Oikeusministeriö, Sisäministeriö MINVA OM JULKINEN

Transkriptio

1 Oikeusministeriö, Sisäministeriö MINVA OM LAVO Lahtinen Päivi(OM), Aittoniemi Eeva(OM), Rytkönen Riikka(SM) JULKINEN Viite Asia EPÄVIRALLINEN OIKEUS JA SISÄMINISTERIKOKOUS, BUKAREST Suomea kokouksessa edustavat sisäministeri Mykkänen ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen. Sisäministerit keskustelevat kokouksessa terrorismintorjuntayhteistyön vahvistamisesta Euroopan parlamentin terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan raportin pohjalta. Tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä raportista ja siitä, miten raportin suositusten pohjalta voitaisiin edetä. Toisena aiheena sisäministereillä on poliisiyhteistyö ja rikostorjunta digitalisoituvassa maailmassa. Suomi suhtautuu avoimesti uusien välineiden kehittämiseen rikostorjunnassa ja poliisiyhteistyössä. Ennen kuin aletaan perustaa uusia tiedonvaihtoalustoita lainvalvontaviranomaisille, tulee kuitenkin selvittää jo olemassa olevien käyttömahdollisuus ja huomioida Europolin näkemykset ja osaaminen. Kokouksessa jatketaan myös keskustelua EU:n maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikasta. Tarkoituksena on käynnistää keskustelut mahdollisesta väliaikaisesta/tilapäisestä mekanismista. Tavoitteena on löytää tilapäinen ratkaisu, kunnes sovitaan pysyvästä, vastuun ja solidaarisuuden tasapainoon perustuvasta järjestelmästä. Lisäksi esillä on muuttoliikkeen ulkoinen ulottuvuus. Suomi pitää tärkeänä, että työtä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi jatketaan tavoitteellisesti. Osana tätä työtä voidaan tulevaa järjestelmää ennakoida myös väliaikaisin järjestelyin. Lounaalla sisäministerit keskustelevat Schengenalueen toimivuudesta. Oikeusministereiden kokouksessa keskusteluaiheina ovat sekä EU:n siviilioikeudellisen että EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön tulevaisuus. Keskustelujen taustalla on valmistautuminen unionin uuteen lainsäädäntösykliin ja vaikuttaminen tulevan komission ohjelmaan. Tulevaisuuskeskusteluilla on erityinen merkitys 1.7. alkavalle Suomen EUpuheenjohtajakaudelle. Oikeudellinen yhteistyö unionissa on kehittynyt merkittävästi siitä, kun Tampereen Eurooppaneuvostossa vuonna 1999 päätettiin yhteistyön kehittämisestä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta. Tarkoituksena on keskustella, mihin saakka yhteistyössä on päästy, onko yhteistyössä puutteita tai aukkoja sekä tarvitaanko digitalisaation johdosta uusia toimenpiteitä. Suomi korostaa, että tehokas ja toimiva oikeudellinen yhteistyö on tärkeää niin kasvun, sisämarkkinoiden kuin turvallisuudenkin kannalta. Lisäksi Suomi korostaa, että vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan yhteistyön edellytys on se, että jäsenvaltiot sitoutuvat EU:n yhteisen arvopohjan mukaisesti perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Oikeusasioiden työlounaan aiheena on sähköinen todistusaineisto rikosasioissa (eevidence). Komissiolta odotetaan juuri ennen kokousta ehdotuksia neuvottelumandaateiksi, joiden tarkoituksena on käynnistää sähköistä todistusaineistoa koskevat sopimusneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa sekä antaa komissiolle neuvottelumandaatti osallistua Euroopan neuvostossa käynnissä oleviin neuvotteluihin kyberrikollisuutta koskevan sopimuksen toinen lisäpöytäkirjaan liittymiseksi.

2 2(20)

3 Asialista: 3(20) 1. Terrorismintorjuntayhteistyön vahvistaminen (SIVU 4) 2. Poliisiyhteistyö ja rikostorjunta digitalisoituvassa maailmassa (SIVU 7) 3. EU:n maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka (SIVU 10) 4. EU:n siviilioikeudellisen yhteistyön tulevaisuus (SIVU 13) 5. EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön tulevaisuus (SIVU 14)

4 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM (20) PO Mäkelä RosaMaria(SM), Puiro Johanna(SM) Asia Epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous ; Euroopan parlamentin terrorismiraportti Kokous Epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministerit keskustelevat Euroopan parlamentin terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan työn tuloksista ja suosituksista eli niin sanotusta TERRraportista. Puheenjohtajan laatiman keskusteluasiakirjan mukaan epävirallisessa OSAneuvostossa tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä TERRraportista ja keskustella sen keskeisimmistä mahdollisuuksista ja haasteista sekä siitä, kuinka suositusten pohjalta voidaan edetä eteenpäin. Puheenjohtaja tullee arvioimaan epävirallisessa neuvostossa käydyn keskustelun pohjalta sitä, jatketaanko keskusteluja neuvostotasolla. Suomi pitää terrorismiraporttia yleisesti ottaen hyvin tehtynä ja tasapainoisena. Euroopan parlamentti on kuunnellut kiitettävästi eri sidosryhmiä suosituksia laatiessaan. Puheenjohtajavaltion keskusteluasiakirjassa esiin nostamat havainnot noudattelevat myös Suomen näkemyksiä Euroopan parlamentin terrorismia käsittelevästä raportista. Erityisesti Suomi kiinnittää huomiota puheenjohtajan keskusteluasiakirjassa nostamaan asiaan matkustajarekisteritietojen (PNR) käytön laajentamisesta. Suomi pitäisi tärkeänä jatkaa keskustelua matkustajien ennakkotietojen käytön laajentamisesta myös rajatylittäviin nopeisiin juniin ja laivaliikenteeseen. TERRraportti Terrorismiraportti (TERRraportti) on Euroopan parlamentin erityisvaliokunnan laatima. Euroopan parlamentti perusti terrorismiin keskittyvän erityisvaliokunnan (TERR) 6. kesäkuuta 2017 ja sen tarkoituksena oli keskittyä tarkastelemaan oikeudellisia ja käytännön tason puutteita EU:n terrorismintorjuntatoimenpiteissä sekä unionin yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden ja toimijoiden kanssa. Valiokunnan tehtävänä oli erityisesti keskittyä yhteistyön ja tietojenvaihdon aspekteihin. TERR

5 5(20) valiokunnan mandaatti päättyi 13. lokakuuta 2018 ja sen laatima raportti hyväksyttiin Euroopan parlamentin päätöslauselmalla TERRraportti kuvaa laajasti terrorismintorjuntaa ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyä Euroopassa. Raportissa kuvataan EUinstituutiot, terrorismin uhka, väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy, yhteistyö ja tietojenvaihto (tietojärjestelmät, tietojärjestelmien yhteentoimivuus, tietojenvaihto jäsenmaissa ja niiden välillä), terrorismin rahoitus, kriittisen infrastruktuurin suojelu, räjähteiden lähtöaineet, laittomat aseet, terrorismin ulkoinen ulottuvuus, terrorismin uhrit sekä perusoikeuksien suojeleminen. Suosituksia on yhteensä 227. Suosituksista ainoastaan muutama on suoraan osoitettu neuvostolle. Niissä on kyse strategisista, oikeudellisista ja teknisistä kysymyksistä kuten EU terrorismintorjunnan koordinaattorin (EU CTC) tehtävän säilyttämisestä ja vuoden 2008 Prümpäätösten päivittämisestä. Suurin osa suosituksista on suoraan osoitettu jäsenmaille ja komissiolle. Raportissa viitataan useisiin olemassa oleviin neuvoston ja komission prioriteetteihin sekä korostetaan yhteistyön vahvistamisen tarvetta, tietojen jakamista ja toimenpiteiden koordinointia. Siinä myös otetaan huomioon kansallisten viranomaisten ja relevanttien EUvirastojen käyttämät EUtyökalut. Keskusteluasiakirja Terrorismityöryhmässä käytiin keskustelu terrorismiraportin suosituksista, ja jotkut valtiot toimittivat puheenjohtajalle raportista myös kirjallisia kommentteja. Puheenjohtajavaltio on näiden pohjalta laatinut keskusteluasiakirjan. Keskusteluasiakirjassa puheenjohtajavaltio tuo esiin, että jäsenvaltiot pitävät TERRraporttia kattavana, tasapainoisena ja hyvin valmisteltuna. Monet suositukset kohdistuvat aihealueisiin, joilla tällä hetkellä tehdään jo toimenpiteitä niin kansallisella kuin EUtasollakin. Puheenjohtajan mukaan jäsenvaltiot antoivat tukensa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiselle, tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle (mukaan lukien biometriset tiedot), EUtyökalujen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle sekä oikeus ja sisäasioiden virastojen työn yhteistoiminnan vahvistamiselle. Monet jäsenmaista toivat puheenjohtajan keskusteluasiakirjan mukaan esille myös nykyisen PNRjärjestelmän käytön mahdollisen laajentamisen. Jäsenvaltiot toivat puheenjohtajan mukaan esille myös sen, että useat TERRraportin suosituksista eivät ole kannatettavia sen vuoksi, että ne kuuluvat kansallisen toimivallan piiriin. Näitä olivat esimerkiksi ehdotukset pakollisesta tietojen jakamisesta, EU tiedusteluakatemian perustamisesta sekä yhteisen riskiluokittelujärjestelmän perustamisesta vierastaistelijoille ja palaajille. Joistakin ehdotuksista olisi jäsenvaltioiden mielestä liian varhaista keskustella; tästä esimerkkinä eurooppalaisen syyttäjäviraston EPPO:n toimivaltuuksien lisääminen terrorismintorjunnassa. Puheenjohtajan mukaan jäsenvaltiot korostivat myös jokaisen jäsenvaltion yksinomaista vastuuta sisäisestä turvallisuudesta ja pitivät hyvänä sitä, että erilaiset toimivaltuudet tiedustelupalveluiden ja lainvalvontavirastojen välillä oli huomioitu. Kiitettävänä jäsenvaltiot pitivät myös sitä, että tiedustelutieto ja rikostieto on pidetty erillään ja kansalliset eroavaisuudet ovat tässä yhteydessä otettu huomioon. Puheenjohtaja korostaa asiakirjan lopussa sitä, että turvallisuuden ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten perusoikeuksien välinen tasapaino on huomioitava, kun

6 6(20) kehitetään jo olemassa olevaa työtä tiedon jakamisen, yhteistyön ja koordinaation suhteen niin kansallisella kuin EUtasollakin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ei päätöstä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely TERRvaliokunnan mandaatti loppui 13. lokakuuta 2018., jonka jälkeen raportin viimeisestä versiosta äänestettiin EP:n täysistunnossa 12. joulukuuta (Täysistunnon aikana Strasbourgissa tehtiin terroriisku). EUminva Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Keskusteluasiakirjan käsittelyllä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Keskusteluasiakirja Strenghtening CT Cooperation Across the EU Opportunities and Challenges Exchange of views on the findings and recommendations of the EP Special Committee on Terrorism, Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Puiro SM, RosaMaria Mäkelä SM, EUTORItunnus Liitteet Viite

7 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Taavila Hannele (20) Asia EU; OSA; Epävirallinen OSAneuvosto; Poliisiyhteistyö Kokous Epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Tavoitteena on keskustella uusista lähestymistavoista rikollisuuden torjunnassa digitaalisessa maailmassa puheenjohtajan asiakirjan pohjalta. Kyse on Romanian prioriteettiteemasta poliisiyhteistyön ja sisäisen turvallisuuden alalla heidän EUpuheenjohtajuuskaudellaan. Suomen kanta Suomi suhtautuu avoimesti uusien välineiden kehittämiseen rikostorjunnassa ja poliisiyhteistyössä. On selvää, että alati digitalisoituvassa maailmassa tarvitaan uusia näkökulmia ja lähestymistapoja torjua rikollisuutta ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Suomessa lainvalvontaviranomaisten tavoitteena jo nyt on hyödyntää tietojohtoisuutta ja tietoverkoista saatavaa tietoa turvallisuuden ylläpitämisessä. Tavoitteena on lisäksi parantaa lainvalvontaviranomaisten eli poliisin, tullin ja rajan analyysiosaamista ja työkaluja. Euroopan poliisivirastolla (Europol) on vahva osaaminen rikostorjunnan taktisista ja teknisistä keinoista tietoverkoissa tapahtuvissa rikoksissa, ja se ylläpitää Romanian esittämiä vastaavia sähköisiä alustoja. Suomi katsoo, että ennen kun aletaan perustaa uusia tiedonvaihtoalustoita lainvalvontaviranomaisille, tulee selvittää jo olemassa olevien käyttömahdollisuus ja huomioida tarkasti Europolin näkemykset ja osaaminen. Pääasiallinen sisältö Romania nostaa esille digitaalisen tiedon tärkeyden rikosympäristössä. On arvioitu, että vuonna 2020 lähes 20 miljardia laitetta ovat yhteydessä internettiin, joka tuottaa osaltaan massiivisen määrän digitaalista tietoa. Digitalisaatio luo sekä mahdollisuuksia, että haasteita. Haasteena on erityisesti se, miten viranomaiset voivat täyttää heidän perinteiset tehtävänsä yhä digitalisoituvassa ympäristössä. Tämä vaatii erityisiä

8 8(20) toimenpiteitä. On tuotava yhteen osaamista, organisaatiorakenteita, palveluja ja lainvalvontaviranomaisia, jotta digitalisoituvan ympäristön haasteisiin voidaan vastata. Tämä myös helpottaisi kansallisten kyberrikostorjuntayksiköiden kasvavaa painetta, sillä monessa tapauksessa he ovat osa tutkintatiimiä myös silloin, kun heidän erityisosaamista ei välttämättä kannattaisi käyttää. Samaan aikaan jäsenvaltioissa tehdään lukuisia toimenpiteitä vastatakseen kiihtyvään teknologian kehittymisen tuomiin haasteisiin EUvaroin mm. tukemalla useita lainvalvontaviranomaisten tutkimuksia ja innovaatioita. Tämä antaa oivan mahdollisuuden oppia käytänteistä ja jakaa kokemuksia. Puheenjohtaja katsoo, että tiedonvaihdon lisäksi tulisi alkaa puhua "tietämyksen" vaihdosta digitaalisen tiedon käsittelyssä. Puheenjohtajan tavoitteena olisi saada aikaan lainvalvontaviranomaisille saatavilla oleva integroitu eurooppalainen ympäristö (alusta), joka mahdollistaisi 1. asiantuntijuuden, kokemusten, jo opittujen asioiden ja parhaiden käytänteiden jakamisen. 2. keskittymisen kiinnostusten kohteiden kehittämiseen läpinäkyvästi yhteistyöllä. 3. mahdollistaisi dynaamisen haasteiden, osaamisen, onnistuneiden ja epäonnistuneiden tarinoiden kartoittamisen 4. sellaisten applikaatioiden, algoritmien tai muiden ohjelmistotyökalujen tallentamisen, jotka on testattu, laillistettu ja joita on käytetty lainvalvontaviranomaisissa niin kansallisesti, kun EUtasolla. 5. priorisoinnin ja ohjauksen resurssien allokointia myöten. Eurooppalaisen lainvalvontaviranomaisten teknologiapalveluiden verkoston (ENLETS) kokemusten perusteella, voisi olla paikallaan, että Europol ryhtyisi kehittämään yhteisen ITalustan, jossa jaetaan tietämystä digitaalisen tiedon käsittelystä. Tämä maksimoisi olemassa olevien resurssien käytön ja ehkäisisi päällekkäisyyksiä. Tällaisen digitaalisen tiedon jakaminen lainvalvontaviranomaisten kesken vaatii tarkoituksenmukaisen resurssien allokoinnin, jota neuvosto on vuonna 2018 peräänkuuluttanut. Europolin tarjoamat tiedonvaihtoalustat Euroopan poliisivirastolla (Europol) on vahva osaaminen rikostorjunnan taktisista ja teknisistä keinoista tietoverkoissa tapahtuvissa rikoksissa, ja se vaikuttaisi jo ylläpitävän Romanian esittämiä vastaavia sähköisiä alustoja. Europolilla on jo olemassa jäsenvaltioiden asiantuntijoille avoin yhteinen alusta EPE (Europol Platform for Experts), jossa tietoa jaetaan. EPE:ssä on omia alasivuja eri asiantuntijaalueille ja toimijoille ja se on toimiva. Lisäksi Europol ylläpitää SIRIUSalustaa, joka on käytännöllinen ja innovatiivinen ratkaisu, jolla voidaan vastata lainvalvonnan haasteisiin Internetiin liittyvien rikosten torjunnassa. SIRIUS antaa mahdollisuuden jakaa tietoa etenkin palveluntarjoajille tehtävistä pyynnöistä. Edelleen Europol tarjoaa SPACEsivuston (Secure Platform for Accredited Cybercrime Experts), mikä on erityinen osio EPE:ssä. Se on luotu tietoverkkorikollisuuden asiantuntijoiden käyttöön. SPACE:ssa on erilaisia ryhmiä, joissa voidaan jakaa tietoa mm. digitaalisesta forensiikasta ja salauksesta.

9 9(20) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiassa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan laatima keskusteluasiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Hannele Taavila SM/PO, puh Sima alkhafaji SM/PO Matti Pitkäniitty SM/RO Jaakko Sonck Poliisihallitus Kimmo Ulkuniemi Poliisihallitus Liitteet Viite

10 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM MMO Krüger Kukka(SM) (20) Asia OSA; Epävirallinen OSAneuvosto; EU:n maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka "askel lähemmäksi oikeita ratkaisuja" Kokous Epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Epävirallisen OSAneuvostossa on tarkoitus keskustella väliaikaisesta/tilapäisestä mekanismista (temporary mechanism) ja muuttoliikkeen ulkoisesta ulottuvuudesta. Tarkoituksena on puheenjohtajan taustaasiakirjan (Discussion paper EU migration and asylum policy: 'A step closer to finding the right solutions') pohjalta käynnistää keskustelut mahdollisesta väliaikaisesta mekanismista. Suomi pitää tärkeänä, että työtä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi jatketaan tavoitteellisesti. Osana tätä työtä voidaan tulevaa järjestelmää ennakoida myös väliaikaisin järjestelyin. Suomi kannattaa eurooppalaista koordinoitua ratkaisua ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeen hallintaan. Tarvitaan toimien kokonaisuus, jolla muuttoliikepainetta voidaan kestävällä tavalla käsitellä ja vähentää. Muuttoliikkeen hallinnan painopistettä tulisi pyrkiä siirtämään kolmansissa maissa toteutettaviin toimiin (perimmäisiin syihin vastaaminen, uudelleensijoittaminen). Muuttoliikeyhteistyötä kolmansien maiden kanssa on edelleen tiivistettävä. Puheenjohtajavaltio Romania korostaa taustaasiakirjassaan (Discussion paper EU migration and asylum policy: 'A step closer to finding the right solutions') maahanmuuton haasteiden ratkaisun merkitystä, jonka viimeiset kolme vuotta ovat näyttäneet välttämättömäksi. Ratkaisua haettiin vuonna 2015 muuttoliikkeen eri osaalueiden kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, suurimpana tavoitteena saattaa CEASuudistus loppuun osana muuttoliikkeen hallintaa. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa vahvistettiin kesäkuun 2018 Eurooppaneuvoston päätelmissä. Romania katsoo, että työtä on vielä tehtävä, vaikka paljon onkin jo saavutettu. Erityisesti työtä on vielä CEASkokonaisuuden loppuun saattamisessa.

11 11(20) Taakanjako, vastuunjako ja eri lähestymistavat solidaarisuuteen ovat olleet viimeisen kahden vuoden ajan neuvoston keskusteluiden keskiössä. Solidaarisuus on ensisijaisesti tahdon asia. Solidaarisuuden lisäksi keskeistä on määrittää, mitä tarkoitamme kriisitilanteella. Nyt tämä määritellään katsoen menneisyyteen, aiemmin rekisteröityjen hakemusten määrään perustuen. On kuitenkin huomattava, että kehittynyt valtio kykenee hallitsemaan suurenkin muuttoliikepaineen hyvin, vaikka toisaalta toisille valtioille pienempikin nousu muuttoliikkeen määrissä voi olla haaste. Muuttoliikkeen ei kuitenkaan tulisi olla taakka kenellekään. Tehokkuuden takaamiseksi tarvitaan ratkaisuita kaikkiin mainittuihin seikkoihin. Tarvitaan rakentava lähestymistapa, jotta voimme löytää yhteisiä perusteita EU:n muuttoliike ja turvapaikkapolitiikkaan. Nyt tulee estää jakautuminen ja välttää vihamielisiä ja eksterministisiä lähestymistapoja EU:n sisällä. Tulevat ratkaisut: Väliaikaiset järjestelyt (temporary arrangements) On selkeää, että Dublinkeskusteluiden on jatkuttava, jotta vältytään vieraantumasta sen alkuperäisestä tarkoituksesta: vastuuvaltion määrittämisestä. Ei kuitenkaan voida unohtaa haastaviin tilanteisiin valmistautumista: ehkäiseviä toimia tulee myös kehittää rinnalla. Komissio ehdotti joulukuussa väliaikaisten ratkaisuiden etsimistä, jotka voisivat toimia siltana Dublinin ratkaisemiselle. Romania hakee perustaa väliaikaisten ratkaisuiden kehittämiselle yhdessä komission ja muiden EU toimijoiden kanssa, samaan aikaan kun se pyrkii löytämään ratkaisut CEASkokonaisuuden loppuun saattamiseksi. Ulkoisten toimien lisääminen: Ei tule unohtaa, että merkittävä muuttoliikkeen hallinnan osa on yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Romania haluaa puheenjohtajana jatkaa neuvoston keskusteluita kolmasmaayhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyöllä on jo viime vuosina saavutettu positiivisia muutoksia muuttoliikevirtoihin ja salakuljettajien toimintamallin ehkäisemisessä, samaan aikaan puuttuen muuttoliikkeen juurisyihin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Libyassa saavutettu kehitys. Yhteistyötä Välimeren maiden kanssa muuttoliikekysymyksissä, kuten Search and Rescue operaatioiden osalta, on kehitetty. Näitä toimia tulee jatkaa kesäkuun Eurooppaneuvoston päätelmien valossa. Lisäksi on tärkeä jatkaa Khantoumin, Rabatin sekä Vallettan prosesseja (mukaan lukien EU trust fund for africa). On myös keskeistä jatkaa EUTurkki sopimusta sekä yhteistyötä LänsiBalkanin yhteistyökumppaneiden kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta

12 12(20) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Discussion paper EU migration and asylum policy: 'A step closer to finding the right solutions'. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kukka Krüger SM/MMO, p Anu Aavamäki SM/MMO, p EUTORItunnus Liitteet Viite

13 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Leppänen Maarit(OM) (20) Asia OSA; EU:n siviilioikeudellisen yhteistyön tulevaisuus Kokous Epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa oikeus ja sisäministerikokouksessa on tarkoitus keskustella EU:n siviilioikeudellisen yhteistyön tulevaisuudesta puheenjohtajavaltion valmisteleman keskustelupaperin pohjalta. Asiakirjaa ei vielä ole saatu. Taustalla on valmistautuminen unionin uuteen lainsäädäntösykliin. Suomi pitää keskustelua siviilioikeudellisen yhteistyön tulevaisuudesta oikeaaikaisena. Toimiva siviilioikeudellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä on tärkeää niin kasvun ja sisämarkkinoiden toiminnan kuin rajojen yli liikkuvien kansalaistenkin kannalta. Unionissa on luotu kattava lainsäädäntökehikko, jotta yritysten ja kuluttajien rajat ylittävien oikeusriitojen hoitaminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Lainsäädäntöä on päivitetty kun konkreettisia uudistustarpeita on vaikutusarvioinnissa osoitettu. Myös digitalisaatiokehitykseen on vastattu. Tällä hetkellä Suomi ei näe tarvetta uudelle EUlainsäädännölle siviiliprosessioikeuden alalla. Ejusticetyön jatkaminen on tärkeää digitalisaatiokehityksen, ml. tekoäly, potentiaalin hyödyntämiseksi myös oikeusalalla. EU:n lainvalinta ja toimivaltasääntelyllä on erityinen merkitys perheoikeuden alalla, koska niillä voidaan vähentää oikeusriitojen pitkittymistä, suojata lasta ja pienentää yksityiselämään liittyvien oikeusriitojen kustannuksia. Rajat ylittäviä perheoikeuden alan instrumentteja on aivan viime vuosina säädetty useita ja mm. Bryssel IIa asetuksen uudistaminen on loppusuoralla. EUsääntely kattaa perheoikeuden keskeiset osaalueet: avioeroasiat, elatusvelvoitteet, kansainvälisten parien varallisuussuhteet ja perintöasiat. Suomi katsoo, että on erittäin tärkeää huolehtia jo hyväksytyn sääntelyn sujuvasta täytäntöönpanosta. Tässä vaiheessa tarvetta sääntelyn laajentamiseen uusille aloille ei ole. Suomi ei myöskään näe tarvetta laajoihin uudistuksiin velvoitteita koskevan lainvalinnan alueella, mutta on avoin yksityiskohtien tarkastelun suhteen. Suomi kannustaa EU:ta rakentavaan ja aktiiviseen osallistumiseen EU:ta laajempaan kansainvälisen siviilioikeuden alan yhteistyöhön ja kansainvälisen sääntelyn valmisteluun erityisesti Haagin kv. yksityisoikeuden konferenssissa. Tärkein Haagissa vireillä oleva hanke on pyrkimys aikaansaada maailmanlaajuinen yleissopimus tuomioiden rajat ylittävästä tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili ja kauppaoikeudellisissa asioissa (tuomioita koskeva yleissopimus, Judgments Project ).

14 14(20) Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2019 aikana ja sopimus on tarkoitus hyväksyä Suomen EUpuheenjohtajakauden alkaessa. Seuraavan komission tärkeänä tehtävänä on valmistella unionin liittymistä sopimukseen. Suomi korostaa, että vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. On hyvä, että keskustelua siviilioikeuden alan tulevaisuuden tarpeista käydään myös käytännön toimijoiden kanssa Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) puitteissa. Verkosto on tärkeä ja toimiva työkalu lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon ja siviilioikeudellisen yhteistyön edistämisessä. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan asiakirjaa ei vielä saatu. Se sisältänee yleiskuvauksen siivilioikeudellisen yhteistyön nykytilasta ja kysymyksiä mahdollisista kehittämisajatuksista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta (epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous ) Suuri valiokunta (epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maarit Leppänen / OM, maarit.leppanen@om.fi, puh Pekka Pulkkinen / OM, pekka.t.pulkkinen@om.fi, puh Outi Kemppainen / OM, outi.h.kemppainen@om.fi, puh

15 Eeva Aittoniemi /OM, puh (20) EUTORItunnus Liitteet Viite

16 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Rautio Lauri(OM) (20) Asia OSA; EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön tulevaisuus Kokous Epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa oikeus ja sisäministerikokouksessa on tarkoitus keskustella EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön tulevaisuudesta puheenjohtajavaltion valmisteleman keskustelupaperin pohjalta. Tarkoituksena on, että nyt käytävän ministerikeskustelun jälkeen neuvotteluita jatketaan asiantuntija ja poliittisella tasolla. Näiden keskustelujen perusteella puheenjohtajavaltio laatii kesäkuun oikeus ja sisäasioiden neuvostoon raportin käydyistä keskusteluista tulevien puheenjohtajien avustamiseksi työn jatkamisessa. Keskustelulla on tästä syystä erityistä merkitystä alkavalle Suomen EUpuheenjohtajakaudelle. Suomi pitää keskustelua rikosoikeudellisen yhteistyön tulevaisuudesta oikeaaikaisena. Toimiva rikosoikeudellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä on keskeinen osa turvallisuusunionia, koska turvallisuus edellyttää koko rikosprosessiketjun tehokkuutta. Suomi yleisesti kannattaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen keskeistä asemaa rikosoikeudellisten asioiden yhteistyössä. Myös Romanian, Suomen ja Kroatian puheenjohtajatrion ohjelmassa korostetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen edistämistä. Se, että oikeusviranomaisten antamat päätökset yhdessä maassa vastavuoroisesti tunnustetaan myös muissa EUmaissa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön rajat ylittävissä rikosasioissa ilman tarvetta harmonisoida jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöjä. Suomi pitää tärkeänä keskustelua siitä, miten vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta voitaisiin entisestään vahvistaa ja miten voidaan varmistaa, että vastavuoroisen tunnustamisen instrumentit toimivat myös käytännössä tehokkaasti. Selvänä voidaan pitää, että joitakin vastavuoroisen tunnustamisen instrumentteja sovelletaan käytännössä varsin harvoin. Suomi arvioi, että syyt tähän voivat olla moninaisia ja voivat säädösten sisällön lisäksi koskea esimerkiksi säädösten puutteellista täytäntöönpanoa, säädösten joiltakin osin eriävää soveltamista jäsenvaltioissa tai tiedonpuutetta säädöksistä käytännön toimijoiden keskuudessa. Yhdessä käytännön toimijoiden kanssa tulisi asiantuntijatasolla analysoida, mitkä ovat kunkin säädöksen osalta mahdolliset ongelmat ja miten juuri näihin ongelmiin olisi perusteltua vastata. Käytännön toimijoiden näkemykset ovat vastaavasti tärkeitä myös mahdollisten lainsäädäntöaukkojen tunnistamisessa. Ennen lainsäädäntömuutosten tai kokonaan

17 Pääasiallinen sisältö 17(20) uusien instrumenttien ehdottamista tärkeä on myös huolellinen vaikutusarviointi. Tässä arvioinnissa tulisi muun ohessa ottaa huomioon EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä muilla forumeilla jo tapahtuva arviointityö. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet rikosoikeudellisen yhteistyön tehostamiseen tulee hyödyntää. Tärkeää on EU:n uuden sähköisen oikeuden strategian toimeenpano rajat ylittävän asioinnin ja EJusticeportaalin kehittämiseksi. Myös Eurojustilta odotetaan uusia ehdotuksia rikosoikeudellisen yhteistyön digitalisaation edistämiseksi. Suomi korostaa, että vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan yhteistyön ja instrumenttien soveltamisen edellytys on se, että jäsenvaltiot sitoutuvat EU:n yhteisen arvopohjan mukaisesti perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Keskustelua unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tältä osin esiin nostetuista puutteista tulee jatkaa. Puheenjohtajavaltion valmistelemassa keskustelupaperissa kuvataan lyhyesti EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön nykytilaa. Rikosoikeudellinen yhteistyö unionissa on kehittynyt merkittävästi siitä, kun Tampereen Eurooppaneuvostossa vuonna 1999 päätettiin yhteistyön kehittämisestä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta. Nyt EU:lla on käytössään kattava lainsäädäntökehikko rikosoikeudellista yhteistyötä varten. Näistä tehokkaimpiin kuuluu eurooppalainen pidätysmääräys (puitepäätös 2002/584/OSA). Eurooppalaisella tutkintamääräyksellä (direktiivi 2014/41) on korvattu perinteistä oikeusapua todisteiden osalta vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvalla yhteistyömekanismilla. Lainsäädäntökehikkoa on viimeksi täydennetty uudella asetuksella rikoshyödyn menettämisestä ja varojen jäädyttämisestä (2018/1805). Lisäksi komissio on tehnyt uudet ehdotukset sähköisessä muodossa olevasta todistusaineistosta (Eevidence). Puheenjohtajan asiakirjassa todetaan, että nyt on aika arvioida, mihin saakka yhteistyössä on päästy ja onko yhteistyössä puutteita tai aukkoja, joihin tulisi vastata EU:n lainsäädäntötoimin. Keskustelupaperissa kuvatun mukaisesti nyt käytävää keskustelua edeltävät joulukuun 2018 oikeus ja sisäasioiden neuvostossa hyväksytyt päätelmät (Euroopan unionin virallinen lehti N:o C 449, , s. 6), jotka koskevat vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen edistämistä ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen parantamista rikosasiayhteistyössä. Tarkoituksena on nyt keskittyä muihin rikosoikeudellisen yhteistyön elementteihin. Keskustelupaperissa pidetään perusteltuna keskustelua nykyisissä vastavuoroisen tunnustamisen instrumenteissa olevista mahdollisista puutteista, tarpeesta mahdollisille uusille instrumenteille, EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön vaikutuksesta tarpeeseen esimerkiksi päivittää nykyisiä instrumentteja joiltakin osin ja digitalisaation mahdollisesti edellyttämistä uusista toimenpiteistä EU:n rikosoikeudellisessa yhteistyössä. Ministereitä pyydetään siksi keskustelemaan seuraavista kysymyksistä: 1) Mitkä vastavuoroisen tunnustamisen instrumentit eivät toimi käytännössä hyvin? Miksi näin on? Näettekö instrumenteissa sellaisia puutteita, joihin voitaisiin ja tulisi vastata, jotta instrumentit toimisivat tehokkaammin?

18 18(20) 2) Onko nykyisessä EU:n säädöskehyksessä aukkoja? Jos näin on, tarvitaanko uutta lainsäädäntöä? Millä aloilla? 3) Tuleeko joitakin vastavuoroisen tunnustamisen instrumentteja päivittää EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön johdosta? 4) Tarvitaanko digitalisaation johdosta uusia toimenpiteitä EU:n oikeudellisen yhteistyön alalla, ja jos, niin mitä toimenpiteitä nämä voisivat olla? Taustatietoa: EU:ssa on tähän mennessä hyväksytty kymmenkunta vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen perustuvaa instrumenttia. Näistä käytännössä eniten sovellettu on eurooppalainen pidätysmääräys (2002/584/YOS), jonka avulla etsitty henkilö voidaan luovuttaa jäsenvaltiosta toiseen syytetoimien tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimen toteuttamista varten. Unionin tuomioistuin on antanut kyseisen puitepäätöksen osalta useita ratkaisuja siitä, miten perus ja ihmisoikeudet tulee huomioida vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisessa. Oikeuskäytännössä esiin nousevat erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sekä vankilaoloihin liittyvät ongelmat. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta (epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous ) Lakivaliokunta on useissa lausunnossaan korostanut vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen merkitystä oikeudellisen yhteistyön perustana (Ks. esim. LaVL 6/2017 vp; LaVL 1/2017 vp; LavL 5/2016 vp; LaVL 16/2013 vp ja LaVL 6/2009 vp). Suuri valiokunta (epävirallinen oikeus ja sisäministerikokous ). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

19 19(20) Asiakirjat Puheenjohtajavaltion valmistelema keskusteluasiakirja ( Discussion paper The future of judicial cooperation in criminal matters within the common judicial area of the European Union ). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Lauri Rautio / OM, lauri.rautio@om.fi, Tanja Innanen / OM, tanja.innanen@om.fi, Liitteet Viite

20 20(20) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi oikeus ja sisäasiat OM, SM, UM EUE, STM, TEM, TULLI, VM, VNK, VTV