Pohjaveden ottomäärän muuttaminen Ojalan vedenottamosta Palokankaan pohjavesialueelta, Honkajoki. kuukausikeskiarvona laskettuna.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 14/2019 Dnro ESAVI/2513/2018 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pohjaveden ottomäärän muuttaminen Ojalan vedenottamosta Palokankaan pohjavesialueelta, Honkajoki HAKIJA Honkajoen kunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO Honkajoen kunta on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjavedenottomäärän lisäämiseksi Ojalan vedenottamosta siten, että ottamosta voidaan ottaa pohjavettä 800 m3/d vuosikeskiarvona laskettuna, kuitenkin enintään m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 55/1983 B antanut Honkajoen kunnalle luvan Ojalan pohjavedenottamon rakentamiseen ja veden ottamiseen siitä 500 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 47/1977 B antanut Honkajoen kunnalle oikeuden pohjaveden ottamiseen Hongon pohjavedenottamolta 500 m3/d vuosikeskiarvona laskettuna. Kaavoitustilanne ja suojelualueet Ojalan pohjavedenottamon alueella on voimassa Honkajoen kunnan hyväksymä oikeusvaikutteinen Karvianjokilaakson osayleiskaava, jossa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 2 (15) vedenottamon alue on merkitty kaavamerkinnällä ET. Kaavassa vedenottamo sijaitsee lisäksi pohjavesialueella sekä arvokkaalla harjualueella. Osittain Palokankaan pohjavesialueella ja lähimmillään noin 150 m:n etäisyydellä vedenottamosta sijaitsee Natura-alue Karvianjoen kosket (FI ). Alueella ei ole muita suojeltavia kohteita. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen sijaintipaikka Ojalan pohjavedenottamo sijaitsee Honkajoen kunnan Hongon kylässä Honkajoen kunnan omistamalla kiinteistöllä Vesimonttu. Muualla kuin kyseisellä kiinteistöllä sijaitsevien havaintoputkien ja putkistojen sijoittelusta on sovittu erikseen maanomistajien kanssa. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Honkajoen kunnassa oli vuoden 2016 alussa asukasta. Kunnan vedentarve on hakijan mukaan tyydytetty Hongon ja Ojalan vedenottamoiden avulla ja lisäksi on ostettu vettä viime vuosina Kankaanpään kunnalta vuositasolla keskimäärin 180 m3/d. Hongon vedenottamolta vuosina otettujen vesimäärien vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet välillä m3/d. Poikkeustilanteita varten kuntien välille on rakennettu yhdysvesijohto, jota on käytetty vedensiirrossa. Honkajoen kunta on toimittanut ainoastaan häiriötilanteissa yhdelle vesiosuuskunnalle kunnan verkostosta vettä. Viimeisen 20 vuoden aikana vesiosuuskunnalle on toimitettu yhden kerran niin sanottua kriisivettä noin 120 m3/d. Honkajoen kunta varautuu tulevaisuudessa toimittamaan vettä poikkeustilanteissa oman vedenottotarpeensa lisäksi myös Honkajoen kunnan vesijohtoverkkoon yhteydessä oleville lähikunnille tehtävien veden toimitussopimusten mukaisesti. Tästä syystä hakija pyytää vedenottomäärän lisäämisen lisäksi aluehallintovirastoa lisäämään vedenottolupaan lupaehdon, joka mahdollistaa tällaisen toiminnan. Muihin vedenottoluvan ehtoihin ei haeta muutosta. Hakijan mukaan Honkajoen kunnan vesijohtoverkostoon liittyvien suhteellisen osuuden ennustetaan kasvavan vuoden 2011 tilanteesta (84 %) vuoteen 2020 (91 %). Vuonna 2035 osuuden ennustetaan olevan 99 %. Vedentarpeen ennustetaan kasvavan nykyisestä m3/d vuoteen 2020 mennessä m3/d suuruiseksi. Honkajoen vesilaitoksen toiminta-alueelle on suunnitteilla lisää runsaasti talousvettä käyttävää teollisuutta. Valtakunnallisesti merkittävän Honkajoki Oy:n destruktiolaitoksen vedensaannin turvaaminen on keskeinen tavoite Honkajoen kunnan vesihuoltolaitokselle. Vedenhankinnan nykytilanteen ongelmallisuutta lisää hakijan mukaan Hongon vedenottamon arvioitua pienempi antoisuus. Honkajoen kunnan vedenhankinnan ongelmana on ollut nykyistä vedenottamokapasiteettia suurempi vedentarve. Laskuttamattoman veden määrä on ollut alhainen eli noin 3 %.

3 3 (15) Hakijan arvion mukaan hanke on välttämätön Honkajoen kunnan vedenhankinnalle ja tarpeellinen sen turvaamiseksi poikkeustilanteissa. Erityisesti valtakunnallisesti tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarpeen vuoksi lupamuutos on välttämätön Honkajoen kunnan vesilaitokselle. Pohjavesialue Ojalan vedenottamo sijaitsee Palokankaan I luokan tärkeällä pohjavesialueella (nro ). Hakemuksen mukaan pohjavesialueella muodostuu pohjavettä noin m3 vuorokaudessa. Palokankaan pohjaveden muodostumisalueella pohjavesi virtaa etelään kohti Ojalan ottamoa ja Palokankaan itäpuolisella alueella kohti itää, purkautuen Karvianjokeen. Pohjavesitutkimukset Ojalan vedenottamon kohdalla suoritettiin lyhytaikainen koepumppaus Koepumppauksen tuotto oli keskimäärin m3/d. Lyhytaikaiseen koepumppaukseen perustuen on arvioitu, että Ojalan ottamolta saataisiin hyvälaatuista pohjavettä kuivinakin aikoina m3 vuorokaudessa. Vedenottamon käytön aikana on ottamolta jouduttu ottamaan ajoittain vettä noin 750 m3 vuorokaudessa. Tämän perusteella on hakijan mukaan päätelty, että ottamon antoisuus on suurempi kuin luvanmukainen määrä 500 m3 vuorokaudessa. Vedenottamoalueelle on rakennettu toinen siiviläputkikaivo. Honkajoen kunnan toimeksiannosta Suomen Pohjavesitekniikka Oy suoritti ottamon kaivoista koepumppauksen Koepumppaus aloitettiin keskimäärin m3/d suuruisella virtaamalla. Virtaaman lasku alemmaksi aloitettiin , jonka jälkeen virtaama oli keskimäärin 700 m3/d aikavälillä Tämän jälkeen virtaama laskettiin keskimäärin tasolle 300 m3/d. Ojalan ottamolta otettiin 177 vuorokauden mittaisen koepumppauksen aikana pohjavettä keskimäärin 880 m3/d. Koepumppauksen aikana vedenottamon läheisyydessä olevassa havaintoputkessa HP20146 pohjaveden pinnankorkeuden lasku oli suurimmillaan 1,81 m. Ottamon kaivossa pohjaveden pinta laski alimmillaan korkeudelle +95,71 m , kun virtaama oli pitkään ollut suurimmillaan. Tämän jälkeen vedenpinta palautui koepumppauksen lopussa korkeudelle +96,96 m. Pinnankorkeus kääntyi nousuun elokuussa 2015, kun kaivojen virtaamaa pienennettiin. Sadanta oli alueella keväällä ja kesällä normaalia suurempaa. Syksyllä, koepumppauksen virtaaman laskun jälkeen, oli poikkeuksellisen kuivaa. Koepumppauksen aikana ei ollut pakkasta. Koepumppauksen perusteella alueella on suhteellisen pieni pohjavesivarasto, joka reagoi herkästi sääolosuhteisiin. Myös Karvianjoella on merkittävä vaikutus pohjaveden pinnankorkeuksiin esimerkiksi kevättulvien aikana. Johtuen pienestä pohjavesivarastosta ja siitä johtuvista suurista kausittaisista vaihteluista, rantaimeytymisen riski Karvianjoesta on huomattava ja siten suurien, yli m3/d, vedenottomäärien pitkäaikainen pumppaaminen vedenottamolta ei ole mahdollista.

4 4 (15) Vaikutukset Natura 2000-alueeseen Karvianjoen kosket (FI ) mahdollisesti vedenoton aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat hakijan mukaan Karvianjoen virtaaman muutoksien kautta Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyyppiin, jota joen pääuoma edustaa. Pääuomasta on löydetty uhanalaista jokihelmisimpukkaa myös joen alajuoksulta päin. Muita Natura-alueen luontotyyppejä ei hakijan mukaan ole edustettuna vedenottamon lähellä, eikä niihin kohdistu vaikutuksia. Palokankaan pohjavesien purkupaikan ja Vatajankosken mittausaseman välillä Karvianjokeen laskee ojia, joiden yhteisvirtaama on vähäinen. Sen perusteella voidaan päätellä, että Vatajankosken mittausasemalta (valumaalue noin 998 km2) saatavat mittaustulokset ovat riittävän tarkkoja hakemuksen mukaisen vedenoton vaikutusten arviointiin vedenottamon alapuolella sijaitsevan Natura alueen osalta. Hakijan mukaan vedenottamon vaikutusalueella ei sijaitse muita vedenottamoita tai yksittäisiä talousvesikaivoja, joihin lisääntyvä vedenotto vaikuttaisi. Vedenottamon vaikutuspiirissä ei hakijan mukaan myöskään ole lähteitä tai muita vesilain tarkoittamia pienvesistöjä, joihin vedenotto voisi vaikuttaa. Tutkimusten mukaan vedenoton vaikutusalue rajoittuu Palokankaan eteläpuoliselle alueelle, lähinnä vedenottamon lähialueelle. Veden määrän ja laadun suhteen hankkeella ei ole haitallista vaikutusta alueen luonnontilaan. Karvianjoen Vatajankosken mittausasemalla mitattujen virtaamien perusteella vuosien alivirtaamat on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Keskialivirtaama (MNQ) edellä mainitulla aikavälillä oli 1,82 m3/s ( m3/d). Kun vedenottamon virtaamaa lisätään hakemuksen mukaisesti 300 m3/d, on lupahakemuksen mukaisen kokonaisvedenoton vaikutus hakijan mukaan Karvianjoen virtaamaan siten korkeintaan 0,5 % keskialivirtaamasta. Vedenotolla ei näin ollen ole vähäistä suurempaa vaikutusta Karvianjokeen eikä Natura alueeseen alivirtaamakausina. Taulukko 1. Karvianjoen alivirtaamat (NQ) vuosina Vatajankoskella. Vatajankoski NQ (m3/s) , , , , , , , ,29

5 5 (15) Hakijan mukaan luonnonolojen säilymisen kannalta vaikuttavin tekijä on minimialivirtaama. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti hakija on tarkastellut hakemuksen mukaisen vedenoton vaikutuksia minimialivirtaamaan. Vuosien minimialivirtaama Vatajankoskella on ollut vuonna ,66 m3/s eli noin m3 vuorokaudessa. Lupahakemuksen mukaisen kokonaisvedenoton (800 m3/d) vaikutus minimialivirtaamaan on siten korkeintaan 1,4 %. Kokonaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että tarkastelun kaltaista minimialivirtaamaa esiintyy vain yksittäisinä päivinä useiden vuosien tarkastelujaksolla. Lähialueen jokihelmisimpukkakannan tärkein elinalue, Rakennuskoski, sijaitsee Ojalan vedenottamon kohdalta yli 10 km:n etäisyydellä Karvianjoen yläjuoksuun päin, eikä hankkeella ole siten vaikutusta siihen. Hakijan mukaan vedenottamolta alajuoksun suuntaan löydettyihin jokihelmisimpukan elinalueisiin vaikutukset ovat alivirtaamakausina erittäin pienet. Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan puhdistuksen jälkeen Karvianjokeen, minkä vuoksi valtaosa Karvianjoesta poistuneesta vedenottomäärästä palautuu takaisin Karvianjokeen. Vaikutukset Karvianjoen alajuoksulle koskevat ainoastaan hyvälaatuisen pohjaveden poistumista virtaamasta, mutta koska pohjaveden osuus kokonaisvirtaamasta jopa alivirtaamakausina on erittäin pieni, vaikutukset ovat suunnitelman mukaan merkityksettömät. Karvianjoen valuma-alueella sijaitsevien pohjavedenottamoiden Siniharju (3 000 m3/d) sekä Kantinkangas ja Kauraharju (4 500 m3/d) yhteisvaikutukset Karvianjoen virtaamaan Ojalan vedenottamon kohdalla ovat yhteensä 5,3 % vuosien keskialivirtaamasta (MNQ), kun laskentaan käytetään koko lupamäärien mukaista vedenottoa. Yhteisvaikutukset ovat siten suhteellisen vähäiset jopa alivirtaamakausina, eivätkä siten vaaranna Natura-alueen suojeluarvoja. Hakijan mukaan hakemuksen mukaisen hankkeen vuoksi ei näin ollen tarvita uutta Natura-tarveharkintaa eikä Natura-arviointia. Karvianjoen valuma-alueella pohjavettä on viime vuosina otettu myös Pohjankankaan vedenottamosta sekä Nummikangas A -pohjavesialueelta yhteensä noin m3/d. Vedenottotoiminnan tarkkailu Mahdollisten, myöhemmin ilmenevien vahinkojen ehkäisemiseksi, toiminnanharjoittaja suorittaa vedenottotoiminnan vaikutusten tarkkailua. Tarkkailun tulosten perusteella voidaan ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin mahdollisten vahinkojen ehkäisemiseksi. Tarkkailussa seurataan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti pohjavedenpinnan vaihteluita sekä vedenoton vaikutuksia siihen. Lisäksi seurataan vedenoton määrää ja pohjaveden laatua sekä sen mahdollisia muutoksia. Vedenoton vaikutusten tarkkailun havaintopaikkoina pidetään alueelle sijoitettuja tarkkailuputkia ja vedenottamon kaivoja. Tarkkailu suoritetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Pumpatun veden määrän seuranta perustuu virtausmittaukseen, jonka tiedot tallentuvat sähköiseen tietokantaan. Seurantatiedot tallennetaan ja raportoidaan tarkkailun yhteydessä.

6 6 (15) Hankkeen hyödyt ja menetykset Hakijan mukaan hanke on välttämätön Honkajoen kunnan vedenhankinnalle ja tarpeellinen veden saannin turvaamiseksi poikkeustilanteissa. Lisäksi muutoksen tärkeyttä korostaa valtakunnallisesti tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Hankkeen vaikutusalueella ei ole muuta vedenhankintaa, jota hanke voisi haitata. Suoritettujen tutkimusten mukaan toiminnasta ei aiheudu vähäistä suurempaa vaikutusta ympäristön tilaan, jolloin ei muodostu korvattavia vahinkoja vesistölle tai sen virkistyskäytölle. Suunnitellulla vedenotolla ei ole luontaista vaihtelua suurempaa merkitystä alueen vesistöjen vedenkorkeuteen tai vesistön tilaan. Hankkeella ei ole sellaista haittavaikutusta ympäristöön, mikä aiheuttaisi ympäristön tilaan ja luonnonolosuhteisiin havaittavia muutoksia tai loukkaisi minkään kolmannen osapuolen oikeuksia. Hakijan mukaan hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa haittaa ja vahinkoa sekä muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Hakemuksen mukainen hanke ei aiheuta haittaa asutukselle, elinkeino-oloille tai muulle vedenotolle. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Honkajoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemusasiakirjat on julkaistu osoitteessa Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Honkajoen kunnalta sekä Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että pohjavesialueen pohjavesivarasto on ilmeisesti suhteellisen pieni ja pohjavesipinnat reagoivat Karvianjoen pinnankorkeuteen, mikä lisää rantaimeytymisen riskiä. Pumppausteholla m 3 /d pohjavesipinnat laskivat alkuvuoden suhteellisen runsaista sateista huolimatta. Koepumppauksen alkuun ajoittuneet

7 7 (15) kevättulvat nostivat vedenpintoja koko pohjavesialueella yli metrin, mikä selittänee pinnankorkeuden selvää laskua kevättulvien mentyä ohi. Kaivossa ja lähimmissä havaintoputkissa pinnanlasku näyttäisi tasaantuneen ennen pumppaustehon laskua. Kun pumppausteho laski tasoon 700 m3/d, pohjavesipinnat kääntyivät nousuun koko pohjavesialueella, vaikka sadannat elo lokakuussa olivat keskimääräistä pienemmät. Virtauskuvien perusteella pohjavesi virtaa alueella lännen kallioselänteiltä itään ja purkautuu Karvianjokeen. Koepumppauksella ei ollut merkittävää vaikutusta pohjaveden virtaussuuntiin. Tehdyn koepumppauksen perusteella vedenlaatu ennen pumppausta ja sen aikana pysyivät hyvänä. Suunniteltu vedenoton lisäys Ojalan vedenottamosta on melko pieni Karvianjokeen vaikuttavan pohjavedenoton kokonaismäärään verrattuna. Vesistön tilan kannalta alivirtaamakausi on kriittisin. Pitkien kuivien jaksojen aikoina vähäinen alivirtaama voi olla haitallinen vesiluonnon kannalta. Vedenottamo sijaitsee 150 m:n päässä Karvianjoen kosket -Natura alueesta (FI ). Koepumppausraportin mukaan on arvioitavissa, että koepumppauksen vaikutus jäi sääolosuhteiden aiheuttamaa pinnankorkeuden muutosta merkittävästi pienemmäksi. Luonnonsuojeluyksikkö katsoo, että vedenottohanke ei edellytä luonnonsuojelulain 65 mukaista Naturaarviointia. Vesienhoidon näkökulmasta lupahakemuksessa esitetty vedenoton lisäys ei vaikuta vesistön ekologisen tilan mittareihin olennaisesti. Mikäli Karvianjoen virtaamien seuranta kuitenkin osoittaa, että vaikutuksia on ennakoitua enemmän, vedenottolupien vesimääriä tulisi jatkossa tarkastella alueellisena kokonaisuutena. Yhteisvaikutuksissa tulisi tällöin ottaa huomioon myös määräaikaiset, vesimääriltään suuremmat vedenottoluvat. ELY-keskus on katsonut, että hakijan esittämä vedenottoluvan muutos määrään 800 m3/d on perusteltu eikä aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristössä. Vedenoton vaikutusalueella ei selvitysten mukaan ole muita vedenottamoita tai yksityisiä talousvesikaivoja. Hakijan tulee tarkkailla veden ottamisen vaikutuksia pohjavesioloihin. Vedenotto on mitoitettava niin, ettei Karvianjoesta pääse imeytymään vettä pohjavesimuodostumaan. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Honkajoen kunnalle ei ensisijaisesti tulisi myöntää lupaa pohjaveden ottomäärän kasvattamiseen Ojalan vedenottamosta. Palokankaan pohjavesialueelta Karvianjokeen purkautuvat hyvälaatuiset pohjavedet ovat tärkeitä etenkin joen taimen- ja jokihelmisimpukkakannoille, ja pohjaveden purkautumisen vähentyminen heikentäisi siten etenkin näiden lajien elinolosuhteita. Taimenen esiintyminen Karvianjoen vesistössä riippuu suurelta osin juuri pohjaveden purkautumisesta. Vedenotosta aiheutuva joen virtaaman pieneneminen ei lisäksi yksinään anna kattavaa kuvaa vedenoton haitallisista vaikutuksista, sillä se vähentää juuri jokeen purkautuvaa hyvälaatuista ja viileää pohjavettä, jolloin joen vedenlaatu heikkenee ja vesi lämpenee jossain määrin varsinkin kesän

8 8 (15) alivirtaamakausina. Taimen tarvitsee hyvälaatuista ja viileää vettä, ja riittävän vahva taimenkanta on edellytys jokihelmisimpukan esiintymiselle. Valuma-alueella tapahtuva pohjavedenotto vähentää merkittävästi pohjaveden purkautumista Karvianjokeen ja sen sivuhaaroihin, ja sen kokonaisvaikutus vesistön tilaan voidaan katsoa olevan merkittävän haitallinen. Vaikka Ojalan pohjavedenoton vaikutus Karvianjoen virtaamaan arvioidaan lupahakemuksessa vähäiseksi, korkeintaan 0,5 % keskialivirtaamasta, on vedenoton vaikutus joen virtaamaan varsinkin kuivina kesinä tätä selvästi suurempi. Hakemuksen mukaan alivirtaama Vatajankoskella on vuosina ollut pienimmillään 0,66 m 3 /s, minkä perusteella hakemuksen mukainen vedenotto vastaisi enimmillään noin 1,8 % joen virtaamasta, kun vettä otetaan hakemuksen mukainen kuukausikeskiarvon enimmäismäärä m 3 /d. Koska lisäksi hakemuksessa esitetty virtaama-aineisto koskee ainoastaan kahdeksan vuoden ajanjaksoa ja virtaamaolosuhteiden voidaan odottaa äärevöityvän ilmastonmuutoksen seurauksena, saattaa tulevaisuudessa minimialivirtaama olla ajoittain selvästi pienempi kuin 0,66 m 3 /s. Pohjavedenotosta voidaan arvioida aiheutuvan merkittävää vesieliöstön elinolosuhteiden heikentymistä Karvianjoen vesistössä. Pohjois-Satakunnan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan alueella on yhteensä 44 pohjavedenottamoa, joista on lupa ottaa vettä yhteensä noin m 3 /d, ja alueella on lisäksi useita pieniä osuuskuntien ja vesiyhtymien ottamoita, joiden käyttö ei ole luvanvaraista. Ottamoista pumpattiin vettä vuonna 2008 yhteensä noin m 3 /d. Hakemuksessa mainitaan, että valtaosa Karvianjoen vedenotolla vähentyneestä vedestä palautuu takaisin Karvianjokeen Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon kautta. Kalatalousviranomainen huomauttaa, että hakemuksessa ei ole esitetty arviota palautuvan veden määrästä. Vedenlaatu muun muassa taimenen elinolosuhteiden kannalta heikkenee tällöin huomattavasti ja jätevedet aiheuttavat puhdistettuinakin vesistön tilan heikkenemistä. Mikäli lupa hakemuksen mukaiseen pohjaveden ottomäärän muuttamiseen siitä muun muassa Karvianjoen kalakannoille aiheutuvista haitallisista vaikutuksista huolimatta myönnetään, katsoo kalatalousviranomainen, että hakijan tulee maksaa euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi vedenotosta kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvien haittojen kompensoimiseen. Hakijan tulee myös tarkkailla vedenoton kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hakijan tulee tällöin ensisijaisesti liittyä Karvianjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan. Kalatalousviranomainen katsoo lisäksi tarpeelliseksi huomauttaa, että vettä kuluttavien ihmistoimintojen alueellisessa sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon vedensaantimahdollisuudet, eikä lisätä vedenkulutusta alueilla, joilla siitä aiheutuu merkittävää haittaa vesieliöstölle.

9 9 (15) HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon hakijalla ei ole huomautettavaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen osalta hakija vastaa seuraavaa. lausunnon Karvianjoen virtaama Hakemuksen mukaisen Ojalan vedenottamon alapuolella sijaitsee Vatajankosken voimalaitos, jonka toiminnasta johtuen virtaama on ollut vuoden 1990 jälkeen vain yksittäisinä vuorokausina alle 0,6 m3/s (n m3/d) (SYKE, hydrologiset tilastot). Tarkastelussa ei tulisi ottaa huomioon yksittäisten, voimalaitoksen toiminnan tai mittauksen aiheuttamaa vaikutusta vaan siinä tulisi käyttää pitkien kuivien jaksojen minimialivirtaamia, jotka ovat Vatajankoskella olleet 0,6 0,9 m3/s. Vuoden 2018 poikkeuksellisen kuivan kesän aikana virtaama Vatajankoskella oli pienimmillään ,74 m3/s. Tämän perusteella alivirtaamatarkastelua voidaan pitää riittävänä hakemuksen mukaisen vedenoton vaikutusten arvioinnissa. Lupahakemuksessa haetaan korkeintaan 500 m3/d suuruista vedenoton määrän lisäystä nykyiseen vedenottoon nähden. Lausunnossa on virheellisesti tarkasteltu m3/d suuruisen vedenoton osuutta Karvianjoen virtaamista. Nykyisin vedenottamolta otetaan lupamäärän mukainen vesimäärä, joten vesimäärä ei lisäänny kuin enintään 500 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Lausunnon antajan arviot vedenoton vaikutuksista Karvianjoen virtaamiin ovat siten noin kaksinkertaiset nykytilanteeseen nähden. Lupahakemuksessa on kyse nykyiseen tilanteeseen nähden vähäisestä ja vaikutuksiltaan merkityksettömästä muutoksesta Karvianjoen tilaan. Vesieliöstön elinolosuhteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä ESAVI/88/04.09/2011, joka koskee Lakeuden Vesi Oy:n Karvianjoen valuma-alueella sijaitsevia hankkeita (lupamäärä m3/d), on todettu muun ohella seuraavaa: Kalojen elinolosuhteiden kannalta hankkeen vaikutukset Karvianjoen alivirtaamiin Vahokosken yläpuolisella jokiosuudella ovat merkittävimmät. sekä Vedenotosta voi aiheutua haitallisia vaikutuksia Riihiluomassa ja Karvianjoen pääuomassa Vahokosken yläpuolella. Edellä mainitun lupakäsittelyn perusteella edes m3/d suuruisen vedenoton ei ole katsottu vaikuttavan merkittävästi Vahokosken alapuoliseen vesistöön, johon laskee useita puroja, jotka tuovat jokeen pinta- ja pohjavettä. Nyt kyseessä olevan hakemuksen mukainen vedenotto vähentää virtaamaa ainoastaan Vahokosken alapuolisessa vesistössä.

10 10 (15) Korkein hallinto-oikeus toteaa edellä mainittua asiaa koskevassa lainvoimaisessa päätöksessään taltio nro 1711/2017 seuraavaa: Kuten edellä jo Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta on todettu, on vedenotolla vaikutusta Karvianjoen virtaamaan ja sitä kautta myös vedenlaatuun. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Vahokosken yläpuoliseen osaan jokea. Karvianjoen virtaamien kannalta myös joen säännöstelykäytännöillä on toisaalta keskeinen merkitys. Karvianjoen purotaimenkannan liikkuvuuden ja lisääntymismahdollisuuksien turvaamisen kannalta vedenoton arvioidut vaikutukset purojen virtaamiin ovat vähäiset ja vaikutukset joen virtaamaan edellä mainittujen säännöstelykäytäntöjen merkitys huomioon ottaen myös varsin vähäiset. Ennalta arvioiden pohjavedenoton ei siten voida katsoa vaarantavan Karvianjoen yläosan hyvän ekologisen tilan saavuttamista vuoteen 2021 mennessä. Hakija katsoo, että lupahakemuksen mukaisen vedenoton vaikutukset olisivat teoreettisesti mahdollisia vain vedenottamon alapuolisessa vesistössä, kuten edellä on todettu. Edellä esitettyjen ratkaisujen ja tehtyjen tutkimusten perusteella hakemuksen mukainen vedenotto ei aiheuta haitallisia vaikutuksia Karvianjoen kalakannoille eikä siten kalatalousmaksua tule määrätä maksettavaksi. Tällöin myöskään kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu ei ole perusteltavissa vedenoton alapuolisessa Karvianjoen vesistössä. Yhteenveto Hakija on todennut, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunto on perusteiltaan virheellinen ja hakemuksen mukainen vedenottolupa tulee myöntää. Ottaen huomioon hakemuksen mukaisen vedenoton määrän, ovat sen aiheuttamat vaikutukset Karvianjoen kala- ja rapukannoille merkityksettömät. Hakijalle esitetty kalatalousmaksu ja kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu ovat siten perusteettomia. Hakija uudistaa asiassa aiemmin lausumansa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden antamaa päätöstä nro 55/1983 B ja myöntää Honkajoen kunnalle luvan ottaa pohjavettä Honkajoen kunnassa sijaitsevalla kiinteistöllä Vesimonttu ( ) olevasta Ojalan vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 800 m3/d käytettäväksi Honkajoen kunnan ja lähikuntien alueilla talousvetenä ja muissa yleisissä käyttökohteissa. Kalatalouteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 4. Muilta osin pohjaveden ottomäärän lisäämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä.

11 11 (15) Tässä päätöksessä annetut lupamääräykset korvaavat Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 55/1983 B lupamääräykset kokonaisuudessaan päätöksen saatua lainvoiman. Lupamääräykset 1) Pohjavettä saa ottaa Ojalan vedenottamosta enintään 800 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenotto on kuitenkin mitoitettava lupamääräyksen 3 mukaisen tarkkailun perusteella siten, ettei kuivimpinakaan aikoina ottamon antoisuutta ylitetä, että ottamolle Karvianjoesta imeytyvä vesimäärä on mahdollisimman pieni ja ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokautisista vesimääristä on pidettävä kirjaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Vedenoton vaikutuksia on tarkkailtava alueen pohjavesioloihin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vedenoton kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu voidaan toteuttaa liittymällä Karvianjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan. Vedenoton vaikutuksista alueen pohjavesioloihin on tehtävä Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ehdotus tarkennetuksi tarkkailusuunnitelmaksi. Kalataloudellisesta tarkkailusta on tehtävä ehdotus kalatalousviranomaiselle. Ehdotukset on tehtävä hyvissä ajoin ennen vedenoton lisäämistä. Tarkkailutulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulosten toimittamisen yksityiskohdista on sovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 4) Luvan haltijan on maksettava vuosittain 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vedenotosta kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvien haittojen kompensoimiseen. 5) Mikäli vedenotosta on seurauksena, että vedensaanti alueen talousvesikaivoista estyy tai huomattavasti vaikeutuu, on luvan saajan korvaukseen oikeutetun niin vaatiessa ryhdyttävä rahalla korvaamisen sijasta toimenpiteisiin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi. Toimenpide voi olla esimerkiksi

12 12 (15) uuden kaivon rakentaminen, kaivon syventäminen tai muu kunnostaminen tai kiinteistön liittäminen vesijohtoverkostoon. Korvaukseen oikeutettu vastaa tällöin omalle kiinteistölle tehtyjen laitteiden ja rakennelmien kunnossapidosta. Mikäli kiinteistö liitetään vesijohtoverkostoon, luvan saaja vastaa tarvittavan vesijohdon tekemisestä kiinteistön rajalle ja vesijohdon kunnossapidosta. Korvaukseen oikeutetulla on oikeus saada ottamosta enintään hänen aiempaa kulutustaan vastaava määrä vettä käyttökustannusten perusteella määräytyvällä hinnalla. Oikeudenhaltija on velvollinen maksamaan saamastaan vedestä sitä vastaavan osuuden ottamon käyttökustannuksista. Oikeus on voimassa niin kauan kuin ottamoa käytetään. 6) Vedenottamoalue on aidattava eikä sillä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. Vedenottamorakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. 7) Lisävedenoton aloittamisesta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Honkajoen kunnan vedentarve on tyydytetty Hongon ja Ojalan vedenottamoiden sekä naapurikunnalta ostetun veden turvin. Vedenhankinnan ongelmana on ollut nykyistä vedenottamokapasiteettia suurempi vedentarve. Honkajoen kunnan vesijohtoverkostoon liittyvien suhteellisen osuuden ennustetaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä 99 % suuruiseksi, ja lisäksi Honkajoen vesilaitoksen toiminta-alueelle on suunnitteilla lisää runsaasti talousvettä käyttävää teollisuutta. Lisäämällä Ojalan pohjavedenottamon vedenottomäärää Honkajoen kunta pystyy lisäämään vesihuollon toimintavarmuutta myös lähikuntien osalta ja varautumaan vedenkulutuksen kasvuun tulevaisuudessa. Hakemuksen mukaan pohjavettä oli tarkoitus ottaa 800 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna, kuitenkin enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Tehdyssä suhteellisen pitkässä koepumppauksessa ei saavutettu tasapainotilaa vedenottomäärällä m 3 /d. Vedenottomäärällä 700 m 3 /d vedenpinta kuitenkin kääntyi nousuun. Koepumppauksen aikana vedenlaatu pysyi hyvänä. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Palokankaan pohjavesialueen antoisuus ei asiassa saadun selvityksen perusteella ole riittävä hakemuksen mukaiselle pohjaveden ottomäärälle. Lupa voidaan kuitenkin myöntää vedenoton lisäämiselle siten, että kokonaisvedenottomäärä on enintään 800 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna, kun otetaan huomioon lupamääräyksessä 1 esitetyt rajoitukset vedenotolle ja muissa lupamääräyksissä esitetyt velvoitteet. Karvianjokeen purkautuvan pohjavesimäärän vähentymisellä on haitallisia vaikutuksia hyvälaatuista ja viileää vettä tarvitsevalle taimenelle. Tämän vuoksi aluehallintovirasto on määrännyt kalastolle aiheutuvien haitallisten

13 13 (15) vaikutusten kompensoimiseksi lupamääräyksessä 4 kalatalousmaksun ja lupamääräyksessä 3 kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen. Vaikka koepumppauksen perusteella arvioituna lisääntyvän vedenoton haitalliset vaikutukset alueen yksityiskaivoihin ovat epätodennäköisiä, on olemassa oleviin kaivoihin kohdistuvat mahdolliset haitalliset vaikutukset otettu huomioon lupamääräyksessä 5. Pohjavedenoton lisääminen ei lupamääräyksiä noudattaen ennalta arvioiden vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Vedenoton lisäämisestä yleisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Natura verkostoon kuuluvan Karvianjoen kosket -alueen luonnonarvoja. Hanke ei heikennä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Sovelletut säännökset Vesilain (587/2011) 2 luvun 7, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta ja 6 :n 2 momentti, 11, 4 luvun 6 sekä 13 luvun 15 Lausuntoihin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä kalatalousviranomaisen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksu on pienempi kuin mitä kalatalousviranomainen on vaatinut, koska aluehallintoviraston myöntämä lisävedenottomäärä on haettua pienempi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuodelle 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan pohjaveden ottamista ( m3/d) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Luvan muuttamista koskevan maksun suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Käsittelymaksun suuruudeksi tulee siten euroa.

14 14 (15) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Honkajoen kunta Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä) Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Honkajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

15 15 (15) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Janita Peltonen. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

16 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

17 Tämä asiakirja ESAVI/2513/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/2513/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Peltonen Janita :51 Ratkaisija Helin Juha A :11