Keskiviikko klo Seurakuntakeskus, kokoussali, Hämeenkatu 16

Transkriptio

1 ESITYSLISTA N:o 11/2014 Kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (28) 224 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Keskiviikko klo Seurakuntakeskus, kokoussali, Hämeenkatu 16 Järvinen Ilkka Haapamäki Aila Heimonen Taisto Huuskonen Reijo Kaipainen Risto Karhunen Tuula Karppinen Hannele Kiuttu Pekka Mc Leod Smith Jasmina Orenius Aija Pallonen Jouni Rantala Kyllikki Virtanen Marja-Leena puheenjohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET Helttunen Pentti Ala-Paavola Sinikka Lätti Jouni Marjamäki Ritva KV:n puheenjohtaja KV:n varapuheenjohtaja talousjohtaja hallintosihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Ilkka Järvinen Hyvinkäällä Allekirjoitukset Ritva Marjamäki Risto Kaipainen Tuula Karhunen

2 Kirkkoneuvosto Kokouksen asialista 241. Kokouksen avaus 242. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 243. Pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen 244. Kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen 245. Ilmoitus seurakuntavaalin tuloksesta 246. Seurakunnan lausunto Hyvinkään seurakunnan V seurakuntapastorin viran täyttämisestä 247. Rippikouluryhmän enimmäiskoon ylittäminen 248. Terveiset Lapsivaikutusten arviointi seminaarista 249. Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö 250. Hautaoikeuden luovutus 251. Maksuunpannut verot vuodelta Hinnastot ja maksuperusteet vuodeksi Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma vuodelle 2015 ja kehittämisen painopisteet vuosina Talousarvio vuodeksi 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Kirkkohallituksen ja kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet 256. Kirkkoherran ja talousjohtajan päätösluetteloiden asiat 257. Lausunto IT-yhteistyöalueen johtosääntöluonnoksesta 258. Kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat 259. Muita asioita 260. Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen

3 Kirkkoneuvosto Kokouksen avaus Alkuvirren 162 ja hartauden jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen. 242 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Esityslista on toimitettu jäsenille Kokous todetaan KJ 9:1 :n ja KL 7:4 :n mukaisesti lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 243 Pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Risto Kaipainen ja Tuula Karhunen. Pöytäkirja tarkastetaan kirkkoherranvirastossa maanantaina Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävillä kirkkoherranvirastossa viraston aukioloaikana. Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä on seurakunnan virallisella ilmoitustaululla Ehdotus hyväksyttiin. 244 Kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Esityslista hyväksytään kokousasioiden käsittelyjärjestykseksi. Esityslista hyväksyttiin kokousasioiden käsittelyjärjestykseksi lisättynä lisäesityslistan asioilla: 1. Lausunto IT-yhteistyöalueen johtosääntöluonnoksesta 2. Kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat.

4 Kirkkoneuvosto Ilmoitus seurakuntavaalin tuloksesta Sunnuntaina toimitetuissa seurakuntavaaleissa kirkkovaltuustoon varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi on tullut valituksi liitteessä 1 luetellut seurakunnan jäsenet. Kaikille ehdokkaille on lähetetty ilmoitus vaalin tuloksesta Vaalipäivänä Hyvinkään seurakunnassa äänesti 1687 seurakuntalaista ja ennakkoäänestysviikolla äänestäjiä oli Äänestysprosentti Hyvinkään seurakunnassa oli 15,8. Espoon hiippakunnassa äänestysprosentti oli 14,1 ja koko maassa 15,5. Ennakkoon koko maassa äänesti 59,9 % ja vaalipäivänä 40,1 %. Vuosien seurakuntavaaleissa (12 vaalit) äänestysprosentti on vaihdellut 13 19,8 % välillä. Merkitään vaalin tulos tiedoksi ja tiedotetaan tulos kirkkovaltuustolle. Merkittiin vaalin tulos tiedoksi ja tiedotetaan tulos kirkkovaltuustolle. 246 Seurakunnan lausunto Hyvinkään seurakunnan V seurakuntapastorin viran täyttämisestä Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on istunnossaan todennut pastori Pauliina Kuokan irtisanoutumisen Hyvinkään seurakunnan V seurakuntapastorin virasta. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että virka edelleen täytetään. Kirkkolain 6 luvun 11 mukaan tuomiokapituli antaa sopivalle papille viranhoitomääräyksen seurakunnan seurakuntapastorin virkaan toistaiseksi. Seurakunnalle varataan tilaisuus antaa lausunto viran erityisistä tarpeista ennen viran täyttämiseen ryhtymistä sekä virkaan ilmoittautuneista ennen viranhoitomääräyksen antamista. Koeajan seurakuntapastorille asettaa tuomiokapituli. Kirkkoneuvosto antoi lausuntonsa tuomiokapitulille viran erityisistä tarpeista kokouksessaan

5 Kirkkoneuvosto Seurakuntapastorin palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 601 mukaisesti. Notaarin kanssa käydyn keskustelun jälkeen Hyvinkään seurakunnan V seurakuntapastorin virka julistettiin haettavaksi Kotimaa-lehdessä ja kirkon työpaikkatorilla. Hakuaika päättyi Määräaikaan mennessä hakemuksia tuli 45. Kirkkoneuvoston nimeämä haastattelutyöryhmä, kirkkoherra Ilkka Järvinen, kasvatuksen vt. vastuukappalainen Merja Telsavaara, kasvatusjohtokunnassa kirkkoneuvoston edustajana toimiva Jasmina Mc Leod Smith ja kasvatusjohtokunnan puheenjohtaja Karoliina Purola sekä sihteerinä hallintosihteeri Ritva Marjamäki, on haastatellut kuusi hakijaa. Haastatellut hakijat ovat Satu Helo, Paula Kallio, Reetta Luoma, Johannes Melander, Arto Nuutinen ja Janne Rönni. Espoon hiippakunnan pappeja hakijoista ovat Paula Kallio ja Janne Rönni. Yhteenveto haastatelluista hakijoista on liitteenä 2 ja haastattelulausunto liitteenä 3. Lausuntonaan Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille kirkkoneuvosto esittää, että viranhoitomääräys Hyvinkään seurakunnan V seurakuntapastorin virkaan annetaan pastori Johannes Melanderille lukien. Kirkkoneuvosto esittää tuomiokapitulille, että viranhoitomääräyksen saajalle määrätään neljän kuukauden koeaika. Ehdotus hyväksyttiin.

6 Kirkkoneuvosto Rippikouluryhmän enimmäiskoon ylittäminen Rippikoulun ohjesäännön mukaan samassa ryhmässä opetettavien rippikoululaisten lukumäärä on enintään 25. Kirkkoneuvosto voi poikkeustapauksessa päättää ryhmäkoon ylittämisestä, kun siihen on erityisen painavat syyt. Rippikouluikäisten koko ikäluokka v on 492, joista kirkkoon kuuluu 435 nuorta. Rippikoulupastori Paula Kallion mukaan rippikoululeireille haki tänä vuonna 414 nuorta. Alkuperäisen jaon jälkeen on leirimuutoksia tehty vain erittäin painavista syistä. Muutosten jälkeen Paula Kallio esittää, että kahdella leirillä ja päiväkoulussa maksimiosallistujamäärä saataisiin ylittää. Maksimiosallistujamäärä on 25 oppilasta. Ylityksiä esitetään seuraaviin rippikouluihin: Päivärippikoulu rippikoululaista Sääksi 1, leiriläistä Sääksi 5, leiriläistä Ylitykset johtuvat osittain nuorten terveydellisistä syistä ja osittain perheiden tilanteista. Hyväksytään kesän 2015 päivärippikoulun kooksi 27 sekä leirien Sääksi 1 ja Sääksi 5 kooksi 26 leiriläistä. Ehdotus hyväksyttiin. 248 Terveiset Lapsivaikutusten arviointi seminaarista Poikien ja tyttöjen keskuksen, Seurakuntien lapsityön keskuksen ja kirkkohallituksen järjestämään Lapsivaikutusten arviointi seminaariin Tampereella osallistuivat Hyvinkään seurakunnasta johtava lapsityönohjaaja Terhi Makkonen ja kirkkoneuvoston jäsen Jasmina Mc Leod Smith, joka toimii myös lapsiasiain henkilönä seurakunnassa. Jasmina Mc Leod Smith tuo kirkkoneuvostolle terveisiä seminaarista.

7 Kirkkoneuvosto Seminaarin aihe liittyi kirkolliskokouksen päätökseen, jonka mukaan kirkolliskokous sisällytti kirkkojärjestykseen lapsivaikutusten arvioinnin. Kirkollisten viranomaisten on jatkossa päätöstensä valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon päätöksen vaikutukset lapsiin. Vaikutuksen arvioinnin tekee se viranomainen, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä. Jatkossa seurakunnan päätösten valmisteluvaiheessa on siis selvitettävä päätösten vaikutus lasten elämään. Ellei mitään arviota tehdä, on kyse puutteellisesta valmistelusta. Asianmukaisessa valmistelussa voidaan tulla myös siihen johtopäätökseen, että päätöksellä ei arvioida olevan vaikutusta lapsiin. Kuullaan Jasmina Mc Leod Smithin terveiset seminaarista ja merkitään ne tässä vaiheessa tiedoksi. Jasmina Mc Leod Smith totesi, että olemme ison haasteen edessä laajassa asiassa, jossa kirkko on edelläkävijä. Lapsivaikutusten arvioinnin yhtenä tarkoituksena on, että lapsi nostetaan objektista subjektiksi. Asioiden valmistelussa suoritettava arviointi voi olla lyhyt ja yksinkertainen tai laajempi. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Arviointia ei tehdä pelkästään kasvatuksen alan kysymyksissä, vaan kaikessa asioiden valmistelussa. Jasmina Mc Leod Smith pohti puheenvuorossaan, tulisiko näitä asioita kirjata tulevaan strategiaan ja ketkä asiassa lähtevät toiminaan ja missä laajuudessa seurakunnassa asia toteutetaan. Puheenjohtaja kiitti Jasmina Mc Leod Smithiä terveisistä, jotka merkittiin tiedoksi. Toimenpiteistä tässä vaiheessa puheenjohtaja totesi, että asia huomioidaan tulevissa luottamushenkilökoulutuksissa. Edelleen puheenjohtaja totesi, että asian nostaminen strategiaan on hyvä ja että aihetta tullaan käsittelemään seuraavissa työntekijäkokouksissa seurakunnassa.

8 Kirkkoneuvosto Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö Keski-Uudenmaan seurakuntien edustajia oli koolla Hyvinkään seurakunnan ja Nurmijärven ja Tuusulan rovastikuntien lääninrovastien kutsumana. Läsnä oli edustajat yhdeksästä Keski-Uudenmaan seurakunnasta: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sibbo svenska, Sipoon suom. ja Tuusula. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakunnat aloittivat seurakuntien yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisen ja keskustelun mahdollisesta seurakuntayhtymästä jo vuonna Osin tämän ja ns. 8-pallo kuntarakenneselvityksen tultua ajankohtaiseksi Keski-Uudellamaalla, yhdeksän seurakunnan edustajat kutsuttiin Hyvinkäälle keskustelemaan yhteisesti seurakuntarakenteeseen kohdistuvista muutospaineista. Tilaisuudessa todettiin muun muassa, että kuntapuolen tilannetta on seurakunnissa seurattava tiivisti, koska kuntarakenteen ratkaisut vaikuttavat nykyisen lainsäädännön perusteella seurakuntarakenteeseen. Seurakuntien olisi myös syytä varautua mahdollisiin kuntaliitoksiin proaktiivisesti ryhtymällä selvittämään omia tilanteitaan. Yleisesti oli myös tiedossa kirkolliskokouksessa käsiteltävänä oleva lakiesitys, jonka mukaan kaikkien seurakuntien tulee kuulua seurakuntayhtymään viimeistään vuoden 2019 alusta. Tilaisuudessa todettiin myös, että selvitystyöllä rakennetaan entistä parempaa luottamusta seurakuntien välille. Luottamuksen ja yhteisen tahtotilan rakentamiseen tarvitaan aikaa ja siksi katsottiin, että selvitystyöhön on syytä ryhtyä mahdollisimman pian. Näistä lähtökohdista tilaisuudessa sovittiin selvitystyön organisointia valmistelevan kokouksen pitämisestä tammikuussa Organisointia valmisteleva kokous perusti selvitystyölle ohjausryhmän, jonka kokoonpanoksi hyväksyttiin ne edustajat, jotka seurakunnat olivat valinneet organisointia valmistelevaan kokoukseen. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Tuusulan rovastikunnan lääninrovasti Ulla Rosenqvist ja varapuheenjohtajaksi Nurmijärven rovastikunnan lääninrovasti Ilkka Järvinen. Edelleen organisointia valmisteleva kokous asetti Järvenpäässä selvitystyöryhmän, jonka tehtäväksi määriteltiin: selvittää eri vaihtoehdot seurakuntarakenteen kehittämiseksi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitysalueella. Selvitystyölle asetettiin määräaika siten, että selvitystyöryhmän tulee antaa kaikkien yhdeksän seurakunnan edustajista koostuvalle ohjausryhmälle selvitys eri vaihtoehdoista ja esitys seurakuntarakenteen kehittämiseksi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitysalueella. Ohjausryhmä käsittelee selvityksen ja esityksen, joka toimitetaan kirkkoneuvostojen kautta kirkkovaltuustoille.

9 Kirkkoneuvosto Selvitystyöryhmä päätyi nopeasti siihen, että käytettävissä oleva aika ja resurssit eivät riitä eri vaihtoehtojen tutkimiseen. Siksi työryhmä päätti keskittyä työssään seurakuntayhtymämallin selvittämiseen. Selvitystyöryhmän työskentelyn kantavia periaatteita olivat luottamuksen rakentaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys, osallistaminen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Loppuraportissaan selvitystyöryhmä korostaa sitä, että vaikka mahdolliset lainsäädännölliset muutokset kirkkolakiin ja alueen kuntarakenteeseen ovat olleet selvityksen tarpeellisuuden taustalla, on selvitystyö pohjannut myös siihen mahdollisuuteen, että seurakunnat saattavat muodostaa seurakuntayhtymän vapaaehtoisuuden pohjalta. Selvitystyön loppuraportin mukaan vapaaehtoisuutta puoltavat kolme näkökulmaa: 1) kyetään paremmin vastaamaan talouden kasvaviin haasteisiin; 2) yhtymässä voidaan erityisesti seurakuntien tukitoiminnoissa kehittää paremmin henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista; sekä 3) vapaaehtoisuuden pohjalta voidaan valmistautua ennakolta tuleviin muutoksiin. Selvitystyöryhmä pitää tärkeänä ja korostaa seurakuntayhtymän palveluorganisaatioluonnetta. Selvitystyöryhmän näkemyksen mukaan jatkotyöskentelyn tulee rakentua ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. Selvitystyön mukaan seurakuntien ei ole perusteltua tehdä omia ratkaisujaan yhteistyöstä ennen kuin on selvillä Keski-Uudenmaan kuntien ratkaisut ja kirkolliskokouksen päätös kirkkolain muutosesityksestä. Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyön ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan selvitystyön loppuraportin liitteineen. Nämä asiakirjat ovat myös tämän pykälän liitteinä: Liite 4, Selvitystyön loppuraportti Liite 5, Selvitys seurakuntien taloudesta, henkilöstöstä ja kiinteistöistä Liite 6, Kooste Kasipallon alueen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kuulemisesta Liite 7, Selvitystyön ohjausryhmän muistio Ohjausryhmä päätti tehdä selvitystyössä mukana olleille seurakunnille seuraavan esityksen: 1. Asetetaan jatkovalmistelua varten uusi ohjausryhmä, jonka tehtävänä on työryhmää ja/tai konsulttia apuna käyttäen a. seurata kuntarakenteen muutosta sekä kirkkolain muutosesityksen valmistelua ja käsittelyä

10 Kirkkoneuvosto b. tehdä esitykset mahdollisista seurakuntarakenteen muutoksista Keski- Uudellamaalla ( kasipalloalue ) mennessä kuntien rakennepäätösten, kirkolliskokouksen päätöksen ja tämän selvitysraportin tietojen pohjalta c. laatia ehdotus/ehdotukset seurakuntayhtymän perussopimukseksi. d. syventää eri vaihtoehtojen (itsenäiset taloudet, yhteistyömahdollisuudet, yhtymä tai yhtymät) taloustarkastelua ottaen huomioon myös muut toimintaa keskittävät hankkeet kirkossa (Kipa, kirkonkirjatietojen keskitetty tuottaminen, IT-alueiden muutostarpeet) 2. Seurakunnat välttävät toimintakulujen, erityisesti uusien virkojen ja työsopimussuhteiden lisäyksiä vuonna Avautuvat tehtävät erityisesti hallinnossa ja muissa tukitehtävissä hoidetaan ensi sijassa sijaisuus- ja määräaikaisratkaisuin vuoden 2015 aikana. 3. Seurakunnat päättävät ja ilmoittavat vuoden 2014 loppuun mennessä kaikille selvitystyössä mukana olleille seurakunnille, haluavatko ne olla kohdan 1 mukaisessa jatkotyössä mukana ja sitoutua kohdan 2 mukaiseen suositukseen. 4. Selvityksessä jatkavien seurakuntien uudet kirkkovaltuustot nimeävät uuteen ohjausryhmään kolme edustajaa vuoden 2015 ensimmäisessä kokouksessaan. Uuden valittavan ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle Nurmijärven rovastikunnan lääninrovasti. Esitetään kirkkovaltuustolle, että Hyvinkään seurakunta 1. Sitoutuu olemaan mukana selvitystyössä, jossa a. seurataan kuntarakenteen muutosta sekä kirkkolain muutosesityksen valmistelua ja käsittelyä b. tehdään esitykset mahdollisista seurakuntarakenteen muutoksista Keski-Uudellamaalla ( kasipalloalue ) mennessä kuntien rakennepäätösten, kirkolliskokouksen päätöksen ja selvitysraportin tietojen pohjalta c. laaditaan ehdotus/ehdotukset seurakuntayhtymän perussopimukseksi d. syvennetään eri vaihtoehtojen (itsenäiset taloudet, yhteistyömahdollisuudet, yhtymä tai yhtymät) taloustarkastelua ottaen huomioon myös muut toimintaa keskittävät hankkeet kirkossa (Kipa, kirkonkirjatietojen keskitetty tuottaminen, ITalueiden muutostarpeet).

11 Kirkkoneuvosto Sitoutuu välttämään toimintakulujen, erityisesti uusien virkojen ja työsopimussuhteiden lisäyksiä vuonna Avautuvat tehtävät erityisesti hallinnossa ja muissa tukitehtävissä hoidetaan ensi sijassa sijaisuus- ja määräaikaisratkaisuin vuoden 2015 aikana. 3. Lähettää tämän päätöksen tiedoksi selvitystyössä mukana olleille seurakunnille. Talousjohtajan suorittaman esittelyn jälkeen käytiin keskustelua, jossa mm. todettiin, että raportti on ansiokas ja sisältää paljon hyvää tietoa, joka on käytettävissä tällä hetkellä ja myös mahdollista myöhempää tarvetta varten. Keskustelun jälkeen kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle, että Hyvinkään seurakunta 1. Sitoutuu olemaan mukana selvitystyössä, jossa a) seurataan kuntarakenteen muutosta sekä kirkkolain muutosesityksen valmistelua ja käsittelyä b) tehdään esitykset mahdollisista seurakuntarakenteen muutoksista Keski-Uudellamaalla ( kasipalloalue ) mennessä kuntien rakennepäätösten, kirkolliskokouksen päätöksen ja selvitysraportin tietojen pohjalta c) laaditaan ehdotus/ehdotukset seurakuntayhtymän perussopimukseksi d) syvennetään eri vaihtoehtojen (itsenäiset taloudet, yhteistyömahdollisuudet, yhtymä tai yhtymät) taloustarkastelua ottaen huomioon myös muut toimintaa keskittävät hankkeet kirkossa (Kipa, kirkonkirjatietojen keskitetty tuottaminen, ITalueiden muutostarpeet). 2. Sitoutuu välttämään toimintakulujen, erityisesti uusien virkojen ja työsopimussuhteiden lisäyksiä vuonna Avautuvat tehtävät erityisesti hallinnossa ja muissa tukitehtävissä hoidetaan ensi sijassa sijaisuus- ja määräaikaisratkaisuin vuoden 2015 aikana. 3. Lähettää tämän päätöksen tiedoksi selvitystyössä mukana olleille seurakunnille.

12 Kirkkoneuvosto Hautaoikeuden luovutus (Husso) Äskettäin menehtyneen Hyvinkään kaupunginjohtaja Raimo Lahden omaiset ovat anoneet arkkuhautapaikkaa Rautatienrakentajien hautausmaalta. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistaman Rautatienrakentajien hautausmaan käyttösuunnitelman kohdan 5.3. mukaisesti: Seurakunnalle palautuneiden hautapaikkoja ei toistaiseksi luovuteta uusille suvuille. Arkkupaikkojen luovutus aloitetaan kirkkoneuvoston erikseen hyväksymin perustein. Rautatienrakentajien hautausmaalle on haudattu inventointitietojen perusteella noin 200 Hyvinkään paikallishistoriallisesti erittäin merkittäviä tai merkittäviä henkilöitä. Kaupunginjohtaja on kaupungin johtohahmo ja edustaa aina koko Hyvinkäätä ja hyvinkääläisiä. Hänet voidaan perustellusti rinnastaa paikallishistoriallisesti merkittäviin henkilöihin, jonka vuoksi olisi perusteltua myöntää hautapaikka hautausmaalta, jonne on haudattu alueen kokoon nähden huomattavan paljon Hyvinkään historian kannalta merkittäviä henkilöitä. Rautatienrakentajien hautausmaalta on vuosina toteutetun hoitamattomien hautojen kuulutuksen perusteella seurakunnan hallintaan palautunut useita kymmeniä hautoja. Näistä vain pieni osa soveltuu enää arkkuhautaukseen hankalan sijaintinsa puolesta. Raimo Lahden hautaamista varten esitetään luovutettavaksi hautaa, jonka hautatunnus on Luovutetaan hauta Raimo Lahden hautaamista varten. Hautapaikasta ja hautaamisesta peritään normaalit, hinnaston mukaiset maksut. Ehdotus hyväksyttiin.

13 Kirkkoneuvosto Maksuunpannut verot vuodelta 2013 (Lätti) Verohallinto on saanut valmiiksi lopulliset tiedot verovuodelta 2013 maksuunpannuista ansio- ja pääomatuloveroista sekä yhteisöverosta. Kirkollisverojen määrä kasvoi koko maassa 2,4 %. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousi 1,4 %. Hyvinkään seurakunnan kirkollisverot (ansio- ja pääomatuloverot) vuodelta 2013: maksuunpantu veromäärä oli yhteensä euroa (+1,9 %). tilinpäätökseen kirjattiin verotuloja euroa (+6,8 %). Hyvinkään seurakunnan osuus yhteisöveron tuotosta vuodelta 2013: maksuunpantu osuus yhteisöverosta oli euroa (-1,6 %) tilinpäätökseen yhteisövero-osuutta kirjattiin euroa (+32,2 %). Lisätietona voidaan todeta, että Hyvinkään kaupungin kunnallisverotulot kasvoivat 3,1 % (kunnat keskimäärin +3,9 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta laski -2,6 % (kunnat keskimäärin +3,3 %) vuonna Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 252 Hinnastot ja maksuperusteet vuodeksi 2015 (Lätti) Seurakunnalliseen toimintaan vuodeksi 2015 esitetään eräitä maksujen tarkistuksia eri tehtäväalueille (liite 8). Rippikoulutyön hinnasto on hyväksytty jo kesäkuussa. Tilavuokria tarkistettiin keskimäärin 5 %:lla vuodeksi Vuodelle 2015 ei esitetä korotuksia yleiseen tilavuokrahinnastoon (liite 9). Asuntojen vuokranmääritysperusteet ovat seuraavat: henkilökunnalle vuokrattuihin asuntoihin sovelletaan verotusarvon mukaista vuokraa ja muille vuokrattuihin asuntoihin kohtuullista käypää vuokraa. Vesi- ja saunamaksujen tasoa tarkistettiin vuoden 2014 alussa ja niihin ei esitetä muutoksia (liite 10).

14 Kirkkoneuvosto Ruokapalvelujen ml. Sääksi hinnastot vahvistaa talousjohtaja. Hautaustoimen hinnasto sisältyy talousarvioon. Hautainhoitorahaston maksuja tarkistettiin noin 5 % vuonna 2014 ja niihin ei esitetä tarkistuksia (liite 11). Hyväksytään vuoden 2015 hinnastot seuraavasti: 1) Seurakunnallinen toiminta, kirkkoherranvirasto ja eräät sisäiset palvelut, liite 8 2) Tilavuokrat, liite 9 3) Asuntojen käyttökorvaukset, liite 10 4) Hautainhoitorahaston hinnasto, liite 11. Kirkkoneuvosto hyväksyi vuoden 2015 hinnastot seuraavasti: 1) Seurakunnallinen toiminta, kirkkoherranvirasto ja eräät sisäiset palvelut liitteen 8 mukaisena. 2) Tilavuokrat liitteen 9 mukaisena. 3) Asuntojen käyttökorvaukset liitteen 10 mukaisena. 4) Hautainhoitorahaston hinnasto liitteen 11 mukaisena. 253 Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma vuodelle 2015 ja kehittämisen painopisteet vuosina (Lätti) Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) sisältää säännökset ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta ja ammatillisen osaamisen kehittämiseksi laadittavasta koulutussuunnitelmasta. Suunnitelman laatiminen on edellytyksenä taloudellisen kannusteen, ns. koulutuskorvauksen saamiselle. Huhtikuun alussa 2014 voimaan tullut Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus perustuu kyseiseen lakiin. Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimuksessa on sovittu työnantajan työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi laatimasta koulutussuunnitelmasta. Koulutussuunnitelma on laadittava seurakunnassa, jonka henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20.

15 Kirkkoneuvosto Työntekijöiden ammatillista osaamista voidaan kehittää monilla eri tavoilla. Kehittämissopimuksessa ammatillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Tällainen koulutus voi olla erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta, joka voi olla lyhytkestoista, esim. seminaareja, konferensseja, neuvottelupäiviä tai pitkäkestoista esim. erikoistumiskoulutusta. Koulutus voi tähdätä myös lakisääteisten vaatimusten täyttämiseen. Se voi olla ulkopuolisen järjestämää tai seurakunnan sisäistä koulutusta. Sitä voidaan järjestää myös verkkokoulutuksena. Koulutuksena ei kuitenkaan pidetä tavanomaista perehdytystä ja työhön opastusta. Koulutussuunnitelma Suunnitelman lähtökohtana ovat työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeet ja työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet työnantajan palveluksessa. Koulutussuunnitelman tulee sisältää: 1. arvion koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta 2. arvion ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä 3. arvioon perustuvan suunnitelman henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Lisäksi koulutussuunnitelmassa on käsiteltävä: 4. yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä: Tässä tarkoituksessa ikääntyneille ja työkyvyttömyysuhan alaisille voidaan räätälöidä heille soveltuvaa koulutusta, joka helpottaa työntekijän siirtymistä toisiin tehtäviin työnantajan palveluksessa. 5. työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Koulutussuunnitelman tulee niin ikään sisältää kirjaus siitä, 6. miten suunnitelmaa on tarkoitus toteuttaa ja sen toteuttamista seurata. Koulutussuunnitelmassa tulee ottaa huomioon koko henkilöstö tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Tämä tarkoittaa ryhmittelyä henkilöstöryhmittäin tai pienempiin ryhmiin jaottelua silloin, kun se olisi tarkoituksenmukaista. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös määräaikaiset ja osaaikaiset, joita ei voi asettaa muihin työntekijöihin nähden huonompaan asemaan vain palvelussuhteen kestoajan tai työajan pituuden suhteen, ellei toimintaa voida perustella asiallisilla syillä. Suunnitelmassa huomioon ottaminen ei tarkoita, että työnantajan on tarjottava koulutusta kaikille työntekijöille joka vuosi, vaan että koulutuspäätös tehdään kaikkia työntekijöitä koskevan arvion pohjalta.

16 Kirkkoneuvosto Seurakunta laatii koulutussuunnitelman osana normaalia toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia. Suunnitelmaa päivitetään vuoden aikana mahdollisesti esille nousseiden kehittämistarpeiden tai muutostilanteiden myötä. Jos seurakunta hyödyntää koulutuskorvausta, koulutussuunnitelman tulee olla tehtynä ennen koulutusta. Suunnitelma käsitellään ja sen toteuttamista seurataan Kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaisessa yhteistoiminnassa. Suunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista. Koulutuksen korvaamisesta Koulutuksen korvaamisesta annettua lakia sovelletaan yhteisöihin, jotka jäävät elinkeinoverolain soveltamisalan ulkopuolelle. Näitä yhteisöjä ovat mm. seurakunnat. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. Sitä haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta kalenterivuosittain jälkikäteen koulutusvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Seurakunnalla on oikeus koulutuskorvaukseen sellaisesta koulutuksesta, joka perustuu ennakkoon laadittuun koulutussuunnitelmaan. Lisäksi edellytetään, että 1) koulutus on työntekijän ammatillista osaamista ylläpitävää ja edistävää, 2) koulutuksen kestoa koskevat edellytykset täyttyvät, 3) työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa ja 4) koulutukseen osallistuvan työntekijän palkkauskustannuksiin ei ole myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaista palkkatukea. Korvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Korvauksen perusteena oleva palkkakustannus lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla seurakunnan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva vakuutusvuoden palkkasumma työnantajan keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200. Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia.

17 Kirkkoneuvosto Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat henkilöstön kehittämisasiat Kirkon yhteistoimintasopimukseen on lisätty muiden alojen yhteistoimintasäännöksiä vastaavia määräyksiä henkilöstön kehittämisen periaatteiden ja menettelytapojen käsittelystä. Yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeen mukaan vähintään 20 henkilön seurakunnassa tulee, seurakunnan koko huomioon ottaen, käsitellä yhteistoiminnassa: toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä ja näiden kehitysarviota eri työsuhdemuotojen käytön periaatteita yleisiä periaatteita, joilla pyritään ylläpitämään työttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta arviota koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimusten muutoksista ja niiden syistä ja tähän perustuvaa vuosittaista suunnitelmaa suunnitelmien toteuttamista ja seurantamenettelyä. Lisäksi yhteistoiminnassa kiinnitetään huomiota osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma 2015 (liite 12) Henkilöstön kehittämisen painopistealueet suunnittelukaudella ja vuoden 2015 tavoitteet on esitetty talousarvioasiakirjassa. Henkilöstökoulutusta toteutetaan seurakunnassa talousarviovuodeksi laaditun ja vahvistetun koulutussuunnitelman mukaisesti. Kehittämissuunnitelman laadinnan ja sisällön periaatteita ovat: Toimintayksiköittäin on tehty ammatillisen osaamisen kehittämistarpeen kartoitus koulutussuunnitelman ja muun henkilöstön kehittämisen taustatiedoksi. Ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelma sisältää neuvottelupäiville osallistumiset. Neuvottelupäivät luetaan ammatillisen osaamisen näkökulmasta osaksi koulutussuunnitelmaa (josta on mahdollista saada myös koulutuskorvausta). Työnohjaukseen ja mentorointiin liittyvät suunnitelmat sisältyvät myös ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Palkkasumma vuonna 2015 (ilman luottamushenkilö- ja muita palkkioita) on noin 4,05 milj. euroa. Työaloilta tulleiden esitysten loppusumma on euroa, joten koulutusmenot esityksissä ovat 1,1 % palkkasummasta. Vuonna 2012 koulutuksen erillismenot (ilman koulutusajan palkkakustannuksia) olivat euroa ja vuonna 2013 vastaavasti euroa. Vuoden 2014 koulutuskulut noussevat noin euroon.

18 Kirkkoneuvosto Ennakkoarvioiden perusteella Hyvinkään seurakunnalla on mahdollista saada ammatillisen osaamisen kehittämisestä koulutuskorvausta euroa. Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintasopimuksen mukaan yhteistoiminnassa käsitellään mm. henkilöstön kehittämisen periaatteet ja menettelytavat, mm. henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Yhteistyötoimikunta käsitteli henkilöstökoulutussuunnitelmaesitykset kokouksessaan Yhteistyötoimikunnalla ei ollut huomautettavaa ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelmiin. Kirkkoneuvosto hyväksyy ammatillisen osaamisen kehittämissuunnitelman vuodeksi 2015 (liite 12). Haetaan seurakunnalle tammikuussa 2016 koulutuskorvausta vuodelta Taloustoimisto kerää tarvittavat tiedot ja tekee hakemuksen Työttömyysvakuutusrahastolle. Ehdotus hyväksyttiin.

19 Kirkkoneuvosto Talousarvio vuodeksi 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi (Lätti) Toiminnansuunnittelu ja talousarvion laadinta Seurakunnalle on hyväksyttävä jokaista varainhoitovuotta varten viimeistään edellisen vuoden joulukuussa talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelmassa ensimmäinen vuosi. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan seurakunnan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Tuloarvioina siihen otetaan tulot. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviossa on lisäksi osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama mahdollinen alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli/alijäämä (KJ 15, :t 1 ja 3). Suunnitelma ja taustatiedot Kirkkovaltuusto on vahvistanut kokouksessaan vuoden 2015 kirkollisveroprosentiksi 1,25 %. Esitys talousarvioksi 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on erillisessä numeroimattomassa liitteessä Toimintayksiköt ja tehtäväalueet ovat laatineet annettujen ohjeiden perusteella omat toimintasuunnitelma- ja talousarvioesityksensä kirkkoneuvostolle (liite 13). Kirkkoneuvosto hyväksyy tiliryhmätasolla määrärahojen käyttösuunnitelmat sillä varauksella, että kirkkovaltuusto tekee talousarvioon vielä muutoksia (liite 14). Talousarviovalmisteluun liittyvää tausta-aineistoa on koottu erilliseksi liitteeksi kirkkoneuvostolle. Kirkkoneuvosto on käsitellyt henkilöstö- ja investointiyhteenvetoja sekä toimintayksiköiden esityksiä aiemmissa kokouksissaan. Henkilöstön kehittämissuunnitelma on myös hyväksyttävänä erillisasiana kirkkoneuvoston kokouksessa

20 Kirkkoneuvosto Liitteet: Liite 13: Toimintayksiköiden ja tehtäväalueiden talousarvioesitykset 2015 ja toimintasuunnitelmaesitykset (jaettu edellisen kokouksen aineiston mukana) Liite 14: Tiliryhmätason talousarvioluvut 2015 (= käyttösuunnitelma). Erilliset liitteet: A. Esitys talousarvioksi 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi B. Talousarvion tausta-aineisto (jaettu edellisen kokouksen aineiston mukana). Esitetään kirkkovaltuustolle, että se 1) Hyväksyy vuoden 2015 talousarvion ja toimintasuunnitelman (erillinen liite), jonka keskeisimmät talousarvioerät ovat seuraavat: Tuloslaskelma: Toimintakate (vastuukate 2) Vuosikate Tilikauden tulos ja ylijäämä Rahoituslaskelma: Tulorahoitus (vuosikate) Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Rahavarojen muutos euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 2) Hyväksyy vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ohjeellisina. 3) Vahvistaa hautaustoimen hinnaston vuodeksi ) Hyväksyy hautainhoitorahaston vuoden 2015 talousarvion, jonka ylijäämä on euroa. Kirkkoneuvosto 1) Merkitsee toimintayksiköiden esitykset tiedoksi (liite 13). Toimintayksiköiden tulee tarvittaessa tarkistaa omia toimintasuunnitelmiaan kirkkovaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. 2) Hyväksyy määrärahojen käyttösuunnitelmat, liite 14 (valtuustovarauksella).

21 Kirkkoneuvosto ) Saattaa kirkkovaltuustokäsittelyn jälkeen kirkkovaltuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpanomääräyksin toimintayksiköiden, johto- ja toimikuntien sekä muiden talousarviovastuuta kantavien noudatettavaksi. Talousjohtajan suorittaman esittelyn, mukaan lukien talousarvioesityksen korjauksia ja lisätietoja (liite 15), ja keskustelun jälkeen kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto 1) Hyväksyy vuoden 2015 talousarvion ja toimintasuunnitelman (erillinen liite), jonka keskeisimmät talousarvioerät ovat seuraavat: Tuloslaskelma: Toimintakate (vastuukate 2) Vuosikate Tilikauden tulos ja ylijäämä Rahoituslaskelma: Tulorahoitus (vuosikate) Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Rahavarojen muutos euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 2) Hyväksyy vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ohjeellisina. 3) Vahvistaa hautaustoimen hinnaston vuodeksi ) Hyväksyy hautainhoitorahaston vuoden 2015 talousarvion, jonka ylijäämä on euroa. Kirkkoneuvosto 5) Merkitsi toimintayksiköiden esitykset tiedoksi (liite 13). Toimintayksiköiden tulee tarvittaessa tarkistaa omia toimintasuunnitelmiaan kirkkovaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. 6) Hyväksyi määrärahojen käyttösuunnitelmat, liite 14 (valtuustovarauksella). 7) Saattaa kirkkovaltuustokäsittelyn jälkeen kirkkovaltuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpanomääräyksin toimintayksiköiden, johto- ja toimikuntien sekä muiden talousarviovastuuta kantavien noudatettavaksi.

22 Kirkkoneuvosto Kirkkohallituksen ja kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet Kirkkohallituksen yleiskirje 25/ Vuoden 2015 tuloveroprosentin ilmoittaminen verohallinnolle Merkitään yleiskirje tiedoksi. Yleiskirje merkittiin tiedoksi. 256 Kirkkoherran ja talousjohtajan päätösluetteloiden asiat Kirkkoherran päätösluettelon asialista / Vt. lapsityönohjaajan Anna-Mari Tukevan opintovapaa 46. Vs. seurakuntapastori Janne Rönnin vuosilomamuutos 47. Päätös yhden kummin riittävyydestä kastettavalle lapselle 48. Päätös yhden kummin riittävyydestä kastettavalle lapselle Talousjohtajan päätösluettelon asialista Asuinhuoneiston vuokrasopimus, Helenenkatu A 99. Virkavapaus, Petlin 100. Virkavapaus, Petlin 101. Vuokrasopimuksen irtisanominen, Helenenkatu C 102. Pitopalvelun jouluhinnaston 2014 vahvistaminen 103. Asuinhuoneiston vuokrasopimus, Helenenkatu B 104. Päätös vuosisidonnaisesta palkanosasta, Helenius 105. Päätös vuosisidonnaisesta palkanosasta, Kajander-Maavuori 106. Päätös vuosisidonnaisesta palkanosasta, Lammela 107. Päätös vuosisidonnaisesta palkanosasta, Tukeva 108. Asuinhuoneiston vuokrasopimus, Helenenkatu A Merkitään asialistat tiedoksi. Asialistat merkittiin tiedoksi.

23 Kirkkoneuvosto Lausunto IT-yhteistyöalueen johtosääntöluonnoksesta (Lätti) Hyvinkään seurakunta siirtyi Tampereen IT-yhteistyöalueen palvelujen käyttäjäksi keväällä Kirkkoneuvosto hyväksyi yhteistyösopimuksen Tampereen IT-yhteistyöalueen kanssa Tampereen IT-yhteistyöalueen hallinto on järjestetty siten, että neuvottelukuntaan kuuluvat kaikki sopijaseurakunnat (36 seurakunta-taloutta) ja se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukunta tekee esityksen edustajista johtokuntaan, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Jäsenet valitaan jäsenmäärän ja alueellisen kattavuuden mukaan rovastikunnittain. Tampereen seurakuntien yhdistymistyö on edennyt siihen vaiheeseen, että erilaisten sääntöjen käsittely on loppusuoralla. Yhteinen kirkko-neuvosto hyväksyi uudistetun IT-yhteistyöalueen johto-kunnan johtosääntöluonnoksen. IT-yhteistyöalueen seurakunnilla on mahdollisuus antaa johtosäännöstä lausunto mennessä. Johtosäännön muutokset perustuvat siihen, että Tampereella on valmisteltu yhteisten tehtävien johtosääntö, jossa määritellään nykyisessä johtokunnan johtosäännössä olevia asioita. Päällekkäisyydet on nyt poistettu. Liitteenä 15 on luonnos uudeksi Tampereen IT-yhteistyöalueen johtosäännöksi. Johtosääntöluonnos on selkeä ja kattaa johtokunnan tehtäväalueen hyvin hallinnollisesti ja toiminnallisesti. Annetaan Tampereen IT-yhteistyöalueen johtosääntöluonnoksesta lausunto, että johtosääntöluonnos on selkeä ja kattaa johtokunnan tehtäväalueen hyvin hallinnollisesti ja toiminnallisesti ja että Hyvinkään seurakunnalla ei ole huomautettavaa johtosääntöluonnoksen sisältöön. Ehdotus hyväksyttiin.

24 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat Kirkkovaltuustossa käsitellään seuraavat kirkkoneuvoston valmistelemat asiat: 1. Ilmoitus seurakuntavaalin tuloksesta 2. Hyvinkään kirkon kattoremontin hankesuunnitelama 3. Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö 4. Talousarvio vuodeksi 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Hyväksytään käsiteltävät asiat esittelyssä todetun mukaisesti. Hyväksyttiin kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. 259 Muita asioita 1. Hyvinkään seurakunnan III kappalaisen viran hakijat Kappalaisen viran hakuaika päättyi Espoon hiippakunnan tuomiokapituliin on määräaikaan mennessä tullut seitsemän hakemusta. Hakijat ovat: Janakkalan seurakunnan kappalainen Juha Koivulahti, Keravan seurakunnan IV seurakuntapastori Asta Koponen Riihimäen seurakunnan kappalainen Tanja Koskela, Keravan seurakunnan vs. II seurakuntapastori Heikki Nenonen, Kallaveden seurakunnan II kappalainen Raili Rantanen Riihimäen seurakunnan ma. seurakuntapastori Minttu Talosela sekä yksi hakija, joka ei toivo nimeään julkisuuteen. 2. Talousjohtaja Jouni Lätti Tampereen IT-yhteistyöalueen johtokunnan varajäseneksi Tampereen IT-yhteistyöalueen neuvottelukunta esittää, että talousjohtaja Jouni Lätti valittaisiin IT-yhteistyöalueen johtokuntaan varajäseneksi valintaryhmä Tampereen hiippakunnan ulkopuoliset seurakunnat osalta. Varsinaiseksi jäseneksi tältä osin esitetään edelleen talous-päällikkö Raimo Kemppiä Sastamalan seurakunnasta. Jouni Lätti on toiminut Hyvinkään seurakunnan edustajana IT-yhteistyöalueen neuvottelukunnassa.

25 Kirkkoneuvosto Seuraavat kokoukset Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokous päätettiin virteen 600.