KITTILÄN KYLÄHANKKEEN OPINTOMATKA - VUOLLERIM

Transkriptio

1 KITTILÄN KYLÄHANKKEEN OPINTOMATKA - VUOLLERIM MATKARAPORTTI LAUANTAI Matkalle lähdettiin lauantaina hjelman mukaisesti kl 9 lauantaiaamuna Kittilän kunnantallta. Matkaseurueeseen kuului kaikkiaan 25 sallistujaa, jista sa pimittiin mukaan matkan varrelta, Kauksesta ja Kallsta. J matkalla virittäydyttiin tunnelmaan käymällä läpi kylähankkeen asiita sekä Vullerimin alustavaa esittelyä. Osallistujilla li myös sana vapaa esiintymään pääsivät kaikki halukkaat. Perillä Vullerimissa ltiin nin kell 13 ja hjelma alitettiin kiertajelulla, jssa ppaina timivat kylän edustajat, etunenässä matkan yhteyshenkilö Eva-Lena Skalstad. Vullerim-kiertajelu - Vullerimissa n löytynyt merkkejä asutuksesta aina 6000 vuden takaa ja kylästä löytyy arkelginen muse hengen kylä kasvi luvulla Vattenfallin vesivima laitksen tuln myötä rajusti. Kylässä li parhaimmillaan yli 4000 asukasta. - Vesivimalan työntekijöitä kutsuttiin etaniksi, sillä mni kanti ktia mukanaan, eli pis muuttaessaan vei myös talnsa mukanaan. - Luleå-jki padttiin vesiviman vuksi, ja parhaat lhipaikat menetettiin tässä yhteydessä. Mnet paikalliset vat tästä edelleen katkeria luvun aikana työpaikat katsivat ja asukasmäärä laski alle 800:n asukkaaseen. - Tämä raju muuts tyhjensi kylää ja heikensi kylän palveluita, mikä herätti kyläläiset yhteiseen tekemiseen, jtta säilytetään täällä asumisen ja elämisen mahdllisuudet. Sivu 1

2 Työpaja 1. Osa 1: Yrittäjyys kylissä Kiertajelun jälkeen kknnuttiin The Village Team yrityksen tilihin, jissa timii tilavukraam ja pienimutista krjaustimintaa autille. Saman hallirakennuksen tinen pääty li varusteltu kkus- ja kulutustiliksi. Myös tämä timinta li kyläläisten yhteisessä mistuksessa. Kkustilissa kyläläiset esittelivät meille kylän yrityksiä ja yhteistimintaa. Växthuset-suuskunta Karin Granström kerti, että Växthuset-suuskunta n ensimmäinen kyläläisten yhdessä perustama yritys. Se syntyi siitä, kun kyläläiset kkntuivat 90-luvun lpussa miettimään, mitä vidaan tehdä kylän eteen. Tullin päätettiin perustaa suuskunta, jhn mukaan lähti aluksi 50 ihmistä, nyt mukana n nin 100. Osakkaan suus n 500 kruunua. Henkilökuntaa n palkattuna 1,5. Växthusetilla n rauta- ja sekatavarakauppa Vullerimin keskustassa. Osuuskunta auttaa myös mm. kirkka (arkunkanta, adresseja). Karinilta kysyttiin, mikä n se taika, miten kyläläiset saa yhdessä tekemään? Meillä n hauskaa yhdessä, kert Karin.- Ja kahvia n aina tarjlla. Vullerimin vapaakulu Vullerimin vapaakulun rehtri Anette Amundssn kerti kulun histriasta ja timinnasta. - Kunta päätti lakkauttaa Vullerimin yläkulun viitisen vutta sitten, ja lähin kulu lisi llut 45 kilmetrin päässä. Vanhemmat kkntuivat ideimaan, missä vitaisiin säästää, jtta kulutimintaa ei tarvitsisi lpettaa, laskettiin mm. kulun lämmityskustannuksia. Sivu 2

3 - Kunta kuitenkin päätti lakkauttaa kulun. Erilaisia mutja järjestää kulutimintaa mietittiin, mutta kunnan kanssa ei löydetty yhteistä säveltä. Vaatimukset kulutiminnan järjestämiselle yksityisesti tuntuivat levan krkeammat kuin kunnalliselle kululle. - Lpulta vanhemmat päättivät alittaa vapaakulun. Yhteistyöllä vanhempien kesken katsttiin että parasta li tteuttaa kulu sakeyhtiömudssa. Hallint n yritysmäinen, mutta esimerkiksi hallituksen jäsenet eivät ta palkkiita kkuksista. Yrityksellä n 101 sakkeenmistajaa. Kaikki vitt kulutiminnasta käytetään kulutiminnan parantamiseen. - Kulutiminnan järjestämiseen tarvittiin lupa, ja timinta rahitetaan kunnan rahituksella kulu saa tietyn rahan per ppilas timinnan rahittamiseen. - Kun lupa kulutiminnalle saatiin, kulun alkuun li muutama kuukausi aikaa, ja kaikki mitä kulu misti, li neljä rei ittäjää ja kasan kysymyksiä: missä petetaan, keitä petetaan, kuka pettaa, kuka laittaa ppilaille ruuan ja missä, mistä saadaan petusvälineet? Kysymysten lista li lputn. Kuitenkin kun kulun vet avattiin, kaikki li kunnssa. Kulu sai lahjituksina kalusteita ja sisustustavaraa. Nyt kulua n pyöritetty klme vutta. - Ert kunnalliseen kuluun vat aika pienet n kuitenkin sama petussuunnitelma ja samat petusmateriaalit, kulu ei peri eikä saa periä lukukausimaksuja. Suurin er n, että kulu itse päättää rahankäytöstään. Yksi esimerkki n, että ppilaat hulehtivat itse kulun siisteydestä. Siivusvastuuta tulee pulitista viikka per ppilas. Näin säästyneillä rahilla tehdään ppilaiden kanssa kielikurssi Englantiin. - Tunnelma kulussa n hyvä. Oppilailla ja pettajilla n yhteinen lunas- ja tauktila, jssa vietetään aikaa ja järjestetään juhlia. Kulussa n musiikkitila ja keittiö, jihin ppilaat vivat jäädä musisimaan ja leipmaan kulun jälkeen. Usein rehtrin tai pettajan pitää lähes hätistellä ppilaita pis kulusta. Kulun timintaan kuuluu myös kivja tempauksia, kuten carting-aja, ratsastusta, ammuntaa. - Onnistumisen vaatimukset tuntuvat levan krkeammalla ja tulkset vat hyvät, kulumenestys n kunnan keskiarvn yläpulella. Kulu n tarkistettu kaksi kertaa, eikä tarkastuksessa le löytynyt mitittavaa. - Naapurikunnassa suljetaan myös kulu, jnka ppilaat tulevat mahdllisesti Vullerimin kuluun. - Kulu järjestää paljn tilaisuuksia ja avimien vien päiviä, jihin sallistuu myös paljn kulun ulkpulista väkeä, kyläläisiä. Kululla n hyvät suhteet yrityksiin ja paljn n saatu lahjituksia. - Oppilaita kulussa n 28, 37 alittaa syksyllä. Kylän yläkuluikäisistä lapsista 97 % käy tätä vapaakulua. Vanha timistrakennus kunnstettiin kuluksi, kun kunta kieltäytyi vukraamasta vanhan kulun tilja. Tämä li lpulta kuitenkin nni, kska nykyiset tilat ketaan kvin viihtyisiksi. Sivu 3

4 Htel Vullerim Gästgiveriet Anders Larssn esitteli pintmatkalaisille kylässä timivaa htellia. Kylässä aikaisemmin timinut armeijan rakennus li nin 7 vutta sitten myynnissä. Kyläläiset halusivat staa rakennuksen ja säilyttää sen kunnssa ja tteuttaa siinä yritystimintaa. Päätettiin perustaa htelli, ja avata se Jkkmkin talvimarkkiniden aikaan, jllin alueella n paljn majittujia. Töitä tehtiin vapaaehtisvimin, ja tehdään edelleen etenkin sesnkiakana. Htelli työllistää kaksi palkattua henkilöä. Vapaaehtistyönä n mm. remntitu htellia. Htelli n ma yrityksensä, jnka mistajia vat yksityishenkilöt, yritykset ja yhdistykset. Osakkeenmistajia htellissa n nyt 150. Htellin huneita n nimetty vapaaehtistyöntekijöiden ja sakkeenmistajien mukaan, näin heitä n muistettu. Htellilla n kaksi tarkitusta: tuda palveluja matkailijille, mutta myös kyläläisille (lunas- ja cateringpalvelut, iltaravintla anniskeluikeuksilla, tilavukra, majituspalvelut). Vullerimin Carting-rata Tmmy Sundgren kerti Vullerimin erikisuudesta, carting-radasta. Vunna 2007 alitetiin carting-radan rakennus, jka nyt n 1078 metrillään Nrrbttenin pisin ja myös maailman phjisin kilpacartingrata, Kerran vudessa järjestetään ismpi kilpailu nimeltä Nrrlandsgubben. Rata n avinna tukkuusta syyskuun lppuun, ja heinäkuu n aikaa, jllin radalle vi tulla ilman ennakkvarausta. Tällä hetkellä timinnassa n 11 vukra-auta ja 6 kilpa-auta. Timinnassa n panstettu liikuntarajitteisten autihin, jissa jarru ja kaasu vat ratissa. Autjen vukraus n myös yksi mihin panstetaan. Radan rakentaminen maksi 5 miljnaa Rutsin kruunua, eikä siihen tarvittu velkaa, sillä tukijita hankkeelle saatiin mm. EU:lta, kunnalta, lääninhallitukselta ja yksityisiltä yrityksiltä. Työpaja 1. Osa 2: Kkemustenvaihta kylän edustajien kanssa Kuluvierailun jälkeen siirryttiin takaisin htel Gästgiverietiin, jssa työpaja jatkui tutustumisella paikalliseen hjelmanumern Huse Jumping Dinner. Siinä sallistujat vierailevat useammassa paikallisessa kdissa, jissa n mahdllista nauttia pientä syötävää. Samalla myös paikalliset ihmiset tulevat tutuksi, ja sallistujilla n mahdllista kkea levansa sa kyläyhteisöä. Kyseessä n ainutlaatuinen, mutta kuitenkin suhteellisen helpsti tteutettava hjelmanumer. Illan khteiden isännät kertivat käytännön tteutuksen haasteista ja löydetyistä ratkaisuista. Esimerkiksi Sivu 4

5 hjelmanumern tavallisesti kuuluvat illallistarjilut tilataan nykyään paikallisesta htellista, jtta pystytään täyttämään viranmaisten vaatimukset hygieniaan liittyen. Samaten isäntien työtä helpttaa se, että numersta vastaava hjelmapalveluyrittäjä vastaa paikkjen kuntn laittamisesta sekä etu- että jälkikäteen. Ohjelmanumern tutustuminen teki ryhmään suuren vaikutuksen ja sittautui yhdeksi mieleenpainuvimmista suuksista pintmatkalla. Ohjelman tteutusmahdllisuuksista Kittilän kylissä keskusteltiin pitkään. SUNNUNTAI Työpaja 2. Kyläkulttuuri ja kulutus / Yritys- ja kylätimintaesittelyt Sunnuntaina hjelmamme jatkui vielä yritysten ja kylätiminnan esittelyillä ja jatkui työpajatyöskentelyllä. Lapland Vullerim WelcmesYu AB Sunnuntain ensimmäinen varsinainen hjelmanumer li vierailu Lapland Vullerim WelcmesYu AB:n tilissa. Kuulimme Eva-Lenan esittelyn yrityksen timinnasta. Lapland Vullerim n 50 kyläläisen, vitta tavittelemattman yhdistyksen ja yrityksen mistama yritys, jnka tehtävä n markkinida ja myydä alueen palveluita. Palkattuja työntekijöitä n 1,5. Alkunsa Lapland Vullerim sai vunna 2007 eräältä kylän asukkaalta, jka ttesi että kylästä ja palveluista n liian vähän tieta tarjlla. Tämä kyläläinen vei asiaa eteenpäin niin, että jkaiselle kylän taludelle lähettiin kirje, jssa pyydettiin ideita ja ajatuksia kylän kehittämiseen. Tältä phjalta saatiin kttua hjelmapalvelupaketteja, jita n tällä hetkellä myynnissä kpl. Palvelut perustuvat kaikki samaan perusajatukseen: tutetaan paikalliseen elämään ja arkeen perustuvia laadukkaita hjelmapalveluita. Tavallisen elämän ympärille paketidaan luksustutteita. Kylässä vierailijiden halutaan tekevät ja kkevan asiita kyläläisten kanssa. Tämä antaa vierailijalle enemmän ja samalla tu kylälle tunnettuutta. Onnistumisesta situksena n mm. se, että Lapland Vullerim n saanut timinnalleen Nature s Best luntmatkailusertifikaatin. Lisäksi Vullerimissa n nnistuttu klmena vutena peräkkäin saamaan alueen hjelmapalvelu ehdlle Vuden paras ulkilmatute kisaan, jka järjestetään Rutsin suurimpien erämessujen yhteydessä. Sivu 5

6 Palveluiden tuttamisessa tarvitaan runsaasti vapaaehtistyötä. J yrityksen timitilat vat tästä esimerkki. Tal li pitkään rapistuneena, mutta talkvimin siitä kunnstettiin timivat tilat. Hunekalut ja sisustus n tteutettu lahjitettujen tai kierrätyksestä saatujen hunekalujen ja tarvikkeiden avulla. Suurin haaste alueen näkökulmasta n markkininti, jssa ppia halutaan ttaa mm. Kittilästä. Matkailutiminta n tistaiseksi pientä, nin 2000 vierailijaa käy Vullerimissa vusittain. Vullerim n valinnut khderyhmäkseen paljn matkustelleet ihmiset, jtka haluavat kkea jtain uutta, ulkmaalaiset matkailijat, jtka hakevat palveluilta elämyksellisyyttä, laatua ja jilla n käytettävissään suhteellisen krkea matkabudjetti. Erityisesti Saksan ja Englannin markkinat n tdettu kiinnstaviksi. Valintaan n vaikuttanut se, että nämä vat myös Swedish Laplandin khdemarkkinat. Think New prjekti Nuri Sfie kerti meille nurisprjektista, jnka parissa hän työskentelee. Think new prjekti n vuden mittainen prjekti, jka hyödyntää nurisn ajatuksia, inta ja situtumista. Hanke haluaa kannustaa nuria sallistumaan alueen kehittämiseen. Sfie kerti, että kylässä n tällä hetkellä nin 50 lasta ja nurta, jista 17 n vuden ikäisiä. Osa tästä prjektista li nurismusikaali, jsta näimme pienen pätkän. Sfie vakuutti, että ei le välttämättä vaikeaa tehdä musikaalia. Osallistujista kenelläkään ei llut kkemusta musikaaleista tai muusta esiintymisestä. Kuitenkin kk musikaali tehtiin tässä kylässä, min vimin. Hankkeen päätavite li saada Nrrbttenin nuret tuntemaan että heillä n merkitystä yhteisössä, sen sana. Ajatus tuli käynnissä lleesta keskustelusta siitä, miten nuret näkivät Nrrbttenin tulevaisuuden. Pliitikt mnesti puhuvat nurista ihmisistä, mutta eivät puhu nurten kanssa, tähän haluttiin muuts. Hankkeessa järjestetään 4 aktivintitilaisuutta nurille, jista viimeinen Luleåssa marraskuussa 2013, yhdessä lääninhallituksen kanssa. Mukana n sekä plitiikkja, yrityksiä että nuria. Tulksena tehdään yhteinen lausunt, jka luvutetaan lääninhallitukselle. Hanke saa rahituksen kansalliselta nurisrahastlta. Sitä jhtavat nuret, jista yksi n kkaikainen, kaksi sa-aikaista, kaikki vutiaita. Wrkshp-työskentelyä Päivää jatki wrkshp, jnka vetivät Anders, Oylden ja Eva-Lena. Työpajassa timittiin 5 henkilön ryhmissä. Sivu 6

7 Mitä Vullerimissa tehtyä visi sveltaa Kittilän kylille tehtäväksi? Ensimmäisessä tehtävässä phdittiin mitkä matkalla esitellyistä aiheista livat parhaimmat, miten niitä visi Kittilässä tteuttaa, nk era tteuttamisen tavissa. Keskusteluissa esiin nusi Vullerimin asenne: yhteistyöhenki, ja että kaiken ikäiset tekevät yhdessä juttuja. Lisäksi mainittiin yritteliäisyys, miten n panstettu sekä rahaa että aikaa kylän yhteisiin juttuihin. Mainittiin myös sallistuminen, tasavertaisuus, miten kaikki vat arvstettuja. Phdittiin että Kittilässä visi tehdä jtain yhteisiä kyläyrityksiä sesnkiajan ulkpulella Huse Jumping Dinner li vaikuttava, kdinmainen tunnelma, rent asenne li mukava. Visi sveltaa saunakkemukseen. Jkapäiväiseen elämään perustuvat tutteet livat vaikuttavia ja niitä visi tteuttaa Kittilässäkin. Lisäksi mainittiin kylän yleistunnelma ja kauneus. Tämä innitti miettimään tulisik Kittilästä kaunein kylä Lapissa? Welcme t Kittilä, Sweden in Finnish Lapland radikaali ajatus kenties! Miksi tätä ei le j tehty Kittilässä? Tehtävässä kaksi mietittiin miksi tätä ei le j tehty Kittilässä, mitä esteitä tteuttamiselle n. Esille nusivat ainakin seuraavat: - Pienet kylät, vähän ihmisiä > ratkaisuna visi lla se, että tehdään kylien välistä yhteistyötä. - Pitäisi lla yhteinen tavite, tätä ei mnesti le - Useat ihmiset eivät arvsta vapaaehtistyötä asenne! - Ei tehdä, vaan puhutaan knditinaalissa - Tekemisessä n liikaa itsekriittisyyttä, tavitteet liiankin krkealla - Odtetaan että jku muu tai kunta n vastuutah - Asenne: Ajatellaan ettei kannata, llaan pessimistisiä, ei le hauskaa, ei le järkeä - Kylässä vi lla histrian painlasteja, vanhja riitja tms. - Osuuskunta Tepastssa (palvelemaan alueen matkailijita): aika ei llut ikea, li liikaa muuta työtä. Tepast miettii nyt uudelleen, vitaisiin ttaa Pulju-Lmpl mukaan. - Aikapuute Mitä js näitä esteitä ei lisi? Tehtävä klme li miettiä ja kirjata ylös, mitä js näitä esteitä ei lisi, mitä sitten tapahtuisi? - Olisi paratiisikyliä Kittilä täynnä - Idea: pitäisikö järjestää Kittilän paras kylä kilpailu vusittain? Jllain tavalla vitaisiin humiida ja palkita tämä kylä. Tdettiin, että tteutuessaan tämän pitäisi myös tuttaa jtain knkreettista hyvää kylälle!! Sivu 7

8 - Osuuskunta/Tepast: timinta virkistäisi kylää, laaja timiala, vaikuttaisi jpa kylän siisteyteen jne. Laaja-alaisella timinnalla lisi laaja-alaisia vaikutuksia. - Jkainen antaisi sen mistä pystyy ja jkaisesta panksesta ltaisiin kiitllisia - Yrittäjyys- ja suuskuntatiminta lähtisi liikkeelle - Verkstituminen kylien ja yrittäjien kesken - Kylissä lisi palveluita, kuluja, myös palveluringit lisivat mahdllisia - Ihmisillä lisi mahdllisuus asua ktna pidempään - Kylätyöntekijöitä lisi kylissä - Metsästys- ja kalastusaktiviteetit visivat kehittyä: safaritimintaa, luntplkuja - Kesä- ja luntmatkailu visivat kehittyä - Lähitutteita saataisiin kehitettyä entistä enemmän - Esimerkkinä mainittiin Tepastn kulun mahdllisuus timia palvelupaikkana - Olisi muuttvirtaa kyliin Työpajan jälkeen sunnuntain hjelmaa jatki Ann-Kristine, jka n yksi kylän tulisieluista, syntynyt kylässä, elänyt lunta ja kskia. Kerti että lhet livat aikinaan valtavia ei muistele kska tekee kipeää muistella tuhttua asiaa. Ann-Kristine paintti verksttimintaa, sitä että verkstssa jkainen asettaa itselleen tavitteita jtka haluaa saavuttaa, mutta myös yhteisiä tavitteita. Vullerimissa vat tehneet kirjallisen spimuksen yhteisistä tavitteista tässä verkstssa, tekemisen esteet katavat siinä samalla. Ann-Kristine anti ktimatkalle hjeita - kun mennään ktiin, pitäisi laatia vastaava spimus yhdessä. Tavitespimuksessa n asiita mitä ajetaan. Ann-Kristine kerti esimerkkinä mansa. On perusta jlla työskennellään: Kaikki vat phjimmiltaan hyviä kaikki vat arvkkaita kaikki vat yksilöitä kaikilla n ainutlaatuista annettavaa kaikki kuuluvat yhteen kaikilla n mahdllisuus valita miten reagitavat asiihin puhutaan asiista suraan, avimesti, tasavertaisesti Näillä perussäännöillä timitaan esim. Village Teamissa. Kun n yhteinen tausta ja arvt n helpp työskennellä yhdessä! Ann-Kristine jatk kertmalla Tulevaisuuden vedet timintaryhmästä. Se n prjekti jnka laatu tullaan turvaamaan paikallisella timinnalla - Vullerimin henkivakuutus. Jtta timintaryhmä visi edetä, n svittu seuraavat säännöt: työskennellään vapaasti ilman että tumitsee tisiaan tai mitään timinnan tulee lla kutsuva ja tiedttava kaikki saa tulla mukaan ja timia timinnan tulee lla avin kaikkien ideille ei liikaa pröystäillä menestymisillä kerätään histriikkia ja faktaa asiasta, tämä n juuri tälle asialle räätälöity tavite Sivu 8

9 kaiken pitää lla läpinäkyvää, ei saa lla mitään salattavaa Ei ajattele pahaa tisista, mutta ei niele lukkauksia, ei le liian kiltti, timii faktjen phjalta Jäähyväissaninaan Eva-Lena paintti sitä, että Vullerimissa ei le mitään enempää kuin Kittilän kylissä. Myös Kittilässä n saavutettavissa se, mitä Vullerimissa n. Vullerimissakaan kaikki ei le llut helppa ja paljn n tehty töitä. On tullut esteitä, mutta aina n pidetty asenne että mikään ei le mahdtnta aina löytyy kein päästä eteenpäin. Eva-Lenalle eteenpäin vievä vima n se, että vi tehdä jtain man kylän eteen, ja että n hauskaa. Vullerimin edustajien tive n, että yhteistyötä vitaisiin jatkaa. Vastavurisesti matkan päätteeksi tivtettiin vullerimilaiset tervetulleiksi Kittilään! Paluumatka Paluumatkamme alki pysähtymällä vielä tutustumaan Vullerim Hembygsgår nimiseen, kylän histriaa ja vanhja esineitä esittelevään vhvelikahvilaan. Paluumatkalla annettiin sallistujille vielä mahdllisuus kerta muutamalla sanalla terveisiä ja ajankhtaisia asiita masta kylästään. Tätä mahdllisuutta kylät myös hyödynsivät, ja matka timikin myös sisäisen verkstitumisen edistäjänä. Myös KKTM:n Laura Vilander käytti puheenvurn, jssa kerti että kylillä n edelleen tällä rahituskaudella mahdllisuus hakea avustusta kylien kehittämiseen myös KKTM:n kautta. Paluumatkalla sallistujilla li myös mahdllisuus antaa matkasta palautetta nimettömästi. Palaute li kiittävää ja matka kettiin nnistuneeksi. Erityisesti Vullerimissa vallinnut myönteinen, aktiivinen ja reipas asenne li tehnyt sallistujiin vaikutuksen, jsta tivttiin kaikuja myös Kittilään. Vullerimin myönteistä henkeä välitettiin Kittilässä lehtijutun avulla, jka julkaistiin Kittilälehdessä heinäkuun alussa. Sivu 9

10 LIITE MATKARAPORTTIIN OSALLISTUJAT Lähtijän nimi Kylä / Organisaati 1 Alatörmänen, Juhani Tepast 2 Hangasvaara, Sirkka Mlkjärvi 3 Helaniva, Jenni Kiistala / Kittilän nuristimi 4 Kangas, Eija Mlkjärvi 5 Kaunismaa, Katja Kideve Elinkeinnpalvelut 6 Kinnunen, Katariina Kylähankkeen hjausryhmän jäsen / Kideve Elinkeinpalvelut 7 Knuutila, Katja Kall 8 Mäkital, Markku Kylähankkeen hjausryhmän jäsen / Kittilän yrittäjät 9 Mäntymaa, Vukk Tepast 10 Mlkselkä, Kirsti Mlkjärvi 11 Mlkselkä, Vilh Mlkjärvi 12 Niva, Kalevi Hanhimaa 13 Palla, Inkeri Köngäs 14 Palsaari, Raija Köngäs / Kittilän nuristimi 15 Piirinen, Teuv Tepast 16 Pikela, Pertti Kall 17 Rutsala, Outi Pulju 18 Säärelä, Juni Kelntekemä 19 Siitnen, Tarja Siitnen 20 Suhnen, Eeva Alakylä 21 Välimaa, Sul Rauduskylä 22 Viittanen, Jaana Kittilän kirknkylä 23 Vilander, Laura Kylähankkeen hjausryhmän jäsen / KKTM ry 24 Willman, Nina Kideve Elinkeinnpalvelut 25 Ylital, Jari Bussin kuljettaja Sivu 10