Koska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin
|
|
- Matilda Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Refluksitauti Tuula Kiviluoto Refluksitaudin primaarihoito ovat elämäntapaohjeet ja lääkitys. Vain osa potilaista tarvitsee leikkausta. Hyvä leikkaustulos edellyttää potilaiden huolellista valintaa ja onnistunutta kirurgista tekniikkaa. Gastroskopia histologisine biopsioineen ja ruokatorven ph:n vuorokausi- ja manometriatutkimukset ovat aiheellisia ennen leikkauspäätöstä. Avoleikkaustekniikalla suoritettu fundoplikaatio näyttää estävän refluksioireita hyvin ja pitkäaikaisesti. Aiemmin kirurgisen hoidon aihe oli selkeä: mikäli lääkehoito ei tehonnut, leikattiin. Nykyisin lääkkeet ovat niin tehokkaita, että diagnoosi on todennäköisesti virheellinen, ellei lääkitys auta lainkaan oireisiin. Lisäksi laparoskooppisesti suoritettava fundoplikaatio on muuttanut refluksiesofagiitin leikkaushoidon aiheita viime vuosikymmenen aikana. Koska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin tunneta, ei taudille ole myöskään olemassa spesifistä parantavaa hoitoa. Vaikka antirefluksileikkausta on sanottu kuratiiviseksi, sekään ei eliminoi syytä, jonka vuoksi refluksitauti on syntynyt. Vaikeusasteen mukaan refluksitaudin oireet uusiutuvat noin %:ssa tapauksista kuuden kuukauden kuluessa lääkehoidon lopettamisesta, eikä puoliannoksin toteutettu ylläpitohoitokaan välttämättä estä tätä. Ennen lääkityksen aloittamista endoskooppisesti todettu ruokatorven vaikea tulehdus, ulseraatiot tai striktuurat sekä suuri hiatushernia ovat viitteitä vaikeahoitoisesta refluksitaudista. Leikkaushoidolla pyritään korjaamaan hiatusaukko normaalin kokoiseksi sekä parantamaan ruokatorven alasulkijan kykyä estää mahan tai duodenumin sisällön refluksia ruokatorveen. Laparoskooppisen tekniikan kehittymisen myötä kirurgisen hoidon suosio on kasvanut 1990-luvulla, ja yhä useampi potilas haluaa leikkausta pitkäaikaislääkityksen sijasta. Suomessa antirefluksileikkausten määrä on kasvanut tasaisesti 1990-luvulla. Leikkausten määrä sataatuhatta asukasta kohden oli 8.8 vuonna 1988, 15.4 vuonna 1993 ja 24 vuonna 1998 (Viljakka ym. 1997, Stakes 1998). Leikkaustarve näyttää siis kasvavan, eikä lopullista ennustetta todellisesta tarpeesta voitane toistaiseksi antaa. Ruotsista hiljakkoin julkaistun raportin mukaan vuosina antirefluksileikkausten lukumäärä lähes kolminkertaistui ( / ). Tämän raportin perusteella näytti siltä, että leikkausten lukumäärä kasvoi noin kolminkertaiseksi ennen protonipumpun estäjien tuloa markkinoille, ja kasvu jatkui vielä ripeämpänä tämän lääkityksen aikakaudella. Kasvunopeus ei ollut myöskään selvässä yhteydessä laparoskooppisen tekniikan käyttöönottoon (Sandbu ym. 2000). Leikkaushoidon aiheet Kirurgisen hoidon pääasiallisia aiheita ovat lääkehoidon riittämättömyys, nopeasti uusiutuvat oireet lääkityksen lopettamisen jälkeen sekä verenvuodon, striktuuroiden tai dysfagian kaltaiset komplikaatiot. Lisäksi nykyisin yhä useammat potilaat kieltäytyvät jatkuvasta kalliista lääkehoidosta ja vaativat leikkausta (taulukko 1). Duodecim 2000; 116:
2 Taulukko 1. Refluksitaudin leikkaushoidon aiheet. Refluksioireet lääkehoidon aikana Oireiden varhainen uusiintuminen lääkityksen loputtua Potilaan kieltäytyminen jatkuvasta lääkehoidosta Komplisoitunut refluksitauti: ulseraatiot ja verenvuoto toistuvat striktuurat dysfagia vaikeat supraesofageaaliset oireet oireinen Barrettin ruokatorvi paraesofageaalinen komponentti Mikäli kolmen kuukauden hoito protonipumpun estäjillä ja mahdollisesti prokineeteillä ei kokonaan paranna potilaan oireita ja esofagiittia, voidaan harkita leikkausta. Ruokatorven refluksitauti aiheuttaa usein jopa 50 %:lla dysfagia-oireilua. Syynä voivat olla paitsi suuri hiatushernia-aukko ja ruokatorven motoriikan heikentyminen myös taudin aiheuttamat striktuurat, gastroduodenaalisen motiliteetin vajaus ja duodenaalirefluksi ruokatorveen seurannaisvaikutuksineen (Wetscher ym. 1999). Barrett-muutosta pidetään refluksitaudin aiheuttamana korjaantumattomana muutoksena, joka yhdistetään esofagogastrisen junktion seudun adenokarsinooman syntyyn (Sihvo ja Salo, tässä numerossa). Epidemiologisten tutkimusten mukaan Barrettin muutoksen esiintyvyys on 22.6/ , ja obduktiotutkimuksissa se on ollut jopa 17 kertaa suurempi: 376/ (Buchler ym. 1997). Luku nousee paljon suuremmaksi, jos mukaan lasketaan ns. lyhyet Barrett-muutokset. Yleisen käsityksen mukaan oireinen Barrettin ruokatorvi ilman vaikeata dysplasiaa on antrirefluksileikkauksen aihe. Leikkausta edeltävät tutkimukset Ruokatorven refluksitaudin yleisin aiheuttaja on ruokatorven alemman sulkijalihaksen (LES) vaillinainen toiminta (noin 60 %:lla potilaista). Muita tekijöitä ovat refluksaatin koostumus, motiliteettihäiriöistä johtuva ruokatorven hidastunut tyhjeneminen, syljenerityksen väheneminen (esim. sicca-syndrooma), ruokatorven limakalvon vähentynyt resistenssi, mahan haponerityksen lisääntyminen tai mahalaukun tai pohjukaissuolen hidastunut tyhjeneminen. Leikkauksen tarkoituksena on palauttaa LES-mekanismi pitäväksi saattamalla ruokatorven distaalinen osa vatsaontelon puolelle, sulkemalla hiatusaukko normaalin kokoiseksi ja muovaamalla mahalaukun fundusosasta kaulus ruokatorven distaaliosan ympärille. Ennen leikkausta ruokatorven limakalvon vaurioitumisaste ja hiatusaukon suuruus määritetään endoskooppisesti ja histologisesti. Mahdolliset striktuurat on syytä laajentaa ennen manometriaa ja ph-mittauksia, koska muutoin mittaustulokset saattavat striktuuran vuoksi muistuttaa normaaleja. Barrett-potilaiden limakalvomuutoksista suositellaan otettavaksi lukuisia histologisia biopsianäytteitä mahdollisen dysplasian selvittämiseksi. Vaikean Barrettdysplasian hoito on esofagektomia. Ennen leikkausta tutkitaan myös endoskooppisesti mahalaukun limakalvo ja duodenum. Ambulatorisella ph-vuorokausimittauksella määritetään happorefluksin määrä ruokatorvessa. Menetelmällä ei kuitenkaan pystytä toteamaan neutraalia duodenaalirefluksaattia. Ruokatorven ja alemman sulkijalihaksen toiminnanmääritykset tehdään manometrialla. Sen avulla voidaan sulkea pois ne ruokatorven motoriset sairaudet, jotka eivät kuulu antirefluksikirurgian piiriin. Tällaisia ovat mm. alkava akalasia, ruokatorven diffuusit spasmit, runko-osan motorinen atonia ja korkkiruuvispasmi. Refluksitaudissa alemman sulkijalihaksen lepopaine on yleensä pienentynyt, mutta voi olla joillakin potilailla myös normaali. Tällöin mittauksissa havaitaan usein poikkeavia LES:n relaksaatiovaiheita, jotka saattavat olla refluksitaudin syynä. Tarvittaessa voidaan mitata vielä ruokatorven ja mahalaukun transit-aika barium- tai Tcskintigrafialla tai molemmilla. Leikkaustavat Antirefluksileikkauksella pyritään estämään ruokatorven patologista refluksia. Valittavana on useita erilaisia leikkaustyyppejä, joista yleisimpiä ovat Nissenin fundoplikaation erilaiset 1894 T. Kiviluoto
3 muunnokset, Toupet n osittainen dorsaalinen fundoplikaatio, Dorin anteriorinen osittainen fundoplikaatio, Hillin gastropeksia ja Belsey Mark IV -operaatio. Kahta viimeksi mainittua ei Suomessa juuri käytetä. Yleisimpiä ovat Nissenin fundoplikaation kaksi muunnosta: Rosetti Hellin fundoplikaatio ja Nissenin lyhyt väljä fundoplikaatio (kuva 1). Rosetti Hellin (1977) fundoplikaatiossa preparoidaan mahalaukun funduksen posteriorinen seinämä mutta ei kosketa funduksen breves-suoniin. Näin tehtynä fundoplikaatiokaulus saadaan usein melko väljäksi, mutta useimmiten ruokatorven distaaliseen osaan tulee pitkittäistä kiertymää vasemmalle, mikä aiheuttaa eriasteista leikkauksenjälkeistä dysfagiaa. Nissenin lyhyt väljä fundoplikaatio (Donahue ym. 1985) on toimenpide, jossa distaalisen ruokatorven ja pallean crus-lihasten esille dissekoinnin lisäksi koaguloidaan ja katkaistaan mahalaukun funduksen breves-suonet. Tällä tekniikalla vältytään ruokatorven tensioilta ja dysfagiaoireilu on vähäisempää kuin Rosetti Hellin leikkauksen jälkeen. Tekniikkaan kuuluva 360 asteen kaulus distaalisen ruokatorven ympärillä lisää alemman sulkijalihaksen lepopainetta ja intra-abdominaalista pituutta. Toupet n osittaisessa fundoplikaatiossa tehdään asteen dorsaalinen fundoplikaatiokaulus ruokatorven ympärille. Leikkausta suositellaan potilaille, joilla ruokatorven runkoosan motoriikka on heikentynyt. Ruokatorven motorisen toiminnan mukaan jotkut kirurgit suosittelevat leikkauksen yksilöllistä valintaa ja toiset käyttävät väljää lyhyttä»floppy-nisseniä» myös silloin, kun ruokatorven motoriikka on vaikeasti heikentynyt (Hunter ym. 1996). Antirefluksileikkaus voidaan suorittaa avoleikkauksena, laparoskooppisesti tai torakoskooppisesti. Leikkaushoidon tulokset Onnistunut kirurginen hoito parantaa retrosternaalisen polttelun ja ruoan regurgitoitumisen aiheuttamat oireet. Toisin kuin lääkehoito leikkaus on osoittautunut tehokkaaksi myös dysfagian hoidossa (Wetscher ym. 1999). A B 2 cm Kuva 1. A) Kaavio Nissenin fundoplikaatiosta. Kaulus on 360- asteinen ja 2 cm:n pituinen. B) Kaavio Toupet n osittaisesta ( ) fundoplikaatiosta. Onnistunut leikkaushoito edellyttää potilaiden oikeata valintaa ja kirurgin kokeneisuutta. Parhaiden julkaistujen tulosten mukaan avoleikkauksena suoritettu Nissenin fundoplikaatio estää refluksin synnyn noin 90 %:lla potilaista kymmenen vuoden seurannan aikana (DeMeester ym. 1986). Leikkauskuolleisuus on alle 1 %, pernavaurioita esiintyy %:ssa, ja sairaalahoitopäivät vaihtelevat kuuden ja kymmenen välillä. Yleisimpiä leikkauksen jälkeisiä vaivoja ovat turvotus, ilmavaivat ja ripuli sekä varhainen täyttymisen tunne ruokailun yhteydessä. Oireet ovat yleensä lieviä, ja spesifistä hoitoa 1895
4 A B C D E Kuva 2. Fundoplikaatioleikkauksen epäonnistumisen seurauksia. A) Tiimalasiluksaatio, jossa mahalaukun ja kauluksen proksimaalinen osa liukuvat mediastinumin puolelle. B) Distaalisuuntaan mahalaukun puolelle liukunut mansetti. C) Mansetti purkautunut. D) Liian kireä mansetti. E) Vagushermovaurio ja gastropareesi. tarvitsee ainoastaan alle 5 % potilaista (Buchler ym. 1997, Sandbu ym. 2000). Tarkoissa mittauksissa on todettu, että 40 %:lla refluksiesofagiitista kärsivistä nesteiden ja kiinteän ruoan tyhjeneminen mahalaukusta on viivästynyt, mikä viittaa ruoansulatuskanavan yläosan motoriseen toimintahäiriöön. Leikkauksen jälkeen nämä vaivat saattavat pahentua entisestään. Lisäksi vaiva voi tulla potilaalle uutena, jos leikkauksessa on tapahtunut vagushermovaurio. Tällöin vaivana ovat täyttymisen tunne ylävatsassa, meteorismi, mahalaukun hidas tyhjeneminen tai ripuli. Laparoskooppisella Nissenin fundoplikaatiolla saavutetaan samat tulokset kuin avoleikkauksella, mutta avoleikkaukseen verrattuna sen etuja ovat lyhyempi sairaala-aika (2 4 vrk), pienemmät leikkauskivut, parempi kosmeettinen tulos ja varhainen kuntoutuminen työkykyiseksi. Lisäksi laparoskooppisen toimenpiteen jälkeen on raportoitu esiintyneen vähemmän pernavaurioita, haavainfektioita, syviä laskimotrombooseja ja akuutteja keuhkokomplikaatioita. Toisenlaisiakin tuloksia on kuitenkin julkaistu. Tuorein tällainen tutkimus on hollantilainen satunnaistettu monikeskustutkimus, jossa verrattiin avoleikkausta laparoskooppisesti suoritettuun. Leikkauksen aikana ei käytetty ruokatorvessa paksua letkua fundoplikaatiokaulusta tehtäessä. Lisäksi 360 asteen kaulus tehtiin 4 cm:n pituiseksi. Kyseistä menetelmää käytettäessä laparoskooppisessa ryhmässä esiintyi huomattavasti enemmän toimenpiteen jälkeistä vaikeata dysfagiaa, ja satunnaistuminen keskeytettiin (Bais ym. 2000) T. Kiviluoto
5 Leikkauksen komplikaatiot ja niiden hoito Tyypillisimpiä kirurgisia epäonnistumisia ovat hiatusaukon ompeleiden tai fundoplikaatiokauluksen pettäminen, kauluksen liukuminen rintakehän puolelle tai tiimalasimaisesti mahalaukun puolelle taikka hiatusaukon tai kauluksen liiallinen kireys (kuva 2). Jos hiatusaukon tai kauluksen ompeleet purkaantuvat, seurauksena on refluksin uusiminen ja mahdollisesti paraesofageaalinen hernia. Intratorakaaliseen fundoplikaatiokaulukseen kehittyy herkästi ulseraatioita ja verenvuotoa. Ns. tiimalasikaulus aiheuttaa usein dysfagiaa ja uusia refluksioireita ja vaatii usein korjausleikkauksen. Mikäli potilaan voimakas oireilu, kuten kivut, dysfagia tai uusiintunut refluksi, jatkuu yli 6 8 viikkoa leikkauksen jälkeen, parhaan kuvan oireiden syistä antavat esofagogastroskopia, ruokatorven manometria, ph:n vuorokausimääritys ja bariumröntgenkuvaus. Dysfagian primaarihoitona on ruoan huolellinen pureskeleminen, nesteiden runsas nauttiminen ja tarvittaessa ruokatorven endoskooppinen laajentaminen. Kirjallisuuden mukaan uusiintuneen refluksi- tai dysfagiaoireen operatiivista korjausta tarvitsee ainoastaan 3 6 % sairaalahoitoon hakeutuneista potilaista (Pointner ym. 1999). Uusintaleikkaus on teknisesti vaativampi kuin primaarileikkaus. Suurin osa niistä voidaan tehdä laparoskooppisesti, eikä avoleikkauksellakaan tehty primaarinen fundoplikaatio ole vasta-aihe. Uusintaleikkausten jälkeen tulos on ollut hyvä %:lla, mutta sairastuvuus on noin % ja kuolleisuus noin 0 5 % (Buchler ym. 1997). Uusintaleikkauksessa pyritään primaaristi purkamaan aiempi rekonstruktio ja tekemään uusi antirefluksileikkaus. Menetelmä tulee valita jokaisessa tapauksessa erikseen. Valittavissa on myös gastropeksia, antrektomia, vagotomia ja sappidiversio Roux-en-Y-rekonstruktiolla jejunumia käyttäen, ruokatorven resektio ja mahalaukun, jejunumin tai koolonin interpositio. Lopuksi Refluksitaudin leikkaushoidon suosio on jälleen kasvamassa. Syitä tähän ovat mm. lääkehoidon kalleus ja pitkäaikaisuus. Uusiutuvat oireet lääkityksen lopettamisen jälkeen johtavat etenkin nuorella potilaalla yleensä vaatimukseen leikkaushoidosta. Lisäksi laparoskooppinen leikkaus mielletään usein»pieneksi toimenpiteeksi», eikä hoitoa valittaessa ole riittävää tietoa hoidon vaativuudesta, mahdollisista komplikaatioista eikä pitkäaikaistuloksista. Kirjallisuutta Buchler MW, Frei E, Klaiber Ch, Krähenbuhl L. Gastroesophageal reflux disease (GERD): Back to surgery? Kirjassa: Buchler MW, Farthmann EH, toim. Progress in surgery. Vol 23. Basel: Karger, Bais JE, Bartelsman JFWM, Bonjer HJ, ym. Laparoscopic or conventional Nissen fundoplication for gastro-oesophageal reflux disease: randomised clinical trial. Lancet 2000;355: DeMeester TR, Bonavia L, Albertucci M. Nissen fundoplication for gastroesophageal reflux disease. Evaluation of primary repair in 100 consecutive patients. Ann Surg 1986;204:9 20. Donahue PE, Samuelson S, Nyhus LM, Bombeck CT. The floppy Nissen fundoplication. Effective longterm control of pathogenic reflux. Arch Surg 1985;120:3 8. Hinder RA, Perdikis G, Klinger PJ, ym. The surgical option for gastroesophageal reflux disease. Am J Med 1997;103: Hunter JG, Swanstrom L, Waring JP. Patterns of dysphagia following laparoscopic antireflux surgery. Ann Surg 1996;224:51 7. Hunter JG, Trus TL, Braum GD, ym. A physiologic approach to laparoscopic fundoplication for gastroesophageal reflux disease. Ann Surg 1996; 223: Kiviluoto T, Sirén J, Färkkilä M, ym. Laparoscopic Nissen fundoplication, a propective analysis of 200 consecutive patients. Surg Laparosc Endosc 1998;8: Pointner R, Bammer T, Then P, ym. Laparoscopic refundoplications after failed antireflux surgery. Am J Surg 1999;178: Rosetti M, Hell K. Fundoplication for the treatment of gastroesophageal reflux in hiatal hernia. World J Surg 1977;1: Sandbu R, Haglund U, Arvidson D, Hallgren T. Antireflux surgery in Sweden, : a decade of change. Scand J Gastroenterol 2000;35: Stakes, tilastotiedote. Toimenpiteelliset hoitojaksot Viljakka M, Luostarinen M, Isolauri J. Incidence of antireflux surgery in Finland Scand J Gastroenterol 1997;32: Wetscher GJ, Glaser K, Gadenstaetter M, ym. The effect of medical therapy and antireflux surgery of dysphagia in patients with gastroesophageal reflux disease without esophageal stricture. Am J Surg 1999;177: TUULA KIVILUOTO, dosentti, gastroenterologi, osastonylilääkäri tuula.kiviluoto@huch.fi HYKS:n GE-kirurgian klinikka PL 340, HUS 1897
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotRuokatorven refluksitauti (gastro-esophageal
KATSAUS Refluksiesofagiitin uudistuva hoito Jari Ovaska Refluksitaudin hoito voidaan aina aloittaa konservatiivisesti, mutta sairauden kroonisen luonteen vuoksi joudutaan usein turvautumaan joko pitkäaikaiseen
LisätiedotRefluksitaudin leikkaushoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina Hannu Paajanen ja Anu Valkonen
Alkuperäistutkimus Refluksitaudin leikkaushoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1997 2001 Hannu Paajanen ja Anu Valkonen Mikkelin keskussairaalassa suoritettiin viiden viime vuoden aikana yhteensä 192
LisätiedotPalleatyräleikkauksen komplikaatiot
KATSAUS Tuomo Rantanen Onnistuessaan palleatyräleikkaus eli fundoplikaatio parantaa oireisen refluksipotilaan elämänlaatua merkittävästi. Fundoplikaation jälkeiset komplikaatiot ovat varsin harvinaisia,
LisätiedotRefluksitaudin toteaminen. Martti Färkkilä
Refluksitauti Martti Färkkilä Refluksitaudin diagnoosi pohjautuu oireisiin, lääkehoitovasteeseen, endoskopiaan ja ruokatorven ph-rekisteröintiin, mutta sen toteamiseen ei ole kultaista standardia. Närästys
LisätiedotLAPAROSKOOPPISEN NISSENIN FUNDOPLIKAATION PITKÄAIKAISTULOKSET
LAPAROSKOOPPISEN NISSENIN FUNDOPLIKAATION PITKÄAIKAISTULOKSET Tiina Viitala Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotANTIREFLUKSILEIKKAUKSET VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA VUOSINA 1997-2006
ANTIREFLUKSILEIKKAUKSET VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA VUOSINA 1997-2006 Ilkka Korte Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja dosentti Tuomo Rantanen Kesäkuu
LisätiedotRefluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi?
Tuomo Rantanen KATSAUS Refluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi? Vaikka fundoplikaation on todettu olevan tehokas refluksitaudin hoidossa, sen pitkäaikaistuloksia on alettu epäillä leikkauksen
LisätiedotRuokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB
Ruokatorven patologiaa Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven tauteja Kehitysvirheet Motoriikan häiriöt Ahtaumat Divertikkelit Herniat Esofagiitti Barrett-esofagus
LisätiedotRuokatorven refluksitauti on yleinen vaiva,
Refluksitauti Refluksitaudin lääkehoito Pekka Pikkarainen Ruokatorven refluksitauti on krooninen sairaus, joka huonontaa elämänlaatua. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa ruokatorvitulehdus.
LisätiedotBarrettin ruokatorvi ja mahansuun tulehdus. Markku Voutilainen, Martti Färkkilä ja Pentti Sipponen
Refluksitauti Barrettin ruokatorvi ja mahansuun tulehdus Markku Voutilainen, Martti Färkkilä ja Pentti Sipponen Barrettin ruokatorvi on refluksitaudin merkittävin komplikaatio. Sillä tarkoitetaan ruokatorven
LisätiedotRefluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus
Markku Voutilainen KATSAUS Refluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus Kolmanneksella aikuisikäisistä on ruokatorven refluksitaudin (GERD) oireita, ja taudin ilmaantuvuus vuosittain on 5 : 1 000.
LisätiedotSuomen Refluksi www.refluksi.fi
Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotPalveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotKirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset
Kirurgin näkökulma: Päiväkirurgiset laparoskooppiset leikkaukset Pipsa Peromaa-Haavisto 26.9.2014 Tampere Suomen Päiväkirurgisen Yhdistyksen koulutuspäivä Pienet laparoskooppiset toimenpiteet Esittely
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotMarkku Heikkinen KYS
Ylävatsavaivojen diagnostiikka ja hoito 30.11.2018 Markku Heikkinen KYS Sidonnaisuudet 2016-18: Osallistunut ulkomaisiin lääketehtaan kustantamiin koulutustilaisuuksiin Ferring, MSD, Olympus Lääketehtaiden
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotMiksi meitä närästää refluksitaudin etiopatogeneesi. Anna-Liisa Karvonen
Refluksitauti Miksi meitä närästää refluksitaudin etiopatogeneesi Anna-Liisa Karvonen Ruokatorven alemman sulkijalihaksen spontaanien relaksaatioiden katsotaan olevan ensisijainen syy ruokatorveen suuntautuvaan
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotSappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa
Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista
LisätiedotLaparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa
Endoskooppinen kirurgia Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa Juhani Sand, Markku Luostarinen ja Isto Nordback Diagnostinen laparoskopia sai alkunsa jo vuosisadan alussa.
LisätiedotZenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys
Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotVatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi
Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi Rintaa polttaa! sydän n vai ruoansulatuselimet? kirurgille vai sisätautil tautilääkärille? Rintaa polttaa! Jos ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa sisätautil
LisätiedotFINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS
FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä
LisätiedotGastroesofageaalisen refluksitaudin pahanlaatuinen komplikaatio: ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä. Eero Sihvo ja Jarmo Salo
Refluksitauti Gastroesofageaalisen refluksitaudin pahanlaatuinen komplikaatio: ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä Eero Sihvo ja Jarmo Salo Ruokatorven adenokarsinooma eli rauhassyöpä on gastroesofageaalisen
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotLisämunuaisten kirurginen hoito Dos. Juhani Sand Kirurgian, Gastroenterologian ja Syövänhoidon toimialue TAYS Lisämunuaiskirurgia Tiivistä yhteistyötä endokrinilogin kanssa Endokriinista kirurgiaa Tiivisyhteistyö
LisätiedotLihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010
Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja
LisätiedotSkopian indikaatiot Perttu Arkkila
GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Skopian indikaatiot Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotPALLEATYRÄN ESIINTYVYYS, DIAGNOSTIIKKA JA HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA Syventävien opintojen opinnäytetyö
PALLEATYRÄN ESIINTYVYYS, DIAGNOSTIIKKA JA HOITO KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA 1.1.1997 30.6.2002 Syventävien opintojen opinnäytetyö Noora Henttonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotKrooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015
Krooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015 Kiitos kutsusta sidonnaisuudet Lääketehtaiden koulutusalaisuudet MSD, AbboF Lääketehtaiden koulutusmatkat MSD, AbboF, Takeda
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
LisätiedotAppendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus
Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotTässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille
Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä
LisätiedotRuokatorvisyövän sädehoito
Ruokatorvisyövän sädehoito 18.4.2013 Sädehoitopäivät, Lahti EL, LT Kaisa Lehtiö, OYS Yleistä Tutkimustietoa Hoitosuosituksista Käytännön toteutuksesta Ruokatorvisyöpä Suomessa 2011 273 uutta tapausta 231
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotSakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito
Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotNexium. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Nexium Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ruokatorven refluksitauti Sairauden kuvaus Ruokatorven
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotHyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS
Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK
PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotLetkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp
Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Väkevän viemärinpuhdistusaineen aiheuttama ruoansulatuskanavan yläosan syöpymävaurio
ALKUPERÄISTUTKIMUS Väkevän viemärinpuhdistusaineen aiheuttama ruoansulatuskanavan yläosan syöpymävaurio Jyrki T. Mäkelä, Seppo T. Laitinen ja Jarmo A. Salo Väkevän emäksisen liuoksen nauttiminen voi aiheuttaa
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotPENTASA LÄÄKITYKSESI
PENTASA LÄÄKITYKSESI SISÄLTÖ SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA SINULLE ON MÄÄRÄTTY PENTASA 3 PENTASA VALMISTEET 4 MIKÄ ON IBD 8 TAVOITTEENA REMISSIO 9 ELÄMÄ SAIRAUDEN KANSSA 10 IBD-SANASTO 11 Tämän oppaan tarkoitus
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
LisätiedotKNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes
KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotOIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010
OIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010 Maria Heinola Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Huhtikuu 2015 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotTavankääntämismenetelmästä apua ruokatorviröyhtäilyyn
Jari Punkkinen, Riikka Haakana, Meri Kaartinen ja Markku Walamies Tavankääntämismenetelmästä apua ruokatorviröyhtäilyyn Ruokatorviröyhtäily eli supragastrinen röyhtäily eroaa tavallisesta, gastrisesta
LisätiedotRavitsemus- kaikkien asia
Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin
LisätiedotSimulaattorit kirurgikoulutuksessa
Katsaus Tom Scheinin Simulaattorit kirurgikoulutuksessa Tehokkaaseen erikoistumiskoulutukseen käytetään eri syistä entistä vähemmän aikaa. Samalla sairaaloiden johtoon kohdistuu paineita taloudellisuuden
LisätiedotRavitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS
Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä
Lisätiedotph-impedanssimittaus lasten refluksitaudin diagnostiikassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
ph-impedanssimittaus lasten refluksitaudin diagnostiikassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 2010-2015 Pia Koskela Syventävien opintojen opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotSuojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa
Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Minna Räsänen LL, gastrokirurgian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus Anna Lepistö dosentti, OYL
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
Lisätiedot