Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 luonnos Keskeisimmät palautteet ja niihin laaditut vastineet

Transkriptio

1 Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 luonnos Keskeisimmät palautteet ja niihin laaditut vastineet

2 Tilannekatsaus Lapin liiton hallitus Maakuntakaavan valmisteluaineisto nähtävillä Yleisötilaisuudet (osallistujien määrä noin 80): Utsjoen kunnanvirasto klo Sodankylän kunnanvirasto klo Inari, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos klo 18.00

3 Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta annetut lausunnot ja mielipiteet: Kunnat ja kuntayhtymät 8 Viranomaiset 23 Yhteisöt/yritykset 45 Mielipiteitä yksityisiltä henkilöiltä 75 kpl, joissa osassa oli useita allekirjoittajia (yhdessä 111 kpl). Yksi mielipiteistä oli myös adressit.com-sivustolla, jossa allekirjoittajia oli 320 kpl YHTEENSÄ 151

4 Jäämeren rata

5 Jäämeren rata KUNNAT / KUNTAYHTYMÄT: INARIN KUNTA: Rata yhteystarpeena SODANKYLÄN KUNTA: Ratavaihtoehdoista vt 4 parempi kuin vt 5 myötäilevä UTSJOEN KUNTA: Poistetaan KEMIJÄRVEN KAUPUNKI JA PELKOSENNIEMEN KUNTA: Kemijärven ja Pelkosenniemen kautta POHJOIS-LAPIN KUNTAYHTYMÄ: Rata Inarin kunnanrajalta yhteystarpeena ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ: Kemijärven ja Pelkosenniemen kautta

6 Jäämeren rata VIRANOMAISET JA KESKEISET YHTEISÖT: VASTUSTAA RATAA: KOLTTIEN KYLÄKOKOUS PALISKUNTAIN YHDISTYS SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISMUSEO SIIDA LAPIN ELY: Ohjeellinen merkintä mahdollistaa vaihtoehtojen säilyttämisen LUONNONVARAKESKUS: Vaikutusten arviointi ennen maakuntakaavaa

7 Jäämeren rata YHTEISÖT/YHDISTYKSET/YKSITYISET: VASTUSTAA RATAA: ALUEEN PALISKUNNAT, USEAT SAAMELAIS- JA MUUT YHDISTYKSET, KYLÄTOIMIKUNNAT, USEAT YKSITYISET HENKILÖT PUOLTAA RATAA: LAPIN KAUPPAKAMARI, LAPIN YRITTÄJÄT, LAPIN MATKAILUELINKEINON LIITTO

8 Jäämeren rata, VASTINE VE1: Säilytetään Jäämerenrata ohjeellisena/vaihtoehtoisena pääratana Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VNp ) mukaisesti maakuntakaavalla turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet Jäämerenradan osoittaminen maakuntakaavassa perustuu Lapin liiton valtuuston hyväksymän Lappisopimuksen tulevaisuuskuvaan 2040, jossa Rovaniemi/Kemijärvi Kirkkoniemi-ratayhteys on osoitettu uutena ratana

9 Jäämeren rata, VASTINE VE1: Ratayhteys parantaa yhdessä Tallinnan tunneliyhteyden kanssa Suomen logistista asemaa eurooppalaisessa liikenneverkossa. Uusi ratayhteys mahdollistaa Suomelle vaihtoehtoisen kuljetusreitin vienti- ja tuontikuljetuksille sekä parantaa Suomen huoltovarmuutta. Ratayhteys mahdollistaa globaalin tavaraliikenteen kauttakulun Lapin kautta Ratayhteys synnyttää uutta liiketoimintaa ja maankäyttöä paranevien logistisien yhteyksien vuoksi. Ratayhteys edesauttaa uusien ratayhteyttä tarvitsevien liiketoimintamuotojen avaamista Ratayhteys hillitsee ilmastonmuutosta vähentäessään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, kun osa tavara- ja matkustajaliikenteestä siirtyy käyttämään junayhteyttä

10 Jäämeren rata, VASTINE VE1: Ratalinjauksen osoittamisella on haitallisia vaikutuksia alueen poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytyksille sekä saamelaisille saamelaisten kotiseutualueella kulttuurinsa ja elinkeinojensa harjoittamiseen Pääradan vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen aiheuttaa radan välittömän lähiympäristön melu-, tärinä- ja maisemahaittoja. Haitallisia vaikutuksia syntyy myös luonnon monimuotoisuudelle sekä kasvi- ja eläinlajeille tai ekologisille yhteyksille Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää teknisin ratkaisuin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa

11 Jäämeren rata, kannattavuus Ratayhteyden yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi on haastavaa. Kuljetuspotentiaaleihin liittyy epävarmuutta, koska asiaa tulee tarkastella usean vuosikymmenen päähän. Esimerkiksi muutokset eri liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi

12 Jäämeren rata, kohtuuton haitta Pohjois-Lapin maakuntakaavassa yksityisomistusta ja alueiden pakkolunastuksia käsitellään hyvin pintapuolisesti tai ei ollenkaan Maakuntakaavalla yleispiirteisenä alueidenkäytön suunnitelmana ei ratkaista alueidenkäyttöä maanomistajakohtaisesti Maakuntakaavassa osoitetut pääradan ohjeellisten/vaihtoehtoisten linjausten toteuttamismahdollisuudet on tutkittu noin kilometrin vyöhykkeelle osoitetusta merkinnästä. Maakuntakaava on joustava alempiasteista suunnittelua ohjaava suunnitelma. Mahdollisessa ratalain mukaisessa suunnittelussa maakuntakaavan ohjeellista linjausta täsmennetään. Maakuntakaavalla ei ratkaista ohjeellisen linjauksen yksityiskohtaista sijaintia. Yksityiskohtaisemmankin suunnittelun jälkeen radan mahdollinen toteuttaminen ei aiheuttaisi todennäköisesti yksittäisiä lunastustusmenettelyjä laajempia toimia

13 Jäämeren rata, kohtuuton haitta Jäämeren radan osalta aiheutuisi poronhoidolle kohtuutonta haittaa (MRL 28.4 ), sillä se estäisi paliskuntien vapaan laidunnusoikeuden toteutumisen (PHL 3 ). VASTINE 1/2: Poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä turvataan maakuntakaavassa koko maakuntakaava-aluetta koskevilla määräyksillä, M-1-, Ms-1-, MU-1- ja MY-1-merkinnöillä sekä poronhoidon kannalta erityisen tärkeillä alue/kohde/aita - merkinnöillä. Lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan saamelaisten kotiseutualue, koltta-alue, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen raja ja paliskuntarajat.

14 Jäämeren rata, kohtuuton haitta VASTINE 2/2: Pääradan ohjeelliseen/vaihtoehtoiseen merkintään liittyvät seuraavat kaavamääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot ja olemassa oleva asutus sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Toiminta tulee suunnitella siten, että rakentamisella ei vaaranneta alueen pohjavesiä.

15 Jäämeren rata, vaihtoehtoiset linjaukset Palautteen perusteella esitettävä ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratalinjaus Vaihtoehdot: Rovaniemeltä/Kemijärveltä Sevettijärven kautta/nellimin kautta

16 Fingrid 400 kv voimajohto Fingrid Oyj:n lausunnon perusteella maakuntakaavassa osoitetaan 400 kv:n voimalinjaus Pirttikoskelta Norjan rajalle yhteystarvemerkinnällä. Yhteystarvemerkinnällä ei osoiteta linjauksen sijaintia. Sijainti tulee ratkaistavaksi mahdollisen toteuttamissuunnittelun yhteydessä. Lisätään kaavamääräys yhteystarvemerkintään: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot ja olemassa oleva asutus sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Toiminta tulee suunnitella siten, että rakentamisella ei vaaranneta alueen pohjavesiä.

17 Kehittämisperiaatemerkinnöistä saatu palaute

18 Jäämeren käytävä Jäämeren käytävä merkintä tulisi poistaa Maakuntakaavan kehittämiskäytävämerkinnät perustuvat Lapin liiton valtuuston hyväksymään Lappisopimuksen tulevaisuuskuvaan Jäämeren käytävä -merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Kehittämisperiaatemerkinnät ovat suurpiirteisiä yhteistoiminnallisia kokonaisuuksia ja tahtotilaa ilmentäviä merkintöjä. Ne eivät ole aluevarauksia eikä niitä tule tulkita aluevarausmerkintöjen tavoin. Kehittämisvyöhykkeitä luonnehtii pikemminkin toimijoiden yhteistyö. Alueen päämaankäyttötarkoitus osoitetaan aluevarauksilla sekä viivaja kohdemerkinnöillä

19 Matkailun kehittämisvyöhyke Matkailun kehittämisvyöhykkeitä tulisi rajata pienemmäksi Matkailun vetovoima-alue on kehittämisperiaatemerkintä. Kehittämisperiaatemerkinnät ovat suurpiirteisiä yhteistoiminnallisia kokonaisuuksia ja tahtotilaa ilmentäviä merkintöjä. Ne eivät ole aluevarauksia eikä niitä tule tulkita aluevarausmerkintöjen tavoin. Kehittämisvyöhykkeitä luonnehtii pikemminkin toimijoiden yhteistyö. Alueen päämaankäyttötarkoitus osoitetaan aluevarauksilla sekä viiva- ja kohdemerkinnöillä

20 Matkailun kehittämisvyöhyke Alueiden yhdistäminen Kehittämisperiaatemerkinnät ovat suurpiirteisiä yhteistoiminnallisia kokonaisuuksia ja tahtotilaa ilmentäviä merkintöjä. Vuotso Ivalovyöhyke ilmentää vt 4:n varteen ja Saariselkään tukeutuvaa matkailutoiminnan luonnetta. Nellim Koppelo Inari-vyöhyke puolestaan tukeutuu Inarijärven alueen erämaisempaan ja alueelle omaleimaiseen matkailutoimintaan. Maakuntakaavassa on pyritty korostamaan matkailualueiden erityispiirteitä ja erilaisuutta.

21 Matkailun kehittämisvyöhyke Alueen jakaminen ja Mutenian poistaminen vyöhykkeestä Rajataan Mutenia pois matkailun kehittämisvyöhykkeestä.

22 Maaseudun kehittämisen kohdealue Purnumukka-Mutenia alue tulisi muuttaa mk-1-merkinnäksi Osoitetaan päällekkäisenä kehittämisperiaatemerkintänä maaseudun kehittämisen kohdealue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri (mk-1) välille Vuotso Purnumukka

23 Kaivostoiminnan kehittämisen vyöhyke Kaivostoiminnan kehittämisenvyöhykkeen laajuus ja rajautuminen luonnonsuojelualueille Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhyke osoittaa yleispiirteisesti alueita, joilla on todettu merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja. Merkintä on informatiivinen Hyödynnetään esitettyä Kaikuprojektin mallia kaivostoiminnan kehittämisvyöhykkeen rajauksessa

24 Koltta-alueen rajaus Koltta-alueen rajaus kolttalain mukaisesti, ei laajennusta Maakuntakaavassa osoitetaan kolttalain mukainen koltta-alueen raja Maakuntakaavassa on täsmennetty kolttalain mukaista kirjallista rajausta, joka voimassa olevassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa on osin esitetty yleispiirteisemmin. Rajaa tulee tulkita lain eikä maakuntakaavan mukaan.

25 Kaavamerkinnöistä saatu palaute

26 Metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue M-2-merkinnän osoittaminen Inarin alueelle Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 osoitetaan Inarin alueella valmisteluaineiston vaihtoehdon 1 mukainen metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue (M-1). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa metsätalouteen ja poronhoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta myös muihin tarkoituksiin

27 Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Inarin MU-1-alue tulee muuttaa MU-2-aluemerkinnäksi ja laajentaa Pielpaniemen alueelle Muutetaan Inarin alue MU-2- merkinnäksi (metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta). Selvitetään Inarin MU-2-alueen laajentamista Pielpaniemen alueelle. Alueella on jo matkailukäyttöä. Matkailun kasvu edellyttää alueita, joihin matkailun reitti- ja ohjelmapalvelutoimintaa voidaan suunnitelmallisesti kohdistaa.

28 Metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Saariselän MU-1-alue tulee muuttaa MU-2-aluemerkinnäksi Ulottuu paliskunnan pääerotuspaikalle ja vaikutukset poronhoitoon. Muutetaan Saariselän alue MU-2- merkinnän mukaiseksi (metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta). Alueella on jo matkailukäyttöä. Matkailun kasvu edellyttää alueita, joihin matkailun reitti- ja ohjelmapalvelutoimintaa voidaan suunnitelmallisesti kohdistaa Rajataan Saariselän MU-2-merkintä huomioon ottaen Ivalon paliskunnan toimintaedellytykset

29 Metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU-2-alueen osoittaminen Kakslauttasen ja Tankavaaran väliselle alueelle Selvitetään MU-2- merkinnän laajentamisen mahdollisuutta

30 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Metsätalous- ja poronhoitovaltaisen (M-1) alueen laajentaminen Maakuntakaavassa on koko aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitolaissa määritelty erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue on maakuntakaavassa osoitettu metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi M-1

31 Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MY-1-merkinnät tulisi osoittaa luonnonsuojelualueena (SL). Metsähallituksen erillispäätöksellä suojeltuja Muutetaan MY-1-merkinnät luonnonsuojelualueiksi (SL), mikäli päätökset alueiden perustamisesta luonnonsuojelulain mukaisiksi alueiksi tulevat voimaan ennen ehdotuksen nähtäville asettamista

32 Poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita Puuttuvien poroerotusaitojen ja laidunkiertoaitojen lisääminen maakuntakaavaan Erillisten poronhoitovaltaisten alueiden osoittaminen Lisätään puuttuvat erotusaidat ja laidunkiertoaidat Poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytyksiä turvataan maakuntakaavassa koko maakuntakaava-aluetta koskevilla määräyksillä, M-1-, Ms-1-, MU-1- ja MY-1-merkinnöillä sekä poronhoidon kannalta erityisen tärkeillä alue/kohde/aita - merkinnöillä. Lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen raja ja paliskuntarajat

33 Matkailupalveluiden alue Karigasniemen matkailukohde matkailupalveluiden alueeksi Matkailualueiden laajentaminen maakuntakaavassa Muutetaan Karigasniemen kohde matkailupalveluiden kohteeksi Maakuntakaavassa osoitetut matkailupalveluiden alueet ja matkailukohteet perustuvat olemassa olevaan matkailutoimintaan. Maakuntakaava ei ole toteuttava kaavataso, vaan matkailun laatu ja määrä ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa yleis- ja asemakaavatasolla sekä lupamenettelyssä Maakuntakaavoitus on eri tavoitteiden ja intressien yhteensovittamista

34 Matkailukohde Lemmenjoelle kylälle matkailukohdemerkintä Lisätään Lemmenjoen kylä matkailukohteena (rm)

35 Virkistysalue/-kohde Veskonniemen merkintä Ivalojokisuistoon ja nimeksi Ivalojokisuisto Muutetaan merkinnän sijaintia sekä nimeä Ivalojokisuistoksi

36 Tuulivoimaloiden alue Tuulivoimaloiden alueiden poistaminen maakuntakaavasta Poistetaan maakuntakaavasta tuulivoimaloiden alueet Värttiövaara (tv 2336), Voutavaara (tv 2339), Lavaselkä (tv 2333) ja Kolholaki- Palo-Naakiselkä (tv 2341). Tarkistetaan Nuttion tuulivoimaloiden alueen (tv 2340) rajausta

37 Erityisalue/-kohde Varautuminen Inarin alueella ajoneuvoteollisuuden tulevaisuuden testausympäristöihin kohdistuviin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa tiettyjen tieosuuksien varaamista muun liikenteen ohella myös avoimeen testikäyttöön sekä osuuksien varustamista tähän vaadittavalla teknologialla. Selvitetään erilaisia merkintätapoja kylmätestaustoiminnan osoittamiseksi esimerkiksi vyöhykkeenä kehittämisperiaatemerkinnällä ja/tai maanteihin liittyvänä rinnakkaismerkintänä.

38 Erityisalue /-kohde Lisätä erityiskohteena Sodankylän avaruuskampukseen linkittyen Oulun yliopiston Pittiövaaran mittausasema Lisätään maakuntakaavaan Pittiövaaran mittausasema erityiskohteena (E)

39 Maa-ainesten ottoalue/-kohde Maa-ainesten ottoalueiden lisääminen Maakuntakaavassa osoitetaan geologiset luonnonvarat - taustaselvityksessä selvitetyt maa-ainesten ottoalueet ja POSKI2- hankkeen tulokset huomioidaan maakuntakaavaehdotuksen laadinnassa. Selvitetään esitettyjen maa-ainesten ottoalueiden merkitsemistä maakuntakaavaan.

40 Kaivosalue Sakatin kaivoksen suhde YVA-menettelyyn, Natura-arviointiin ja alueen laajuuteen sekä maanalaisen kaivoksen rajaus Kaivosalueen poistaminen maakuntakaavasta Maakuntakaavaa tarkennetaan YVAmenettelyn ja LSL 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin valmistuttua Tarkistetaan rajauksia Lappi-sopimuksen vuoden 2021 tavoitetilassa kaivostoiminta on nostettu yhdeksi kärkitoimialaksi ja sen merkitystä korostetaan. Maakuntakaavassa yhteensovitetaan eri maankäyttöintressejä

41 Kaivosalue Pahtavaaran kaivoksen alueen laajuus Maakuntakaavan kaivosaluemerkintä ei viittaa kaivospiiriin, vaan merkinnässä on huomioitu ennustettu kaivostoiminnan laajentuminen tai tutkimustoiminta pitkällä aikavälillä. Tarkistetaan Pahtavaaran kaivosalueen (EK 1905) rajausta.

42 Kaivosalue Kevitsan kaivoksen alueen laajuus Maakuntakaavan kaivosaluemerkintä ei viittaa kaivospiiriin, vaan merkinnässä on huomioitu ennustettu kaivostoiminnan laajentuminen tai tutkimustoiminta pitkällä aikavälillä. Tarkistetaan Kevitsan kaivosalueen (EK 1904) rajausta

43 Kaivosalue Kaaresselkään uusi kaivosalue Selvitetään ehdotetun Kaaresselän EK-alueen osoittamista maakuntakaavaehdotukseen

44 Ampuma- ja harjoitusalue Kyläjärven ampuma- ja harjoitusalueen suhde Natura alueeseen Lisätään suunnittelumääräys Natura-alueen huomioimisesta alueella

45 Luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualueen (SL) kaavamääräyksiä tulee tarkentaa seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja sekä Natura verkostoon sisällytettyjä alueita. Alueille, jotka on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulain nojalla tulisi tehdä uusi kaavamääräys SL-1 Pohjois-Lapin maakuntakaavassa osoitetaan luonnonsuojelualueen merkinnällä (SL) lailla perustetut kansallisja luonnonpuistot, soidensuojelualueet, lehtojensuojelualueet, lintuvedet ja vanhat metsät sekä valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisten luonnonsuojeluohjelmien alueet Natura alueet mukaan lukien. Kaavaselostuksen liitteen 1. aluekuvausten varausperusteista ilmenee luonnonsuojelualueiden suojeluperuste.

46 Erämaa-alue Erämaa-alueita koskien annetaan suunnittelumääräys Erämaiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee ottaa huomioon valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät veneretkeily-, moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit sekä matkailun kehittämisedellytykset. Matkailun kehittämisedellytykset ei kuulu erämaa-alueiden tavoitteisiin ja on erämaalain vastainen. Kaavamääräystä tulisi muuttaa tältä osin

47 Erämaa-alue Eduskunnan perustuslakivaliokunnan omaksuman käytännön mukaan perustuslain 17.3 :n suojaamaan saamelaiskulttuuriin kuuluvat myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen nykyaikaiset soveltamismuodot (PeVL 38/2004 vp ja PeVL 1/2016 vp). Valiokunta on viimeksi Tenojoen kalastussopimuksen uusimista koskevassa lausunnossaan vuodelta 2017 katsonut, että lohenkalastus Tenojoessa liittyy kiinteästi saamelaiseen kulttuuriin. Edellä mainittuihin lausuntoihinsa viitaten perustuslakivaliokunta lausui tässä yhteydessä, että esimerkiksi vapakalastusta ja siihen liittyvää kalastusmatkailutoimintaa on pidettävä osana saamelaista kalastuskulttuuria. (PeVL 5/2017 vp) Perustuslakivaliokunnan tulkintakannanotto merkitsee, että myös esimerkiksi poromatkailua ja metsästysmatkailua voidaan pitää poronhoidon ja metsästyksen nykyaikaisina soveltamismuotoina perustuslain 17.3 :n tarkoittamassa mielessä ja tavalla. Saamelaiset harjoittavat näitä molempia kotiseutualueellaan. Niin ikään KP-sopimuksen noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on omaksunut samankaltaisen tulkinnan sopimuksen 27 artiklan antaman suojan ulottuvuudesta vähemmistöjen perinteisiin elinkeinoihin (ks. Länsman ja muut v. Suomi, valitus no. 511/1992) Selvitetään kaavamääräyksen täsmentämistä erämaalain mukaiseksi

48 Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde Kaavaluonnoksessa on kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeinä alueina merkitty alueet, joita on esitetty valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa. Inarin kunta on esittänyt rajauksiin muutoksia (khall ). Esitettyjä maisemakohteita ei ole vielä hyväksytty, joten alueita ei tulisi merkitä maakuntakaavaan Selvitetään maisemapäivitysinventoinnin mukaisten kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden alueiden (ma) osoittamista kunnanhallituksen esityksen mukaiseksi

49 Meluvyöhyke Kaavakarttaan Sodankylän varuskunta-alueen lähiharjoitusalueen ja ampumaradan melualueet Selvitetään melualuemerkintöjä ja määräyksiä

50 Yhdystie, uusi Uusi tieyhteys Peurasuvanto Kuivasalmi sijaitsee Pomokairan Natura alueella Lokan kylästä itään osoitettu yt/u-merkintä on osoitettu Yläkairintien kautta. Olisiko parempi tie ns. Vuoltisentie? Laaditaan ostopalveluna erillisselvitys LSL:n 65 :n mukaisesti maakuntakaavan vaikutuksista Natura alueeseen Selvitetään yhdystie (yt/u) - merkinnän muuttamista kulkemaan esitettyä Vuoltisentietä pitkin

51 Yhdystie, ohjeellinen/vaihtoehtoinen Nellim-Paatsjoki ohjeellinen tieyhteys Tieyhteys on osoitettu voimassa olevassa Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Kolttien kyläkokous puoltaa tieyhteysmerkinnän säilyttämistä

52 Päärata, yhteystarve Yhteystarpeen osoittaminen Sodankylän taajaman pientalovaltaiselle alueelle Yhteystarvemerkintä osoittaa hyvin yleispiirteisesti mahdollisuuden jatkaa rataa myös poikittaisena yhteytenä. Merkintä ei osoita sijaintia, vaan ilmaisee suunnan pisteestä toiseen Lisätään yhteystarvemerkintään suunnittelumääräys

53 Moottorikelkkailureitti Moottorikelkkailureittien osoittaminen uudelle linjaukselle ja sijoittuminen luonnonsuojelualueelle Maakuntakavan runkoreitistö perustuu MOKEMA-aineistoon. Moottorikelkkailureitit perustuvat lähtökohtaisesti olemassa oleviin reitteihin ja uriin Maakuntakaavan tavoitteena on siirtää moottorikelkkailureitit vesialueilta maa-alueille Osoitetaan ko. yhteydet maakuntakaavassa moottorikelkkailureitin yhteystarpeena. Mahdollisen reittisuunnittelun yhteydessä moottorikelkkailureitin tarkempi sijainti täsmennetään yksityiskohtaisemmin

54 Maakuntakaavaselostus

55 Osallistaminen maakuntakaavassa ei täytä lainvaatimuksia Maankäyttö- ja rakennuslain 8. luvussa säädetään kaavoituksen vuorovaikutusmenettelystä. Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 suunnitteluprosessissa on neuvoteltu alkuperäiskansa- ja poronhoitoyhteisöjen kanssa. Vuorovaikutusta tullaan jatkamaan kaavaehdotusta valmisteltaessa.

56 Vaikutusten arviointi puutteellista, paliskuntakohtainen arviointi puuttuu Maakuntakaavan vaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 edellyttämään kaavan merkittävien vaikutusten arviointiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettava huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, eli maakuntakaavatasolla tarkastelutaso on yleispiirteinen. Saamelaiskulttuurivaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen kappaleessa 8.15 ja kaavaselostuksen liitteenä olevassa vaikutustenarviointitaulukossa. Lisäksi vaikutuksia poronhoitoon on arvioitu kaavaselostuksen kappaleessa , johon sisältyy myös paliskuntakohtainen vaikutustenarviointiosio.

57 Maakuntakaavan selvitykset puutteellisia Maakuntakaavan laatimista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maakuntakaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL 28 :ssä ja kaavan vaikutustenarvioinnista MRL 9 :ssä. Maakuntakaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet. Maakuntakaavan laadinta on vielä kesken. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella maakuntakaavaa ja vaikutustenarviointia täydennetään.

58 FPIC-periaatteen mukainen ennakkosuostumus saamelaisyhteisyhteisöltä Ennakkosuostumuksen periaatetta ei voida pitää velvoittavana. ILO 169 -sopimuksen tulkinnassa (HE 264/2014 vp) on katsottu, että neuvotteluvelvollisuus ei kuitenkaan sisällä alkuperäiskansan mahdollisuutta vetooikeuteen neuvottelujen lopputuloksen suhteen eikä neuvottelujen täydy välttämättä johtaa sopimukseen tai suostumukseen.