Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti ja yhdistymissopimus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti ja yhdistymissopimus 14/00/2014 Kunnanhallitus Taustaa Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa Käsissä on nyt työskentelyn tuloksena syntynyt yhdistymisselvityksen loppuraportti. Loppuraportti sisältää kuntarakennelain 4b :n mukaisesti suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvityksen taloudellisesta tilanteesta, arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista sekä arvion kielellisten oikeuksien toteutumista. Lisäksi loppuraportissa on kuntarakennelain 4e :n mukainen arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. Tämän loppuraportin perusteella yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä pyytää kultakin kunnalta lokakuun puoliväliin mennessä vastausta, hyväksyykö kunta yhdistymisen edellyttämät siirtymäkauden lähentymis- ja henkilöstökriteerit taloutensa tasapainottamiseksi vai toteaako se kuntarakennelain mukaisen selvityksen tehdyksi ilman jatkotoimenpiteitä. Kuntarakennelain 4b :n mukaan lausunto käsitellään valtuustoissa. Kuntien vastaukset käsitellään yhdistymisselvityksen poliittisessa ohjausryhmässä lokakuun loppuun mennessä. Vastausten perusteella tarkistetaan tarvittaessa selvityksen ohjaus- ja johtoryhmän kokoonpano. Samoin päivitetään tarvittaessa tämän loppuraportin mukaiset ja kuntarakennelain edellyttämät arviot, selvitykset ja suunnitelmat vuoden 2014 mennessä. Yhdistymisesitys ja -sopimusta valmistellaan vuoden 2014 loppuun mennessä niiden kuntien osalta, jotka hyväksyvät yhdistymisen edellyttämät lähentymiskriteerit ja henkilöstöjärjestelyt. Kunnat ottavat seuraavan kerran kantaa yhdistymisselvityksessä jatkamiseen sote-lain tultua voimaan tammi-helmikuussa Kevät 2015 käytetään päivitetyn loppuraportin sekä yhdistymisesityksen ja

2 -sopimuksen poliittiseen käsittelyyn siten, että yhdistymispäätökset on tehty kesään 2015 mennessä eli kuntarakennelain 4h :n edellyttämässä ajassa. Samaan aikaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen kanssa ovat käynnistyneet vapaaehtoisesti myös ns. EKKV-selvitys eli Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys. Pornainen jäi Itä-Uudenmaan selvityksestä pois huhtikuussa EKKV-selvitys on vielä kesken. Itä-Uudenmaan selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Koska Helsinki ja Vantaa eivät ole mukana missään selvityksessä, on valtio käynnistänyt myös metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen. Tämän selvityksen välituloksena kesäkuussa 2014 ehdotetaan metropolikaupungin muodostamista Tuusulan eteläosan, Sipoon sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken. Selvittäjät tekevät lopullisen ehdotuksensa kuntajaon muutoksista valtuustoille lokakuun loppuun mennessä. Kuntien kannalta tärkeä on myös valmisteilla oleva sote-laki eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva laki. Hallitus- ja pääoppositiopuolueet sopivat maaliskuussa 2014, että kaikki sote-palvelut järjestetään koko maassa viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Hallituksen esitys on lähetetty lausuntokierrokselle elokuussa 2014 ja eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa Kuntarakennelain 4h :n mukaan kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys valtioneuvostolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sote-lain voimaantulosta. Lisäksi valtio valmistelee ns. metropolilakia. Sen mukaan metropolialueen yhteisiä asioita, kuten maankäyttöä, asumista ja liikennettä, valmistellaan metropolihallinnossa. Päätökset tekee vaaleilla valittava metropolivaltuusto. Lakia valmistelevan työryhmän väliraportissa huhtikuussa 2014 ehdotetaan joko 10 kunnan metropolialuetta laajoin tehtävin tai 16 kunnan metropolialuetta suppein tehtävin. Osana hallituksen budjettineuvotteluja hallitus on linjannut, että metropolihallinto perustetaan erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi metropolialueella. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Metropolihallintoalue muodostetaan metropolialueen MAL-sopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää, Pornainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on liitteenä. Ohjausryhmän lausuntopyyntö Ohjausryhmän lausuntopyyntö loppuraportin kohdassa kuusi (s. 89). Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä pyytää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkeja sekä Mäntsälän,

3 Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntia vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Hyväksyykö kuntanne yhdistymisen edellyttämät siirtymäkauden lähentymis- ja henkilöstökriteerit sekä osallistuu selvityksen jatkovalmisteluun? Vastausvaihtoehdot: kyllä / ei Loppuraportissa esitetyt arviot verorahoitteisten tulojen osalta ovat varsin positiiviset. Tämän vuoksi lähentymiskriteerit on vielä syytä tarkistaa, kun tarkentuneet tiedot kuntien verorahoitteisista tuloista on käytettävissä. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se toteaa kuntarakennelain mukaisen, Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportin tehdyksi selvityksen työsuunnitelman mukaisesti sekä vastata yhdistymisselvityksen ohjausryhmän lausuntopyyntöön "kyllä". Käsittely: Käsittelyn kuluessa Reijo Tilvis esitti, että päätökseen lisätään lause " Mäntsälän kunta määrittää kantansa yhdistymisasiaan siinä vaiheessa, kun SOTE-uudistuksesta ja metropolihallinnosta saadaan ratkaisut ". Marja-Leena Mäkipää kannatti tehtyä esitystä. Edelleen käsittelyn kuluessa Auli Herttuainen esitti, että kysymykseen vastataan EI. Sari Martniku kannatti tehtyä esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty muutosesityksiä, asiasta joudutaan äänestämään ja ehdotti äänestystavaksi kättennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen olevan "KYLLÄ" ja Herttuaisen muutosesitys "EI". Äänestyksessä annettiin kyllä-ääniä seitsemän (Mäkipää, Tilvis, Laine, Ravolainen-Rinne, Salmi, Elomaa, Peltola) ja ei-ääniä kaksi (Herttuainen, Martniku). Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen voittaneen. Puheenjohtaja kysyi, voidaanko Tilviksen täydennysesitys hyväksyä yksimielisesti. Todettiin, että muutosesitys hyväksytään. Hyväksyttiin muutetun esityksen mukaan. Kunnanvaltuusto Merkittiin, että Auli Herttuainen ja Sari Martniku jättivät asiaan eriävän mielipiteensä, joka on pöytäkirjan liitteenä. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on nähtävissä ja ladattavissa - sivuilla. Esitys: Käsittely: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Ryhmäpuheenvuoroja käyttivät keskusta, kokoomus, Sdp, vasemmisto, vihreät, Kd sekä Mäntsälän Puolesta ryhmä.

4 Käsittelyn kuluessa Tapio Havula esitti että ohjausryhmän lausuntopyyntöön vastataan EI eli Mäntsälä ei ole jatkoselvityksessä mukana. Havulan esitystä kannattivat Erkki Laukkanen ja Jari Eloranta. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä, joka hyväksyttiin. Kunnanhallituksen esitys asiassa "JAA" ja Havulan muutosesitys "EI". Äänestyksessä annettiin 24 JAA - ääntä ja 19 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen pohjaesityksen voittaneen. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. K-U kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmän lausuntopyyntö Liite 2. Äänestysluettelo Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston edellisen ( ) käsittelyn jälkeen Kerava, Nurmijärvi ja Sipoo ovat irtautuneet selvitystyöstä ja työtä ovat jatkaneet Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula ja Pornainen. Viime kevään ja kesän aikana on yhdistymisselvityksen loppuraporttia päivitetty mukana olevien viiden kunnan tiedoilla. Samaan aikaan on työstetty yhdistymissopimusluonnosta. Raportin ja sopimusluonnoksen valmisteluun ovat osallistuneet hankkeen johtoryhmä ja poliittinen ohjausryhmä. Työn aikana on kuultu henkilöstöjärjestöjä sekä järjestetty valtuustoinfot osallisten kuntien valtuutetuille. Päivitetty yhdistymisselvityksen loppuraportti ja yhdistymissopimusluonnos ovat liitteenä. Yhdistymishankkeen ohjausryhmä käsitteli päivitettyä loppuraporttia ja esitti, että hankkeessa mukana olevien kuntien valtuustot päättäisivät todeta, että kuntarakennelain mukainen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on päivitetty mukana olevien kuntien tiedoilla ja ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti. Samassa kokouksessa ohjausryhmä päätti myös esittää kunnanvaltuustoille, että valtuustot päättäisivät toteuttaa kuntalaisten kuulemisen yhdistymisestä sekä sen jälkeen käsitellä yhdistymissopimuksen helmikuussa 2016, jolloin valtuustot päättävät yhdistymissopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Kuntalaisten kuulemisen vaihtoehdot Keski-Uudenmaan kaupungin yhdistymisselvitystä valmistellut demokratiaryhmä on selvittänyt vaihtoehtoja kuntalaisten kuulemisesta kuntaliitosprosessissa. Demokratiaryhmän selvitys kokonaisuudessaan on luettavissa oheisesta linkistä.

5 Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys Valtuusto päättää kansanäänestyksen toimittamisesta 60 päivää ennen äänestyspäivää, jonka on oltava sunnuntai. Valtuuston on samalla päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Päätöksessä on määrättävä äänestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto. Äänestäjillä tulee aina olla myös mahdollisuus ilmaista kannattaako hän mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Ennakkoäänestys voidaan toteuttaa normaalina ennakkoäänestyksenä valtiollisten/kunnallisvaalien tapaan. Toisena vaihtoehtona on äänestykseen osallistuminen ennakolta kirjeitse. Äänestys toimitetaan äänestysalueittain. Valtuusto voi kuitenkin päättää, että useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestys. Kunnallisesta kansanäänestyksestä aiheutuneet kustannukset maksaa kokonaisuudessaan kunta. Kustannusten määrä riippuu mm. äänestysalueiden lukumäärästä ja saadaanko äänestyksen toteutuksessa synergiaetuja yhteistilauksista muiden mahdollisesti kyselyä toteuttavien kuntien kanssa. Selvityksessä kansanäänestys osoittautui kustannuksiltaan kalleimmaksi tavaksi kuulla kuntalaisia. Kirjekysely ja nettikysely tai näiden yhdistelmä Kuntalaisten kuuleminen voidaan toimittaa myös kirjekyselynä, nettikyselynä tai näiden yhdistelmänä. Menettelyllisesti nämä ovat kevyempiä ja edullisempia keinoja kuulla kuntalaisten mielipidettä kuin neuvoa-antava kansanäänestys. Näin menetellen kysely voidaan vaalilain säännöksistä poiketen suunnata myös alle 18 vuotta täyttäneille, eikä vastauksen palautuksen määräaika ole yhtä ehdoton kuin kansanäänestyksessä. Kirjekysely lienee helpoiten toteutettavissa ja antaa kuvan kuntalaisten mielipiteestä kysyttävästä asiasta. Nettikyselyssä haasteeksi muodostuu sen varmistaminen, ettei henkilö ilmaise mielipidettään useaan kertaan. Tupas- tunnuksilla (pankkitunnuksilla) toteutettuna tämä voidaan estää. Jos kysely toimitettaisiin webropol- tai vastaavana nettikyselynä, olisi saman henkilön useampi tahtotilan ilmaisu mahdollinen. Myös netti- ja kirjekyselyn yhdistelmässä haasteeksi muodostuu varmistaa, ettei sama henkilö ilmaise kantaansa useampaa kertaa. Haasteesta huolimatta kirjekyselyn järjestäminen nettikyselyn rinnalle kuitenkin tarvittaneen, koska kaikilla äänioikeutetuilla ei ole mahdollisuutta äänestää internetin kautta ja eri vastauskanavia tarvittaneen eri henkilöryhmille. Kyselyt toteutetaan kunnan kustannuksella. Kustannukset riippuvat toteutustavasta sekä synergiaeduista muiden mahdollisesti kyselyä toteuttavien kuntien kanssa. Kirjekysely on toimenpiteenä edullisin. Kirjekysely yhdistettynä nettikyselyyn on myös toteutettavissa huomattavasti edullisimmin kuin neuvoa-antava kansanäänestys. Demokratiaryhmän selvityksen mukaan kirjekysely on paitsi kustannuksiltaan edullisin myös yksinkertaisempi toteuttaa kuin kansanäänestys. Huomioiden kuitenkin, ettei kaikilla kuntalaisilla ole

6 internet-yhteyttä käytettävissään ja kaikki kuntalaiset eivät ole tottuneet käyttämään sähköisiä järjestelmiä vaikuttamiskanavanaan, voi olla tarpeen yhdistää kirjekyselyyn myös kuntalaisten sähköinen kuuleminen. Ennen kuntalaisten kuulemista on tärkeää varmistaa, että kuntien mahdollisesta yhdistymisestä tiedotetaan riittävän laajasti kuntalaisille ja kuntien henkilöstölle. Ohjausryhmä suositteli, että kunnat päättäisivät suorittaa kuulemisen samansisältöisenä marras-joulukuussa Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää: todeta, että kuntarakennelain mukainen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on päivitetty mukana olevien kuntien tiedoilla ja yhdistymisselvityksen ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti. merkitä yhdistymissopimusluonnoksen tiedoksi. että Mäntsälässä ei järjestetä yhdistymisestä kuntalain 24 :n mukaista neuvoa-antavaa kansanäänestystä. toteuttaa kuntalaisten kuulemisen yhdistettynä netti- ja kirjekyselynä. oikeuttaa kunnanhallituksen päättämään kyselyn yksityiskohtaisemmasta toteuttamistavasta ja ajankohdasta. että valtuusto käsittelee yhdistymissopimusta valtuuston helmikuun 2016 kokouksessa, jolloin päätetään sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Käsittely: Käsittelyn kuluessa Marja-Leena Mäkipää teki seuraavan muutosesityksen: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Mäntsälän kunta ei jatka yhdistymisselvityksessä eikä järjestä asiassa kuntalaisten kuulemista, ja pohjaesityksen kolme alinta ranskalaista viivaa jätetään pois. Erkki Laukkanen ja Reijo Tilvis kannattivat tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja määräsi asiassa neuvottelutauon klo Koska asiassa oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja ehdotti asiassa kädennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin. Äänestyksessä kunnanjohtajan pohjaesitystä kannatti kaksi (Ravolainen-Rinne ja Laine) ja Mäkipään muutosesitystä seitsemän (Havula, Mäkipää, Tilvis, Laukkanen, Martniku, Elomaa ja Salmi). Puheenjohtaja totesi Mäkipään muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää todeta, että kuntarakennelain mukainen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on päivitetty mukana olevien kuntien tiedoilla ja yhdistymisselvityksen ohjausryhmän toimeksiannon

7 mukaisesti. merkitä yhdistymissopimusluonnoksen tiedoksi ja että Mäntsälän kunta ei jatka yhdistymisselvityksessä eikä järjestä asiassa kuntalaisten kuulemista. Liite 1. Loppuraportti Liite 2. Yhdistymissopimusluonnos Kunnanvaltuusto 90 Esitys: Kunnanvaltuusto päättää, todeta, että kuntarakennelain mukainen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on päivitetty mukana olevien kuntien tiedoilla ja yhdistymisselvityksen ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti, merkitä yhdistymissopimusluonnos tiedoksi ja että Mäntsälän kunta ei jatka yhdistymisselvityksessä eikä järjestä asiassa kuntalaisten kuulemista. Käsittely: Ryhmäpuheenvuoron pitivät: Marja-Leena Mäkipää, keskusta Reijo Liinamaa, SDP Soili Norro, KD Erkki Laukkanen, VAS Asko Eerola, kokoomus Hyväksyttiin esityksen mukaan.