Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka ateroskleroosi kehittyy"

Transkriptio

1 Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa vuotiaat miehet ja naiset Per Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä Miehet Naiset Seerumin kolesteroli vuotiailla miehillä > >75 > >75 Vartiainen E. et al. Suomen Lääkärilehti 35/2012 vsk 67. Seerumin kolesteroli vuotiailla naisilla Vartiainen E. et al. Suomen Lääkärilehti 35/2012 vsk 67. 1

2 It is the LDL level that counts! Sepelvaltimotautikuolleisuus 10 v aikana per Japani Jugoslavia Italia Kreikka USA Suomi Alankomaat LDL-kolesterolin määrä (mmol/l) Nisäkkäiden LDL-kolesteroli-pitoisuuksia: niukkuuden ylistystä Ateroskleroosin ahtauttava oireinen kehityskulku Sika ja suomalainen mies LDL (mm) Välimuotoiset vauriot Aterooma Vaahtosolut Rasvajuosteet Fibroosiplakit LDL-kol Komplisoidut/ repeämät v Palomäki ja Kovanen Duodecim 2006 HC et al. Circulation 1995;92: Ateroskleroosin salakavala oireeton kehityskulku Aterooma ahtauttaa sepelvaltimoa LDL-Kol LDL-kol Libby P Circulation

3 LDL paha ja HDL hyvä kolesteroli Vielä terveet sepelvaltimot LDL LDL HDL HDL HDL LDL ox alle 3 mm yli 1 mm Hemodynamiikan merkitys Koronaariateroskleroosiin kehittyy sinne, mihin kertyy LDL-kolesterolia Stary H, Atlas of Atherosclerosis Ateroskleroosin kehityskulku: (AHA-luokitus) Rasvan kertyminen dominoi patologiaa Ateroskleroosin kehittyminen Stary H, Atlas of Atherosclerosis 3

4 LDL-hiukkasia kudoksen ekstrasellulaarinesteessä: sopiva pitoisuus 3 mm LDL-hiukkasten pitoisuus valtimon seinämässä on sama kuin verenkierrossa 3 mm 3 mm Fysiologiassa kolesterolitasapaino säilyy eikä kolesterolia kerry solujen sisälle eikä niiden ulkopuolelle 0.3 mm Solut suojautuvat, mutta LDL-hiukkaset kertyvät solujen ulkopuolelle Palomäki ja Kovanen Duodecim 2006 Palomäki ja Kovanen Duodecim 2006 LDL: muualla sopivasti, mutta intimassa liikaa! 3 Fysiologinen 0.3 X10! 3 Palomäki ja Kovanen Duodecim 2006 endoteeli LDL-reseptorien toiminta suhteutettuna LDLkolesterolipitoisuuteen proteoglykaanikerros muskuloelastinen kerros Valtimon seinämän rakenne verenkierto intima LDL-hiukkasten transsytoosi verenkierrosta endoteelisolujen läpi intimakerrokseen Veri elastiset levyt media media hiussuoni imusuoni adventitia Intima 4

5 Intiman tiheä soluväliaine Pahaa kolesterolia sisältävät lipoproteiinit LDL nm IDL nm 200 nm Tamminen M, Mottino G, Qiao JH, Breslow JL, Frank JS; ATVB 19 (1999) 847 VLDL nm LDL-hiukkaset jumiutuvat valtimon seinämään: ateroskleroosi alkaa LDL sitoutuu proteoglykaaneihin ionisidoksilla Glykosaminoglykaanien disakkaridit LDL-aggregaatti Kollageeni Proteoglykaaniverkko ApoB lysiini NH 3 NH2 NH2 CH 2 CH 2 CH 2 H CH 2 N C C = O NH CH 2 CH 2 H CH 2 N C C arginiini = O Ateroskleroositutkimus(20 viikkoa) Ateroskleroosi(% aortanpinta-alasta) Normaali PG-sitoutuminen Heikko PG-sitoutuminen Ihmisen apo-b100 (µg/ml) Control LDL W4369Y LDL 6-HBSM LDL RK SA LDL K3369E LDL Ensin lipidit, sitten makrofagit Histologia Lipidit Makrofagit Skålén K et al. Nature 2002 Nakashima, Y. et al. ATVB 2007;27:

6 Intiman lipoproteiinit muuttavat adheesiomolekyylien eksperssiota endoteelin pinnalla Rasvajuosteen synty LDL-hiukkaset modifioituvat Monosyytti Leukocyte Leukosyyttien adheesio attachment Tiukka adheesio Migraatio intimaan LDL modifioituu Proteaasit Lipaasit Happiradikaalit Makrofagi L-selektiini L-selektiinin ligandit ICAM Aggregoituneita ja fuusioituneita LDLhiukkasia ateroskleroottisen hiiren intimassa LDL-modifikaatioiden aiheuttama noidankehä ateroskleroosissa LDL modifioituu Proteaasit Lipaasit Happiradikaalit 200 nm Aggregoitunut LDL Fuusioitunut LDL Lipidivesikkelit Kolesterolikiteet Lysofosfatidyylikoliini Rasvahapot Keramidi Kolesteroli Hapettuneet lipidit Tamminen M, Mottino G, Qiao JH, Breslow JL, Frank JS; ATVB 19 (1999) 847 Rasvajuosteen synty Vaahtosolujen muodostuminen Rasvajuosteen synty Vaahtosolujen muodostuminen Muuntunut LDL Jätereseptori ACEH Muuntunut LDL Lysosomi Kolesteroli Jätereseptori (Scavenger receptor) Peptidit Rasvahapot Kolesteroli Rasvahappo 6

7 Rasvajuosteen synty Vaahtosolujen muodostuminen Makrofagivaahtosolu Muuntunut LDL Vaahtosolu Rasvajuoste Rasvajuosteen synty HDL kuljettaa kolesterolia pois intimasta HDL Endoteeli Monosyytti/ makrofagi Vaahtosoluja Vaahtosolu HDL kuljettaa vaahtosoluista ottamaansa kolesterolia median imuteihin Kolesterolitasapaino makrofageissa (Muuntuneiden) LDLhiukkasten sisäänottosoluihin Kolesterolin takaisinkuljetus HDL:lle Kolesterolin vastaanottomekanismit riippuvat HDLhiukkasen tyypistä Kolesterolin kuljetusmekanismi Erilaisia HDL-hiukkasia lipidivapaa apoa-i LDL Muuntunut LDL Jätereseptorien kautta CE ACAT1 FC nceh CE FC Useita effluksimekanismeja HDL ABCA1-välitteinen SR-BI-välitteinen preβ-hdl levy HDL 3 preβ-hdl HDL:n koko, varaus ja muoto muuttuvat plasmassa. Muutoksesta vastaavat LCAT, CETP, ja PLTP Muuntunut HDL Diffuusio, SR-BI- tai ABCG1- välitteinen HDL 2 α-hdl 7

8 Aterooma Lipidiytimen muodostuminen Solukuolema plakissa Sidekudoskatto ja rasvaydin Muuntunut LDL Vaahtosolu Rasvaydin Kuolleet solut 43±9 % Kuolleet makrofagit 33±5 % Kuolleet sileälihassolut 11±6 % Solukuolema Rasvaydin Geng & Libby. Am J Pathol. 1995; 147 Apoptoottisten solujen poisto vähentää inflammaatiota Varhainen ateroskleroosi Efferosyytti Nekroottisen ytimen muodostuminen Pitkälle edennyt ateroskleroosi Sekundaarinen nekroosi Apoptoottinen makrofagi Jos kuolleet makrofagit poistetaan: Anti-inflammatoriset sytokiinit ER-stressi apoptoosi Heikentynyt efferosytoosi Inflammaatio Rasvaydin muodostuu Anti-inflammatoriset tekijät Proinflammatoriset tekijät Makrofagien nekroosi Sileä lihassolu Tabas I Nature Rev Immunos 2010; 10:36-46 Tabas I Nature Rev Immunos 2010; 10:36-46 Makrofagien kuolema pahentaa ateroskleroosia Hiirimallit Poistamalla apoptoosia LISÄÄVÄ geeni Vähemmän apoptoosia ja pienempi rasvaydin (Lim et al. Circulation 2008; 117) Poistamalla apoptoosia ESTÄVÄ geeni Enemmän apoptoosia ja suurempi rasvaydin ja plakki (Seimon et al. JCI 2009;119) P38α fl/fl Apoe -/- P38αfl/fl LysMCre +/- Apoe -/- Vakaa plakki Aterooma Sidekudoskatto Hauras plakki Paljon sileälihassoluja Nekroottinen ydin Paljon tulehdussoluja 8

9 Hauras ateroskleroottinen plakki voi revetä Repeämän täyttää verihyytymä, joka kasvaa kohti valtimon onteloa ja saattaa tukkia sen Endoteelisolujen alla on tulehdussoluja, jotka hajottavat sidekudoskaton kollageenia aiheuttavat sileiden lihassolujen apoptoosia Makrofagi T-solu Syöttösolu T-solu Makrofagi Hauras plakki repeää herkästi Thin-cap fibroatheroma is the killer Tukkeutunut sepelvaltimo aiheuttaa sydäninfarktin Makrofagit Syöttösolut T-solut Fibroosi Tulehdus Ohut sidekudoskatto Rasvaydin Aterotromboosi ateroskleroosin loppuvaihe Revennyt sepelvaltimoplakki ja paikallinen verihyytymä Trombi Repeämä P. Constantinides 9

10 REVERSAL: regressio mahdollinen tehokkaan statiinihoidon avulla 13 7 Prava 40 mg Atorva 80 mg 18 kk Regressio kun LDL-kolesteroli alle 1.8 mm TAI laskee 50% Nissen ym. JAMA 2004 ASTEROID-tutkimus: Rosuvastatiinilla ateroskleroosin regression käynnistys Lähtötilanne LDL -> 50% 3.4 ->1.5 mm Rosuvastatin40 mg 24 kk Lumen 6 mm 2 Lumen Area 6mm 2 Aterooma 10 mm 2 Aterooma 6 mm 2 10

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Luento Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

Luennon sisältö. Mitä liporoteiinit tekevät? Mitä liporoteiinit ovat? METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA

Luennon sisältö. Mitä liporoteiinit tekevät? Mitä liporoteiinit ovat? METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA Luennon sisältö METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA SKKY:n ja sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä Helsingin Messukeskus 24.3.2011 Taustaa Liporoteiinit, lipidit

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality Days Jaana Leiviskä Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia

Lisätiedot

NRF2-TRANSKRIPTIOFAKTORIN VAIKUTUKSET ATEROGENEESIIN

NRF2-TRANSKRIPTIOFAKTORIN VAIKUTUKSET ATEROGENEESIIN NRF2-TRANSKRIPTIOFAKTORIN VAIKUTUKSET ATEROGENEESIIN Emmi Tapper Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta A.I. Virtanen -instituutti Tammikuu 2013 ITÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2

ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 Johdatus sydän- ja verisuonisairauksiin III ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Verisuonten rakenne - Intima - endoteeli, sen tyvikalvo ja sidekudos - Media - sileälihas, sidekudos

Lisätiedot

LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti

LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti Katsaus Ari Palomäki ja Petri T. Kovanen LDL kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti Elimistön kaikki solut tarvitsevat kolesterolia kalvojensa rakennusaineeksi. Kun plasman

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Syöttösolut ovat osa kehon immuunipuolustusjärjestelmää,

Syöttösolut ovat osa kehon immuunipuolustusjärjestelmää, Matti Äyräpään luento Sepelvaltimoiden syöttösolu allergiasolu väärässä osoitteessa? Petri Kovanen Syöttösolut ovat osa kehon immuunipuolustusjärjestelmää, ja ne tunnetaan parhaiten välittömien yliherkkyysreaktioiden

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012 SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Embryologia Anatomia ja histologia Arterioskleroosi Aneurysmat Vaskuliitit Laskimosairaudet Imusuonten

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Lasse Uotila Meilahden sairaalan laboratorio, HUSLAB Helsingin yliopisto, Kliininen kemia 1 Ateroskleroosi Verisuonen seinämän n tulehdus, joka

Lisätiedot

Tulehdusreaktio sydänsairauksissa

Tulehdusreaktio sydänsairauksissa Johanna Miettinen, Kari Ylitalo ja Heikki Huikuri KATSAUS Tulehdusreaktio sydänsairauksissa Tulehdusreaktiolla on merkittävä osuus useiden sydänsairauksien patofysiologiassa. Sydänlihastulehduksessa ja

Lisätiedot

Verisuonitaudin riskitekijät

Verisuonitaudin riskitekijät Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia

Lisätiedot

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Ateroskleroottisen plakin angiogeneesin kuvantaminen

Ateroskleroottisen plakin angiogeneesin kuvantaminen Ateroskleroottisen plakin angiogeneesin kuvantaminen α v β 3 -integriiniin kohdentuvan 99m Tc-leimatun peptidin prekliinisiä tutkimuksia Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Terveyden biotieteet Lääkekehitys

Lisätiedot

Kalle Peltonen D-VITAMIINI ATEROSKLEROOSIN RISKI- VAI SUOJATEKIJÄ?

Kalle Peltonen D-VITAMIINI ATEROSKLEROOSIN RISKI- VAI SUOJATEKIJÄ? Kalle Peltonen D-VITAMIINI ATEROSKLEROOSIN RISKI- VAI SUOJATEKIJÄ? Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2018 Kalle Peltonen D-VITAMIINI ATEROSKLEROOSIN RISKI- VAI SUOJATEKIJÄ? Sisätautioppi

Lisätiedot

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi

Statiinien eli 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi Lääkevaaka Statiinien oheisvaikutukset Ari Palomäki Suurten etenevien ennustetutkimusten mukaan statiinit vähentävät merkitsevästi sydänja verisuonitauteihin liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta.

Lisätiedot

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN

RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN 1 RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN Interventiotutkimus terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta Alisa Alanne Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Eläinperäiset elintarvikkeet Maksa Elimistön oma kolesterolin tuotanto Kolesteroli D-vitamiinin tuotantoon

Lisätiedot

PMA STIMULAATION VAIKUTUS MONOMAC SOLUJEN MMP 9 JA MMP 2 TUOTANTOON

PMA STIMULAATION VAIKUTUS MONOMAC SOLUJEN MMP 9 JA MMP 2 TUOTANTOON PMA STIMULAATION VAIKUTUS MONOMAC SOLUJEN MMP 9 JA MMP 2 TUOTANTOON Timo Ojanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Biolääketieteen laitos Lääketieteellinen biokemia 03.2010 Tampereen

Lisätiedot

PARODONTIITTI JA SEPELVALTIMOTAUTI

PARODONTIITTI JA SEPELVALTIMOTAUTI PARODONTIITTI JA SEPELVALTIMOTAUTI Saari Netta Syventävien opintojen tutkielma Parodontologia ja geriatrinen hammaslääketiede Oulun Yliopisto Toukokuu 2019 Dos.Syrjälä Anna-Maija OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen

Lisätiedot

HIIREN SYSTEEMISEN SYÖTTÖSOLUAKTIVAATION VAIKUTUS PLASMAN KYKYYN EDISTÄÄ KOLESTEROLIN ULOSVIRTAUSTA VAAHTOSOLUISTA

HIIREN SYSTEEMISEN SYÖTTÖSOLUAKTIVAATION VAIKUTUS PLASMAN KYKYYN EDISTÄÄ KOLESTEROLIN ULOSVIRTAUSTA VAAHTOSOLUISTA HIIREN SYSTEEMISEN SYÖTTÖSOLUAKTIVAATION VAIKUTUS PLASMAN KYKYYN EDISTÄÄ KOLESTEROLIN ULOSVIRTAUSTA VAAHTOSOLUISTA Elk Heli Jukkola Syventävien opintojen tutkielma Eläinlääketieteellinen patologia Helsingin

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

VEGAANIRUOKAVALIO JA SEPELVALTIMOTAUTI

VEGAANIRUOKAVALIO JA SEPELVALTIMOTAUTI VEGAANIRUOKAVALIO JA SEPELVALTIMOTAUTI Nuotio Petrus Pauli Kandidaatin tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2018 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA

STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA Jenni Koskela Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 Sisältö Yleistä valtimosairauksien

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

KAULAVALTIMON SEINÄMÄN PAKSUUDEN, SYDÄN JA VERISUONITAUTIEN SEKÄ NIIDEN RISKITEKIJÖIDEN KESKINÄINEN YHTEYS

KAULAVALTIMON SEINÄMÄN PAKSUUDEN, SYDÄN JA VERISUONITAUTIEN SEKÄ NIIDEN RISKITEKIJÖIDEN KESKINÄINEN YHTEYS Toim. huom. Tämän tutkielman käyttöön esimerkkitekstinä on saatu lupa kirjoittajalta. Tutkielman ulkoasua ja kirjoitusasua on joiltain osin muutettu alkuperäisestä, tekijän luovuttamasta lopullisesta versiosta.

Lisätiedot

STATIINIT SEKUNDAARIPREVENTIOSSA

STATIINIT SEKUNDAARIPREVENTIOSSA STATIINIT SEKUNDAARIPREVENTIOSSA Pauliina Myöhänen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteen tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2016 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

ATEROSKLEROOTTISEN PLAKIN HISTOLOGISET LÖYDÖKSET SEPELVALTIMOSSA

ATEROSKLEROOTTISEN PLAKIN HISTOLOGISET LÖYDÖKSET SEPELVALTIMOSSA ! ATEROSKLEROOTTISEN PLAKIN HISTOLOGISET LÖYDÖKSET SEPELVALTIMOSSA Irene Visti Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 ! Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

FYSIOLOGISTEN MUUTTUJIEN VAIKUTUS, SEKÄ MIT- TAUSTULOSTEN VÄLINEN TOISTETTAVUUS CARDIO- ANKLE VASCULAR- & ANKLE-BRACHIAL INDEKSIEN MITTAUSTULOKSISSA

FYSIOLOGISTEN MUUTTUJIEN VAIKUTUS, SEKÄ MIT- TAUSTULOSTEN VÄLINEN TOISTETTAVUUS CARDIO- ANKLE VASCULAR- & ANKLE-BRACHIAL INDEKSIEN MITTAUSTULOKSISSA FYSIOLOGISTEN MUUTTUJIEN VAIKUTUS, SEKÄ MIT- TAUSTULOSTEN VÄLINEN TOISTETTAVUUS CARDIO- ANKLE VASCULAR- & ANKLE-BRACHIAL INDEKSIEN MITTAUSTULOKSISSA Opinnäytetyö Niina Kantell Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin prevention kehitys Suomessa vuosina 1996-2005

Sepelvaltimotaudin prevention kehitys Suomessa vuosina 1996-2005 KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA D. LÄÄKETIDE 431 KUOPIO UNIVERSITY PUBLICATIONS D. MEDICAL SCIENCES 431 IRMA NYKÄNEN Sepelvaltimotaudin prevention kehitys Suomessa vuosina 1996-2005 Development the Prevention

Lisätiedot

Sini Sammalkorpi LK Neurokirurgian klinikka, Kliininen laitos

Sini Sammalkorpi LK Neurokirurgian klinikka, Kliininen laitos Sukupuolen vaikutus aivovaltimoaneurysman seinämän rappeutumiseen vertaileva kliinispatologinen tutkimus naisten ja miesten aneurysmien seinämänrakenteesta Sini Sammalkorpi LK Neurokirurgian klinikka,

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Eeva-Leena Pouttu OPASLEHTINEN KORKEASTA KOLESTEROLISTA TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAILLE

Eeva-Leena Pouttu OPASLEHTINEN KORKEASTA KOLESTEROLISTA TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAILLE Eeva-Leena Pouttu OPASLEHTINEN KORKEASTA KOLESTEROLISTA TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAILLE Sosiaali- ja terveysala 2017 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Terveydenhoitotyö TIIVISTELMÄ Tekijä Eeva-Leena Pouttu Opinnäytetyön

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Trusker'S Precious And Grace

Trusker'S Precious And Grace Trusker'S Precious And Grace KAARINA.KIRJONEN@HOTMAIL.FI Näyte: 870100003060 Näytetyyppi: seerumi Päiväys: 31-05-2018 TUTKIMUS TULOS VIITEVÄLI MATALA NORMAALI KORKEA. Kreatiniini ja Albumiini MATALA NORMAALI

Lisätiedot

Apolipoproteiinit A-I ja B

Apolipoproteiinit A-I ja B Jaana Leiviskä, Jouko Sundvall, Matti Jauhiainen ja Tiina Laatikainen KATSAUS Onko määrityksestä enemmän hyötyä dyslipidemioiden diagnostiikassa kuin kolesterolimäärityksistä? Apolipoproteiinit A-I ja

Lisätiedot

Ravinnon vaikutus kolesterolin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan

Ravinnon vaikutus kolesterolin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan Ravinnon vaikutus kolesterolin imeytymiseen ja aineenvaihduntaan kolesteroli ja muut riskitekijät perimä sikiökauden ravitsemus / äidin hyperkolesterolemia stressi liikunnan puute liian vähäinen uni /

Lisätiedot

Sanna Lemmetty Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin

Sanna Lemmetty Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin Sanna Lemmetty Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2018 Sanna Lemmetty Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin Fysiologia ja Liikuntalääketiede

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Laura Heikkilä. Lihasvoimaharjoittelu sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa. Toiminnallinen opinnäytetyö

Laura Heikkilä. Lihasvoimaharjoittelu sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa. Toiminnallinen opinnäytetyö Laura Heikkilä Lihasvoimaharjoittelu sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa Toiminnallinen opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma 2016 LIHASVOIMAHARJOITTELU SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN

Lisätiedot

Paavo Nurmen Säätiö Tiedettä tukemassa -julkaisu

Paavo Nurmen Säätiö Tiedettä tukemassa -julkaisu Paavo Nurmen Säätiö Tiedettä tukemassa -julkaisu Tiedettä tukemassa Esipuhe Paavo Nurmi, kaikkien aikojen menestyksekkäin kestävyysurheilija, sairastui yllättäen ilman varoitusta sydäninfarktiin 60-vuotiaana.

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

GLUKOOSI- JA LIPIDIRASITUSKOKEIDEN KESKINÄINEN KORRELAATIO

GLUKOOSI- JA LIPIDIRASITUSKOKEIDEN KESKINÄINEN KORRELAATIO GLUKOOSI- JA LIPIDIRASITUSKOKEIDEN KESKINÄINEN KORRELAATIO ATTE HÖLTTÄ SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLINEN TYÖ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lääketieteellisen biokemian tutkimusryhmä 12/2013 Tampereen

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Seerumin HDL-pitoisuuden ja sepelvaltimotaudin

Seerumin HDL-pitoisuuden ja sepelvaltimotaudin Katsaus Seerumin HDL-kolesterolipitoisuuden säätely ja valtimonkovettumistaudin ehkäisy Juhani Kahri Seerumin pienen HDL-kolesterolipitoisuuden ja valtimonkovettumistaudin esiintyvyyden välillä vallitsee

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Mitä HIV-potilaiden kardiovaskulaaritautien riskit ovat? Mitä pitäisi tehdä ja kenelle? Olemmeko onnistuneet? Mitä voisimme

Lisätiedot

Myytti. kolesterolimyytistä. Mitä jos kaikki onkin yhtä suurta valhetta? SKEPTIKKO 4

Myytti. kolesterolimyytistä. Mitä jos kaikki onkin yhtä suurta valhetta? SKEPTIKKO 4 Myytti kolesterolimyytistä Mitä jos kaikki onkin yhtä suurta valhetta? SKEPTIKKO 4 PAULI OHUKAINEN KOLESTEROLI ON LUULTAVASTI kaikille tuttu sana. Siihen liittyy useita mielleyhtymiä, jotka yleensä lienevät

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Matti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Matti Uusitupa 18.5.2011 Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Luennon pääasiallinen sisältö Ateroskleroosin patogeneesi ja LDL-kolesteroli Mistä rasvakeskustelu sai taas

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Verisuonien ja sydämen patologiaa

Verisuonien ja sydämen patologiaa Ödeema Verisuonien ja sydämen patologiaa Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Ödeema tarkoittaa epänormaalia nesteenkertymistä intersellulaaritiloihin

Lisätiedot

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala

DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA. Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala DYSLIPIDEMIAN EHKÄISYN JA HOIDON MERKITYS SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSISSA Professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollinen sairaala 15.1.2010 Sidonnaisuudet: Olen tehnyt koulutus-, tutkimus- ja konsultaatioyhteistyötä

Lisätiedot

Lihavuuteen, ateroskleroosiin ja diabetekseen liittyviä havaintoja rasvalähtöisestä näkökulmasta

Lihavuuteen, ateroskleroosiin ja diabetekseen liittyviä havaintoja rasvalähtöisestä näkökulmasta Lihavuuteen, ateroskleroosiin ja diabetekseen liittyviä havaintoja rasvalähtöisestä näkökulmasta Matti Jauhiainen Dosentti, tutkimuspäällikkö, ryhmänjohtaja National Institute for Health and Welfare, Department

Lisätiedot

Hapettunut LDL-kolesteroli akuutissa koronaarisyndroomassa

Hapettunut LDL-kolesteroli akuutissa koronaarisyndroomassa Hapettunut LDL-kolesteroli akuutissa koronaarisyndroomassa Olga Rimpilä LK HUS, Sisätautien yksikkö Helsinki 18.1.2011 Tutkielma olga.rimpila@helsinki.fi Ohjaaja: Marja-Riitta Taskinen LT, prof. em., Marit

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö Esityksen sisältö Taustaa alkoholin kulutuksen yhteydestä sydän ja verisuonisairauksiin Alkoholin

Lisätiedot

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä Akuutti tulehdus Yleispatologia Tulehdus Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Vaurion aiheuttama alkuvaiheen kudosreaktio. Vaskulaarinen

Lisätiedot

The evolution of mankind... 80

The evolution of mankind... 80 L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia.

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vedrop 50 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. Apuaineet:

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

Elina Hytönen: Aspartaami

Elina Hytönen: Aspartaami Elina Hytönen: Aspartaami Aspartaami on keinotekoinen makeutusaine, jonka useimmiten saa vatsaansa kun nauttii sokerittomia tai rasvattomia tuotteita. Näitä ovat light-virvokkeet ja mehut, kahvin ja teen

Lisätiedot

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT

KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT KOKONAISKOLESTEROLITASON PREANA- LYYTTISET TEKIJÄT Mari Kuusinen Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti KUVAT KERTOVAT Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti monipuolisin elin. Maksan verenkierto on ainutlaatuinen, sillä veri tulee maksaan kahta tietä: maksavaltimo

Lisätiedot

Oksisterolien merkitys rasva-aineenvaihdunnassa

Oksisterolien merkitys rasva-aineenvaihdunnassa Katsaus VESA OLKKONEN JA MARKKU LEHTO Oksisterolien merkitys rasva-aineenvaihdunnassa ja valtimonkovettumistaudin kehittymisessä Hapettuneita kolesterolijohdoksia oksisteroleita on tutkittu useiden vuosikymmenien

Lisätiedot

SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ

SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ Pertti Marnila *, Juha-Matti Pihlava, Rainer Peltola, Pirjo Mattila, Jarkko Hellström & Henri Vanhanen (pertti.marnila@luke.fi) www.researchgate.net/profile/pertti_marnila

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

MARIA LEHTIVAARA LIPOPROTEIINIMALLIEN PINTAJÄNNITYKSEN MÄÄRITTÄ- MINEN MOLEKYYLIDYNAMIIKKASIMULAATIOISTA. Kandidaatintyö

MARIA LEHTIVAARA LIPOPROTEIINIMALLIEN PINTAJÄNNITYKSEN MÄÄRITTÄ- MINEN MOLEKYYLIDYNAMIIKKASIMULAATIOISTA. Kandidaatintyö MARIA LEHTIVAARA LIPOPROTEIINIMALLIEN PINTAJÄNNITYKSEN MÄÄRITTÄ- MINEN MOLEKYYLIDYNAMIIKKASIMULAATIOISTA Kandidaatintyö Tarkastaja: Heikki Huttunen Ohjaajat: Samuli Ollila, Ilpo Vattulainen 20.2.2010 I

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot