Kirkkonummen kunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineistosta Taustaa lausunnolle Uudenmaan liitto on ohjeistanut lausunnonantajien ja osallisten palautemahdollisuutta laatimalla kysymyksiä, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Näiden kysymysten lisäksi on mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta. Kysymykset koostuvat kaikkia teemoja koskevista yleisistä kysymyksistä sekä teemakohtaisista tarkentavista kysymyksistä, jotka ovat kunkin suunnitteluperiaatekortin yhteydessä. Yleisinä kysymyksinä esitetään: 1. Kaavojen sisältö ja suhde toisiinsa Miltä rakennekaavan luonnoksen alustava kaavaratkaisu vaikuttaa? Miltä suunnitteluperiaatekorteissa esitetty seutujen kaavojen alustava sisältö vaikuttaa? Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty tehtävänjako rakennekaavan ja seutujen kaavojen välillä mm. sisällön ja yleispiirteisyyden suhteen sopiva? 2. Maakuntakaavan tarkkuustason suhde muuhun suunnitteluun Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty listaus maakuntakaavassa käsiteltäviksi asioiksi oikeansuuntainen? Mitä asioita tulisi maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi jättää kuntakaavoituksessa ratkaistaviksi? Mitä sellaisia informatiivisia merkintöjä, jotka ratkaistaan muualla (esim. erilaisissa viranomaispäätöksissä), tulisi esittää maakuntakaavassa? 3. Näkökulmat ja tausta-aineistot Onko kunkin teeman suunnitteluperiaatekortissa otettu huomioon kaikki oleelliset näkökulmat ja tausta-aineistot? Lausunnossa on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan kantaa esitettyihin kysymyksiin. Strategisuuden taso Aikaisemmilla maakuntakaavakierroksilla esiin nostettu toive siitä, että maakuntakaava olisi jatkossa aikaisempia maakuntakaavoja strategisempi, on otettu valmisteluaineistossa huomioon. Haasteena - ja samalla kääntöpuolena - entistä strategisemmalle kaavalle on kaavan havainnollisuuden ja tulkittavuuden välinen tasapainoilu. Suuri määrä sanallisia tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita, joihin on nyt jouduttu turvautumaan, saattaa pahimmillaan johtaa epäselvyyteen kaavan ohjausvaikutuksesta ja vaikuttaa myös kaavaratkaisuun sitoutumiseen. Sanallisen informaation tulkinta voi olla yleensäkin vaihtelevaa eri tilanteissa. Jotta kaavoitusjärjestelmässä maakuntakaavalle osoitettu ohjausvaikutus toteutuisi, on seutujen vaihekaavoissa tunnistettava ne seudulliset, 1

2 maakunnalliset ja valtakunnalliset tarpeet, jotka edellyttävät yksityiskohtaisempaa merkitsemistä. Maakuntakaavan valmistelun tueksi laaditut perusteelliset ja ajantasaiset selvitykset eri aihealueista antavat tähän hyvät valmiudet. Seutujen vaihemaakuntakaavojen valmistelutyössä tulee harkittavaksi myös se, miten kaavaratkaisussa voidaan ottaa huomioon Uudenmaan eri alueiden kaavoituksellisesti toisistaan eroavat lähtökohdat. Lähtökohta, jonka mukaan rakennekaavassa sekä myös seutujen erityiskysymyksissä ja suunnitteluperiaatteissa korostuu kehityskäytäväajattelu, noudattaa samaa periaatetta kuin esimerkiksi Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 (laadittu vuonna 2014). Myös monissa viimeaikaisissa seudullisissa maankäytön suunnitelmissa on ollut sama lähtökohta, ja tämä on nähtävä perustelluksi nimenomaan maakuntaan ja sen seuduille kohdistuvan kasvun ohjaamisen näkökulmasta. Vyöhyke- tai kasvukäytäväajattelulla saadaan konkretisoitua eri hankkeiden vaikutukset toisiinsa ja muodostettua aikaisempaa havainnollisempia kehityspolkuja, joissa eri hankkeiden ja maankäyttöratkaisujen edellytyksiä suhteessa toisiinsa joudutaan pohtimaan. Rakennekaava Kirkkonummen näkökulmasta rakennekaavan kartta pitää sisällään sen minimitiedon, jolla seudullisen kaavaratkaisun laatimista voidaan ohjata. Rakennekaava ei ota kuitenkaan selkeästi kantaa Veikkolan ja Kantvikin taajamien asemaan ja tätä tulee vielä selkeyttää. Kantvik ja Veikkola tulee nähdä tulevaisuudessa selkeämmin osana ydinalueeseen tukeutuvaa kasvuvyöhykettä, kuin mitä nyt kaavakartassa on esitetty. Rakennekaavaluonnokseen tulee lisää myös Kantvikin kansainvälisen sataman merkintä. Rannikko- ja saaristovyöhykemerkintää tulee muuttaa siten, että vyöhykkeelle on edistettävä yksityiskohtaisessa suunnittelussa myös ympärivuotista asutusta vapaa-ajan asumisen lisäksi. Rantaradan merkintä tulee osoittaa Uudenmaan rajan yli länteen. Suunnittelumääräyksiin sisältyvät laadukkaiden joukkoliikenneyhteyksien kehittämisvelvoite mm. Kirkkonummen suuntaan, sekä velvoitteet varautua Espoon kaupunkirataan ja kehittää laadukasta joukkoliikennettä rantaradan suuntaan ovat keskeisiä Kirkkonummen saavutettavuuden kannalta. Kirkkonummen saavutettavuuden kannalta tärkeä toimenpide on myös Lohjan/Veikkolan suunnan bussiliikenteen sujuvuuden parantaminen ennen ESAradan toteuttamista, kuten selostuksen sivulla 102 on todettu. Kivenlahden ja Saunalahden jatkumo Espoonlahden länsipuolelle on otettava huomioon. Alueen hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle palvelevat myös Espoonlahden länsipuolta. Seutujen vaihemaakuntakaavat, suunnitteluperiaatteet ja erityiskysymykset Seutujen vaihemaakuntakaavoissa tarkennetaan ja konkretisoidaan rakennekaavassa esitettyä yleisperiaatetta itse kaavamerkinnän osalta, että siihen liittyvän suunnittelumääräyksen osalta. 2

3 Seutujen suunnitteluperiaatteet on muodostettu tehtyihin taustaselvityksiin pohjautuen ja niistä on päätetty maakuntahallituksessa Seutujen kaavojen erityiskysymykset tarkentavat Uusimaa-kaavan yhteisiä suunnitteluperiaatteita ja niistä on päätetty maakuntahallituksessa Yhteensä seitsemän suunnitteluperiaatteen kolmen ensimmäisen (kasvu kestäville vyöhykkeille, elinvoimaisten keskuksien verkosto ja liikutaan kestävästi) keskeisiä tavoitteita on ohjata kasvua ja toimintoja hyvin saavutettaville keskustaja taajama-alueille ja tiivistää yhdyskuntarakennetta. Nämä tavoitteet konkretisoituvat nimenomaan seutujen sisällä. Kasvu kestäville vyöhykkeille Pääkaupunkiseudun, asemanseutujen ja joukkoliikenteen solmukohtien merkitys yhdyskuntarakenteen kehittämisessä korostuu samoin kuin kestävän liikkumisen (kävely, pyöräily) mahdollisuuksien lisääminen. Nykyisten taajamien tiivistäminen ja keskittyminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja maakunnan kokonaisuuden kannalta tärkeiden keskusten, palvelukeskittymien ja niiden lähivaikutusalueiden maankäytön tehostamiseen, ovat hyviä periaatteita vaihekaavojen laadinnalle Suunnitteluperiaatekortissa ei ole kuitenkaan huomioitu riittävästi Kirkkonummen kuntakeskuksen kestävän vyöhykkeen jatkumista tulevaisuudessa Kantvikiin asti. Joko hyvän saavutettavuuden vyöhyke tulee jatkaa Kantvikiin asti, tai sinne tulee esittää joukkoliikennekäytävään tukeutuvan palvelukeskittymän merkintä. Kirkkonummen kunnalla on nykyistä paljon tehokkaamman maakäytön kehittämisen potentiaalia nykyisten ja suunniteltujen julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuvilla alueilla. Kirkkonummen kunta tunnistaa liikenteen ja maankäytön kehittämisen vuorovaikutuksen joukkoliikenteen ratkaisuissa. Jotta nykyistä julkista liikennettä voidaan tukea ja kehittää, kestävän kasvun vyöhykettä tulee laajentaa rantaradan suunnassa kuntakeskuksesta länteen Kirkkonummen kunnan maankäytön kehityskuvan mukaisesti. Seutujen vaihekaavassa tulee alueelle osoittaa myös julkiseen liikenteeseen tukeutuvia uusia avauksia. Elinvoimaisten keskuksien verkosto Keskustyyppien profilointiin liittyen ko. luokittelussa on tunnistettu Kirkkonummen kuntakeskuksen asema kaupunkikeskuksena ja Masala kunta- tai taajamakeskuksena. Kysymyksiä herättää kuitenkin Veikkolan ja Kantvikin asema luokittelussa, sillä ne eivät näy siinä mitenkään, vaikka tausta-aineiston perusteella voisi näin olettaa (kuten väestöntiheys ja saavutettavuusanalyysit osoittavat). Kuten rakennekaavan kohdalla on todettu, niin Veikkolan ja Kantvikin taajamien näkyvyyttä mm. profiloinneissa tulee vielä selkeyttää. Liikutaan kestävästi Toimivien joukkoliikennekäytävien ja -järjestelmän merkitys korostuu ja periaatteeseen sisältyy olemassa olevan liikenneinfran kehittäminen mm. 3

4 palvelutasoa nostamalla. Kirkkonummen kannalta tämä lähestymistapa ja periaate on erittäin tärkeä. Hyvin saavutettava Uusimaa Kantvikin satama on osoitettu tausta-aineistossa kansainvälisen tavaraliikenteen solmukohdaksi. Seudun vaihemaakuntakaavassa on syytä harkita myös satamiin johtavien laivaväylien esittämistä. Tämä olisi perusteltua niiden ylläpidon turvaamisen kannalta tulevaisuudessa. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot Kaupan suunnitteluperiaatteissa on linjattu, että kaupan mitoitusta ei osoitettaisi kaavassa osoitettaville keskuksille ja keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden enimmäismitoitukset tarkistettaisiin. Myös kaupan kolmijaosta (päivittäistavaran kauppa, tilaa vaativa vähittäiskauppa sekä muu erikoiskauppa) luovuttaisiin. Esitetyt tavoitteet ovat sinänsä perusteltuja, mutta keskustojen osalta tämä lisää haasteita niiden osoittamiseksi vaihekaavoissa ja tämä ratkaisu on vielä auki. Tällöin ei rajoittavaa mitoitusta sovellettaisi ko. alueella (eli kyseisellä keskustaalueella). Kirkkonummi puoltaa, että luovutaan kaupan kolmijaosta ja tilalle tulleessa keskustahakuisessa kaupassa ei ole keskustoissa kokorajoituksia. Kokorajoituksia ei tule osoittaa myöskään tilaa vaativalle kaupalle keskustojen ulkopuolella. Matkailun osalta on tausta-aineistossa tunnistettu monipuolisesti Kirkkonummen matkailumahdollisuuksia (kaupunki- ja kulttuurimatkailun kehityskuvaesitys), mutta Nuuksio ja Meikon alue olisi syytä näkyä myös kehityskuvakartassa, sillä ne molemmat tarjoavat erityisesti luontomatkailuun liittyvää potentiaalia. Tämän voi katsoa liittyvän myös kaupunkimatkailuun (ns. kaupunkien ja taajamakeskusten läheiset laajat virkistysmetsät). Vetovoimainen ympäristö Kiviainesten ottoon liittyviä merkintöjä ei ole suunniteltu nyt osoitettavan, toisin kuin voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Aihepiiriin liittyy lukuisa määrä erityislainsäädäntöä ja tulkinnanvaraisuutta kaavamerkintöjen suhteen, jonka vuoksi on perusteltua olla esittämättä alueita. Voimassaolevien maakuntakaavojen kiviainesten ottoon liittyvät merkinnät on liian helposti tulkittu tarkoittavan automaattista mahdollisuutta kiviaineksen ottoon tietyltä alueelta, vaikka mm. lupaprosessien ohjaukseen liittyy lukuisia maakuntakaavassa näkymättömiä reunaehtoja. Uusimaa kaava 2050 suunnitteluperiaatekorteissa on tunnistettu luonnon monimuotoisuus vetovoimatekijänä ja kaavaratkaisun muodostamisen lähtökohtana. Väestöltään voimakkaasti kasvavalla Uudellamaalla seudullisten virkistys- ja luontoympäristöjen osoittaminen maakuntakaavatasolla on tärkeää. Kirkkonummen kunta on tunnistanut kuntastrategiassaan luontoarvot osaksi kunnan elinvoimaisuutta. Kaavan jatkovalmistelua varten Kirkkonummen kunta viittaa viheryhteyksien osalta kunnanhallituksen antamaan lausuntoon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, jossa seudullisia viheryhteystarpeille ehdotetaan tarkempaa 4

5 määrittelyä. Kaavavalmistelun tausta-aineistot antavat ajantasaisen tiedon maakunnallisten yhteyksien huomioon ottamisessa seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatteisiin tulee lisätä myös kylien elävänä pitäminen ja haja-asutusalueen hallittu kehittäminen. Kylien tiivistäminen varmistaa joukkoliikenteen toimivuutta. Huomioitava myös työpaikka- ja tuotantoalueet. Selostuksen ympäristöhäiriöt -kohdan (8.5) kartassa sivulla 107 on ilmeisesti ympäristöhäiriömerkinnät Pohjois-Kirkkonummella menneet väärään paikkaan. Tulisiko merkintöjen olla Espoon Kulmakorvessa? Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Aikaisemmissa maakuntakaavoissa esitetyt teknisen huollon alueet, kohteet ja verkostot on ajateltu esitettäväksi ajantasaistettuna. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa pidettiin siirtoviemäri Vihdin Nummelasta Espoon Blominmäkeen mukana ns. varmuuden vuoksi, vaikka sen toteuttamiselle ei oltu todettu olevan edellytyksiä. Linjauksen tarpeellisuutta on syytä tarkastella vielä vaihemaakuntaa laadittaessa. YHTEENVETO Kirkkonummen kunta toteaa, että lausunnossa esitetyillä kommenteilla Uusimaakaavan 2050 rakennekaavan ja vaihekaavojen valmistelua voidaan jatkaa. Uusimaa-kaavan 2050 rakennekaavan luonnokseen ja vaihekaavoja ohjaaviin suunnitteluperiaatteisiin liittyy selkeästi kehityskäytävälähtöinen ajattelutapa. Sen keskeisenä elementtinä on koko maakunnan ja siihen sisältyvien seutujen kasvusuunnista päättäminen sekä mm. tätä tukevien merkittävien liikennehankkeiden toteuttaminen ja yhteyksien kehittäminen. Liikennehankkeiden mittakaavasta johtuen valtion riittävä taloudellinen osallistuminen niiden toteutukseen on kasvusuuntien hyödyntämisen osalta kriittinen tekijä. Uusimaa-kaavan 2050 rakennekaavan ja vaihekaavojen tulee tällöin olla yhtä lailla sekä kuntien kehityspanoksia ohjaava instrumentti, kuin myös seudun kuntien yhteinen asiakirja valtion suuntaan erityisesti merkittävien infrahankkeiden toteuttamisen osalta. 5