OHJEITA HAUTAJAISTEN AIKAAN

Transkriptio

1 Kirkkherranvirast Avinna ma-pe kl 9-13 Hyvättyläntie 17, Liet p. (02) , fax (02) Talustimist Avinna ma-pe 9-13 Hyvättyläntie 19, Liet p. (02) , fax (02) S U R U N KO H D AT E S S A OHJEITA HAUTAJAISTEN AIKAAN Hautausmaanhitaja Päivystysaika ma-pe 9-10 p. (02) , Pyhän Pietarin kirkk Kirkktie 14, Liet p. (02) Seurakuntatal Hyvättyläntie 19, Liet p. (02) Keittiö p. (02) Littisten kirkk ja Tammikallin seurakuntakti Tammikallinplku E ja G, Littinen p. (02) , Paikitus ja käynti Vurikujan pulelta Kirkn hautausmaa Kirkktie 14, Liet Keisvuren hautausmaa Kirkktie 25, Liet

2 HAUTAJAISTEN AIKAAN Sinua n khdannut suru Hautajaisten käytännön järjestelyt Keskustelu papin kanssa Siunaustilaisuus ja hautaus Muisttilaisuus Evankelis-luterilaiseen kirkkn kuulumattman hautaus Hautajaisten jälkeen Haudanhidn järjestäminen Hautamuistmerkit Lpuksi SINUA ON KOHDANNUT SURU Läheisen ihmisen kullessa suru varjstaa arjen. Rakkaan ihmisen menettäminen kskee kipeämmin kuin sanat pystyvät ilmaisemaan. Vi tuntua, että kaipaus ja kipu vievät kaikki vimavarat. Samalla myös man elämän rajallisuus tulee entistä tdellisemmaksi. Vimme kuitenkin jättää niin man kuin edesmenneen läheisenkin elämän Jumalan käsiin. Kristinuskn sanma antaa tivn iankaikkisesta elämästä ja jälleennäkemisestä tämän elämän jälkeen.

3 HAUTAJAISTEN KÄYTÄNNÖNJÄRJESTELYT Hautajaiset antavat tilan yhdessä suremiseen ja keskinäiseen lhdutukseen. Yhteisestä ajasta kiitllisena vimme saattaa läheisen viimeiselle matkalle. Pisnukkunutta läheistä vi hyvästellä tutuin virsin ja raamatunkhdin. Yhteisessä rukuksessa pyydämme vimaa kaipaukseen ja suruun. Surun keskellä ystävien ja läheisten tuki n tärkeää. Seurakunnan työntekijät vat myös käytettävissä niin hautajaisten suunnitteluun ja tteutukseen kuin muunkinlaisen tuen tarpeeseen. Tämän vihksen myötä kuljemme kanssasi surun tiellä, jssa mnenlaiset asiat ja tunteet nusevat esille. Tahdmme lla jakamassa kaipauksen kipeyden ja surun tuskan. Autamme hautajaisjärjestelyissä, neuvmme ja kuuntelemme. "Älköön sydämenne lk levtn. Uskkaa Jumalaan ja uskkaa minuun. Minun Isäni kdissa n mnta hunetta - enhän minä muuten sanisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan." Jh. 14:1-2. Siunausaikaa, pappia ja kanttria kskevat asiat hidetaan kirkkherranvirastssa. Siellä varataan myös tilat seurakuntatalista muisttilaisuutta varten ja svitaan sanmakelljen sitn sekä jumalanpalveluksessa muistamisen ajankhdat. Hautapaikkja kskevat asiat hidetaan seurakunnan talustimistssa. Liedn seurakunnassa hautaan siunaamiset timitetaan yleensä perjantaisin ja lauantaisin. Myös muut arkipäivät vat mahdllisia. Vainajan siunaa tavallisimmin man seurakunnan pappi. Omaiset vivat pyytää tilaisuuteen haluamansa papin. Tiveita pyritään tteuttamaan hautausvurjen ja vapaapäivien puitteissa. KESKUSTELU PAPIN KANSSA Siunaava pappi ttaa yhteyttä maisiin ennen hautausta spiakseen tapaamisesta. Se vidaan järjestää jk seurakunnan tilissa tai maisten ktna. Samalla kun suunnitellaan siunaustilaisuutta, pappi mielellään keskustelee maisten kanssa vainajan elämästä. Tässä tilaisuudessa vidaan myös kysyä papilta kaikesta hautaukseen liittyvästä, mikä n ehkä vielä jäänyt epäselväksi.

4 SIUNAUSTILAISUUS JA HAUTAUS Liedn seurakunnalla n kaksi käytössä levaa hautausmaata: kirkn hautausmaa ja Keisvuren hautausmaa. Keisvuren hautausmaalla n arkku- ja uurnahautapaikkja sekä muistleht. Arkkuhautihin vidaan haudata myös uurna. Muistleht sijaitsee Keisvuren hautausmaan takasassa. Se n tuhkausalue, jnne tuhka kätketään ilman uurnaa, hautasijaa merkitsemättä. Muistlehdssa n yhteismuistmerkki, jhn vidaan kiinnittää vainajan nimilaatta. Nimilaatasta svitaan talustimistssa. Tuhka haudataan sulan maan aikaan seurakunnan työntekijöiden timesta. Hautaan siunaaminen vidaan timittaa kirkssa tai haudalla. Hautausjumalanpalveluksen pitäminen n myös mahdllista, js maiset niin tivvat. Arkun kantajia tarvitaan kuusi ja tehtävään pyydetään tavallisesti miespulisia lähisukulaisia. Kantajia n mahdllista saada myös hautaustimistn kautta. Arkku siirretään kantajien avustuksella vainajainhuneelta kirkkn pulta tuntia ennen tilaisuuden alkamista. Seurakunnan työntekijä n tällöin aina paikalla ja antaa hjeita. Hautaan siunaus timitetaan kirkkkäsikirjan mukaisesti. Tilaisuuteen kuuluu raamatunlukua, papinpuhe, siunaaminen sekä yhteiset rukukset ja virret. Hautaan siunaus päätetään virrellä. Siunaustilaisuudessa vi lla myös musiikkihjelmaa, jsta tulee spia kanttrin kanssa. Kukat lasketaan jk kirkssa arkulle tai ulkna haudalle. Lähimaiset laskevat kukkansa ensiksi. Heitä seuraavat muut sukulaiset, ystävät ja yhteisöt. Nykyään n tavallista, että kukat lasketaan heti alkumusiikin jälkeen. Tällöin arkku n kk tilaisuuden ajan kukkien ympäröimänä. Mikäli kukkalaitteet n laskettu kirkssa, ne haetaan pis suntin pastuksella päätösvirren lputtua ja kantajat siirtyvät arkun lu. Musiikin sidessa arkku kannetaan uls kirksta. Tämän jälkeen siirrytään hautausmaalle. Mikäli hautaus tapahtuu Keisvuren hautausmaalla, kirkn ulkpulella dttaa hautaustimistn aut. Hautausmaalle kuljetaan saattna. Sen kärjessä n arkku kantajineen. Kun arkku n laskettu hautaan, asetetaan seppelkehikk paikilleen ja kukkalaitteet sen päälle. Js kukkienlasku n tapahtunut j kirkssa, kukat tudaan ja asetellaan paikilleen useampi laite kerrallaan. Liedn Staveteraanit ry laskee mielellään seppeleen vainajan arkulle paitsi järjestön jäsenten siunaustilaisuudessa myös muiden sdassa lleiden stilaiden ja Lttien siunaustilaisuudessa. Tällöin arkun vierellä n myös liputus. Mikäli maiset haluavat, hauta vidaan saattväen timesta peittää saksi tai kknaan. Omaiset vivat halutessaan tuda haudalle havut, jllin seurakunta tekee havutukset. Havutuksesta vidaan spia myös hautaustimistn kanssa. Lpuksi haudalla veisataan virsi. Tämän jälkeen maiset kutsuvat muisttilaisuuteen, mikäli sellainen pidetään. Tuhkauksessa arkku jää kirkkn, ja uurnan laskeminen suritetaan myöhemmin. Omaisten tulee spia hautausmaanhitajan kanssa haluavatk he itse laskea uurnan vai pyytävätkö he seurakuntaa tekemään sen. Siunaustilaisuuden jälkeen kukat lasketaan tulevalle hautapaikalle, tai muistlehtn haudattaessa kirkn seinän viereen. Kukat vi laskea maiset tai hautaustimist. Mikäli vainaja saatetaan siunaustilaisuuden päätyttyä hautausautn kuljetettavaksi krematrille, kukat vidaan laittaa autn arkun mukana.

5 EVANKELIS-LUTERILAISEEN KIRKKOON KUULUMATTOMAN HAUTAUS Liedn seurakunnan hautausmailta luvutetaan seurakuntaan kuulumattmalle hautapaikka krvauksella, jnka suuruudesta kirkkvaltuust vusittain päättää. Pappi vi siunata kirkkn kuulumattman hautaan, js maiset tai muut vainajan hautauksesta hulehtivat henkilöt sitä pyytävät. Ennen siunausajan spimista maisten n keskusteltava asiasta papin kanssa. Siunausta ei timiteta, js vainaja n selvästi ilmaissut tahtvansa tisin. MUISTOTILAISUUS Siunaustilaisuuden jälkeen vietetään tavallisesti muisttilaisuutta jk seurakuntatallla, vainajan kdissa tai muussa spivassa paikassa. Seurakuntatallla n erikkisia tilja muisttilaisuuden järjestämistä varten. Tarjilusta n svittava erikseen mahdllisen pitpalvelun kanssa. Pappi ja kanttri tulevat mielellään mukaan muisttilaisuuteen pyydettäessä. Muisttilaisuuden hjelmasta vivat maiset keskustella papin kanssa. Mikäli he tivvat papin puhuvan myös muisttilaisuudessa, n tästä esitettävä etukäteen tivmus. Muisttilaisuuden kulku vi lla esimerkiksi seuraava: - tervetultivtus ja virsi - rukailu tai kahvitarjilu - hjelma (virsi, adressien luku, muistpuheita, musiikkiesityksiä ja lppurukus) - virsi - kahvitarjilu, js aikaisemmin n rukailtu Hautauspäivänä n tapana nstaa lippu pulisalkn. Mikäli muisttilaisuus pidetään seurakuntatallla, liputuksesta hulehtivat seurakunnan työntekijät. HAUTAJAISTEN JÄLKEEN Hyvä tapa muistaa vainajaa n mennä kirkkn kuulemaan kirkllisia ilmituksia, eli niin santtua kulinkiitsta. Vainajan kulinkiits luetaan jumalanpalveluksen esirukuksessa siunauksen jälkeisenä sunnuntaina tai maisten kanssa erikseen svittuna pyhänä. Seurakunta kutsuu Teitä mukaan jumalanpalveluksiin ja muuhun timintaan. Halutessasi vitte lähestyä siunaavaa pappia tai muita seurakunnan pappeja. Olemme Teitä varten. Palvelevaan puhelimeen vitte ttaa yhteyttä, kun tarvetta n. Järjestämme myös sururyhmiä syksyisin ja keväisin. Kutsumme läheisensä menettäneitä sururyhmään kirjeitse. Vitte myös itse tiedustella seuraavan ryhmän ajankhtaa. Pyhäinpäivänä muistamme kuluneen vuden aikana kulleita vainajien muistillassa. HAUDAN HOIDON JÄRJESTÄMINEN Haudan hit n hautaikeuden haltijan vastuulla. Vitte valita haluattek hitaa läheisenne haudan itse vai tivttek, että seurakunta hulehtii haudan hitamisesta. Seurakunnalla n haudanhitpalvelu, jsta n mahdllisuus valita spimus yhdeksi tai useammaksi vudeksi kerrallaan. Haudanhidsta tulee spia hautausmaanhitajan kanssa.

6 HAUTAMUISTOMERKKI Hautamuistmerkki vidaan valmistaa metallista, puusta tai kivestä. Muistmerkin tulee lla hautausmaan määräysten mukainen. Muistmerkin asettaminen ei le pakllista eikä sen hankkimisella le kiirettä. OHJEITA HAUTAMUISTOMERKISTÄ Arkkuhaudat Kirkn hautausmaa Keisvuren hautausmaa suurin krkeus 90 cm / leveys 80 cm suurin krkeus 90 cm / leveys 110 cm Uurnahauta-alue Keisvuri haudan kk 1 m x 1 m muistmerkin susituskk 60 cm x 60 cm Muistmerkki vi piketa susituksista sillin, kun arkkuhaudassa n useampia hautapaikkja. Tällöin muistmerkin leveys vidaan kerta hautapaikkjen lukumäärällä. Ohjeista vidaan piketa myös sillin, kun muistmerkki n taidetes, tai kun hauta sijaitsee kirkn hautausmaan vanhalla salla. Hautamuistmerkistä n jätettävä ennen sen valmistamista hautamuistmerkkisuunnitelma talustimistn sekä saatava suunnitelmalle hyväksyntä. Hautakiven saa asettaa paikilleen, kun hautauksesta n kulunut klme kuukautta rudatnta aikaa. Muistlehdn nimilaatan vi halutessaan tilata seurakunnan talustimiststa hautavarauksen yhteydessä. Js haluatte haudalle väliajaksi puisen ristin, vitte pyytää sitä hautausmaan henkilökunnalta. Uusien kivien tekstien ja kristeiden kultausta ei susitella. Hautausmaalle ei saa tuda uusia reunakiviä, askellaattja tai kukka-altaallisia phjakiviä. LOPUKSI Tässä vihkssa n käsitelty hautaukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Ne vat tärkeitä asiita, mutta n syytä muistaa, etteivät ulknaiset seikat le kuitenkaan tärkeimpiä. Surunkin keskellä uskmme levamme Jumalan hidssa. Siitä perimmältään hautaan siunaamisessa n kyse.