Euroopan energiaverkkojen integroinnin ja nykyaikaistamisen tavoitteiden edistyminen

Transkriptio

1 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Tuokko Katja(TEM) Asia Komission tiedonanto Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio on julkaissut tiedonannon Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta. Komission edellinen tiedonanto on vuodelta Komissio raportoi Eurooppaneuvostolle PCIhankkeiden edistymisestä ja infrastruktuuritavoitteen saavuttamisesta. Tiedonantoa käsiteltiin sähkökoordinaatioryhmän kokouksessa. Euroopan energiaverkkojen integroinnin ja nykyaikaistamisen tavoitteiden edistyminen Suomi on täysin sitoutunut energian sisämarkkinoiden luomiseen. Sisämarkkinoiden luomisessa riittävä rajat ylittävä siirtokapasiteetti ja yhteiset markkinasäännöt ovat avainasemassa. Infrastruktuuria rakennettaessa ja erityisesti sitä tukiessa tulisi ottaa huomioon markkinalähtöiset toimintatavat, jotta kapasiteettia rakennetaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. EU:n hyödyntämien energialähteiden ja reittien diversifiointi sekä rajat ylittävien siirtoyhteyksien parantaminen ovat tärkeitä sekä markkinoiden toimivuuden että energiaturvallisuuden kannalta. Suomi kannattaa yhteisen edun mukaisten hankkeiden listan ylläpitämistä ja kehittämistä. Näin edistetään eurooppalaista lisäarvoa tuovien hankkeiden etenemistä. On hyvä, että rajat ylittäviä infrastruktuurihankkeita voidaan priorisoida EUtasolla ja että CEFrahoituksesta myönnetään tukea rajat ylittäville hankkeille, jotka ovat saaneet yhteisen edun mukaisen hankkeen statuksen. Energiahankkeiden priorisointia tulisi kuitenkin edelleen kehittää. Komission ehdottama avustusten painopisteen

2 2(7) muutos kaasuhankkeista sähköhankkeisiin on askel oikeaan suuntaan. CEFrahoituksen tulisi kohdistua tulevaisuudessakin vain rajat ylittäville, eurooppalaista lisäarvoa tuottaville sähkön ja kaasun siirtoyhteyksille ja älyverkkohankkeille. Pääsääntönä siirtoverkkoinvestoinnit tulisi rahoittaa markkinoiden keinoin. Pääasiallinen sisältö Alueellinen yhteistyö Suomi kannattaa alueellisen yhteistyön tiivistämistä ja pitää BEMIPyhteistyötä tärkeänä. Rajat ylittävien hankkeiden toteuttaminen vaatii vahvaa yhteistyötä, joten alueellisen yhteistyön tiivistäminen edistää hankkeiden toteuttamista. Jotta CEFrahoitusvälineen avulla toteutettavan Viron ja Suomen välisen Balticconnectorkaasuputken hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön ja kaasun hankinnalle saadaan Suomessa tosiasiallisia vaihtoehtoja, tulee myös Puolan ja Liettuan välinen kaasuputkihanke (GIPL) ja muut Baltian maiden verkkoja koskevat yhteisen edun mukaiset hankkeet toteuttaa aikataulussa. Rahoitusta saaneiden hankkeiden aikataulun valvonnassa komissiolla tulisi olla nykyistä vahvempi rooli. Vuosien 2020 ja 2030 sähkön yhteenliitäntätavoitteiden saavuttaminen ja ehdotus uusista kynnysarvoista Komissio ehdottaa uusia kynnysarvoja siihen miten 15 prosentin yhteenliitäntätavoitetta edistäviä toimia arvioidaan ja priorisoidaan. Kynnysarvot ovat perusteltuja. Komission mukaan Suomi saavuttaa kaikki kolmen kynnysarvon kriteerit.. Suomi katsoo, että kolmesta kynnysarvosta kaksi on saavutettu. Komission esittämä kriteeri jonka mukaan yhteenliitännät on asetettava etusijalle jos hintaero ylittää ohjeellisen 2 e /MWh kynnysarvon tarjousalueiden välillä, ylittyy Suomessa tällä hetkellä. Vuonna 2017 hintaero Suomen ja Pohjois Ruotsin välillä oli 2,35 e / MWh. Tiedonannossa komissio raportoi Euroopan energiaverkkojen integroinnin ja nykyaikaistamisen tavoitteiden edistymisestä. Lisäksi komissio ehdottaa etenemistapaa jotta infrastruktuurista saadaan hyöty energia ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio arvioi 10 prosentin yhtyeenliitäntätavoitteen saavuttamista ja sitä mitä tulee tehdä vuoden 2030 tavoitteen, 15 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamiseksi. Tiedonannossa ehdotetaan uusia kynnysarvoja, joiden perusteella jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin yhteenliitäntöjen tutkimiseksi ja kehittämiseksi.

3 Euroopan energiaverkkojen integroinnin ja nykyaikaistamisen tavoitteiden edistyminen 3(7) Yhteisen edun hankkeiden (PCI) kautta vuodesta 2013 alkaen on tunnistettu ja tuettu hankkeita, jotka ovat tärkeitä yhteenliittyneiden energiaverkkojen luomiseksi. Vuoden 2018 loppuun mennessä 30 PCIhankketta on valmistumassa. Moni hanke on kuitenkin vielä toteutumatta, sillä arviolta puolet sähkö ja kaasuinfrastruktuurin liittyvistä hankkeita on kärsinyt viivästyksistä. Euroopan unioni on tukenut PCIhankkeita useiden eri rahoitusvälineiden kautta. Verkkojen Eurooppavälineen kautta PCIhankkeita on tuettu 1,6 miljardin euron edestä. Lisäksi infrastruktuurihankkeet ovat saaneet rahoitusta EU:n koheesiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIRrahasto). Lisäksi 14 PCIhanketta on saanut lainaa Euroopan investointipankilta (EIP). Taloudellisen tuen lisäksi PCIhankkeiden täytäntöönpanoa on nopeutettu Euroopan laajuisen energiaverkkojen koskevan asetuksen kautta, joka vauhditti lupien myöntämistä ja hankkeiden hyväksymistä. Komission mukaan Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen kaikkia mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan hyödynnetty ja sen soveltamista kansallisella tasolla tulisi edelleen vahvistaa. Komissio kuvaa tiedonannossaan pidemmän aikavälin näkemystään siitä, mihin suuntaan Euroopan energiainfrastruktuuria tulee kehittää. Komission mukaan energiakäänteen mahdollistaminen vaatii sähköverkon kehittämistä ja uusia jatkotoimia. Infrastruktuurin kehittämisessä tulee keskittyä sähkönsiirron ja jakeluverkkojen vahvistamiseen, verkkojen digitalisointiin ja älyllistämiseen ja uusien infrastruktuuriratkaisujen käyttöönottoon erityisesti sähkön varastoinnissa sekä itsetuotetun energian kulutuksen vaikutukseen. Kolmas PCIhankkeiden luettelo edustaa askelta kohti tätä uudelleensuuntausta. Kolmannessa PCIlistassa on 173hanketta, joista 106 käsittelee sähkönsiirtoa ja varastointia, neljä älykkäiden verkkojen käyttöönottoa, 53 kaasuinfrastruktuuria, kuusi öljyä ja neljä rajatylittäviä hiilidioksidiverkkoja. Alueellinen yhteistyö Hyvänä esimerkkinä PCIhankkeiden täytäntöönpanon edistämisestä komissio mainitsee neljä perustamaansa alueellisesta korkean tason työryhmää: Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma (BEMIP), Madridin julistuksen täytäntöönpano LounaisEuroopassa, Keskisen ItäEuroopan ja KaakkoisEuroopan energiayhteenliitännät (CESEC) sekä Pohjanmeren rannikkovaltioiden energiayhteistyön. Komissio listaa jokaiselle korkean tason työryhmälle välitavoitteita infrastruktuurin kehittämisessä alueella. Näiden työryhmien joukossa on Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma (BEMIP), jossa Suomi on mukana. BEMIPyhteistyö on edistänyt keskeisten sähköverkkojen yhteenliitäntöjen valmistumista Nordbaltin (LiettuaRuotsi, 700 MW) ja

4 4(7) Litpol Linkin (LiettuaPuola, 500 MW) kautta. Kaasuyhteenliitäntöjen osalta PuolaLiettua yhteenliitäntä (GIPL) ja ViroSuomi yhteenliitäntä (Balticconnector) ovat saaneet Verkkojen Eurooppa välineen kautta tukea. Tiedonanto painottaa, että molempien hankkeiden valmistuminen vuoteen 2021 mennessä on tärkeää. Lisäksi Baltian maiden sähköverkkojen synkronointi MannerEuroopan verkon kanssa on BEMIPyhteistyössä keskeinen tavoite. Baltian maiden ja Puolan siirtoverkkohaltijat laativat tavoitteeseen liittyen tutkimusta. Vuonna 2018 tulisi löytää poliittinen sopu synkronoinnista sekä etenemistavasta. BEMIPalueella kolmannen PCIluettelon hankkeet mahdollistavat etenkin Baltian sähköverkon synkronoinnin EU:n sähköverkon kanssa. Vuosien 2020 ja 2030 sähkön yhteenliitäntätavoitteiden saavuttaminen ja ehdotus uusista kynnysarvoista Eurooppaneuvostossa sovittujen 10 ja 15 prosentin sähkön yhteenliitäntätavoitteiden saavuttaminen vuosina 2020 ja 2030 on yhä erittäin tärkeää, jotta Eurooppa voi hyödyntää kaikki uusiutuviin energialähteisiin liittyvät mahdollisuutensa samalla kun se takaa toimitusvarmuuden ja kilpailukyvyn. Jäsenvaltiot ovat sopineet vuodelle 2020 tavoitteesta liittää yhteen vähintään 10 prosenttia niiden asennetusta sähköntuotantokapasiteetista. Komission mukaan 10 prosentin yhteenliitäntätavoite on lisännyt poliittista tahtoa edistää keskeisiä rajatylittäviä hankkeita. Komissio kuvaa, että yhteenliitäntäasteet ovat kasvaneet niin että vuoteen 2017 mennessä 17 jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien, on saavuttanut tavoitteen. Komission mukaan vuonna 2017 Suomen yhteenliitäntäaste on 29 prosenttia ja vuonna 2020 se tulisi olemaan 19 prosenttia. Suomen yhteenliitäntäasteessa ei vuosien 2017 ja 2020 välillä tule tapahtumaan näin merkittävää muutosta. Keskusteluissa komission sekä ENTSOen edustajien kanssa kävi ilmi, että vuoden 2017 yhteenliitäntäaste perustuu virheellisesti metodologiaan jossa yhteydet Venäjälle on otettu huomioon. Vuoden 2020 luku on paikkansapitävä. Eurooppaneuvoston lokakuun 2014 päätelmät korostavat että tavoitteena on saavuttaa 15 prosentin [yhteenliitäntä]tavoite vuoteen 2030 mennessä komission ehdotuksen mukaisesti. Molemmat [vuosien 2020 ja 2030] tavoitteet saavutetaan toteuttamalla yhteistä etua koskevat (PCI) hankkeet. Komissio ehdottaa, että 15 prosentin yhteenliitäntätavoite pantaisiin täytäntöön määrittelemällä uusi joukko täsmällisempiä kynnysarvoja, jotka toimisivat indikaattoreina siitä, miten nopeasti toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Jäsenvaltioiden, siirtoverkonhaltijoiden / hankkeiden vetäjien, sääntelijöiden ja EU:n toimielinten olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos yksikin seuraavasta kolmesta kynnysarvosta ylittyy: Hyvin toimivien sisämarkkinoiden olisi johdettava kilpailukykyisiin sähkön hintoihin kaikille eurooppalaisille. Jäsenvaltioiden olisi siksi pyrittävä minimoimaan erot

5 5(7) tukkumarkkinahintojensa välillä. Lisäyhteenliitännät olisi asetettava etusijalle, jos hintaero ylittää ohjeellisen kynnysarvon 2 / MWh jäsenvaltioiden, alueiden tai tarjousalueiden välillä, jotta varmistetaan, että kaikki kuluttajat hyötyvät sisämarkkinoista vertailtavissa olevalla tavalla. Mitä suurempi hintaero, sitä suurempi on tarve ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin. Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että huippukysyntään voidaan vastata kaikissa olosuhteissa paikallisen ja tuontikapasiteetin avulla. Siksi maiden, joissa yhdysjohtojen nimellissiirtokapasiteetti on alle 30 prosenttia niiden huippukuormasta, olisi kiireellisesti selvitettävä vaihtoehtoja uusia yhdysjohtoja varten. Vientikapasiteetin puute ei saisi hidastaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisäämistä. Missä tahansa jäsenvaltiossa uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa olisi käytettävä optimaalisella tavalla koko Euroopassa. Siksi maiden, joissa yhdysjohtojen nimellissiirtokapasiteetti on alle 30 prosenttia niiden uusiutuvan energiantuotannon kokonaiskapasiteetista, olisi kiireellisesti selvitettävä vaihtoehtoja uusia yhdysjohtoja varten. Hankkeet jotka auttaisivat saavuttamaan puuttuvan kynnysarvon, olisi asetettava etusijalle. Komissio kehottaa lisäksi erityisesti priorisoimaan hankkeita niiden naapurivaltioiden kanssa jotka eivät ole saavuttaneet jotakin näistä kolmesta kynnysarvosta. Korkean tason työryhmät seuraisivat tiiviisti hankkeiden toteutumista. Kynnysarvot yhteenliitäntätavoitteen saavuttamiseksi mainitaan myös neuvoston yleisnäkemyksessä hallintomalliasetuksesta. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan kynnysarvot yhteenliitäntätavoitteen saavuttamiseksi olisi otettava huomioon myös hallintomallin mukaisissa integroiduissa kansallisissa energia ja ilmastosuunnitelmissa joissa määritellään jäsenvaltioiden tavoitteet viidelle energia unionin eri ulottuvuudelle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Energia ja EURATOM jaosto, kirjallinen menettely,

6 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 6(7) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2017) 718 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Työ ja elinkeinoministeriö, asiantuntija, Katja Tuokko puh Työ ja elinkeinoministeriö, ylitarkastaja Johanna Juvonen puh EUTORItunnus EU/2017/1689 Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kaasun sisämarkkinat, sähkön sisämarkkinat, Verkkojen Eurooppa väline LVM, TEM, VM EUE, LIIK, OKM, TRAFI, UM, VNK, YM