Kirkkonummen kunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta Taustaa lausunnolle Uusimaa-kaava 2050 Uusimaa-kaava koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, joilla vastataan seutujen erilaisiin tarpeisiin. Kaavat laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi- Uudellemaalle. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun vaihekaavaan. Seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimii Uudenmaan rakennesuunnitelma, joka oli kaavan valmisteluvaiheen aikana nimetty rakennekaavaksi. Suunnitelma kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna Kirkkonummen kunta on antanut lausuntonsa Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta ( 96) ja nostanut siinä esiin mm. seuraavat asiat: Kaavan yleispiirteisyyden ja strategisuuden tavoitteista saattaa mahdollisesti aiheutua haasteita kaavan tulkinnalle ja sen ohjausvaikutukselle Seudullisissa vaihemaakuntakaavoissa tulisi ottaa huomioon eri alueiden erilaiset kaavoitukselliset lähtökohdat Rakennekaavassa (nimetty myöhemmin rakennesuunnitelmaksi) tulee näkyä selkeämmin myös Veikkolan ja Kantvikin taajamat osana kasvuvyöhykettä sekä Kantvikin satama. Ympärivuotista asutusta tulee mahdollistaa rannikko- ja saaristovyöhykemerkinnän alueella. Rantaradan merkintä tulee osoittaa maakuntarajan yli länteen. Ennen ns. ESA-radan toteuttamista tulee parantaa Lohjan/Veikkolan suunnan bussiliikennettä. Kivenlahden ja Saunalahden jatkumo Espoonlahden länsipuolelle on otettava huomioon, sillä alueen hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle palvelevat myös Espoonlahden länsipuolta. Suunnitteluperiaatteiden kohdalla kunta painotti samaa kuin rakennekaavan kasvuvyöhykkeiden kohdalla, eli kestävän vyöhykkeen osoittamista Kantvikiin asti tai vaihtoehtoisesti alueen osoittamista joukkoliikennekäytävään tukeutuvan palvelukeskittymän merkinnällä. Veikkolan ja Kantvikin taajamien näkyvyyttä rakennekaavaluonnosta vahvemmin painotettiin myös samoin kuin satamiin johtavia laivaväyliä (kuten Kantvikin sataman väylää). Kaupan ratkaisun osalta esitettiin, että kokorajoituksista luovuttaisiin myös keskustojen ulkopuolisen tilaa vaativan kaupan osalta. Kiviainesten ottoon liittyvien merkintöjen poistaminen kaavasta nähtiin hyväksi ratkaisuksi merkintätapaan liittyvien tulkintaongelmien vuoksi. Luontoarvojen ja viheryhteystarpeiden osalta viitattiin kunnan aikaisempiin lausuntoihin ja tausta-aineistoihin, joiden mukaisesti mm. viheryhteystarpeiden merkintöjä tulisi tarkentaa. 1

2 Kylien elävänä pitämistä ja haja-asutusalueen hallittua kehittämistä pidettiin tärkeänä, sillä kylien tiivistäminen varmistaa joukkoliikenteen toimivuutta, ja esitettiin asian nostamista vahvemmin suunnitteluperiaatteisiin. Vihdin Nummelasta Espoon Blominmäkeen osoitetun siirtoviemärivarauksen tarpeellisuutta esitettiin vielä tarkasteltavaksi. KUUMA-kuntien yhteinen lausunto KUUMA-kuntien yhteinen lausunto maakuntakaavaluonnoksesta on valmisteltu samanaikaisesti tämän lausunnon kanssa ja on tarkoitus käsitellä KUUMA komission kokouksessa Uudenmaan rakennesuunnitelma (aikaisemmin rakennekaava) Kirkkonummen kunnan Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa esittämiä näkökohtia ei ole juurikaan päivitetty rakennesuunnitelmaan, mutta ne on suurelta osin otettu huomioon Uusimaa-kaavan luonnoksessa. Veikkolan ja Kantvikin taajamien asemaa kaavaluonnoksessa on painotettu siten kuin kunta valmisteluaineistossa antamassaan lausunnossa edellytti. Rakennesuunnitelmaan tehdyt päivitykset liittyvät lähinnä sen oikeusvaikutuksiin sekä merkintöihin ja selityksiin, kuten joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävien merkintätavan tarkennukseen. Lisäksi rakennesuunnitelmassa esitetään kehityskäytävähankkeiden priorisointi kolmeen luokkaan (1.-3. vaiheen hankkeet). Rakennesuunnitelman osalta jää kuitenkin epäselväksi, mikä on siinä esitettyjen joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävien vaiheistuksen velvoittavuus, kun rakennesuunnitelmalle ei ole esitetty oikeusvaikutuksia. Maakuntakaavaluonnos Yleiset suunnittelumääräykset Koko suunnittelualuetta, eli Uudenmaan maakuntaa koskevat yleiset suunnittelumääräykset ovat aikaisempia vaihemaakuntakaavoja kattavampia. Kuten valmisteluaineistosta annetussa lausunnossa todettiin, niin suuri sanallisen informaation määrä asettaa edelleen haasteita kaavan ja suunnittelumääräysten tulkinnalle sekä ohjausvaikutukselle. Suuri informaation määrä heikentää myös tavallisten kuntalaisten mahdollisuutta tutustua materiaaliin ja ymmärtää sen tulevia mahdollisia vaikutuksia. Aikaisempiin kaavoihin sisältyneet kehittämissuositukset on nyt jätetty yleismääräyksistä pois, mikä selkeyttää määräysten oikeusvaikutuksia. 2

3 Kasvun kestävä ohjaaminen Keskustatoimintojen osalta kaavamerkinnät ja -määräykset vaikuttavat toimivilta ja määräyksen mukaan keskusta-alueen sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, joka tarkoittaa maakuntakaavaa tarkempaa kaavatasoa. Maakuntakaava ohjaa keskustojen kehittämiseen monipuolisina ja saavutettavuudeltaan hyvinä asumisen ja palveluiden alueina. Keskustatoimintojen alueille (valtakunnan keskus, keskus, pieni keskus) ei ole osoitettu kerrosalaan sidottua rajoitetta kaupan toiminnoille, mikä tukee hyvin tavoitetta ohjata kaupan toiminnat ensisijaisesti keskusta-alueille. Kirkkonummella keskuksina osoitetaan kuntakeskus, Masala ja Veikkola. Kantvikin taajama osoitetaan palvelukeskittymänä. Yksi Uusimaa-kaavan merkittävimmistä yksittäisiin kaavamerkintöihin liittyvistä muutoksista kohdistuu taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke -merkintään ja sen ohjausvaikutukseen. Aikaisimmista kaavoista poiketen taajamatoimintojen alueet osoitetaan nyt kehittämisperiaatemerkintänä, vaikka kaavakartan graafinen esittämistapa pysyy samanlaisena kuin aiemminkin. Lisäksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke osoitetaan aikaisempaa selkeämmin keskusten ympärille ja sidotaan tiiviimmin myös kyseisiin keskustatoimintojen kaavamääräyksiin. Esimerkiksi Kantvikissa, jota ei ole esitetty keskustatoimintojen alueena ei tällöin ole myöskään esitetty taajamatoimintojen kehittämisaluetta, vaikka lähitulevaisuudessa kunta kehittää alueen maankäyttöä merkittävästi. Kirkkonummi painottaa kasvua ja kunnan monipuolista kehittämistä rantaradan varteen ja liikenteen solmukohtiin sekä olemassa olevien ja tulevien joukkoliikenneyhteyksien alueille. Kirkkonummi tunnistaa kehittämisen mahdollisuudet rantaradan alueella kuntakeskuksesta itään ja länteen, sekä Kantvikin palvelukeskuksen osalta ja siitä edelleen etelään Kantvikin osayleiskaavan alueella. Kunta kehittää ja painottaa tulevaisuudessa asumista ja virkistyskäytön mahdollistamista myös näille alueille ja esittää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykemerkinnän laajentamista näiltä osin länteen. Rantarata on tärkeä Kirkkonummelle. Sitä tulee kehittää, koska radanvarsi on asutuksen ja kunnan kehittämisen osalta painopistealue. Kaupunkirataa tulee jatkaa Kirkkonummelle asti kolmeraiteisena ja siitä eteenpäin kaksiraiteisena. Taajamatoimintojen alueisiin kohdistuva merkintätavan muutos saattaa aiheuttaa epäselvyyttä sen oikeusvaikutuksista. Kun lisäksi kyseistä merkintää on varsin merkittävästi supistettu kaavakartalla voimassaolevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueisiin nähden, jää vielä epäselväksi missä määrin vyöhykkeen sijaintia ja laajuutta voidaan lopulta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa määritellä (suunnittelumääräyksen mukaisesti). Keskeisenä tarpeena onkin varata Uusimaa-kaavassa kunnille riittävät mahdollisuudet, joita kunta voi käyttää omassa kaavoituksessaan turvatakseen riittävän maankäytön kehityksen keskustojen ympärillä. Helsingin seudun viherkehä, viheryhteystarpeet ja virkistyskäytön kohdealueet on ilmaistu epätarkasti sijainnin ja epämääräisesti laajuuden ja tulevan sitovuustason ja muiden mahdollisten seuraamusten osalta, varsinkin maanomistajien näkökulmasta. Tämä tulee huomioida suunnittelun myöhemmässä vaiheessa, jotta maanomistajat voivat jatkossakin jatkaa nykyisissä ja uusissa elinkeinoissa rajoittamatta kohtuuttomasti heidän mahdollisuuksiaan maankäyttöön, ja ottaen 3

4 huomioon, että heidän vaikutusmahdollisuutensa tässä vaiheessa ovat olleet vähäiset. Suunnittelumääräyksen mukaan ympärivuotista asumista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin keskuksiin, palvelukeskittymiin ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille. Maakuntakaavan kanssa on samaan aikaan ollut vireillä pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyö, MAL-suunnitelma. MAL-suunnitelma perustuu pääosin samoihin selvityksiin kuin maakuntakaavatyö ja molempia on tehty yhteistyössä. Maakuntakaavaluonnokseen on kuitenkin merkitty osin erilaiset taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet, jotka vastaavat MAL-suunnitelman ensisijaisia kehittämisvyöhykkeitä. Yli kymmenen vuotta voimassa olleiden maakuntakaavojen kehitettävää tiivistä taajamamerkintää ei tule muuttaa toteuttamista estäväksi määräykseksi alueella, joka on ensisijaiseksi kehittämisalueeksi merkitty kohde kuntien ja valtion yhteisessä MAL-suunnitelmaluonnoksessa. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet tuleekin osoittaa Uusimaa-kaavassa vähintään samalla laajuudella kuin MAL suunnitelmaluonnoksen ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, jotta vältytään turhilta tulkintaeroilta eri suunnitelmien välillä. Kaavaluonnoksessa esitettyjen palvelukeskittymien merkinnän kuvaus pitää ilmeisesti sisällään oletuksen, että kyseisellä merkinnällä osoitetaan nimenomaan jo vanhastaan olemassa olevat pienet taajamat. Merkintää tulee kuitenkin kehittää niin, että sillä mahdollistettaisiin myös uusien taajamien ja suunnittelumääräysten mukaisten lähipalveluiden, työpaikkojen ja asumisen keskittymien kehittäminen. Kirkkonummen kohdalla yksi tällainen merkittävä kehittämisalue on Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 osoitettu Sundsbergin lähipalvelukeskus, joka tulee osoittaa palvelukeskittymänä. Kunta päivittää mainittua maankäytön kehityskuvaa ja varautuu aikaisempaa voimakkaampaan väestönkasvuun mm. kyseisellä alueella. Liikkuminen ja logistiikka Seudullisesti merkittävinä teinä (aikaisemmissa maakuntakaavoissa seututie) ei osoiteta enää Porkkalantietä, Gesterbyntien, Veklahdentien ja Österbyntien muodostamaa yhteyttä kuntakeskuksesta Oitbackaan, Hirsalantien osuutta Långvikiin saakka eikä Sjökullantien osuutta Sjökullan oppimiskeskukseen saakka. Kaavaselostuksessa todetaan, että liikenneväylien luokittelu on toiminnallinen, eikä sillä määritellä hallinnollista luokittelua. Kyseiset tieosuudet ovat kuitenkin osa valtion (ELY-keskus) ylläpitovastuulla olevaa tieverkkoa ja niiden osoittamatta jättäminen kaavassa esimerkiksi kaavan yleispiirteistämisen vuoksi ei saa johtaa ylläpitovastuiden muutokseen. Erityisesti Porkkalantien osalta luopuminen sen seudullisuudesta herättää ihmetystä, sillä Porkkalanniemessä sijaitsee seudullisia virkistyspalveluja ja myös esillä ollut Porkkalan kansallispuiston mahdollinen perustaminen nostaisi tien asemaa tulevaisuudessa. Laivaväylät on osoitettu kaavaluonnoksessa, kuten kunta valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa esitti. Uusimaa-kaavan selostuksen liitekartalla L2 on osoitettu mm. raskaan raideliikenteen varikot (muut teemaan liittyvät merkinnät -otsikon alla). Itse kaavan pääkartalla näitä merkintöjä ei kuitenkaan ole. Liitekartassa, eikä myöskään kaavaselostuksessa ole myöskään mainintaa siitä, mihin erityisesti uudet merkinnät 4

5 perustuvat. Sijaintipaikat tarkoittavat ilmeisesti olemassa olevia Ilmalan varikkoa (ratapiha) ja Roihupellon metrovarikkoa, rakenteilla olevaa Sammalvuoren metrovarikkoa sekä lähijunaliikennettä pitkällä tähtäimellä palvelevia Keravalle osoitettua pääradan seisontavarikkoa sekä Kirkkonummen Jorvaksen kohdalle osoitettua rantaradan seisontavarikkoa. Jorvakseen osoitetun (sekä myös Keravan) merkinnän taustalla lienee MAL työssä tunnistettu tarve toteuttaa tulevaisuudessa lähijunaliikenteen kasvua palvelevat varikot nykyisen kapasiteetin jäädessä riittämättömäksi. Kirkkonummen kunta varaa mahdollisuuden lausua vielä Uusimaa-kaavan ehdotusvaiheessa varikon toteuttamismahdollisuudesta sekä sen sijainnista. Elinkeinot ja kauppa Kaupan alueisiin liittyvää kaavaratkaisua ja suunnittelumääräyksiä voidaan pitää onnistuneina ja se tarjoaa kunnalle riittävät mahdollisuudet kehittää kaupallisten palvelujen sijoittumista kunnassa. Valmisteluaineistosta annetussa lausunnossa esitettiin, että kaupan toimintojen kokorajoituksia ei tulisi esittää enää myöskään tilaa vaativalle kaupalle keskustojen ulkopuolella. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä keskustojen ulkopuolella sekä palvelukeskittymän osalta kokorajoituksia kuitenkin edelleen esitetään, mutta keskustoina osoitettavien kuntakeskuksen, Masalan ja Veikkolan osalta rajoituksia ei olisi. Lisäksi Inkilänportin mitoitus noudattaa voimassaolevassa maakuntakaavassa esitettyä mitoitusta, jota voidaan pitää riittävänä. Suunnittelumääräyksissä oleva maininta poikkeamismahdollisuudesta esitetystä mitoituksesta, jos selvitysten perusteella voidaan muuta osoittaa, turvaa kehittämismahdollisuudet kuitenkin mahdollisesti muuttuvissa tilanteissa. Kunta edellyttää silti, että Veikkolan keskustatoimintojen alueen koillispuolelle Veikkolan liittymän viereen sekä ns. tunnin junan alustavan yleissuunnitelman mukaisen aseman kohdalle lisätään taajamatoiminnan kehittämisvyöhyke sekä kaupan alue -merkintä, joka mahdollistaa mm. Veikkolan liittymän kohdalle TIVAkaupan alueen. Ympäristön voimavarat ja vetovoima Maakunnan viherrakenteeseen liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset ovat aikaisempaa toimivampi kokonaisuus ja niiden esitystapa on selkiytynyt. Uusia suojeluvarauksia on osoitettu perustellusti mm. Uudenmaan liiton sekä kunnan omiin selvityksiin perustuen. Lisäksi viheryhteystarve -merkinnän osalta on tehty niitä tarkennuksia, joita kunta on aikaisemmissa lausunnoissaan esittänyt. Kauhalassa voimassa olevassa maakuntakaavassa oleva virkistysalue tulee kuitenkin säilyttää virkistysalueena. Viheryhteystarve -merkinnällä osoitetaan maakunnallisina pidettävät viheryhteystarpeet ja niiden esittämistarkkuus kaavaluonnoksessa on perusteltua, ottaen huomioon että kyseessä on yleispiirteinen kehittämisperiaatemerkintä ja viheryhteyden tarkkaa sijaintia ratkaistaessa on selvitettävä, että yhteydellä on edellytykset toimia osana laajempaa ekologista ja virkistyksellistä verkostoa. Viheryhteydet ja viheralueet tasaavat ja hillitsevät ilmastonmuutoksen ilmiöitä. 5

6 Zonation aineisto on sisältynyt neljänteen vaihemaakuntakaavaan liiteaineistona, mutta se olisi perusteltua liittää liiteaineistoksi myös Uusimaa-kaavaan Energia ja tekninen huolto Neljännessä vaihemaakuntakaavassa osoitettiin siirtoviemärilinjaus Vihdin Nummelasta Espoon Blominmäkeen vielä ns. varmuuden vuoksi, vaikka sen toteuttamiselle ei oltu todettu olevan edellytyksiä. Linjauksen esitystapaa on yleispiirteistetty nyt lausunnolla olevassa kaavaluonnoksessa, mutta merkinnälle ei ole kuitenkaan enää tarvetta Nummelan ja Blominmäen välille. Vihdin jätevedet käsitellään paikallisesti maakuntakaavan suunnittelujakson yli, eikä mitään suunnitelmia siirtoviemärilinjan toteuttamiseksi ole vireillä tai tulossa vireille. Merkintä ja siihen liittyvä suunnittelumääräys saattaa aiheuttaa haittaa yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Muut kaavamerkinnät Upinniemen varuskunta-alueen pohjoisosaan on osoitettu uutena merkintänä suojavyöhyke (sv-p), jolla osoitetaan Puolustusvoimien räjähdevarastojen suojaalueet. Vyöhyke ulottuu vireillä olevan Kantvikin osayleiskaavan eteläisimpään osaan, Pippurniemestä etelään. Merkinnän kuvauksessa todetaan, että "ominaisuusmerkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan, vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava". Merkintään liittyvän kaavamääräyksen mukaan "alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, palvelutaloa, päiväkoti, tai muuta vastaavaa laitosta, koulua tai vähintään 10 talouden asutustaajamaa. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta." Merkintä perustuu valtioneuvoston asetukseen sekä Sotilasräjähdemääräykseen. Kantvikin alueelle on kunta suunnitellut rantarakentamista ja kunta edellyttää, että ko. rajaus tarkistetaan yksityiskohtaisemmaksi ja tarkemmaksi. Kaavan vaikutukset erityisesti ilmastomuutoksen näkökulmasta Aivan yleisten suunnittelumääräysten alkuun sijoittuu määräys, jonka mukaan kaikessa alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen ei kuitenkaan muuten oteta juuri kantaa yksittäisissä kaavamääräyksissä sään ääri-ilmiöihin varautumista lukuunottamatta. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja kestävien liikkumistapojen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) kehittämistä ja edistämistä painotetaan kuitenkin useassakin suunnittelumääräyksessä. Kaavaselostukseen sisältyvässä vaikutusten arvioinnissa (vaikutukset alueidenkäyttöön) todetaan mm. että kaava edistää kestävään liikkumiseen tukeutuvan aluerakenteen muodostumista. Uusimaa-kaavan luonnosvaiheeseen liittyy myös erilliset vaikutusarvioinnit, joissa on käsitelty myös ilmastovaikutuksia. Arviointimenetelmänä käytettiin Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus - oppaan (YM 2015) pohjalta jalostettua arviointikehikkoa. Arvioinnissa korostuu, että maakuntakaavan perusperiaate, jonka mukaan mm. yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä tehostamalla, olemassa olevaa infraa hyödyntämällä sekä kestäviä liikkumismuotoja edistämällä edistetään myös merkittävimmin 6

7 hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa esitetään myös suosituksia kaavan jatkotyötä varten. Kirkkonummen kunta esittää, että ilmastovaikutuksia ja siihen sisältyviä haasteita avattaisiin myös esimerkiksi kaavaselostuksen Uusimaa-kaavan tavoitteet ja sisältö -kappaleessa selkeämmin kuin mitä nyt on tehty. YHTEENVETO Kirkkonummen kunta toteaa lausuntonaan edellä esitetyt kommentit ja täydennystarpeet, joihin se toivoo kannanottoa ja toimenpiteitä kaavan jatkovalmistelussa. Kirkkonummen kunta pitää erityisen hyvänä maakuntakaavan lähtökohtaa ja itse kaavaluonnoksen kaavaratkaisua, jossa keskitytään maakunnan mittakaavassa ns. kehityskäytäväajatteluun ja kasvusuunnista päättämiseen. Lausunnossa esiintuotujen asioiden tarkentaminen jatkotyössä, joihin liittyy erityisesti tiettyjen kaavamerkintöjen oikeus- ja ohjausvaikutusten tarkempi määrittely, edesauttaa tätä tavoitetta konkretisoitumaan. Kirkkonummen kunta toistaa myös jo aikaisemmin toteamansa, että Uusimaakaavan kokonaisuuden tulee olla yhtä lailla sekä yksittäisten kuntien kehittämistä ohjaava instrumentti, kuin myös seudun kuntien yhteinen asiakirja valtion suuntaan erityisesti merkittävien infrahankkeiden toteuttamisen osalta. 7