpipitoisuus μg/l. Myös veden hygieeninen laatu on heikentynyt laitoksen alapuolella. Roskalammen alapuolella Kuninkaanlähteenojan vesi on ollut pääosin parempilaatuista kuin heti kalankasvatuslaitoksen alapuolella. Vihteljärven vesi on peruslaadultaan selvästi humussävytteistä ja sameaa. Järvi on erittäin rehevä ja järvessä todetaan kesäisin yleensä runsaasti levää. Veden yleislaatu vaihtelee tyydyttävästä rehevään. Ravinnetasossa on todettavissa pitkällä aikavälillä lievä nouseva suuntaus, vaikka pitoisuu-

3 det ovat vaihdelleet voimakkaasti. Korkeasta rehevyystasosta ja melko runsaasta humuksen määrästä johtuen hapen kuluminen on Vihteljärvessä voimakasta. Järvi on avonaisuudestaan ja mataluudestaan johtuen alttiina tuulen sekoittavalle vaikutukselle, mikä helpottaa kesäajan happitilannetta. 3 Alueen käyttö Nykyinen toiminta Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Vuosina laitos on ollut poikaslaitos. Vuonna 2009 laitoksella on kasvatettu kirjolohta. Laitos on vuonna 2009 ollut toiminnassa asti ja vuonna 2010 heinäkuun jälkeen. Vuosina laitoksen toiminta ja päästöt ovat ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella olleet seuraavat: Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet ja toiminta Vuosi Keskimäär. Kasvatusmäärä kg/a Rehumäärä kg/a Rehun fosfori kg/a Rehun typpi kg/a Päästö, fosfori kg/a Päästö, typpi kg/a Rehukerroin 0,87 0,82 0,82 1,11 1,02 0,93* Ominaispäästö, P g/kg 1,5 1,4 1,5 2,9 7,2 2,9 Ominaispäästö, N g/kg * painotettu keskiarvo Kalat kasvatetaan rakennusten sisällä olevissa altaissa. Altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 900 m 2 ja tilavuus m 3. Laitoksella tarvittava vesi enintään 100 l/s tai m 3 /d johdetaan Mänkiäisenlammesta. Laitos on muutettu kiertovesitykseen perustuvaksi tuotantolaitokseksi, jossa voidaan kasvattaa pienemmällä vesimäärällä ympärivuotisesti kalaa. Kasvatus tapahtuu siten, että starttihallissa tuotetaan poikasia jatkokasvatettaviksi kasvatushallissa. Starttihalliin on asennettu kiertävän veden käsittelylaitteisto, jonka ansiosta hallin vaihdettava virtaama voi pienimmillään olla noin 45 m 3 /d. Kasvatushallissa on kaksi erillistä kasvatusosastoa, jotka myös on varustettu kiertoveden käsittelylaitteistoilla. Pienen vesimäärän ansiosta vesi voidaan taloudellisella tavalla lämmittää sopivaksi myös kylmänä vuodenaikana. Tuotanto Laitoksella kasvatetaan kuhaa ja muita lämmintä vettä suosivia lajeja sekä mahdollisesti nieriää. Kalaa on tarkoitus kasvattaa siten, että sen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetään yhteensä noin kg/a kuivarehua, joka sisältää fosforia noin 720 kg/a ja typpeä noin kg/a. Rehun fosforipitoisuus on 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %.

4 Laitoksella käytetään tietokoneohjattua automaattiruokintaa, jota täydennetään käsin ruokinnalla. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Laitoksen jätevedet käsitellään laitoksen puhdistamolla, jossa jätevedet puhdistetaan kemiallisesti ja biologisesti. Puhdistamo koostuu poistettavan veden vastaanottoaltaasta, johon lasketaan myös altaiden puhdistusvedet. Puhdistamolaitteet käsittävät saostusjärjestelmän fosforin ja kiintoaineen käsittelyä varten sekä nauhasuodattimen lietteen keräämistä varten. Nauhasuodattimella kerätty liete sijoitetaan lietesäiliöön, josta se muutaman kerran vuodessa toimitetaan hyötykäyttöön. Typen poisto tehdään biologisesti hapettoman biologisen prosessin avulla. Menetelmän yksityiskohdat selvitetään, kun laitos saadaan käyntiin ja voidaan hakea taloudellisinta sekä prosessin kannalta tarkoituksenmukaisinta vaihtoehtoa. Puhdistamosta vesi johdetaan Kuninkaanlähteenojaan laitoksen alueella. Kuormitus fosforin suhteen ilman puhdistamoa kiertovesilaitoksella (lietteenpoistolla) on arvioitu olevan noin 2,5 g/kalakilo x kg = 175 kg P/a. Vastaavasti typen osalta noin 28 g/kalakilo x = kg N/a. Kalankasvatuksen ravinnepäästöt vesistöön jätevesien käsittelyn jälkeen ovat enintään noin 60 kg fosforia ja noin 750 kg typpeä vuodessa. 4 Jätehuolto Kalojen verestyksestä tulevat verivedet käsitellään laitoksen puhdistamolla. Kuolleiden kalojen määrä on noin kg vuodessa. Kuolleet kalat hapotetaan ja kompostoidaan. Rehusäkit ja sekajätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Ongelmajätteitä ei synny. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Laitoksen vaikutukset ovat vuosina tehdyn tarkkailun tulosten perusteella näkyneet Kuninkaanlähteenojassa laitoksen alapuolella veden lievänä samentumisena sekä veden elektrolyyttipitoisuuden ja kiintoainepitoisuuden kasvuna. Muutokset vedenlaadussa ovat näiden muuttujien osalta kuitenkin jääneet vähäisiksi. Selvimmin kalankasvatuksen vaikutukset ovat näkyneet ravinnetason kohoamisena. Vihteljärven osalta vedenlaatutulosten perusteella on vaikea eritellä kalankasvatuksen vaikutuksia hajakuormituksen vaikutuksista. Laskennallisesti kalankasvatuksella voidaan sanoa olevan etenkin keskialivirtaamalla selvä vaikutus Vihteljärven pitoisuuksiin. Toiminnasta ei aiheudu aikaisempaa enemmän vaikutuksia vesistöön, koska uudella laitteistolla saavutetaan fosforin suhteen hyvä puhdistustulos täydennettynä tehokkaalla kiintoaineksen talteenotolla. Vaikka typen määrä lisääntyisi, sen ei arvioida vaikuttavan vesistöön, koska typpi ei yleensä ole minimiravinne sisävesistöissä. Laitokselle tehtyjen muutostöiden yhteydessä asennettujen poistoveden puhdistuslaitteen avulla laitokselta poistuva vesi on aiempaa vähemmän kuormittavaa.

5 5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Veden virtaamamittaus on toteutettu mittaamalla tulovesi linjakohtaisesti ja poistovesi v-aukkomittauksella. Kuormitustarkkailu on ehdotettu pidettäväksi muutoin samana kuin aikaisemmin, mutta koska laitoksen kalamassa vaihtelee vuoden aikana vähemmän kuin ennen, kuormitusnäyte on ehdotettu otettavaksi aiemman viiden kerran sijaan kolme kertaa vuodessa. Vesinäyte kerätään viikon kokoomanäytteenä. Näytteenoton yhteydessä vesinäyte pakastetaan kerran päivässä. Näytteestä määritetään kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, ph, sameus, sähkönjohtavuus, koliformiset bakteerit ja enterokokit. Vesistötarkkailu on ehdotettu toteutettavaksi kuten ennenkin. Näytteet otetaan heinäkuussa Kuninkaanlähteenojasta laitoksen yläpuolelta ja kahdelta havaintopaikalta laitoksen alapuolelta. Lisäksi näytteet otetaan heinäkuussa Vihteljärvestä. Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kankaanpään kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) on todennut, että kalankasvatuksen kuormitusvaikutus on näkynyt sekä fosfori- että typpipitoisuuden moninkertaistumisena laitoksen alapuolella, mutta sen lisäksi pitoisuudet ovat kasvaneet huomattavasti pitkällä aikavälillä. Vesistön rehevöitymisen kannalta fosfori on ongelmallisempi ja laitoksen vaikutus ilmeneekin merkittävimmin juuri fosforipitoisuuden kasvuna vesistössä. Kalankasvatuslaitoksen vaikutus näkyy vesistössä lisäksi etenkin bakteerimäärien lisääntymisenä mutta myös kiintoainepitoisuuden, sameuden ja sähkönjohtavuuden kasvuna. Roskalammen kohdalla kalankasvatuksen vaikutus on heikentynyt laimenemisen takia, mutta keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on silti ollut vuosina µg/l ja kokonaistypen 298 µg/l. Roskalammen alapuolella Pansianoja tuo hajakuormitusta Kuninkaanlähteenojaan.

6 6 Veden fosfori- ja typpipitoisuudet Kuninkaanlähteenojassa viiden vuoden keskiarvoina laitoksen ylä- ja alapuolella: Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Laitoksen yläpuoli Laitoksen alapuoli Kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Laitoksen yläpuoli Laitoksen alapuoli ELY-keskus on katsonut, että kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituksen pitää vähentyä laitoksen uuden vesienkäsittelyn myötä. Tuotantomäärän liian suuri kasvu ei mahdollista Kuninkaanojan huonontuneen vedenlaadun paranemista laitoksen alapuolella. Vaikka Vihteljärveen päätyy hajakuormitusta enemmän kuin kalankasvattamon kuormitusta, pohjavesistä johtuva hyvä veden laatu vesireitin latvalla on osin menetetty kalankasvattamon tähänastisen ravinnekuormituksen vesistövaikutusten takia. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella, ja se kuuluu Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Lassilanjoen osa-alueeseen. Vesienhoidon tavoitteena on toteuttaa Lassilanjoen valuma-alueella monipuolisesti maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen vesiensuojelutoimenpiteitä. Toimenpideohjelmassa fosforikuormituksen vähennystavoite on % ja typpikuormituksen 5 10 %. Hyvä ekologinen tila on arvioitu saavutettavan Vihteljärven alapuolella olevissa virallisesti luokitelluissa vesimuodostumissa Sampasjoessa ja Susikoskessa vuoteen 2021 mennessä. Käytännössä kuormitusta tulee vähentää eri keinoin vesireitin latvoilta asti, jotta vesien tila paranee hyväksi. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 esitetään kalankasvatuksen vesiensuojelun lisätoimenpiteitä siten, että kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Sama todetaan Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia on tarkkailtu vain kerran kesässä ja purkuvesistön tilan kehityksen arviointi perustuu siten vain kerran vuodessa tehtyihin analyyseihin. Tulosten perusteella laitos nostaa Kuninkaanlähteenojan ravinnearvot moninkertaiseksi laitoksen alapuolella, ja veden laatu heikkenee muidenkin muuttujien, etenkin bakteerien osalta. Ravinnepitoisuudet ovat myös nousseet jatkuvasti pitkällä aikavälillä laitoksen alapuolella. Valunnoista johtuvat virtaamavaihtelut aiheuttavat myös vaihtelua veden ainepitoisuuksiin. Edellä esitetyin perustein kerran kesässä tehtävä vesistötarkkailu on riittämätön. Kuninkaanlähteenojan kolmesta pisteestä tulisi ottaa näytteet kolme kertaa kasvatuskauden aikana. Vihtel-

7 järven osalta riittää yksi tarkkailukerta, koska hajakuormitus vaikuttaa järven tilaan enemmän kuin Kuninkaanlähteenojan tilaan, eikä kalankasvatuksen vaikutus ole yhtä selkeästi eriteltävissä. Toiminnanharjoittaja on esittänyt kuormitustarkkailun harventamista aikaisemmasta. Koska suunnitelman mukaan tuotanto kasvaa, tarkkailun harventaminen ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ole perusteltua. ELY-keskuksen kannanottona on ollut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa kalaa noin kg vuodessa. Laitokselle saa johtaa vettä enintään m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Fosfori- ja typpikuormitusta tulisi pienentää nykyisestä. Luvan saaja tulee velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot, toimittamaan ELY-keskukselle vuosittain edellistä vuotta koskeva yhteenveto ja liittämään siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista, vaadittaessa antamaan muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista myös ELY-keskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, toimittamaan tarkkailujen tulokset ELY-keskukselle sekä tarpeellisilta osin Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot myös asianosaisten nähtäväksi. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa sallii. Lupamääräysten tarkistamiseksi on uusi hakemus jätettävä 10 vuoden kuluttua siitä, kun vireillä olevan lupahakemuksen johdosta annettu päätös on lainvoimainen. 7 Selitys Hakija ei ole ollut huomautettavaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta. Hakija on todennut, että laitos on uudistettu nykytekniikkaa hyödyntäen kiertovesitykseen perustuvaksi laitokseksi ja varustettu puhdistamolla, jolla saadaan talteen fosforia tehokkaasti. Typen osalta toimintaa seurataan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman, Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylässä sijaitsevaa kalankasvatuslaitosta koskevan ympäristölupaviraston päätöksen nro 24/2005/3 lupamääräykset. Tarkistamisen jälkeen lupamääräykset ovat seuraavat:

8 8 Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt Jätehuolto 1) Laitokselle saadaan johtaa vettä Mänkiäisenlammesta enintään m 3 /d. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. 2) Luvan saajan on pidettävä vedenottoon ja kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa niin, ettei toiminnasta aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Laitoksen jätevedet on käsiteltävä hakemuksen liitteessä 6 esitetyllä tavalla tai muulla menetelmällä, jolla saavutetaan vähintään vastaava puhdistusteho. 4) Laitokselta vesistöön johdettava fosforipäästö saa olla enintään 60 kg ja typpipäästö enintään 750 kg vuodessa. Laitoksen ominaispäästö vesistöön ei saa ylittää 4,0 g fosforia eikä 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Laitoksen päästöt lasketaan mittaamalla tulevan ja lähtevän veden määrä ja laatu. Ominaispäästöarvot lasketaan jakamalla päästöt kalojen vuotuisella lisäkasvumäärällä. 5) Nauhasuodattimeen ja rumpusiivilään kertyvä liete on poistettava mahdollisimman tehokkaasti. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön pilaantumista. 6) Rehua ei saa yliannostella. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 9) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksella käytettävä rehu ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 10) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen

9 säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 11) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 12) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 13) Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 14) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuslaitoksen aiheuttamia päästöjä hakemuksen liitteessä 6.8 esitetyllä tavalla. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen päästöjen suuruus. 15) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - laitokseen johdetun veden määrästä - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - kalojen lisäkasvusta - lietteen poiston määristä ja käsittelystä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista, - laitoksella tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. 9

10 Lupamääräysten tarkistaminen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 16) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia vesistön tilaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ehdotukseen on sisällytettävä esitys Kuninkaanlähteenojan tarkkailun tekemiseksi vähintään kolme kertaa vuodessa. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 17) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Luvan saajan on viimeistään jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. 10

11 11 Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylässä Kuninkaanlähteenojan varrella Mänkiäisenlammen alapuolella. Laitoksen jätevedet johdetaan laitoksen yhteydessä olevan puhdistamon kautta Kuninkaanlähteenojaan, joka laskee laitoksen alapuolella sijaitsevaan Roskalampeen ja edelleen Vihteljärven pohjoisosaan. Vesienhoitosuunnitelman huomioon ottaminen Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella tehdyissä tarkkailuissa on todettu, että laitoksen vaikutus on näkynyt sekä fosfori- että typpipitoisuuden moninkertaistumisena laitoksen alapuolella. Lisäksi pitoisuudet ovat kasvaneet myös pitkällä aikavälillä. Laitoksen vaikutus on näkynyt vesistössä myös bakteerimäärien lisääntymisenä sekä kiintoainepitoisuuden, sameuden ja sähkönjohtavuuden kasvuna. Laitoksen alapuolella olevan Vihteljärven vesi on rehevää ja järvessä on kesäisin ollut runsaasti levää. Veden yleislaatu vaihtelee tyydyttävästä rehevään. Ravinnetasossa on todettavissa pitkällä aikavälillä lievä nouseva suuntaus. Korkeasta rehevyystasosta ja melko runsaasta humuksen määrästä johtuen hapen kuluminen on Vihteljärvessä voimakasta. Kalankasvatuksen vaikutuksia Vihteljärven ravinnetasoon on vedenlaatutulosten perusteella vaikea eritellä hajakuormituksen vaikutuksista johtuen. Aluehallintovirasto katsoo, että kalankasvatuslaitoksen päästömäärät voivat olla hakemuksen mukaiset. Laitokselta saa vesistöön johtaa enintään 60 kg fosforia ja enintään 750 kg typpeä vuodessa. Lietteenpoisto- ja jätevesien käsittelyjärjestelmä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukainen. Laitoksen enimmäispäästöt, 60 kg fosforia ja 750 kg typpeä vuodessa, ovat samat kuin aiemmassa päätöksessä. Vuosina fosforipäästö on ollut 50 kg vuodessa ja typpipäästö 640 kg vuodessa. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella, ja se kuuluu Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Lassilanjoen osa-alueeseen. Vesienhoidon tavoitteena on toteuttaa Lassilanjoen valuma-alueella monipuolisesti maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen vesiensuojelutoimenpiteitä. Toimenpideohjelmassa fosforikuormituksen vähennystavoite on % ja typpikuormituksen 5 10 %. Hyvä ekologi-

12 nen tila on arvioitu saavutettavan Vihteljärven alapuolella olevissa virallisesti luokitelluissa vesimuodostumissa Sampasjoessa ja Susikoskessa vuoteen 2021 mennessä. Käytännössä kuormitusta tulee vähentää eri keinoin vesireitin latvoilta asti, jotta vesien tila paranee hyväksi. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon vesienhoitosuunnitelman tavoitteet mitoittaessaan laitoksen päästöjä. Aluehallintovirasto katsoo, että kalankasvatuksen päästöt eivät ole esteenä Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiselle, kun otetaan huomioon Vihteljärveen kohdistuva kokonaiskuormitus. 12 Tarkkailu Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lupamääräykset hoitopäiväkirjasta, tarkkailusta ja raportoinnista ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi sekä valvontaa varten. Luvan saajaa ei ole määrätty suorittamaan kalataloudellista tarkkailua. Lupamääräysten tarkistaminen Kalankasvatuslaitoksen vaikutusta vesistöön on tarkkailtava valvontaviranomaisen eli Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Lupamääräyksessä 16) on määrätty, että hakijan ehdotukseen tarkkailuohjelmaksi on sisällytettävä esitys tarkkailun tekemiseen vähintään kolme kertaa vuodessa Kuninkaanlähteenojassa, koska tarkkailutulosten perusteella laitos on nostanut Kuninkaanlähteenojan ravinnearvot moninkertaiseksi laitoksen alapuolella ja ravinnepitoisuudet ovat myös nousseet pitkällä aikavälillä. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. Kyseessä on toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Kankaanpään kalankasvatuslaitos on käytössä oleva laitos eikä hakemukseen sisälly toiminnan kuormitusta lisäävää muutosta. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, tarkistettu tai poistettu siten, että ne kokonaisuudessaan vastaavat nykyään kalankasvatustoiminnalle myönnettyjen lupapäätösten määräyksiä. Tähän päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman luvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa. Lupamääräykset korvaavat kokonaisuudessaan päätöksen nro 24/2005/3 lupaehdot. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

13 Luvan haltija on velvoitettu jättämään aluehallintovirastolle hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi, jotta laitoksen päästöjen vaikutukset vesistössä sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä voidaan ottaa huomioon lupamääräyksissä. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 43, 45, 46, 52, 55 ja 56. MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan esityksen päästötarkkailuksi, koska hakijan esitys tarkkailuohjelmaksi on riittävä laitoksen päästöjen selvittämiseksi ottaen huomioon, että laitokselta tulevat päästöt eivät merkittävästi kasva. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksessa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. 13 KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on kalankasvatuslaitos, jossa kalan lisäkasvu on kg/a. Asetuksen taulukon mukaan lupamääräyksen tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Polar Fish Oy Jäljennös päätöksestä Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

14 14 Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kankaanpään kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Hannu Kokko Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Hannu Kokko (puheenjohtaja) ja sivutoiminen ympäristöneuvos Nina Engberg. Asian on esitellyt ympäristölakimies Nina Engberg. NE/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.