Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö Selvitystyöryhmän raportti ohjausryhmälle

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Keski-Uudenmaan kuntarakenteen ja metropolialueen selvitysten tilanne 5 3. Seurakuntien yhteistyön kartoitus: nykytila ja kehittämismahdollisuuksia Seurakuntien välinen yhteistyö Seurakuntien välisen yhteistyön arviointia Yhteistyön kehittämisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista 8 4. Perussääntömalli ja tulonjako Omaisuus ja henkilöstö Yhtymän luonne ja tehtävät 9 5. Toimenpide-ehdotukset Liitteet 10 2

3 1. Johdanto Selvitystyöryhmä jätti ensimmäisen raporttinsa eri vaihtoehtojen selvittämisestä seurakuntarakenteen kehittämiseksi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitysalueella Tässä toisessa raportissa ei toisteta aikaisemman raportin sisältöjä. Suosittelemme, että sellainen lukija, joka ei ole tutustunut aikaisempaan raporttiin, lukisi myös aiemman raportin saadakseen kokonaisvaltaisemman käsityksen tehdystä selvitystyöstä. Ensimmäisessä raportissa työryhmä päätti keskittyä vain seurakuntayhtymämallin selvittämiseen. Toisessa raportissa olemme syventäneet yhtymämallin tarkastelua luonnostelemalla seurakuntayhtymän perussäännön, sekä selvittämällä seurakuntien yhteistyömahdollisuuksia muuttamatta nykyisiä seurakuntarakenteita. Seurakunnat määrittivät ohjausryhmän jatkotehtäväksi työryhmää ja/tai konsulttia apuna käyttäen: seurata kuntarakenteen muutosta sekä kirkkolain muutosesityksen valmistelua ja käsittelyä, tehdä esitykset mahdollisista seurakuntarakenteen muutoksista Keski-Uudellamaalla mennessä kuntien rakennepäätösten, kirkolliskokouksen päätöksen ja tämän tehdyn selvitysraportin tietojen pohjalta laatia ehdotus/ehdotukset seurakuntayhtymän perussopimukseksi syventää eri vaihtoehtojen (itsenäiset taloudet, yhteistyömahdollisuudet, yhtymä tai yhtymät) taloustarkastelua ottaen huomioon myös muut toimintaa keskittävät hankkeet kirkossa (Kipa, kirkonkirjatietojen keskitetty tuottaminen, IT-alueiden muutostarpeet). Edellä olevan perusteella ohjaustyöryhmä päätti kokouksessaan , että entinen selvitystyöryhmä (Tapio Tähtinen, pj, Vesa Koivisto, Jouni Lätti ja Sami Ojala) jatkaa työtään v Sami Ojalan tilalle työryhmän sihteeriksi valittiin Tuusulan seurakunnan hallintosihteeri Martti Napola. Ohjausryhmä päätti selvitystyöryhmän esityksestä tarkistaa selvitystyöryhmän tavoitetta siten, että selvitystyöryhmä luonnostelisi perussääntömallin ns. väljästä seurakuntayhtymästä ja tekisi selvityksen seurakuntien mahdollisuuksista tehdä syvenevää yhteistyötä perustamatta seurakuntayhtymää. Lisäksi selvitystyöryhmä esitti ohjausryhmälle, että ohjausryhmä ei tekisi esitystä mennessä seurakuntarakenteesta Keski-Uudellamaalla vaan sen sijaan pyytäisi seurakuntien kannanottoa mennessä jatkaa valmistelua seurakuntayhtymän perustamiseksi vapaaehtoiselta pohjalta. Selvitystyöryhmä on toteuttanut annetun toimeksiannon. Selvitystyöryhmä kuuli asiantuntijoina Espoon hiippakunnan lakimiesasessori Sari Anetjärveä ja Kuusankosken seurakunnan kirkkoherraa Kimmo Ylikangasta. Välitön ulkoinen pakko seurakuntayhtymän perustamiseksi näyttää poistuvan. Kirkolliskokous hylkäsi toukokuussa 2015 Kirkkolain muutoksen sen jäätyä vaille määräenemmistöä. Samoin näyttää siltä, että suunnitellut kuntaliitokset eivät toteudu. Sen sijaan paine kuntien ja seurakuntien hallinnollista ja taloudellista tehokkuutta kohtaan ei poistu, vaan säilynee tuleville vuosille. Työryhmä suosittaa siksi yhteistyön lisäämistä seurakuntien välillä. Osalla seurakunnista lienee valmiutta tarkastella myös pidemmälle menevää hallinnollista ja rakenteellista muutosta. Selvitystyöryhmällä oli sisäinen työnjako asiakokonaisuuksien valmistelussa, mutta työryhmä vastaa raportin yksityiskohdista ja kokonaisuudesta yhdessä. 3

4 Järvenpäässä 25. lokakuuta 2015 Tapio Tähtinen Jouni Lätti Vesa Koivisto Martti Napola 4

5 2. Keski-Uudenmaan kuntarakenteen ja metropolialueen selvitysten tilanne Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien kesäkuussa 2013 käynnistämään yhdistymisselvitykseen pyydettiin kannanotot selvitystyön jatkamiseen vuoden 2015 alkupuolella. Maaliskuuhun mennessä aiempi kasipallo oli muuttunut rautavitoseksi Sipoon, Nurmijärven ja Keravan irtaannuttua yhdistymisselvityksestä. Yhdistymisselvityksen ohjaustyöryhmä on ehdottanut mukana oleville kunnille yhdistymissopimusluonnoksen valmistelun jatkamista yhdessä muiden kuntien kanssa. Lisäksi on esitetty kuntalaisten mielipiteen kuulemista netti- ja kirjekyselynä marrasjoulukuussa Ohjaustyöryhmän esityksen mukaan päätös yhdistymisestä tehtäisiin helmikuussa 2016 sen jälkeen, kun kuntalaisten mielipide on tiedossa. Syyskuussa 2015 yhdistymisselvityksestä ovat irtautuneet Hyvinkää ja Tuusula. Tuusulan kunnanvaltuusto ehdotti yhdistymisselvityksen jatkamisen sijaan Järvenpäälle ja Keravalle neuvottelujen käynnistämistä nykyistä tiiviimmästä kuntayhteistyöstä ja -organisaatioista. Järvenpään kaupunginvaltuuston päätös mukanaolosta puolestaan oli ehdollinen. Järvenpää jatkaa mukana yhdistymisselvityksessä, mikäli vähintään kolme kuntaa jatkaa yhdistymisselvitystä ja kansalaiskuuleminen järjestetään. Järvenpään tilanteen ratkaisevat siis tulevat Mäntsälän ja Pornaisten kunnanvaltuustojen kokouksien päätökset. Mäntsälän kunnanhallituksen esitys kunnanvaltuuston kokoukseen on, että Mäntsälän kunta ei jatka yhdistymisselvityksessä mukana. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen rinnalla on käynnistetty Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan yhteisen sote-tuotannon (sosiaali- ja terveyspalvelut) suunnittelu- ja valmistelutyö. Valtion taholta käynnistetyn metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen loppuraportti valmistui ja raportissa esitettiin metropolikaupungin muodostamista Tuusulan eteläosan, Sipoon sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken. Metropoliselvityksen esitys kuntajaon muuttamisesta ei ole johtanut jatkotoimenpiteisiin. 3. Seurakuntien yhteistyön kartoitus: nykytila ja kehittämismahdollisuuksia 3.1 Seurakuntien välinen yhteistyö Seurakuntien toiminnassa paikallisuus ja läheisyys on ensiarvoisen tärkeää. Niitä voidaan kuitenkin tukea ja edistää seurakuntien yhteistyöllä ja tulevaisuudessa myös digitalisaation keinoin. 5

6 Seurakuntatyö Lähetystyössä ja kansainvälisessä diakoniassa keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat lähetysjärjestöt ja Kirkon ulkomaanapu. Julistus- ja kasvatustyössä seurakunnilla on seurakuntakohtaista yhteistyötä eri kristillisten järjestöjen kanssa ja ystäväseurakuntiensa kanssa. Alueen seurakunnilla on yhteistä rovastikunnittain organisoitua ystäväseurakuntatyötä. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakunnilla on yhteisiä rippikouluja. Iltapäivätoiminnassa yhteistyötä on useilla seurakunnilla kunnan kanssa. Keski-Uudenmaan seurakuntien nykyisessä seurakuntatyön yhteistyössä on yhtymäpiirteitä ilman yhtymää monilla palvelun osa-alueilla: sairaalasielunhoito, kehitysvammaistyö, perheneuvonta ja palveleva puhelin. Yhteistyö ei muodosta näissä tehtävissä kiinteää kokonaisuutta, vaan se on hajaantunut eri suuntiin. Tehtäväkohtaisesti on yhteistyösopimuksia joko alueen seurakuntien kesken tai mukana on seurakuntia myös selvitysalueen ulkopuolelta. Sopimus/tehtäväkohtaisesti sopimuskumppaneita on muutamasta yli 20:een. Monet nykyisin yhteisesti hoidetut tehtävät on tulevaisuudessa mahdollista hoitaa joko yhtymässä tai sopimusperusteisesti. Seurakuntatyössä potentiaalisin yhteistyön kehittämismahdollisuus ja -tarve on viestinnässä. Järvenpää, Kerava ja Tuusula tekevät jo nyt yhteistyötä mm. lehti-ilmoittelun osalta. Hautaustoimi Hautaustoimessa Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien välillä on yhteistyötä mm. hinnoittelussa ja muussa hautaustoimen kehittämisessä. Hautaustoimen tiiviimpi yhteistyö tällä alueella voi olla tulevaisuuden ratkaisu ilman yhtymääkin. Seurakunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä eri uskontokuntien ja tunnustuksettomien hautaalueiden rakentamisessa ja käytössä (tunnustuksettomat hautausmaat, muslimihautausmaat, ortodoksien osastot jne.). Tämän yhteistyön tarve korostunee vähitellen tulevaisuudessa. Krematoriotoiminnassa Hyvinkää palvelee laajasti alueella. Harvoihin pisteisiin keskitetty tuhkaustoiminta vähentää muiden seurakuntien investointi- ja käyttökuluja sekä toimintaan tarvittavaa erikoisosaamista. Toimintatapa ei ole sopimuspohjaista seurakuntien kesken vaan käytännön synnyttämää työnjakoa. Etelä-Suomen krematoriot ovat valmistelleet muiden hautaustoimen toimijoiden kanssa arkkumateriaaleja koskevaa uutta ohjeistusta vuonna Tässä ohjeistuksen muutoksessa keskeisiä näkökulmia ovat työturvallisuus ja ympäristövaikutukset. Tulevaisuudessa korostuvat hautaustoimen ympäristöyhteistyön kehittäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen. Kiinteistötoimi ja ruokapalvelut Kiinteistötoimessa on tehty erityisosaamisen keskittämistä ja hyödyntämistä koskevia ratkaisuja vuonna 2013, kun sekä Hyvinkää ja Mäntsälä että Järvenpää ja Kerava ovat sopineet kiinteistöpäällikköyhteistyöstä (sama viranhaltija hoitaa kahdessa seurakunnassa kiinteistötoimen erityisosaamista vaativia tehtäviä). Muu kiinteistötoimen yhteistyö on ollut melko vähäistä. Leirikeskustoiminnoissa on nähtävissä yhteistyön lisäämismahdollisuuksia. Kiinteistötoimen ja ruokapalvelujen peruspalvelut (suntiopalvelut, kiinteistöjen hoito, siivous, ruokapalvelut) ovat tyypillisiä lähipalveluja: työ voidaan organisoida joko paikallisesti tai keskitetysti. 6

7 Hallinto Kirkon yhteiset lakiperusteiset hallinnolliset hankkeet: Kirjuri (jäsentietojärjestelmä), Kipa (Kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus) sekä mahdollinen Hauturi (yhteinen hautaustoimen tietojärjestelmä) yhtenäistävät merkittävästi kirkon hallinnollisia käytäntöjä ja tietojärjestelmiä. Uusien toteutusorganisaatioiden luominen ja uusien järjestelmien käyttöönotto on ollut taloudellisesti monelta osin pettymys eikä tavoiteltuja taloudellisia säätöjä ole toistaiseksi saavutettu. Toiminnallisesti uusien järjestelmien ja toimintatapojen käyttöönotossa on ollut osittain huomattavia vaikeuksia. Talous- ja henkilöstöhallinnon osalta ei Kipaan siirtymisen jälkeen ole tällä hetkellä näköpiirissä laajempaa alueen seurakuntien yhteistyötä. Seurakuntien kesken on ollut satunnaista hankintayhteistyötä (esimerkiksi kirkonkirjojen digitointiprosessin kilpailutus). Seurakunnat hyödyntävät KL-Kuntahankintojen hankintasopimuksia ja neuvontapalvelua jossain määrin. Myös kirkkohallitus on hoitanut joitakin kilpailutuksia, joihin seurakunnat ovat voineet halutessaan osallistua. Säädöspohjaisesti seurakuntien tulee kuulua isompiin IT-alueisiin. Seurakunnat ovat saaneet muodostaa IT-alueet keskinäisen sopimisen kautta. Selvitysalueen seurakunnat kuuluvat viiteen eri IT-alueeseen. IT-yhteistyöalueiden rajat tulevat luultavasti muuttumaan tulevaisuudessa; ainakin Järvenpään ja Tuusulan muodostama Järvi-Data IT-alue sulautunee johonkin isompaan IT-alueeseen. Hankintaosaamisen, hankintayhteistyön ja hankintakäytäntöjen kehittämisen kautta on saavutettavissa taloudellista etua ja osaamisen hyödyntämistä. Samalla voidaan vähentää hankintaprosessien hoitoon tarvittavaa seurakuntakohtaista työpanosta. Edellä seurakuntien yhteistyötä on tarkasteltu tehtäväalueiden näkökulmasta ja seurakuntien keskeistä yhteistyötä painottaen. Seurakuntien yhteistyötä voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, minkä tahojen kanssa yhteistyötä tehdään. Yhteistyötahoiksi ei ole tarkastelussa otettu mukaan organisaatioita, joita pelkästään avustetaan eikä palveluiden ja tuotteiden toimittajia. Yhteistyötarkasteluun on sisällytetty toistuvaa tai jatkuvaa yhteistyötä, ei satunnaisia yhteistyöhankkeita. Liitteessä 1 on kartoitettu tarkemmin Keski-Uudenmaan seurakuntien yhteistyön nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia, sekä yhteistyön eri osapuolia. 3.2 Seurakuntien välisen yhteistyön arviointia Yhteistyö on rakentunut vuosikymmenien aikana nykyiseen muotoonsa sitä on tehty siellä, missä se on luontevaa ja edistää jonkun tehtävän hoitamista. Toimintakulttuuri seurakunnissa on muuttunut vahvasti yhteistyöhakuisempaan suuntaan viimeisten 5-10 vuoden aikana (mm. talouden tiukentumisen, väestökehityksen ja tietotekniikan kehittymisen myötä). Keski-Uudenmaan selvitysalueella yhteistyö hajaantuu moniin suuntiin, mikä on luonnollista alueen hajanaisuuden vuoksi. Keski-Uudenmaan seurakuntien nykyisessä yhteistyössä on nähtävissä yhtymäpiirteitä ilman yhtymää. Alueellinen seurakuntien läheisyys lisää yhteistyön käytännön mahdollisuuksia. 7

8 Hallinnollisissa tehtävissä hankintaosaamisen, hankintayhteistyön ja hankintakäytäntöjen kehittämisen kautta on saavutettavissa taloudellista etua ja osaamisen hyödyntämistä. Seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen tehtävistä pääosa hoidetaan paikallisesti, mutta yhteistyötä voidaan lisätä hallinnossa, erikoisosaamista vaativissa tehtävissä, hankinnoissa, koulutuksessa yms. 3.3 Yhteistyön kehittämisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista Vapaaehtoisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa samoja etuja kuin yhtymärakenteella: kyetään asiantuntijuuden ja osaamisen kasvattamiseen ja hyödyntämiseen sekä seurakuntatyön erityistyömuodoissa että tukitehtävissä kyetään paremmin vastaamaan talouden kasvaviin haasteisiin voidaan lisätä työvoimaresurssien käytön joustavuutta. Rahamääräisiä arvioita yhteistyön nykyisistä tai mahdollisista tulevista säästöistä ja lisäkuluista ei ole tässä selvityksessä tehty. Enimmillään kyse on kuitenkin muutaman prosentin suuruusluokassa olevista muutoksista seurakuntien taloudessa tai hankinnoissa. Joissakin investointeja sisältävissä hankkeissa yhteistyöllä saavutettava hyöty voi olla merkittävä. 4. Perussääntömalli ja tulonjako Selvitystyöryhmän yksi tehtävä oli laatia ehdotus seurakuntayhtymän perussopimukseksi. Perussopimuksella / perussäännöllä määritellään yhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien tehtävien jaosta, omaisuuden hoidosta ja muista velvoitteista. Perussääntö voi määritellä seurakuntayhtymän tehtävät hyvinkin yksityiskohtaisesti, mutta selvitystyöryhmän lähtökohtana oli luoda perussääntöluonnos, joka jättää tilaa ja liikkumavaraa tarkoituksenmukaiselle seurakuntien väliselle yhteistyölle. Selvitystyöryhmä tutustui useiden eri seurakuntayhtymien perussääntöihin ja niiden keskeisiin elementteihin. Selvitystyöryhmän kuultavana vierailleilta asiantuntijoilta saatiin käytännön kautta koettuja näkemyksiä yhtymän ja seurakuntien välisen työnjaon mahdollisuuksista ja haasteista. Näiden pohjalta selvitystyöryhmä on luonut alustavan mallin Keski-Uudenmaan seurakuntayhtymän perussäännöksi. (LIITE 2) 4.1 Omaisuus ja henkilöstö Perussääntöä luotaessa lähtökohtana oli, että seurakunnan omaisuus niihin liittyvine velvoitteineen siirtyy yhtymää muodostettaessa yhtymän haltuun, pois lukien seurakunnalle lahjoitettu tai testamentilla annettu taikka seurakunnan lahjoitusvaroin hankkima omaisuus. 8

9 Erityistä huomiota on kiinnitettävä seurakuntien väliseen tulonjakomalliin. Tulonjako perustuu pääosin kunkin seurakunnan jäsenmäärään. Se ei kuitenkaan välttämättä huomioi riittävästi alueellisia eroja. Seurakuntatyö ei koske pelkästään seurakunnan jäseniä. Seurakunnan toimintojen kattavuuden näkökulmasta myös kunnan väkimäärä, taajamien lukumäärä, kielikysymykset ja muut vastaavat erityiset näkökohdat on hyvä ottaa huomioon tulonjaosta päätettäessä. Tavoitteena tulee kuitenkin olla selkeyttä ja ennustettavuutta tuottava tulonjakomalli. Virkojen ja työsuhteiden sijoittelusta seurakuntayhtymän ja seurakuntien kesken voidaan sopia eri tavoin. Kirkolliskokouksessa hylätyn Uusi seurakuntayhtymä mallin mukaan seurakuntayhtymä toimii työnantajana, joka perustaa ja lakkauttaa virat ja solmii työsopimussuhteet. Virat ja työsopimussuhteet oli kuitenkin sijoitettu seurakuntiin. Tavoitteena oli korostaa seurakuntayhtymän roolia henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa. Mahdollista on myös se, että seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien palvelussuhteet ovat kunkin seurakunnan omia virkoja ja työsopimussuhteita. Tässä tapauksessa seurakuntayhtymään on sijoitettu vain sen toiminnan kannalta välttämättömät palvelussuhteet. Kaikissa tapauksissa seurakunta päättää kuitenkin itse seurakuntaan sijoitettujen virkojen ja työsopimussuhteiden täyttämisestä ja päättämisestä. Selvitystyöryhmän näkemyksen mukaan kysymys henkilöstöresurssien sijoittelusta seurakuntayhtymän piirissä on tarkoituksenmukaisinta jättää seurakuntayhtymän muodostamiseen sitoutuneiden seurakuntien erikseen ratkaistavaksi. 4.2 Yhtymän luonne ja tehtävät Seurakuntayhtymää muodostettaessa tulee luoda palveluorganisaatio, joka tuottaa asiantuntijapalveluita seurakuntien ja seurakuntalaisten tarpeisiin. Seurakuntayhtymän luonteeseen ja toimintatapaan vaikuttavat säännösten lisäksi seurakuntien välinen asenneilmasto ja toimintakulttuuri. Toimintakulttuurin rakentamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Hyvin toimiva yhtymä vapauttaa resursseja seurakuntien perustehtävien hoitamiseen. Yhtymän palvelevaa roolia voidaan vahvistaa erityisosaamista vaativien toimintojen syventämisellä ja keskittämisellä, esimerkiksi hankintaosaamisen, lakiasioiden ja IT-palveluiden osalta. Myös tietyt toiminnallisen puolen erityispalvelut, yhteiset koulutukset sekä monet seurakuntien nykyisin yhteistyössä tuottamat palvelut (perheneuvonta, sairaalasielunhoito jne.) on järkevää siirtää yhtymän hoidettaviksi. Ehdotuksen mukaan myös kirkonkirjojen pito on mahdollista siirtää seurakuntayhtymän ylläpitämään keskusrekisteriin. Keskusrekisteriin keskittämistä puoltavat palveluiden muuttuminen sähköiseen muotoon sekä resursseihin kohdistuvat säästöpaineet. 9

10 5. Toimenpide-ehdotukset Selvitystyöryhmä ehdottaa ohjausryhmälle, että se 1. merkitsee selvitystyöryhmän raportin liitteineen tiedoksi ja toteaa selvitystyöryhmän työn päättyneen 2. pyytää seurakuntien/seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoilta päätökset mennessä - osallistumisesta neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen viimeistään alkaen - mahdollisista erityiskysymyksistä, jotka tulee ottaa huomioon neuvotteluissa 3. suosittaa kaikissa tapauksissa seurakuntia syventämään keskinäistä yhteistyötään ja etsimään keinoja luoda vapaaehtoisia rakenteellisia yhteistyön muotoja 4. pyytää seurakuntia toimittamaan kirkkovaltuuston päätöksen tiedoksi muille selvitystyöhön tähän saakka osallistuneille seurakunnille mennessä 5. valtuuttaa Tuusulan ja/tai Nurmijärven rovastikunnan lääninrovastit ryhtymään tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. 6. Liitteet Liite 1, Seurakuntien yhteistyön kartoitus: nykytila ja kehittämismahdollisuuksia Liite 2, Luonnos seurakuntayhtymän perussopimukseksi 10