Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli

Transkriptio

1 Simo Simon kunnan alueella tutkittiin kahdeksan POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta. Muita pohjavesialueita tai muodostumia ei tutkittu. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on vähintään jossakin määrin merkittäviä luonnonesiintymä- ja maisema-arvoja, minkä perusteella ne luokiteltiin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi muodostumiksi. Ykskuusen arvokkaiden tuuli- ja rantamuodostumien luonnehtima alue (TUURA; Mäkinen et al. 2011) luokiteltiin maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Simon kunnassa ei ollut yhtään Lapin harjututkimuksen arvokasta harjualuetta, eikä yhtään harjujensuojelualuetta. Yhteenveto alueiden lukumääristä ja pinta-aloista arvoluokittain esitetään seuraavassa asetelmassa: Kuva 1. Simossa tutkitut ja arvokkaiksi luokitellut harjualueet violetteina monikulmioina. Keltaisella on kuvattu muut tutkitut pohjavesialueet, joilla ei havaittu merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja sinisellä pohjavesialueet, joita ei inventoitu. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos.

2 Ykskuusi Pohjavesialuenumero: Arvoluokka: 3 Sijainti: Simon keskustasta (kirkosta) noin 12,2 km länsilounaaseen, Maksniemen kylältä 2,5 km etelään Ykskuusi on rannikon vesimaisemaan niemen kärjessä ja itärannalla liittyvä hiekkamuodostuma, jonka alueella on varsin edustavia ranta- ja tuulimuodostumia. Niemen keskiosan tasanne on 7-8 m mpy. Tasanteella on hiekkaisia rantavalleja ja sen itäreunassa dyynivalleja sekä 3-4 m korkea eroosiotörmä. Tästä koilliseen jatkuu lähes 1 km pitkä rantadyyni ja sen edustalla maankohoamisrannan hiekkaisia särkkiä ja tasanteita. Keskiosan tasanteelta etelään on rantavalli ja taite, sen edustalla deflaatiohietikko, paikoin esiin pistävine lohkareineen. Eteläkärjen keskellä on matala, osaksi lohkareinen harjanne ja molemmilla sivuilla lyhyehköjä hiekkarantoja. Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin, variksenmarja-kanervatyypin ja jäkälätyypin kangasmetsää. Alueella havaittiin poro, mutta varsinaisesti Ykskuusen niemi ei ole porolaidunta. Alueella on merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja virkistyksen kannalta. Arvoluokka 3, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Alue ei sovellu maa-ainesten ottoon. Alueen arvokkain osa kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin tuuli- ja rantakerrostumiin.

3 Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli

4 Ykskuusen arvokas harjualue Haapaniemi Pohjavesialuenumero: Arvoluokka: 5 Sijainti: Simon keskustasta noin 8 km koilliseen, Hamarin kylältä (ent. koulu) 1,4 km itään Haapaniemen pohjavesialue kuuluu epäyhtenäiseen, etelälounaasta pohjoiskoilliseen suuntautuvaan harjujaksoon Simojoen itäpuolella. Sarvenselänmaan harjun eteläosassa on melko luonnontilainen alue, jolla on säilynyt luonto- ja maisema-arvoja. Loivarinteinen selänne on 5-8 m korkea länsipuolen suoviljelyksistä, itäpuolen soista vähemmän. Leveys on m. Laki on noin 48 m mpy, korkeimmassa osassa kaksiharjanteinen. Länsirinteellä on pari matalaa rantavallia. Kasvillisuus on variksenmarja-puolukkatyypin ja variksenmarja-kanervatyypin puustoltaan mäntyvaltaista kangasmetsää. Selänteen eteläosassa noin 47,5 m mpy on kiinteä muinaisjäännös, kaksi ajoittamatonta kiviröykkiötä.

5 Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä arkeologisen kultuuriperinnön arvoja. Arvoluokka 5, MAL-luokka 1, POSKIluokka 1. Maa-ainesalueet ovat rajauksen etelä- ja pohjoispuolella. Haapaniemen arvokkaan harjualueen rajaus Hangassalmenaho Pohjavesialuenumero: Arvoluokka: 4 Sijainti: Simon keskustasta noin 21,5 km pohjoiskoilliseen, Alaniemen kylältä noin 4 km länteen Katkeilevaan harjujaksoon kuuluva lähes kaakko-luode -suuntainen, 1,9 km pitkä loivarinteinen selänne. Korkeimmat harjanteet ovat m mpy. Korkeusero ympäröiviin soihin on 8-9 m. Selänne on muodoltaan drumliinimainen. Korkeimman harjanteen itärinteellä on 2-3 rantavallia.

6 Kasvillisuus on variksenmarja-kanervatyypin, variksenmarja-puolukkatyypin ja paikoin puolukkamustikkatyypin kangasmetsää, puustoltaan nuorehkoa männikköä ja sekametsää. Muodostuma kuuluu Martimoaavan-Lumiaavan-Penikoiden soidensuojelualueeseen ja Natura 2000-alueeseen. Muodostuman alueella on soidensuojelualueen polkuverkostoon kuuluvien reittien osia sekä alueen opastuspaikka. Alueella on jokseenkin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1. Hangassalmenahon arvokkaan harjualueen rajaus Myllylänaho Pohjavesialuenumero: Arvoluokka: 4 Sijainti: Simon keskustasta (kirkosta) noin 23 km pohjoiskoilliseen, Alaniemen kylältä noin 5,3 km länsiluoteeseen

7 Myllylänaho on katkeilevaan harjujaksoon kuuluva, lähes pohjois-etelä -suuntainen, muodoltaan drumlinimainen selänne. Laen korkeus on noin 90 m mpy, m ympäröivien soiden tason yläpuolella. Korkeimman harjanteen eteläpään laella ja rinteillä on edustavia rantamuodostumia; runsaasti kivisiä ja soraisia, enimmäkseen kasvipeitteisiä, 1-2 m korkeita rantavalleja, kapeita terasseja ja itärinteessä rantatörmä. Ylimmät vallit ovat jääneet laajentuneelle maa-ainesalueelle ja hävinneet. Kasvillisuus vaihtelee tuoreiden ja kuivahkojen kangasmetsien tyypeistä karuihin, paikoin jäkälälaikkuisiin variksenmarja-kanervatyypin kankaisiin. Korkein osa on männikköä ja mäntyvaltaista sekametsää, alemmat osat kuusivaltaista sekametsää. Matalien osien tasanteilla on soistunutta kangasta ja kangaskorpea. Metsät ovat palautumassa luonnontilaisen kaltaisiksi ja monimuotoisuutta on lisätty ennallistamistoimilla. Alueella oli poroja, lounaisreunassa on erotuspaikka aitoineen. Alueella on melko merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä monikäyttöarvoja erityisesti porotalouden kannalta. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1(-2), POSKIluokka 1-2. Huomattavien luonto- ja maisema-arvojen vuoksi ottamisen rajoittaminen nykyiselle avatulle alueelle on suositeltavaa. Rantamuodostumat erottuvat Myllylänahon korkeusmallissa

8 Myllylänahon arvokkaan harjualueen rajaus Aulanäijänkaarto Pohjavesialuenumero: Arvoluokka: 4 Sijainti: Simon keskustasta noin 43 km pohjoiskoilliseen, Sompujärven kylältä 12,1 km koilliseen Aulanäijänkaarto on epäyhtenäiseen harjujaksoon kuuluva selänneharju, joka erottuu melko selvästi suoympäristöstään. Kaakosta luoteeseen suuntautuvalla harjualueella on kapeita, osaksi lohkareisia selänteitä, selännelaajentumia ja rinnakkaisia selänteitä. Korkeuserot ovat 5-10 m, korkein harjanne noin 115 m mpy. Kaakkoisosan selänteen ylärinteissä on pienet rantatörmät. Kasvillisuus on enimmäkseen variksenmarja-puolukkatyypin kangasmetsää, kuivimmilla rinteillä variksenmarja-kanervatyyppiä, painanteissa varjorinteiden tyvellä puolukka-mustikkatyyppiä ja kangaskorpea. Kangaskeltalieko kasvaa muutamassa paikassa.

9 Alueella on jossakin määrin merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä ja luonnonmaiseman kauneusarvoja. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, suositeltava POSKI-luokka 1. Aulanäijänkaarto, arvokkaan harjualueen rajaus Honkaselkä Pohjavesialuenumero: Arvoluokka: 4 Sijainti: Simon keskustasta noin 44 km pohjoiskoilliseen, Sompujärven kylältä 12,4 km koilliseen Osaksi Kivalon kallioselänteen päälle ja väliin, osaksi sen kaakkoispuolelle kerrostunut harjumuodostuma ja siihen liittyviä tuuli- ja rantakerrostumia. Kaakkoisreuna liittyy melko luonnontilaiseen suomaisemaan. Alueen kaakkoisosassa on kapea 5-8 m korkea selänne. Honkaselän ja Lintulamminvaaran kalliokohoumien välissä on harjulaajentuma m mpy. Sen päällä ja rinteillä on selväpiirteisiä rantavalleja, koillisosassa myös dyynivalleja. Lintulamminvaaran länsiosassa on rantakerrostumia m mpy ja rantakivikko m mpy. Kasvillisuus on pääasiassa variksenmarja-kanervatyypin kangasmetsää, kaakkoisosan harjulla nuorta sekametsää, muuten varttuneempaa mäntyvaltaista metsää. Alueella liikkui poroja. Alueella on melko merkittäviä luonnonmaiseman kauneusarvoja sekä erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka 4, MAL-luokka 1, POSKI-luokka 1.

10 Honkaselän pohjavesialueen korkeusmalli. Kallioselänne lounaasta koilliseen, harjumuodostuma kaakosta luoteeseen.

11 Honkaselkä, arvokkaan harjualueen rajaus