Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Kvalitatiivisen aineiston keruu (kert.)/ analysointi / teoretisointi. Tero Päivärinta, Oulun yliopisto, 18.2.

Transkriptio

1 Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Kvalitatiivisen aineiston keruu (kert.)/ analysointi / teoretisointi Tero Päivärinta, Oulun yliopisto,

2 Agenda Viime kerralla: Kvalitatiivisen aineiston keräämistekniikoita Erityisesti havainnointi ja haastattelu Tapaustutkimuksesta (useimmiten kvalitatiivista) Grounded theory induktiivisesta teorian muodostamisesta

3 Kertausta - Tutkimusstrategia Millä tutkimusmenetelmällä haetaan ratkaisua / tuotetaan tietoa tutkimusongelmaan/-kysymykseen? Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus Esim. usein tapaustutkimus, tiedonkeruu havainnointi, haastattelu Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus Konstruktiivinen / kehittämistutkimus (design science research) Teoreettinen (usein kirjallisuustutkimus) Usein täydentävät toisiaan

4 Muistutus Picture source: prof. Maung Sein, lectures on A7006N

5 Milloin valitaan tapaustutkimus Erityislaatuinen mahdollisuus harvinainen case Monimutkainen ilmiö syvällinen ymmärrys tarpeen Tutkimustavoite ekploraatio, käsitteiden tunnistaminen ja luokittelu, teorian (joskus hypoteesienkin) kehittäminen Huom! Ei yleensä hypoteesien testaaminen! (vrt. Määrällinen tutkimus) Vähän aiempaa teoriaa, perusteltu epäily aiemman teorian selitysvoimasta Yleensä ei määritellä teorian muuttujia tiukasti etukäteen Yleensä INDUKTIIVINEN päättely, teorian luonti Kuvaileva ote tarpeen (mitä tapahtui? monimutkainen ilmiö) Etsitään vastauksia miksi ja miten kysymyksiin Jossa asioiden välisiä suhteita jäljitetään ajan myötä (ennemmin kuin niiden säännönmukaisuutta populaatiossa) Tapaustutkimus sopii parhaiten, kun tutkimus etsii vastauksia kuvaileviin tai selittäviin kysymyksiin ja hakee ensikäden ymmärrystä ihmisiin tai tapahtumiin liittyen (R.K.Yin)

6 Tapaustutkimuksen suunnittelun kolme vaihetta (Yin) Tapauksen määrittely mikä on tapaus, jota tutkitaan= Mitä tutkitaan? Mikä on tutkimuksen analyysiyksikkö / -yksiköt? Tutkitaanko yhtä vai useampaa tapausta= Jos useampia, onko tavoitteena replikoida havaintoja samasta ilmiöstä vai hakea variaatiota? Päätä käytetäänkö teoriaa ennalta (vai ei) Tapauksen valintaan Tiedonkeruun suunnitteluun Tiedon analyysistrategian pohjaksi? OBS! Tapaustutkimuksen protokolla! see e.g. (p. 80)

7 Tapaustutkimusprotokolla (Yin, p. 80)

8 Tapausten valinta Yksi vai monta tapausta? Yksi uniikki / poikkeuksellisia ominaisuuksia, joilla voidaan kuitenkin informoida myöhemmin mahdollisesti esiintyviä samanlaisia tilanteita Useita vertailuja, teorian kehittelyä (variaatiota jonkin ominaisuuden suhteen) Millaisia mielekkäitä esimerkkejä keksit yhden tai useamman tapauksen valinnasta, jos kandityö olisi tapaustutkimus= Analyysiyksikkö Organisaatio / tiimi / ryhmä / yhteisö / projekti / prosessi / käytäntö / menetelmä / yksilö.??

9 Tapaustutkimuksesta tiedon kerääminen Vrt. Viime luento usein kvalitatiivista! Yleiset kvalitatiivisen tiedon keräämisen periaatteet Haastattelu Havainnointi Dokumentaatio, artefaktit, jne. Sekundaarinen tieto Osallistutaanko itse jne.

10 Tiedon analysoinnin organisointi tapaustutkimuksesta (Cresswell 1998, Stoke 1995) Organisoi tapauksen yksityiskohdat johonkin mielekkääseen järjestykseen Esim. havaitut faktat tai tulkinnat loogisessa (esim. kronologisessa tms.?) järjestyksessä Kategoroi tieto (data) mielekkäisiin ryhmiin / klustereihin Esim. asenteet, arvot, käyttäytymismallit, käytetyt teknologiat, vaikutukset. Jne. Riippuen tutkimuskysymyksestä Päätä johdetaanko ryhmät/klusterit tiedosta itsestään (grounded theory) vai käytetäänkö ennalta kirjallisuudesta /teorioista löydettyjä kategorioita Tulkitse keräämäsi tiedon palasia erikseen anna kerätyille tiedon palasille (haastattelun osat, dokumentit, havainnot) merkityksiä, jotka liittyvät tapauksen osalta kysyttyihin kysymyksiin Tunnista säännönmukaisuuksia (patterns) Liitä tieto ja tulkinnatalla oleviinteemoihin, jotka luonnehtivattapausta enemmän kuin yksittäiset tiedonpalaset Vedä yhteen asioita, yleistä Tapauksen koko tarina, johtopäätökset (esim. lessons learned ), tapauksesta laajempaan kontekstiin merkitykselliset johtopäätöset.

11 Tiedon analyysi taktiikoita (Yin) Tiedon analyysin perusolettamuksia tehdään jo tapauksen tiedonkeruuta suunnitellessa Ennalta teoretisoitujen säännönmukaisuuksien vertailu ( pattern matching ) kerätyn datan ilmiöihin Pattern matching of data against initially reviewed/created theoretical patterns Example: Nordheim & Päivärinta (2006) Selityksen rakentaminan (explanation building) Miksi jotain tapahtui? Mitkä asiat johtivat mihin asioihin? Aikasarja-analyysi (jos määrällistä tietoa saatavilla) Loogisen mallin rakentaminen, Logic models see e.g. Useamman tapauksen vertailu / synteesi varioivien tekijöiden havainnointi Grounded theory ks. Tiedon induktiivinen analyysi tämän luennon lopussa

12 Jokaista tapausta varten viisi tasoa toisiinsa liittyviä kysymyksiä (Yin) Level 1: alimmalla tasolla esim. haastattelu / havainnointikysymysten ja protokollan määrittely Haastattelusuunnitelma, -teemat Level 2: Kysymykset, joita tarkastellaan yksittäisen tapauksen tasolla (jos useita tapauksia) Tapaustutkimusprotokolla / -suunnitelma Level 3: Kysymykset, joilla etsitään säännönmukaisuuksia/samankaltaisuuksia (patterns) tapausten välillä Esim. onko organisaation koko vaikuttava tekijä tarkasteltavaan asiaan Level 4: Koko tutkimuskysymys (sisältää mm. Kirjallisuuskatsauksella etsittävän tähänastisen vertailtavan ja etsittävän tiedon ohjaavan kysymyksen) Level 5: Normatiiviset kysymykset, joilla tuloksia sovelletaan suositusten ja johtopäätösten kirjoittamiseen (esim. uusia policy tarpeita )

13 Voidaanko tapaustutkimuksesta yleistää? (eli onko induktiivinen tutkimus mistään kotoisin?) Mielekästä vain suhteessa aiempaan TEORIAAN (kirjallisuuteen) Vähiten mielenkiintoista, jos samansuuntaista Enemmän mielenkiintoista, jos tapaus antaa syvällisemmän selityksen tai ymmärtämyksen aiemmin ehkäpä spekulatiivisemmin esitetystä asiasta Eniten mielenkiintoista, jos jotkut tulokset ovat jotenkin poikkeavia tai jopa vastakohtaisia suhteessa aiempaan viisauteen ja asialle saadaan jonkinlaisia uskottavia selityksiä Huom! Kirjallisuuskatsausta ei voi ohittaa! Säännönmukaisuudet (pattern matching) pitää katsoa, onko aiemmassa tutkimuksessa ehkäpä sovellettavia teoreettisia malleja, joihin tapausta verrataan Samoin suhteessa kirjallisuuteen vain voidaan osoitta,, mikäli havainnoissa tai kehitetyssä teoriassa on jotain uutta

14 Tapaustutkimuksesta yleistämisestä Esimerkki: Nordheim & Päivärinta (2006) Tunnistettiin aiemman teorian patternit (implementoinnin mallit ) Käsillä oleva tapaus erikoinen tuloksista ja epäsopivuuksista aiempiin malleihin saatiin keskustelua aikaan Esimerkki 2 Miten ohjelmistokäytäntöjen tutkimuksesta voidaan puhua myös suhteessa teoriaan (Smolander & Päivärinta 2015) Tutkittiin aiempia käytäntöjen kuvauksia (ja käytänteitä 11 firmassa) kehitettiin looginen malli, jonka avulla tulevat tapaustutkijat (ohjelmistokäytäntöjen suhteen) voivat muodostaa systemaattisesti käytännekuvauksia, joita voidaan verrata relevanttiin teoriaan ko. käytännön alueelta henkarimalli ja sen osat

15 A coat hanger model for reflecting on systems and software practice cases Theory Theories/theorizing of development context, rationales, practices and their impacts Contextual practice description Rationale/ rationalizing Lessons learned/ learning Impact/ evaluating Espoused practice/ adopting Practice change Practice/ practicing Source: Smolander & Päivärinta 2015 Practice/practicing repertoire Development context

16 Tapaustutkijalle ehdoton lisäkirja Robert K. Yin s books and materials on case studies good summary presentation of Yin s book: excerpt of a book: READ and APPLY additional material if you select the case study strategy!!!

17 Induktiivista tiedon analysointia - Grounded Theory Kvalitatiivisen tiedon analyysilähestymistapa (erilaisia tekniikoita) Tavoite: luoda teoriaa INDUKTIIVISESTI siitä kontekstista käsin, josta tietoa kerätään Esim., mitkä ovat tietyn alueen relevantteja haasteita ja niiden syitä kuinka ratkaista niitä.. Voidaan käyttää vaikkapa tapaustutkimuksesta kerätyn (kvalitatiivisen) tiedon analyysiin, tai toiminta / suunnittelututkimuksen ongelman määrittelyvaiheessa, jne.

18 Analyysitekniikoita (Grounded theory a la Strauss & Corbin obs! Ei ainut mahdollinen!) Avoin kategorisointi / «koodaaminen» (Open coding) Käsitteiden löytäminen ja kategorointi kvalitatiivisesta datasta Käsitteiden suhteuttaminen / dimensioiden löytäminen (Axial coding) Etsitään käsitteiden «dimensioita» (ts. Ulottuvuuksia, joissa niistä löytyy variaatioita) ja mahdollisia käsitteiden välisiä suhteita (dimensioiden korrelaatioita kahden käsitteen välillä) Selektiivinen koodaaminen (Selektive coding) Varmistetaan tiedosta löytyvien tarinoiden tai tulkintalinjojen validiteetti KONTEKSTISSAAN Esim. Syvähaastattelut, uuden lisätiedon kerääminen samasta tapauksesta Varmistetaan tutkijan tekevien tulkintojen mielekkyys Suunnataan lisätiedon keräämistä, jolla mahdollisesti spekulatiiviset tarinat ja niiden relevanttius «testataan» Suhteutetaan havaitut käsitteet ja orastavat niiden väliset suhteet olemassa olevaan kirjallisuuteen

19 Esimerkki: open coding Haastattelutranskriptio (ohjelmistoarkkitehti): «Me puhutaan arkkitehtuurista paljon asiakkaiden kanssa, samoin tuotelinjan johtajien kanssa, ja sitten jaetaan työt softansuunnittelijoille.» Koodi: asiakas, Koodi: tuotelinjan johtaja, Koodi: ohjelmistosuunnittelija Ylemmän tason koodi: «Stakeholder» / Intressenttiryhmä (useita) Koodi: työnjako (mielekkäisiin kokonaisuuksiin?), Koodi: asiakasneuvottelu, Koodi: kommunikointi tuotelinjan kanssa Ylemmän tason koodi: ohjelmistoarkkitehtuurin tarkoitus (työnjako, neuvottelu asiakkaan vaatimuksista, neuvottelu tuotelinjan vaatimuksista)

20 Esimerkki: Axial coding «stakeholder» ohjelmistoarkkitehtuurin tarkoitus Eri intressenttiryhmillä näyttäisi olevan erilainen tarve suhteessa arkkitehtuuriin Ohjelmistosuunnittelija reunaehdot toteutettaville komponenteille, «Account manager» neuvottelu asiakkaan kanssa, Arkkitehti neuvottelu useiden osapuolten kanssa, suunnittelijoiden työnjako Eri organisaatioiden välillä (ko. Tutkimus suuntautui useisiin yrityksiin) Ohjelmistoliiketoiminnan tavoite -> intressenttiryhmien koostumus -> ohjelmistoarkkitehtuurin tarkoitus Projektiorientoitunut ohjelmistoliiketoiminta -> neuvottelu asiakkaiden kanssa arkkitehtuurista suhteessa projektiin Tuoteorientoitunut liiketoiminta -> suunnittelijoiden ohjeistaminen, neuvottelu tuotelinjan johdon kanssa toteutuksesta Arkkitehtuurin tarkoitus -> Variaatiota siitä, mitä työkaluja arkkitehtuurin dokumentointiin ja siitä kommunikointiin tarvitaan Example: Smolander & Päivärinta (2002) publishable results throug open coding + just a bit axial coding...

21 Esimerkki: selective coding Datasta saatiin alustavaa ideaa, mitkä arkkitehtuuriin liittyvät tarkoitukset liittyvät mihinkin intressenttiryhmiin»...voisi tutkia tarkemmin, mitä käytännön ongelmia eri intressenttiryhmät kokivat suhteessa juuri omaan tarkoitukseensa (suunnittelijoiden tarpeet arkkitehtuurille komponenttien ohjelmoinnissa, asiakkaiden ymmärtäminen kommunikointitilanteissa...) Voisi syvähaastatella tarkemmilla kysymyksillä ao. Osapuolia...ja saada lisätietoa, esim. Miten arkkitehtuurin dokumentointia ja kommunikoitavuutta voisi parantaa Esim. Smolander & Päivärinta (2002) tuolle tasolle ei koskaan päästy Kandityössä riittävää asioiden kategorisointi (jos mielekästä tehdä grounded theorya) ja alustava «axial» sekä suhteuttaminen kirjallisuuteen

22 Tuloksien suhteuttaminen kirjallisuuteen Kuten tapaustutkimus pitää suhteuttaa olemassa olevaan kirjallisuuteen Löytyikö uusia ilmiöitä tai käsitteiden välisiä yhteyksiä? Mitään yllättävää tai jotenkin kontroversiaalia? Jäikö jokin ilmiö puuttumaan? Miksi? Esim. Päivärinta & Smolander: Aiempi ohjelmistoarkkitehtuurien tutkimus oli lähes kokonaan keskittynyt arkkitehti-kehittäjä suhteeseen, ja arkkitehtuurin rooliin ohjelmistototeutuksen ja kehityksen tukena Voitiin nostaa uusia aspekteja tutkimuksen piiriin (erityisesti arkkitehtuuri kommunikaation välineenä)

23 Takeaways Tapaustutkimus Yleisimpiä kvalitatiivisen tutkimuksen ympäristöjä Tapausten valinta, tiedonkeruun suunnittelu tärkeää Teorian rooli tärkeää selvittää! Kvalitatiivisen tiedon induktiivinen analysointi luodaan käsitteitä, syvempiä selityksiä, syvää kuvailua lopulta pyritään luomaan teoriaa Hyvä loppukysymys kvalitatiivisen tutkimuksen arviointiin Onko se tuonut jotain uutta suhteessa selkeästi määriteltyyn aiempaan relevanttiin tutkimukseen ja aiempiin tuloksiin? Voidaanko ehdotettuja käsitteitä / jopa teoreettisia proposioita jotenkin validoida / testata? (vai jäävätkö tulokset spekulatiivisten tulkintojen tasolle)?

24 Seur. kerralla Kehittämistutkimus voidaanko asioita (esim. ohjelmistoja, sovelluksia, järjestelmiä) kehittämällä myös tutkia? Tuottaa tieteellistä tietoa? Muita proaktiivisia tutkimustapoja (jos aikaa) Argumentoinnista