Terhi Jormakka TURKU MUUTOSTA NÄKYVISSÄ?

Transkriptio

1 Terhi Jormakka TURKU MUUTOSTA NÄKYVISSÄ?

2 Kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin Tulevaisuudessa tarvitaan tehokas ja toimintaa tukeva hallinto sekä hyvää johtamista. Tavoitteena on kevytrakenteinen seurakuntayhtymä. Kirkossa tulee olemaan monenlaisia seurakuntayhtymiä. Seurakuntayhtymien ja niihin kuuluvien seurakuntien koolle ei aseteta erityisiä kriteerejä. Ainoastaan sellaisen seurakunnan, jolle on kirkkolaissa vakuutettu erityisiä oikeuksia, ei tarvitse kuulua seurakuntayhtymään. Nämä seurakunnat ovat Suomen saksalainen evankelis-luterilainen seurakunta sekä Rikssvenska Olaus Petri-församlingen. Lakivaliokunta pitää perusteltuna linjausta siitä, että koko maassa siirrytään yhtenäiseen rakennemalliin. Yksi paikallisrakenteen malli korostaa yhteisvastuullisuutta seurakuntaelämän turvaamisesta koko maan alueella ja mahdollistaa myös pienten seurakuntien olemassaolon. Myös piispainkokous katsoo, että kirkkohallituksen esitys on kirkon elämän tarkoituksenmukaisen järjestämisen näkökulmasta mahdollinen malli toteuttaa rakenneuudistus.

3 Puitelainsäädäntö tarjoaa työkaluja sääntely vähenee Puitelainsäädäntö antaa seurakunnille ja yhtymille tilaa harkita paikallistasolla paras mahdollinen organisaatiorakenne. Paikallisella tasolla tarkemmat määräykset sisältyvät mm. seurakuntayhtymän perussääntöön ja muihin hallintosääntöihin. Uudistus korostaa seurakuntayhtyminen ja seurakuntien vastuuta oman toimintansa ja hallintonsa järjestämisessä. Alistusmenettelyjä puretaan. Lakivaliokunta pitää onnistuneena esitettyä joustavaa puitelainsäädäntöä, joka mahdollistaa paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden huomioon ottamisen. Lakivaliokunta pitää hyvänä, että esityksessä on painotettu kirkkojärjestyksen asemaa siirtämällä mahdollisimman paljon sääntelyä kirkkolaista kirkkojärjestykseen. Esitetty rakennemalli selkeyttää ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä.

4 Selkeä ja paikallisista tarpeista nouseva työnjako Seurakunnan asema kirkon elämän ja toiminnan perusyhteisönä säilyy uudistuksessa. Kirkkolaki määrittää edelleen seurakunnan perustehtävät. Seurakuntayhtymän tehtävänä on mahdollistaa kirkon työ seurakunnissa. Lakisääteisiä tehtäviä yhtymällä on viisi: 1) verotulojen jako seurakuntien kesken, 2) omaisuuden ja talouden hoito, 3) henkilöstöhallinto, 4) arkistotoimi ja 5) kirkonkirjojen pito. Mikäli seurakunnat yhdessä sopivat, seurakuntayhtymälle voidaan siirtää myös muita tehtäviä. Jotta voidaan varmistaa seurakuntien perustehtävän hyvä hoitaminen, on tarkoituksenmukaista huolehtia siitä, että seurakuntien resurssit voidaan kohdentaa nimenomaan hengellisen tehtävän, julistuksen, kasvatuksen ja diakonian hoitamiseen. Esitetty seurakuntayhtymämalli mahdollistaa sen, että seurakunnat säilyvät toiminnallisesti itsenäisinä.

5 Yhteinen kassakaappi Taloudellisesti haastavina aikoina on tarpeen yhteistyössä turvata seurakuntien perustoimintaedellytykset koko maassa. Samaan seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat muodostavat yhden talousyksikön. Muodostettavan seurakuntayhtymän tulee tavoitella itsekannattavuutta. Siirtymävaiheessa seurakuntayhtymien muodostamista tuetaan kirkkohallituksen päätösten mukaisesti. Muut avustusjärjestelmät ovat voimassa toistaiseksi. Lakivaliokunta katsoo, että esitetyn mallin mukaisella uudistuksella voidaan riittävästi turvata taloudellisten resurssien tasapuolinen jakautuminen ja saada aikaan kustannussäästöjä. Yhtenäinen rakenneratkaisu korostaa yhteisvastuullisuuden periaatetta ja turvaa myös pienten ja köyhien seurakuntien aseman. Itsekannattavuuteen liittyen lakivaliokunta toteaa, ettei ole mahdollista kirjoittaa sanamuodoltaan velvoittavaa säännöstä, joka ei ole realistinen. Näin ollen säännös on mietinnössä kirjoitettu tavoitepykälän muotoon.

6 Työyhteisöt kasvavat Koko henkilöstö on seurakuntayhtymän palveluksessa. Seurakuntayhtymä perustaa ja lakkauttaa virat. Seurakuntatyön virat ja työsuhteet on pääsääntöisesti sijoitettu seurakuntiin. Lähtökohtaisesti seurakuntaneuvosto ottaa ja irtisanoo seurakuntaan sijoitetun henkilöstön. Seurakunnan pakollisia virkoja koskevan kirkkojärjestyksen määräys kumotaan. Tarkoituksena ei ole karsia tai muuttaa seurakunnan perustehtäviä. Seurakuntayhtymän tehtävänä on huolehtia, että seurakunnilla on riittävät resurssit ja osaaminen kirkon työn hoitamiseen omalla alueellaan. Perussäännössä on syytä sopia siitä, miten työvoiman liikkuvuus yli seurakuntarajojen käytännössä järjestetään yhtäältä tilapäisten työruuhkien ja lomasijaisuuksien osalta ja toisaalta silloin, kun tarvitaan pysyviä siirtoja. Lakivaliokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin perusteltuna, että seurakunnan pakollisena virkana mainitaan vain kirkkoherran virka. Myös piispainkokous katsoo, ettei diakonian ja kanttorin virkoja ole välttämätöntä säätää pakollisiksi. Painopiste on tehtävissä, ei viroissa.

7 Yhtymärovasti johtaa seurakuntayhtymää Vastaa seurakuntayhtymän toiminnan ja hallinnon järjestämisestä sekä seurakuntien välisen yhteistyön edistämisestä. Tehtävistä säädetään kirkkojärjestyksessä, mutta tehtäväkenttä voi olla yhtymän koosta ja sille uskotuista tehtävistä riippuen eri laajuinen. Yhtymärovasti voi olla joko kokopäiväinen tai osa-aikainen. Valintatapa vaihtelee tehtävän laajuuden mukaan. Yhtymärovasti valitaan aina neljän vuoden määräajaksi. Seurakuntayhtymän henkilöstön (pl. yhteinen seurakuntatyö) esimiehenä toimii seurakuntayhtymän talouden ja hallinnon johtava viranhaltija. Yhtymärovasti toimii talouden ja hallinnon johtavan viranhaltijan esimiehenä sekä kirkkoherrojen hallinnollisena esimiehenä. Lakivaliokunta pitää perusteltuna kirkkohallituksen esityksen linjausta siitä, että yhtymärovastin hallinnollinen esimiestehtävä ei sinänsä rajoita seurakuntien ja kirkkoherrojen toiminnallista itsenäisyyttä. Lakivaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan kantaan siitä, ettei esitys yhtymärovastin nelivuotisesta toimikaudesta ole tarkoituksenmukainen. Lakivaliokunta pitää sen vuoksi perusteltuna, että säännöstä muutetaan siten, että yhtymärovastin virka täytetään toistaiseksi tai määräajaksi paikallisista tilanteista riippuen.

8 Päätöksenteko paikallistasolla tulevaisuuden kirkossa Seurakuntayhtymän ja seurakunnan toimielimiä ovat yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto, seurakuntaneuvostot, johtokunnat ja viranhaltijat. Mahdollisuus seurakunnan osa-aluehallintoon on säilytetty. Kirkkoherra on seurakuntaneuvoston ja yhtymärovasti yhteisen kirkkoneuvoston jäsen. Seurakuntaneuvosto valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet nimeää yhteinen kirkkovaltuusto. Piispainkokous katsoo, että seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden ja jäsenyyden tulee määräytyä nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Lakivaliokunta (ja hallintovaliokunta) katsoo, että yhteisen kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden osalta kirkkohallituksen esityksessä on huomioitu sekä episkopaalinen eli piispallinen linja että maallikoiden asema. Esitys noudattaa puitelainsäädäntömallia ja korostaa johdonmukaisesti paikallista ratkaisuvaltaa.

9 Seurakuntalainen osallistuu ja vaikuttaa Seurakunta kohtaa jäsentensä monenlaiset odotukset ja toteuttaa tehtäväänsä yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Seurakuntaneuvoston tehtäväksi säädetään huolehtia siitä, että kaikilla seurakuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Seurakunnan jäsenet valitsevat suoralla vaalilla sekä seurakuntaneuvoston että yhteisen kirkkovaltuuston. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että esityksessä on kiinnitetty huomiota seurakuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen ja osaamisen hyödyntämiseen. Myös piispainkokous pitää linjausta hyvänä ja jäsenlähtöisyyttä vahvistavana. Lakivaliokunnan mukaan vaalijärjestelmä tukee seurakunnallisen demokratian toteutumista ja on seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta perusteltu.

10 Siirtymäaikana uudistus etenee tuomiokapitulien johdolla Esitys sisältää ns. siirtymäsäännökset. Kaikki seurakunnat siirtyvät seurakuntayhtymärakenteeseen viimeistään vuoden 2019 alussa. Seurakuntayhtymän muodostamisprosessit toteutetaan hiippakunnittain. Tuomiokapitulit päättävät neuvotteluprosessin etenemisestä seurakuntayhtymän muodostamiseksi, myös muodostettaessa seurakuntayhtymää yli hiippakuntarajojen. Lakivaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen, että kirkkohallituksen esityksen mukainen vuoden 2018 loppuun jatkuva siirtymäaika on riittävä. Uudistus on saatava ripeästi käyntiin. Lakivaliokunta katsoo, että tuomiokapitulien toimivaltaa koskevaa säännöstä on tarpeen täsmentää siten, että tuomiokapituli voi tarvittaessa päättää, mitkä seurakunnat ja seurakuntayhtymät käynnistävät neuvottelut uuden seurakuntayhtymän muodostamisesta.

11 Kirkkolain ja -järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Kirkolliskokouksen lähetekeskustelu kevät 2014 Kirkolliskokouks en päätökset kevät 2015 Piispainkokouksen lausunto Uusi lainsäädäntö voimaan 2016 Kirkolliskokouksen linjaukset 2013 SEURAKUNTIEN TUEKSI: Talouden tasapainotustyökalu, tulonjakomallit, esimiehen opas Avustusjärjestelmä Piispainkokous, laintarkastustmk hallintovaliokunta Tukea hiippakunnille Talouden ja hallinnon ohjeistusten valmistelu