HAMMASLÄÄKÄRIN ODOTUSTILAN VAIKUTUS POTILAAN KOKEMAAN PELKOON

Transkriptio

1 HAMMASLÄÄKÄRIN ODOTUSTILAN VAIKUTUS POTILAAN KOKEMAAN PELKOON Anton Mustonen Opinnäytetyö Hammaslääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Hammaslääketieteen yksikkö Maaliskuu 2018

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO HAMMASHOITOPELKO Hammashoitopelon määritelmät Pelko Ahdistus Fobia Hammashoitopelon etiologia Hammashoitopelon yleisyys Hammashoitopelon mittaaminen Hammashoitopelon haittavaikutukset ja sen hoitamisesta saatavat hyödyt Hammashoitopelon hoitaminen ja ennaltaehkäisy ODOTUSTILA Äänet ja hajut Värit Sisustus TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Mittariston laatiminen Aineiston kerääminen Kuvaus uudistuksesta Aineiston analysointi... 26

3 6 TUTKIMUSTULOKSET Odotustilan muutoksen vaikutus pelkoon Odotustilan muutoksen muut vaikutukset Ensivaikutelma vastaanotosta ja odotustilan vaikutus tuntemuksiin Hajut ja äänet Odotustilan yllättävyys Informaation löytyminen Istuimet Odotustilan viihdykkeet Odotustilan puutteet Odotustilan värimaailma Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa POHDINTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA AIHEITA JATKOTUTKIMUKSIKSI LÄHTEET LIITTEET... 59

4 TIIVISTELMÄ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Hammaslääketieteen yksikkö Hammaslääketieteen koulutusohjelma Mustonen Anton: Hammaslääkärin odotustilan vaikutus potilaan kokemaan pelkoon Opinnäytetutkielma, 53 sivua, 3 liitettä (14 sivua) Tutkielman ohjaajat: Mirja Methuen, EHL, kliininen opettaja Satu Korpisaari, HLL, hammaslääkärikouluttaja Maaliskuu 2018 Tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hammaslääkärin odotustilan vaikutusta potilaan kokemaan hammashoitopelkoon. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää odotustilan eri tekijöiden vaikutuksia ja niiden eroja pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden välillä. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin Kuopion Hammaskulman kanssa yhteistyössä. Kyseisen vastaanoton odotustila uudistettiin pelkopotilaan huomioivaksi. Sekä ennen uudistusta että uudistuksen jälkeen tehtiin kysely (N = 120), jossa määritettiin potilaiden pelko MDAS-mittarilla sekä odotustilan eri elementteihin liittyviä tuntemuksia strukturoiduilla kysymyksillä. Vastaajilla oli halutessaan mahdollisuus antaa myös vapaita kommentteja ja kehittämisehdotuksia. Odotustilaan liittyviä elementtejä olivat muun muassa odotustilan äänet, hajut, värimaailma, musiikki, tuolit ja sisustus. Aineiston analyysissä tarkasteltiin odotustilan muutoksen vaikutusta potilaan pelon kokemiseen ja muihin tuntemuksiin sekä niiden eroja pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden välillä. Tulokset: Pelon esiintymisestä tutkimuksessa saatiin yhtenevät tulokset verrattuna aiempiin hammashoitopelkoa mittaaviin tutkimuksiin. Odotustilalla ei ollut vaikutuksia potilaiden kokemaan pelkoon, mutta sekä pelkäävät että ei-pelkäävät pitivät uudistettua odotustilaa parempana kuin tilaa ennen uudistusta. Ryhmien välillä oli kuitenkin eroja suhtautumisessa eri odotustilan tekijöihin. Pelkopotilaat reagoivat voimakkaasti odotustilan aiheuttamiin tuntemuksiin, värimaailmaan, itsensä tervetulleeksi tuntemiseen ja vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa. Niiden lisäksi lähellä tilastollisesti merkitsevää muutosta oli musiikin kokemisessa. Ei-pelkäävien osalta tilastollisesti merkitsevä muutos oli odotustilaan tulevissa äänissä ja odotustilan värimaailmassa. Loppupäätelmä: Tulosten perusteella odotustila ei vaikuta potilaiden kokemaan pelkoon, mutta odotustilan uudistamiseen reagoitiin positiivisesti. Pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden reaktioissa odotustilan eri tekijöihin ja niiden muutoksiin oli havaittavissa eroja. Aiheesta suositellaan jatkotutkimuksia. Avainsanat: hammashoitopelko, pelkopotilas, pelko, ahdistus, kauhu, fobia, odotustila, odotushuone

5 ABSTRACT UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty of Health Sciences School of Medicine Dentistry Anton Mustonen: The Effect of Dentist s Waiting Area to Anxiety of Dental Patient Thesis, 53 pages, 3 appendixes (14 pages) Tutors: Mirja Methuen, DDS, Specialist in cariology and endodontics, Clinical teacher Satu Korpisaari, DDS, Dentist educator March 2018 Purpose: The purpose of this study was to examine the effect of waiting area to the dental anxiety of dental patients. In addition, the study aimed to measure the effects of sub-factors of waiting area and differences of experiences between fearful and non-fearful patients. Materials and Methods: The study was carried out accompanied with Kuopion Hammaskulma, a private practice in Kuopio, Finland. The waiting area of this practice was renovated due the requirements of fearful dental patient. The survey (N=120) was carried out before and after the renovation. Dental anxiety was measured with Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) and reactions to different elements of the waiting space with structured questions. The respondents also had possibility to give free comments and suggestions. The examined elements of the waiting area were, for example, sounds, odors, color, music, chairs and decoration. Results: This survey showed similar results about the prevalence of dental anxiety and fear to earlier studies. The waiting room did not affect to the experienced feel of fear, but both the fearful and nonfearful patients found the renovated waiting area better than the old one. There were differences, how the groups found out different factors of waiting area. Fearful patients reacted strongly to the overall emotions affected by the waiting area, colors, how they felt themselves welcomed and the interaction with the personnel. Also, the effect of music was almost statistically remarkable. Whereas, among non-fearful patients there was statistically significant reaction to sounds and colors. Conclusion: The results show that waiting area does not affect to the dental fear, but renovated waiting area was found better than the old one. Reactions to different components of the waiting area differed among fearful and non-fearful patients. Further studies are recommended. Keywords: dental fear, dental anxiety, dental phobia, fearful patient, waiting room, waiting area, waiting space

6 6 1 JOHDANTO Hammashoitopelko on yksi yleisimmistä peloista, ja sen hoitamisen tärkeyttä ei voi kiistää (Kvale ym. 2003, Pohjola 2009, Liinavuori ym. 2016). Hammashoitopelko on yleisin hammashoidon epäsäännöllisyyttä ja peruutuksia aiheuttava tekijä (Hakeberg ym. 2003), ja sillä on selkeä yhteys huonon suun terveyden lisäksi myös muihin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Hoitamattomana pelko voi johtaa pelon kierteeseen, joka pahentaa ongelmia entisestään (Friis- Hashcé ym. 2003, Pohjola 2009). Hammashoitopelon kokeminen, syyt ja ilmenemismuodot ovat yksilöllisiä (Kvale ym. 2003). Pelkopotilaita ja heidän hoitoaan on tutkittu paljon (Honkanen 2006, Inget ym. 2010), mutta odotustilan vaikutuksesta pelkoon on vain vähän tutkittua tietoa. Odotustila on paikka, jossa potilas valmistautuu toimenpiteeseen, ja sillä on tärkeä asema hoitokokonaisuudessa (Hmud ja Walsh 2009). Tämän opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa hammaslääkärin odotustilan mahdollisesta vaikutuksesta hammashoitopelon kokemiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös odotustilan eri tekijöiden vaikutusta ja niiden eroa pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden välillä. Lisäksi pohditaan, voidaanko odotustilalla parantaa asiakkaan hoitokokemusta. Tutkimus tehtiin kaksivaiheisena kyselytutkimuksena hammaslääkärin vastaanoton odotustilan uudistuksen yhteydessä. Kysely toteutettiin sekä ennen uudistusta että sen jälkeen. Pelon kokemista odotustilassa tutkittiin MDAS-kyselylomakkeella sekä tutkimusta varten muotoilluilla, odotustilaan liittyvillä strukturoiduilla kysymyksillä. Koska aikaisempaa tutkittua tietoa aiheesta on vähän, täydennettiin kyselyä laadullisilla, avoimilla kysymyksillä. Aineiston keruu toteutettiin lomakekyselynä odotustilassa asiakkaiden hoitokäyntien yhteydessä. Tutkimusaineisto analysoitiin strukturoitujen kysymysten osalta SPSS-ohjelmalla, ja avoimet kysymykset käsiteltiin erikseen. Tutkimuksen tulokset esitellään aihealueittain jaoteltuina. Pohdinnassa tarkastellaan tuloksia, tulosten luotettavuutta, eettisyyttä sekä omia oppimiskokemuksia. Lisäksi esitetään johtopäätöksiä sekä pohditaan tutkimuksen hyödynnettävyyttä ja jatkotutkimusaiheita.

7 7 2 HAMMASHOITOPELKO 2.1 Hammashoitopelon määritelmät Hammashoitopelkoa, kansanomaisemmin hammaslääkäripelkoa, voidaan kuvata hermostuneisuutena, huolestuneisuutena, epäluuloisuutena, hirvityksenä, kauhuna, kammona, ahdistuksena, paniikkina ja fobiana (Hölttä 2017). Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetyt termit ovat dental fear, dental anxiety ja dental phobia (Pohjola 2009). Vakavasta hammashoitopelosta käytetään myös termiä odontofobia (odontophobia) (Kvale ym. 2003). Tässä tutkimuksessa käytetään kaikkia edellä mainittuja ilmaisuja kuvaamaan hammashoitopelkoa. Seuraavaan taulukkoon (taulukko 1) on tiivistetty kolmen yleisimmin käytetyn termin ominaispiirteitä. TAULUKKO 1. Pelosta käytettyjen termien ominaispiirteitä (Kvale ym. 2003). Pelko Ahdistus Fobia Syntyy heti, kun aivot havaitsevat vaaran Koostuu fysiologisesta, kognitiivisesta ja käyttäytymiskomponentista Fysiologiset reaktiot ovat tahdosta riippumattomia Fysiologiset reaktiot ovat universaalisia Voi laueta näkö-, kuulo- ja makuaistimuksesta, jos ne ovat olleet yhteydessä vaaraan Voi syntyä myös vaaran odotuksen seurauksena Koostuu ajatuksista, käyttäytymisestä ja fysiologisista reaktioista, kuten pelkokin Voidaan nähdä pitkittyneenä adaptiivisena pelkoreaktiona Voi syntyä sellaisissa tilanteissa ja sellaisista ärsykkeistä, jotka näyttävät täysin vaarattomilta Fysiologinen reaktio on tahdosta riippumaton, eikä järki voi estää sitä Johtaa välttämään uhkaaviksi koettuja tilanteita, joihin ei liity merkityksellistä vaaraa Sisältää subjektiivisen sairauden Henkilö itse kokee ahdistuksen irrationaalisena ja usein liioiteltuna reaktiona Määräkohteinen pelko Selkeästi määritelty sairaus Tietyt tilanteet ja ärsykkeet aiheuttavat välittömän pelkoreaktion Tiettyjä tilanteita vältellään, tai niitä kestetään vain suurin henkilökohtaisin uhrauksin Sairaus, joka vaikuttaa yleiseen toimintakykyyn merkittävästi Henkilö itse on vakuuttunut siitä, että pelko on selvästi liioiteltu todelliseen vaaraan nähden Voidaan hoitaa psykologisin menetelmin Tiivistettynä voidaan sanoa, että pelkoon liittyy yleensä selkeä kohde. Ahdistus taas on yleisluontoisempaa, tunnepohjaista odotusta tulevaisuuden epämiellyttävästä tilanteesta. Fobia on ahdistuksesta pidemmälle edennyt tila, jossa oireita ei enää pysty tietoisesti hallitsemaan (Pohjola 2009). Kuten taulukosta 1 voidaan havaita, pelko ja sen eri asteet ovat hyvin henkilökohtaisia ja vaikeasti määriteltäviä. Friis-Haschén ym. (2003) mukaan Pelko on yhteinen nimitys joukolle psyykkisiä tiloja, joiden lähempi kuvaus, rajaaminen ja tulkinta ovat kiistanalaisia sitä

8 8 paitsi raja normaalin, suojaavan, ristiriitoja ratkaisevan ja persoonallisuutta kehittävän pelon ja poikkeavan, patologisen, pysyvän pelon välillä on hiuksenhieno. Vaikka pelon eri asteiden määrittely onkin vaikeaa, on seuraavissa luvuissa kuvailtu niihin liittyviä ominaispiirteitä Pelko Pelko (fear) on tunneperäinen reaktio uhkaavaan tilanteeseen tai vaaraan, ja se valmistaa yksilön joko taistelemaan tai pakenemaan. Pelko ilmenee fysiologisina, kognitiivisina ja käyttäytymismuutoksina. Fysiologiset muutokset, esimerkiksi sydämen sykkeen kiihtyminen, verenpaineen kohoaminen, hikoilu ja hengitystiheyden muutokset, ovat tahdosta riippumattomia. Fysiologisia muutoksia voivat olla myös hyperventilaatio, heikotus, pahoinvointi ja lihasjännitys. Kognitiivisilla muutoksilla tarkoitetaan hoitotilanteeseen liittyviä kielteisiä ajatuksia. Käyttäytymismuutokset voivat ilmetä hermostuneisuutena, vapinana, levottomuutena tai yrityksinä paeta tai vältellä tilannetta (Kvale ym. 2003, Milgrom ym. 1995, Freeman ja DiTomasso 2002, Klingberg ja Broberg 2007 Pohjolan 2009 mukaan). Pelko voi aiheuttaa myös paikalleen jähmettymisen, jolloin ihminen on pelosta jäykkänä (Kvale ym. 2003) Ahdistus Ahdistus (anxiety) on pelkoa epämääräisempi ja moniselitteisempi käsite. Puhekielessä pelkoa ja ahdistusta käytetään usein synonyymeinä, koska pelko- ja ahdistusreaktiot ovat hyvin samankaltaisia. Ne muodostuvat samoista osatekijöistä ja ovat tahdosta riippumattomia. Ahdistuksen erottaa pelosta se, että reaktion laukaisevat tekijät voivat olla näennäisesti täysin vaarattomia ja reaktio ärsykkeeseen on todelliseen uhkaan nähden voimakkaampi. Ahdistus voidaan nähdä myös pitkittyneenä adaptiivisena (sopeuttavana) pelkoreaktiona, joka vaihtuu asteittain ahdistukseksi, joka ei enää ole sopeuttavaa (Kvale ym. 2003). Kun pelko liittyy vallitsevaan tilanteeseen ja välittömään uhkaan, ahdistusta voi esiintyä, vaikka sen aiheuttaja ei olisikaan läsnä. Esimerkkinä ennakoivasta ahdistuksesta on tilanne, jossa jo kutsu hammaslääkäriin laukaisee voimakkaan pelkoreaktion (Kvale ym. 2003). Ahdistus hammashoitotilanteessa on tuntemus tai aavistus, että jotain kauheaa tapahtuu. Siihen liittyy usein pelko kontrollin menettämisestä (Milgrom ym. 1995, Freeman ja DiTomasso 2002, Klingberg ja Broberg 2007 Pohjolan 2009 mukaan).

9 Fobia Fobia (phobia) on tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen kohdistuvaa (määräkohteista), uhkaan nähden liiallista tai epärealistista pelkoa. Pelon kohteelle altistuminen herättää lähes aina välittömän ahdistusreaktion, joka voi ilmetä myös paniikkikohtauksena. Voimakas pelko johtaa usein pelon kohteiden ja pelkoa aiheuttavien tilanteiden välttelyyn, mikä voi johtaa elämänlaadun heikkenemiseen ja jopa työkyvyttömyyteen (Huttunen 2015). Fobia on pelkoa ja ahdistusta voimakkaampi tuntemus. Fobian erottaa pelosta ja ahdistuksesta ensisijaisesti se, kuinka paljon pelkotila vaikuttaa henkilön toimintaan. Pelko luokitellaan fobiaksi silloin, kun välttämiskäyttäytyminen alkaa leimaamaan hänen elämäänsä, esimerkiksi aiheuttaa kipua ja häpeää (Kvale ym. 2003). Toisin kuin pelolle ja ahdistukselle, on fobialle selkeät diagnostiset kriteerit. ICD-10:n (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) mukaan hammashoitofobia luokitellaan luokkaan F40.2 Määritetyt yksittäiset pelot. Lasten fobiasta käytetään myös määritelmää F93.1 Lapsuuden pelko- ja ahdistushäiriö. DSM-IV:n (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) mukainen luokka on , Määräkohteinen pelko (APA 1994, Kvalen ym mukaan). ICD-10:n mukaisen määritelmän mukaisesti seuraavien viiden kriteerin tulee täyttyä, jotta pelko voidaan luokitella fobiaksi: 1) pelko on määräkohteista ja sitkeää sekä tilanteeseen nähden liiallista tai epärealistista, 2) altistuminen pelkoa aiheuttavalle ärsykkeelle laukaisee lähes välittömästi pelkoreaktion, 3) henkilö ymmärtää, että hänen pelkonsa on liiallista tai epärealistista, 4) pelko aiheuttaa ärsykkeen välttelemistä tai pelon kestäminen vaatii suuria ponnisteluja ja 5) pelko rajoittaa merkittävästi normaalielämää (Harvey ja Rapee 2002 Pohjolan 2009 mukaan). 2.2 Hammashoitopelon etiologia Yleisesti uskotaan, että hammashoitopelko syntyy negatiivisten kokemusten seurauksena. On oletettu, että hoitopelko kehittyy lapsuudessa. Höltän (2017) mukaan pelkäävistä aikuisista yli 80 % kertoo ongelmansa saaneen alkunsa lapsuusvuosina. Toisaalta jotkin aikaisemmat tutkimukset (Öst 1987, Milgrom ym. 1988, Pohjolan 2009 mukaan) osoittavat, että % peloista alkaa nuoruus- tai aikuisiässä. Hammashoitopelon eri tyyppien kehittyminen voidaan ymmärtää

10 10 opittuina käyttäytymismalleina, joiden lähtökohtana ovat sopeuttavat eli adaptiiviset pelkoreaktiot (Kvale ym. 2003). Seuraavassa kaaviossa (kaavio 1) on esitetty hammashoitopelon syntyä ja voimistumista. KAAVIO 1. Pelon syntymalli (Mukaillen Friis-Hasché ym. 2003, alkup. Reich 1986). Kaaviossa 1 pelkoon liittyvät tekijät on esitetty mallissa, jossa nuolet kuvaavat sitä, miten eri osatekijät yhdessä vahvistavat pelon tuntemusta. Mallilla voidaan kuvata pelon syntymistä, laajuutta ja hoitoa. Pohjola (2009) viittaa Weinerin ja Sheehanin (1990) artikkeliin, jonka mukaan hammashoitopelossa voi olla sekä endogeenisia (sisäsyntyisiä) että eksogeenisia (ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamia) komponentteja. Hammashoitopelon endogeenisuus tarkoittaa sitä, että yksilöllä on taipumusta tai herkkyyttä myös muihin pelkoihin. Vaikka hammashoitopelkoa ei pidetäkään synnynnäisenä ominaisuutena, on sen ja muiden pelkojen esiintyvyyden välillä havaittu yhteyksiä (Pohjola 2009, Beaton ym. 2014). Fobioista kärsivistä henkilöistä suurin osa kärsii useasta erillisestä pelosta (Huttunen 2015). Hammashoitopelon eksogeenisuudella tarkoitetaan epämiellyttävistä tai pelottavista kokemuksista syntynyttä pelkoa. Niitä voivat olla esimerkiksi kivuliaat tai pelottavat hoitokokemukset tai puutteellisen vuorovaikutuksen aiheuttama epävar-

11 11 muus hoitotilanteessa. Pelon eksogeenisina tekijöinä pidetään myös epäsuoria kokemuksia: esimerkiksi lapsi voi oppia pelon vanhemmiltaan tai muodostaa negatiivisen käsityksen ja ennakkoasenteen mediasta saamansa kuvan perusteella (Pohjola 2009, Beaton ym. 2014). Pelon kognitiivisessa mallissa (Beck ym. 1985, Freeman ja DiTomasso 2002) on viisi pelon laukeamista ennustavaa tekijää. Ne ovat geneettinen perimä, fyysiset ongelmat, psykologiset traumat, selviytymismekanismien puutteellisuus sekä toimimattomat tai epärealistiset uskomukset ja odotukset (Pohjola 2009). Pelon syntymistä voidaan kuvata myös klassisena ehdollistumisena, missä aikaisemmin neutraali ärsyke yhdistyy pelkoa aiheuttavaan ärsykkeeseen ja alkaa ehdollistumisen johdosta aiheuttaa pelkoa. Klassista ehdollistumista on havainnollistettu kaaviossa 2. Ilmiöön liittyy läheisesti myös toiminnallinen ehdollistuminen, jota on kuvailtu myöhemmin luvussa 2.5 Hammashoitopelon haittavaikutukset ja sen hoitamisesta saatavat hyödyt. KAAVIO 2. Oppiminen klassisen ehdollistumisen kautta (Friis-Hasché ym. 2003).

12 Hammashoitopelon yleisyys Hammashoitopelon on arvioitu olevan yksi yleisimmistä peloista. Oosterinkin ym. (2009) mukaan se on neljänneksi yleisin (24,3 %) pelko käärmeiden (34,8 %), korkeiden paikkojen (30,8 %) ja fyysisten vammojen (27,2 %) pelon jälkeen. Fobioista se on yleisin (3,7 %) ennen korkeiden paikkojen (3,1 %) fobiaa. Fisetin ym Kanadassa tekemän tutkimuksen mukaan hammashoitopelko oli joko yleisin tai toiseksi yleisin pelko n. 20 %:lla (18,3 % 22,6 %) tutkimukseen osallistuneista. Pohjoismaissa asui vuonna 2001 noin 2,3 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät vakavasta hammashoitopelosta. Heistä :n pelko oli niin vakava, että he välttelivät hammashoitoa (Berggren 2001, Kvalen ym mukaan). Pohjolan (2009) mukaan suomalaisten aikuisten hammashoitopelko jakautuu seuraavasti: 63,4 % ei koe pelkoa, 27,1 % kokee jonkin verran pelkoa ja 9,5 %:lla on vakava pelko. Liinavuoren ym. (2016) kaksiosaisessa tutkimuksessa vuonna 2000 pelkoa ei kokenut 61 %, jonkin verran pelkäsi 30 % ja vaikea-asteista hammashoitopelkoa koki 9 %. Tutkimuksen toisessa vaiheessa vuonna 2011 tutkimustulokset olivat samansuuntaiset: 67 % ei kokenut pelkoa, 27 % koki jonkin verran ja 6 % koki vaikea-asteista hammashoitopelkoa. Tästä saadaan johtopäätöksenä, että suomalaisten hammashoitoa pelkäävien osuus on noin 40 % ja ei-pelkäävien noin 60 %. Suhde ei kuitenkaan näy aivan näin suurena vastaanotoilla, sillä pelkäävät potilaat käyvät hammaslääkärissä harvemmin ja akuutisti hoitoon hakeutuvat pelkäävät enemmän kuin säännöllisesti käyvät (Pohjola 2009). Toisaalta kun pelkäävä potilas alkaa käydä säännöllisesti vastaanotolla, hänen pelkonsa saattaa vähetä (Sitheegue ym. 2015). Hammashoitopelko on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja se vähenee iän karttuessa. Poikkeuksen muodostavat ikäryhmät (ikäjako riippuu tutkimuksesta), joiden pelko näyttää lisääntyvän (Humphris ym. 2000, Liinavuori ym. 2015). Liinavuoren seurantatutkimuksessa vuosina potilaiden kokema pelko pysyi yleensä samalla tasolla ja siirtymä luokkien välillä oli vähäistä. Siirtymä erittäin paljon pelkäävistä ei lainkaan pelkääviin oli suurinta iäkkäiden potilaiden ryhmässä.

13 Hammashoitopelon mittaaminen Hammashoitopelon tunnistaminen auttaa hammaslääkäriä ja potilasta hoidon toteutuksessa (Pohjola 2009), mutta pelko voi olla vaikeasti havaittavissa. Se, miten pelkopotilaat käyttäytyvät, ja se, mitä he haluavat kertoa hoidon toteuttajalle, vaihtelee suuresti. Potilaalla voi olla melko voimakaskin pelkoreaktio, eikä se välttämättä näy hoitotilanteessa. Toisaalta potilaalla voi olla fyysisiä reaktioita, esimerkiksi lihasjännitystä ja hikoilua, vaikka hän ei omasta mielestään tuntisikaan pelkoa (Kvale ym. 2003). Eriasteisia hammashoitopelkoja on Kvalen (2003) mukaan kartoitettu kolmella erityyppisellä mittarilla: fysiologiset mittarit (sympaattisen hermoston aktivoitumisen mittaaminen), käyttäytymisen mittarit (tehdään kontrolloiduissa olosuhteissa hoitotilanteessa, harvemmin käytetty) sekä kyselylomakkeet (psykometriset mittarit). Edellä mainitut mittarit eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä voidaan käyttää täydentämään toisiaan (Lang 1984 Kvalen 2003 mukaan). Kliinisessä tutkimuksessa kyselytutkimus on tehokkain ja nopein tapa kerätä tietoa potilaan pelosta ja sen vakavuudesta sekä seurata muutoksia erilaisten interventioiden jälkeen. Myös pelkäävälle potilaalle kysely voi olla helpoin tapa kertoa pelostaan (Scott ym. 1984, McLeod ja McLaughlin 1995, Kulich ym. 2000, Öhman ym. 2001, Fredrickson ja Branigan 2005, Milgrom ym Jaakkolan 2015 mukaan). Kyselytutkimukseen vastaamisen ennen toimenpidettä on myös havaittu lieventävän potilaan ahdistusta (Humphrish ja Hull 2007). Kyselytutkimuksissa käytetyimpiä mittareita ovat Dental Anxiety Scale (DAS), Modified Dental Anxiety Scale (MDAS), Dental Fear Survey (DFS), Dental Belief Survey (DBS) sekä yhden kysymyksen mittarit eli ns. Dental Anxiety Question (DAQ) -mittarit (Pohjola 2009). Näiden lisäksi käytetään myös Visual Analogy Scale (VAS) -mittaria (Luyk ym. 1988) sekä lapsille suunnattua Children s Fear Survey Schedule Dental Subscale (CFSS-DS) -mittaria (Beena 2013). Mittareita ja niiden erityispiirteitä on koottu taulukkoon 2.

14 14 TAULUKKO 2. Hammashoitopelon mittareita. Hammashoitopelon mittareita Mittari Corah's Dental Anxiety Scale DAS Kysymysten lukumäärä Mittarin kuvaus 4 Laajasti käytetty kysely. Mittaa tilanteeseen sidonnaista yleistä pelon tunnetta. Modofied Dental Anxiety Scale MDAS 5 Laajennettu versio DAS-mittarista. Mittaa tilanteeseen sidonnaista yleistä pelon tunnetta. Kleinknecht's Dental Fear Survey DFS 27 tai 20 Mittaa kolmea ulottuvuutta: hammashoidon välttelyä, somaattisia oireita sekä hoitoon liittyvien ärsykkeiden aiheuttamaa pelkoa. Mittaa tilanteeseen sidonnaista yleistä pelon tunnetta. Getz Dental Belief Survey DBS 28 Suunniteltu täydentämään DFS-mittaria. Keskittyy hammaslääkärin toimintaan ja hoidon toteutukseen. Mittaa yksilöityjä pelon tuntemuksia. Spielberger's State-Trait Anxiety Inventory STAI Laajasti käytetty sekä hammashoidossa että muissa tutkimuskohteissa. Mittaa sekä yleistä pelon tunnetta että yksilöityjä pelon tuntemuksia. Gatchel's Dental Fear Scale G'sDFS 1 Yhden kysymyksen mittari, jossa yleistä pelon tunnetta mitataan 10-portaisella asteikolla. Dental-anxiety question 1 Yhden kysymyksen mittari, jossa yleistä pelon tunnetta mitataan 3- tai 5-portaisella asteikolla. Taipumuksena mittaustulosten painottuminen vakavaan pelkoon. Children's Fear Survey Schedule Dental Subscale (CFSS-DS) 15 Lapsille tarkoitettu mittari, jossa pelkoa mitataan 5-portaisella asteikolla. Visual Analogy Scale (VAS) 1 Pelon määrää arvioidaan portaattomalla asteikolla ( liukusäädin ).

15 15 Tässä tutkimuksessa pelon mittaamiseen käytettiin seuraavassa esiteltyä Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) -mittaria. Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) MDAS-mittari on kehitetty DAS-mittarin pohjalta. Asteikkoon on lisätty puudutusta koskeva kysymys, ja lisäksi vastausasteikko on vakioitu siten, että kaikkiin kysymyksiin on samat vastausvaihtoehdot. MDAS-mittarin kysymykset ovat seuraavat: 1) Jos olisit huomenna menossa hammaslääkärin vastaanotolle hoidettavaksi, miltä Sinusta tuntuisi? 2) Jos istuisit odotushuoneessa, miltä Sinusta tuntuisi? 3) Miltä Sinusta tuntuisi, jos hammaslääkäri olisi juuri aloittamassa hampaasi poraamisen? 4) Jos Sinulta oltaisiin poistamassa hammaskiveä, miltä Sinusta tuntuisi? 5) Jos ylätakahampaan aluetta oltaisiin puuduttamassa, miltä Sinusta tuntuisi? Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat seuraavat: 5) Olisin äärimmäisen hermostunut 4) Olisin erittäin hermostunut 3) Olisin kohtalaisen hermostunut 2) Olisin hieman hermostunut 1) En tuntisi itseäni hermostuneeksi Pelon aste määritellään laskemalla yhteen potilaan kuhunkin kysymykseen antamat pisteet, joten summa voi olla Pelkoa pidetään vakavana, jos summa on 19 tai sen yli (Humphris 2009, University of St Andrews 2017). Tässä tutkimuksessa käytettiin myös luokitusta kohtalainen pelko niistä potilaista, joilla summa oli (vrt. Viinikangas ym. 2007).

16 Hammashoitopelon haittavaikutukset ja sen hoitamisesta saatavat hyödyt Hammashoitopelko voi johtaa hammashoidon välttelyyn ja suun terveyden laiminlyömiseen. Hammaslääkäripelosta kärsivä saattaa välttää hammashoidosta puhumista ja suuhygieniaa käsitteleviä mainoksia sekä laiminlyödä hampaidensa puhdistuksen, sillä ne muistuttavat häntä siitä, ettei hampaita ole hoidettu, mikä aiheuttaa pahaa oloa, häpeää ja syyllisyyttä. Vakavasta pelosta kärsivä voi mieluummin kärsiä vuosia ongelmista, puremisvaikeuksista ja säryistä sekä sosiaalisista rajoitteista kuin mennä hammaslääkäriin. Kun hoidon tarve kasvaa, kasvavat myös pelko ja häpeä ja kynnys tehdä asialle jotain (Berggren 2001, Kvalen ym mukaan). Tämä johtaa pahenevaan noidankehään, joka on esitetty kaaviossa 3. KAAVIO 3. Pelon noidankehä (Berggren ym. 1984). Välttelevää käyttäytymistä voidaan selittää oppimisella toiminnallisen ehdollistumisen kautta. Siinä pelkoa aiheuttavan asian välttely johtaa tilapäiseen pelon vähenemiseen ja olon helpottumiseen (palkintoon) ja toistuva välttely (jatkuva itsensä palkitseminen) ajan myötä mahdollisesti fobiaan (Friis-Hasché ym. 2003).

17 17 Pelkopotilaiden hoito vaatii enemmän aikaa ja taloudellisia resursseja kuin pelkäämättömien potilaiden. Edullisin vaihtoehto pelkopotilaiden hoidossa on potilaan huomioon ottava hoitotapa ja tarvittaessa esilääkitys. Mikäli potilaan pelko on niin vakava, ettei häntä voi hoitaa näillä menetelmillä, voidaan joutua turvautumaan typpioksiduulisedaatioon (ilokaasu) tai yleisanestesiaan. Molemmissa vaihtoehdoissa kustannukset helposti kasvavat. Ilokaasusedaatio on yleensä anestesiaa edullisempi hoitomuoto (Kurhela ja Konttinen 2006). Joissakin tapauksissa yleisanestesia, vaikka vaatiikin kaksi hoitoparia, voi kuitenkin olla kustannustehokkain ratkaisu (Pinnola 2006), esimerkiksi silloin, kun tarvitaan yli neljä hoitokäyntiä (Silvo ym. 2008). Eri menetelmien tavoitteena on mahdollistaa hoidon toteutus ja jatkuvuus sekä henkilökunnan kuormituksen vähentäminen (Hallonsten ym. 2001). 2.6 Hammashoitopelon hoitaminen ja ennaltaehkäisy Koska hammashoitopelon todennäköisin seuraus on hoidon välttely ja sen myötä pahenevat ongelmat, on pelon hoitaminen otettava huomioon hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa (Liinavuori ym. 2015). Hammashoitopelkoa voidaan ehkäistä samoilla menetelmillä, joilla sitä hoidetaan. Hammashoitopelon hoitaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ettei pelko pääse kehittymään vakavaksi. Pääasiallinen syy lapsilla havaittuun hammashoitopelkoon ovat ensikokemukset hammaslääkärissä. Hammashoitohenkilökunnalla on suuri merkitys lapsen hammashoitopelon ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa. Holstin ja Ekin (1988) tutkimuksen mukaan hammaslääkäri voi kouluttautua hoitamaan lapsen pelkoa ja koulutuksella voidaan selkeästi vaikuttaa lapsipotilaiden kokemuksiin hoitokäynneistä. Myös aikuisille pelkääville potilaille vuorovaikutus, luottamus, tuki ja rohkaisu ovat ensiarvoisen tärkeitä (Lahti ym. 1995, Lahti ym. 1996). Pelkäävän potilaan hoito voidaan jakaa hammaslääketieteellisen hoitoon ja pelon hoitoon. Pelon hoitamiseen käytetään kolmenlaisia eri strategioita: fyysiset, kognitiiviset ja farmakologiset strategiat (Honkanen 2006). Fyysisiä rentoutumisharjoituksia voidaan tehdä esimerkiksi musiikin tai visuaalisten elementtien avulla sekä hengitysharjoituksilla (Milgrom ym. 1995, Corah ym. 1979). Kognitiivisia hoitomenetelmiä ovat mm. psykologiset ja käyttäytymisterapeuttiset menetelmät, esimerkiksi kerro näytä tee -menetelmä, systemaattinen altistaminen sekä mielikuvatyöskentely. Farmakologisina menetelminä käytetään mm. esilääkitystä, ilokaasua ja

18 18 anestesiaa. Psykologisten menetelmien on todettu vähentävän pelkoa tehokkaammin kuin farmakologisten. Psykologisten menetelmien vaikutukset ovat myös pitkäkestoisempia kuin ilokaasuhoidon tai yleisanestesian vaikutukset (Berggren 2001). Käytöksen hallinta on kerro näytä tee -menetelmän ja positiivisen palautteen käytön yhdistelmä. Siinä positiivinen palaute annetaan välittömästi toimenpiteen jälkeen ja potilaan reaktioita ja hyväksyntää tarkkaillaan. Mikäli reaktio on positiivinen, tehdään seuraava työvaihe samalla tavalla. Jos reaktio on negatiivinen, jatketaan kyseisen vaiheen työstöä, kunnes potilas osoittaa hyväksyntänsä (Holst 1990). Pelkäävää potilasta hoidettaessa on tärkeää, että potilas kykenee hallitsemaan tilannetta ja että hänet hyväksytään ja hänen tarpeensa huomioidaan. Nämä hoitotilanteen sosiaalisen tuen ulottuvuudet on tiivistetty seuraavaan taulukkoon (taulukko 3). TAULUKKO 3. Hoitotilanteen sosiaaliset ulottuvuudet (Inget ym. 2010). SOSIAALISEN TUEN ULOTTUVUUDET Hallinta TAVOITE Potilas tuntee hallitsevansa hammashoitotilannetta edes osittain ESIMERKKEJÄ - yhteisistä pelisäännöistä sopiminen - kiireettömyyden tuntu - hoitotoimenpiteen kuvailu Hyväksyntä Potilas kokee, että hammaslääkäri hyväksyy hänen pelkonsa ja suunsa kunnon - rauhallinen työtahti - kehuminen - koskettaminen Vuorovaikutuksellisuus Läsnäolo vuorovaikutustilanteessa ja potilaan tarpeiden huomiointi - palautteen kysyminen - kuunteleminen Tilanteen hallinnan ja luottamuksen tunne luodaan yhteisillä säännöillä. Hoito toteutetaan rauhallisesti ja potilaan tuntemusten mukaan. Potilas voi vaikkapa nostaa käden, jos hänestä tuntuu epämukavalta tai hän haluaa pitää tauon. Myös aiemmin mainittu kerro näytä tee -menetelmä ja positiivisen palautteen antaminen luovat potilaalle hallinnan tunnetta (Inget ym. 2010). Potilaan luottamuksen saavuttaminen ja myönteiset hoitokokemukset ovat tärkeitä, sillä toistuvat myönteiset kokemukset voivat vähentää pelkoa, samoin kuin kielteiset tai uhkaavat kokemukset lisäävät pelkoa (Rescorla ja Solomon 1967 Kvalen 2003 mukaan).

19 19 3 ODOTUSTILA Ympäristön merkitys pelkopotilaan hoidossa on tärkeä, sillä kun ihminen on riittävästi altistunut ja ehdollistunut jollekin pelkoa aiheuttavalle ärsykkeelle, voi jo pelkästään jokin alkuperäistä ärsykettä muistuttava tekijä (samankaltainen näkymä, haju, maku) laukaista pelkoreaktion (Kvale ym. 2003). Tällainen reaktio voi tulla myös odotustilan sisustuksesta, esimerkiksi seinien väristä tai tilaan näkyvistä hoitolaitteista (Friis-Hasché ym. 2003). Odotustilan asemaa ja merkitystä hoitokokemuksessa on kuvattu kaaviossa 4. Vereen ja invasiivisuuteen liittyvät pelot Kivun pelko Potilas Muualta tarttunut pelko (pelkäävä perhe, pelkoa lisäävät tarinat, elokuvat) Aikaisemmat kokemukset ja traumat (ehdollistavat kokemukset) Persoonalliset ominaisuudet, esim. neuroosit Ham m aslääkäri/henkilökunta Kommunikaatio, tekniikka ja taidot (merkit välinpitämättömyydestä, huonot kommunikaatiotaidot) Huonot käytöstavat Kireä lääkäri/henkilökunta Epäsympaattinen/ei tukea antava henkilökunta Hoitotiimin negatiivinen käyttäytyminen (epäystävällisyys, etäisyys, rauhattomuus) Paikka Poran äänet Hajut Odotustila (layout, desing, tila ja sisältö) Odotusaika Muiden potilaiden äänet Proseduuri Neulan näkeminen Porauksen tunteminen Hampaan poisto Juurihoito Anti-infektiivinen hoito Täytteet ja kruunupreparoinnit Yökkäystä aiheuttavat toimenpiteet KAAVIO 4. Tekijät, jotka aiheuttavat ja muokkaavat hammashoitopelkoa (Hmudin ja Walshin 2009 mukaan). Useimmille potilaille hoitokäynti on stressiä lisäävä kokemus. Vastaanottoauloja ja -tiskejä kuvaillaan usein pelottaviksi, ahdistaviksi, stressaaviksi ja epävarmuuden tunnetta aiheuttaviksi (Mitchell 2003 ja Pearson ym. 2005). Näillä tunteilla voi olla heikentäviä vaikutuksia terveyteen ja paranemiseen (Taylor ym. 1997). Odotustilalla voi olla merkittävä rooli akuuttipotilaiden stressin lieventämisessä (Leather ym. 2003). Siksi on tärkeää tehdä odotusajasta mahdollisimman miellyttävä ja pelkoa vähentävä kokemus (Fenko ja Loock 2014).

20 20 Potilaat pitävät hammaslääkärin tärkeinä ominaisuuksina miellyttävää persoonaa sekä kykyä vähentää pelkoa ja ahdistusta (Le Bell ym. 2006). Sen sijaan odotustilan vaikutuksia hammashoitopotilaan kokemaan pelkoon on tutkittu varsin vähän. On kuitenkin todettu, että ulkoisten virikkeiden puute odotustilassa voi aiheuttaa ahdistusta (Frederikson 1989). Biddissin ym. (2014) systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa löydettiin 41 tutkimusta, joissa kuvattiin erilaisten tekijöiden mitattavissa olevia vaikutuksia odotuskokemukseen ja pääpaino oli vaikutuksissa stressiin ja ahdistukseen. Tutkimuksista 33 keskittyi aikuisväestöön. Eniten tutkimuksia löytyi musiikin vaikutuksesta (25 tutkimusta). Muita tutkittuja alueita olivat aromaterapia (6 tutkimusta) ja sisustus (2 tutkimusta). Näistä ainoastaan musiikilla todettiin selkeitä positiivisia vaikutuksia, aromaterapian ja sisustuksen vaikutuksista suositeltiin jatkotutkimuksia. Bazleyn ym. (2016) tutkimuksessa kolme odotustilaa muokattiin eri tyylien mukaisiksi. Tässä tutkimuksessa huonoimman vastaanoton potilailta sai perinteinen odotustila, toiseksi paras oli lääkärin suunnittelema ja parhaan palautteen sai odotustila, jonka oli muokannut feng shui -ammattilainen. Arneill ja Devlin (2002) totesivat, että viihtyisästi sisustetut odotustilat mahdollistivat paremman hoitokokemuksen ja että naislääkäreiden sisustamat odotustilat arvostettiin paremmiksi kuin miesten. 3.1 Äänet ja hajut Kuten aikaisemmin todettiin, voivat hammashoitoon liittyvät äänet ja tuoksut lisätä odotustilassa olevan potilaan pelon tunnetta. Näiden häiriötekijöiden vaikutusta voidaan pienentää esimerkiksi paremmalla ovien eristyksellä tai peittämällä niitä muilla äänillä ja rauhoittavilla tuoksuilla. Odotustilan äänien vaikutuksesta potilaan olotilaan on tehty tutkimuksia erilaisissa hoitoympäristöissä. Tutkimukset keskittyvät valtaosin odotustilassa kuunneltavaan musiikkiin ennen toimenpidettä (Lee ym. 2012, Lee ym. 2011, Tansik ja Rothieaux 1999, Knight ja Rickards 2001, Jaber ym. 2007, Ni ym. 2011, Chen ym. 2013). Penttilän (2016) mukaan kaikuvassa ja meluissa tilassa vietetty aika on stressaavampaa kuin rauhallisessa. Erilaisten musiikkityylien vertailun perusteella (Elliot ym. 2011) rauhallinen, rytmiltään lähellä sydämen sykettä oleva musiikki rauhoittaa parhaiten. Klassista musiikkia on laajasti käytetty rentoutumiseen ja suorituskyvyn

21 21 parantamiseen (Cooper ja Foster 2007), mutta myös itse valitulla musiikilla on suotuisa vaikutus ahdistuksen vähenemiseen (Lee ym. 2004). Tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että musiikilla on ahdistusta lievittävä vaikutus (Biddiss 2014). Musiikin lisäksi on tutkittu myös binauraalisella äänitekniikalla tuotettujen äänien vaikutusta (Isik ym. 2017). Tässä tutkimuksissa havaittiin, että ihmiskorvan luonnollisia kuuloaistimuksia jäljittelevillä, binauraalisilla äänillä oli pelkoa vähentävä vaikutus. Myös musiikin ja visuaalisten elementtien yhdistämisestä ja interaktiivisuudesta on tehty kokeiluja (Chen ym. 2009, Hume 2007). Tuoksujen vaikutusta potilaan kokemaan jännitystilaan on tutkittu mm. appelsiinin ja laventelin tuoksuilla (Lehmer ym. 2000, Lehmer ym. 2005, Kritsidima 2010, Zabirunnisa ym. 2014). Tutkimuksissa havaittiin, että näillä tuoksuilla voi olla vaikutusta ahdistuksen lievittämisessä. Myös musiikin ja tuoksujen yhteisvaikutusta on tutkittu (Holm ja Fitzmaurice 2008), mutta tässä tutkimuksessa ainoastaan musiikilla oli vaikutusta jännityksen vähenemiseen. Fenkon ja Loockin (2014) tutkimuksen mukaan sekä musiikki että tuoksut toimivat potilasta rauhoittavasti, mutta kun niitä käytetään yhtä aikaa, tällaista vaikutusta ei havaita. He ehdottavatkin, että musiikki ja tuoksut voivat rauhoittaa, mutta niitä tulee käyttää harkintaa noudattaen. Liian moni yhtäaikainen ärsyke voi lisätä ahdistusta. 3.2 Värit On selkeästi osoitettu, että värit vaikuttavat tunnelmaan, mutta yhtä väriä ei ole todistettu selkeästi muita paremmaksi. Värit ovat helppo ja yksinkertainen tapa uudistaa ympäristöä. Pienilläkin muutoksilla saadaan selkeä vaikutus työntekijöiden asenteeseen ja potilaiden kiintymykseen vastaanottoon sekä peruttujen käyntien määrän vähenemiseen (Kovacs 2015). 3.3 Sisustus Potilaan asiakaskokemus alkaa jo odotustilassa. Kun odotustila ylittää potilaan odotukset, potilas on mahdollisesti valmis suosittelemaan palvelua muillekin. Baren ja Dundesin (2004) tutkimuksen mukaan pelkäävien potilaiden kaipaamia sisustuselementtejä olivat seinillä olevat sisustuselementit, kuten taulut, julisteet ja koristeet (89 % pelkäävistä), taustamusiikki (89 %) sekä lehdet ja kirjat (75 %). Lapset pitävät odotustiloissa mahdollisuudesta pelata tai tutkia

22 22 jotain. Tällaisia kohteita ovat akvaariot, kasvit, televisio sekä suuhygieniajulisteet. Biddisin (2014) mukaan odotustilan sisustuksen vaikutukset ovat pieniä ja vaihtelevat yksilöittäin, mutta ovat kuitenkin positiivisia. Tutkimuksessa, jossa uudistettu odotustila palautettiin takaisin alkuperäiseen asuunsa, havaittiin ahdistuksen lisääntyvän. Odotusaikana potilaalla on aikaa tarkkailla ympäristöään ja hoitohenkilökuntaa. Tällöin odotustilan viihtyisyys korostuu. Hyvin sijoitettu ja näkyvä vastaanottotiski luo tervetulleen olon ja kumppanuuden tunteen, mikä voi helpottaa stressiä (Pearson ja Wilson 2012). Muotoilu ja sijoittelu, joka luo vaikutelman helppokulkuisuudesta, yksityisyydestä ja mukavuudesta, vähentää stressiä, lisää hoitosuunnitelmiin sopeutuvuutta sekä lisää henkilökunnan tehokkuutta. Tämä kaikki johtaa myös parempaan potilastyytyväisyyteen (Leonpacher 2016, Devlin 2014). Istuimissa tulee välttää yhteisiä käsinojia, sillä ne voivat lisätä potilaiden stressiä. Mikäli istuimet ovat lähellä toisiaan, ne tulee asetella siten, että potilaat voivat helposti välttää katsekontaktin ja siten suojata omaa henkilökohtaista tilaansa. On myös syytä antaa potilaille useita eri mahdollisuuksia istumispaikan valintaan (Arneill ja Devlin 2002). Odotustilassa potilaan tulee voida rentoutua. Tämä onnistuu paremmin selkänojallisessa kuin selkänojattomassa tuolissa (Penttilä 2016). Potilaille on hyvä olla naulakko tai muu selkeä paikka takeille ja sateenvarjoille. Tämä lisää järjestystä ja vähentää vahinkojen todennäköisyyttä (Jacobs 2016). Sopiva lämpötila ja hajuttomuus lisäävät potilaiden mukavuutta. Iäkkäämmät tuntevat olonsa mukavammaksi hieman lämpimämmässä kuin nuoremmat (Nagourney 2016). Beukeboomin ym. (2012) mukaan oikeat kasvit ja kuvat kasveista vähentävät stressiä odotustilassa. Parkin ja Mattsonin (2009) mukaan kasvit lisäävät potilaiden tyytyväisyyttä huoneeseensa sairaalassa, ja luontokuvien katsominen vähentää kipua toimenpiteen aikana (Lechtzin 2010). On osoitettu, että yksilöt, jotka ovat luonnollisessa ympäristössä, paranevat nopeammin kuin urbaanissa ympäristössä olevat. Luonnollinen ympäristö myös koetaan viehättävämmäksi kuin urbaani (Ulrich 1991). Beukeboomin ym. (2012) mukaan sekä elävillä kasveilla että kasvien kuvilla on yhtäläinen stressiä vähentävä vaikutus. Elävien kasvien mahdollinen huono puoli on se, että multa saattaa olla infektioriski, vaikkakaan tätä ei ole tutkimuksin todettu. Kasvien kuvilla ei ole samaa mahdollista infektioriskiä, joten ne ovat turvallinen ja tehokas

23 23 keino stressin lievittämiseen. On myös pohdittu muiden luonnollisten elementtien, kuten veden, luonnollisen kiven ja puun, käyttöä sisustuksessa (White ym. 2010, Largo-White 2011).

24 24 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hammaslääkärin vastaanoton odotustila vaikuttaa potilaan kokemaan pelkoon. Samalla tutkittiin, millä tekijöillä on vaikutuksia ja eroavatko vaikutukset pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhuollon vastaanotoille kaikille ammattikunnille. Tutkimustuloksia voivat käyttää hyväksi etenkin hammaslääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset, mutta niitä voivat hyödyntää myös muiden ammattikuntien edustajat, esimerkiksi parturit, sisustussuunnittelijat ja arkkitehdit. Tutkimuskysymykset: 1. Vaikuttaako vastaanoton odotustila hammashoitopelon kokemiseen? 2. Onko odotustilan muutoksella muita vaikutuksia? 3. Miten odotustilan vaikutukset eroavat pelkäävän ja pelkäämättömän potilaan välillä?

25 25 5 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT 5.1 Mittariston laatiminen Aineisto kerättiin saatekirjeellä varustetulla kyselylomakkeella (liite 1). Lomakkeen kysymykset oli jaoteltu kolmeen osaan: vastaajan taustatietoihin, hammashoitoon liittyviin tuntemuksiin ja odotustilaan liittyviin kysymyksiin. Taustatietoina kysyttiin ikä (jaettuna luokkiin 18 25, 26 45, ja yli 56-vuotiaat) ja sukupuoli. Lisäksi kysyttiin, onko asiakas aiemmin käynyt tällä vastaanotolla sekä kuinka usein hän on käynyt tällä tai jollain toisella vastaanotolla viimeisen kolmen vuoden aikana. Hammashoitoon liittyviä tuntemuksia kysyttiin Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) -mittarilla (esitelty luvussa 2.3.1). Odotustilan vaikutuksia kartoitettiin kysymyksillä ensivaikutelmasta, äänistä, hajuista, informaation löytymisestä, sisustuselementeistä, värimaailmasta, sisustuksesta ja odotustilan vaikutuksesta yleensä sekä vuorovaikutuksesta henkilökunnan kanssa. Joihinkin kysymyksiin lisättiin mahdollisuus täydentää vastausta myös sanallisesti. Kysymyslomakkeen loppuun sijoitettiin mahdollisuus kirjoittaa vapaasti mieleen tulevista asioista sekä halutessa jättää yhteystiedot lisätietoja tai lisäkommentteja varten. Kyselylomake esitestattiin yliopistolla oppimiskeskuksessa olleilla sattumanvaraisesti valituilla opiskelijoilla. Esitestauksen jälkeen tehtiin pieniä muutoksia ja korjausten jälkeen tehtiin uudelleen esitestaus. Viimeiset muutokset lomakkeeseen tehtiin Kuopion Hammaskulman asiakkaille tehdyn testauksen jälkeen. Testauksesta saatuja tuloksia ei käytetty tutkimuksen aineistossa. 5.2 Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin yhteistyössä Kuopion Hammaskulman kanssa. Otanta koostui Kuopion Hammaskulman asiakkaista, jotka saivat halutessaan vastata kyselyyn hoitokäyntiensä yhteydessä. Saatekirjeellä varustettuja kyselylomakkeita (liite 1) oli odotushuoneessa vapaasti

26 26 saatavilla. Lisäksi henkilökunta tiedotti tutkimuksesta suullisesti. Kyselylomakkeet palautettiin odotustilassa olleeseen palautuslaatikkoon. Ensimmäinen kysely toteutettiin , jolloin odotustila oli alkuperäisessä asussaan. Tämän jälkeen Kuopion Hammaskulman odotustila uudistettiin Sofia Grönforsin KELPO-konseptin mukaiseksi (Grönfors 2014). Uudistuksen suunnitteli Sofia Grönfors, ja sen toteutti Kotipetraamo Petra Rautaparta Tmi. Uudistuksen valmistuttua tehtiin toinen kysely Kuvaus uudistuksesta Ennen uudistusta odotustila oli tasaisen valkoinen, niukasti kalustettu ja sisustettu tila. Odotustilan ilmeeseen tuotiin raikkautta vihreällä lehti-valokuvatapetilla. Seiniin tuotiin rauhallisuutta värivalinnalla, millä pyrittiin pois aiemmasta kliinisestä valkoisuudesta. Yksi seinä laudoitettiin raakalaudalla, jolla saatiin hiukan kontrastia julkisen tilan pelkistettyyn sisustukseen. Wc:n ilmettä piristettiin uudella kalusteella ja hyllyllä. Wc:n vanha ovi vaihdettiin äänieristettyyn oveen. Tätä perusteltiin nimenomaan pelkopotilaiden huonovointisuudella ja mahdollisella oksentelulla. Uusi ovi estää äänien kulkeutumisen odotustilaan muiden potilaiden korviin. Muita uusia kalusteita olivat tuolit, lehtitelineet sekä naulakko. Vanha peili uusittiin maalaamalla kehykset. Uudistuksen yhteydessä uusittiin myös odotustilan äänentoistolaitteet. Kuvia uudistetusta odotustilasta on liitteessä Aineiston analysointi Vastauslomakkeet ryhmiteltiin ennen-jälkeen -jaon mukaisesti ja numeroitiin juoksevasti. Lomakkeilta kirjattiin muistiin sanalliset vastaukset ja siirrettiin ne Excel-taulukkoon numeroituina lomakenumeroinnin mukaan, jotta myöhemmin voitiin erottaa esim. pelkopotilaiden kommentit ei-pelkäävien kommenteista. Samassa yhteydessä lomakkeet tarkastettiin ja karsittiin pois yksi alaikäinen vastaaja. Numeerisesti käsiteltävä aineisto syötettiin SPSS-ohjelmaan (versio 24) ja varmuuskopioitiin. Aineistosta ajettiin frekvenssitaulukot sekä keskiarvoja ja ristiintaulukointeja alustavaa tarkastelua varten. Aineiston hahmottamiseksi tehtiin myös graafisia kaavioita keskeisistä muuttujista.

27 27 Analyysia varten yhdistettiin vastaajien MDAS-testin viidestä kysymyksestä saadut pisteet uudeksi summamuuttujaksi, MDAS-summaksi. Tämän perusteella vastaajat luokiteltiin kolmeen luokkaan: ei pelkoa (MDAS-summan arvo = 5 9), jonkin verran pelkoa (10 18) ja vakava pelko (19 25) (Humphris ym. 2009, vrt. Viinikangas ym. 2007). Aineistosta tehtiin ennen jälkeen -vertailua keskiarvojen ja ristiintaulukointien avulla ja tutkittiin, onko ympäristön muutos vaikuttanut pelon kokemiseen. Löydettyjen erojen merkitsevyyttä tutkittiin pelon muutoksen osalta t-testillä. Kun tutkittiin, reagoivatko pelkopotilaat odotustilan uudistukseen eri tavalla kuin ei-pelkäävät, aineisto jaettiin pelkopotilaisiin ja ei-pelkääviin. Ennen tätä yhdistettiin luokat jonkin verran pelkoa ja vakava pelko uudeksi luokaksi pelkopotilaat. Odotustilan vaikutukset ristiintaulukoitiin molemmissa aineistoissa erikseen ja verrattiin tuloksia. Vaikutusten merkitsevyyttä arvioitiin Mann-Whitneyn U-testillä.

28 28 6 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen saatiin 120 palautettua kyselylomaketta, joista 69 ennen odotustilan uudistusta ja 51 uudistuksen jälkeen. Vastaajien taustatiedot on esitetty taulukossa 4. TAULUKKO 4. Vastaajien taustatiedot ennen odotustilan uudistusta ja uudistuksen jälkeen. Taustatiedot Ikä (n = 113) (n = 64) Ennen (n = 49) Jälkeen Yhteensä % 1 2 % 4 4 % % % % % % % yli % % % Yhteensä % % % Sukupuoli (n = 115) Nainen % % % Mies % % % Yhteensä % % % Käynyt aikaisemmin tällä vastaanotolla (n = 112) Kyllä % % % Ei 4 6 % 6 12 % 10 9 % Yhteensä % % % Käynyt hammashoidossa viimeisen kolmen vuoden aikana tällä tai jollain muulla vastaanotolla (n = 113) Kerran 2 3 % 4 8 % 6 5 % Kahdesti 3 5 % 6 13 % 9 8 % Kolmesti % 9 18 % % Useammin % % % Yhteensä % % % Vastaajien taustatiedot olivat hyvin samanlaiset sekä ennen että jälkeen odotustilan uudistusta. Tyypillinen asiakas (koko otoksessa) oli yli 45-vuotias (76 %) nainen (82 %), joka käy säännöllisesti hammashoidossa (87 % vähintään kolmesti viimeisen kolmen vuoden aikana) ja on tämän vastaanoton vanha asiakas (91 %). Vastaajista kaikki edellä mainitut kriteerit täytti 58 vastaajaa (48 % vastanneista).

29 29 Seuraavissa kaavioissa (kaaviot 4-7) on esitetty hammashoitoa pelkäävien potilaiden osuus koko aineistossa iän, sukupuolen, asiakkuuden (uusi vai tutkimukseen osallistuvalla vastaanotolla aikaisemmin käynyt asiakas) sekä hammashoidossa käynnin säännöllisyyden (käyntikerrat viimeisen kolmen vuoden aikana jollain vastaanotolla) mukaan. 100% Hammashoitoa pelkäävien osuus ikäryhmittäin 80% 60% 40% 12% 6% 20% 50% 38% 44% 0% yli 65 3% 3% Kohtalainen pelko Vakava pelko KAAVIO 4. Hammashoitoa pelkäävien osuus eri ikäryhmissä koko aineistossa. Hammashoitopelko näyttää vähenevän iän myötä: varsinkin yli 65-vuotiaiden pelko oli huomattavasti vähäisempää kuin nuorempien ikäluokkien. Alle 25-vuotiaita vastaajia saatiin otokseen vain neljä, joista kahdella oli kohtalaista pelkoa.

30 30 100% Hammashoitoa pelkäävien osuus sukupuolen mukaan 80% 60% 40% 20% 0% 7% 34% Nainen 19% Mies Kohtalainen pelko Vakava pelko KAAVIO 5. Hammashoitoa pelkäävien osuus sukupuolen mukaan koko aineistossa. Naisten hammashoitopelko on yleisempää kuin miesten: 34 % naisista koki jonkinasteista ja 7 % vakavaa pelkoa. Miehillä vakavaa pelkoa ei esiintynyt, 19 % koki jonkinasteista pelkoa. 100% Pelkäävien osuus asiakkuuden mukaan 80% 60% 20% 40% 20% 0% 50% Uusi asiakas 5% 30% Käynyt aiemmin Kohtalainen pelko Vakava pelko KAAVIO 6. Hammashoitoa pelkäävien osuus asiakkuuden mukaan koko aineistossa. Vastaanotolla aikaisemmin käyneet kokivat vähemmän pelkoa kuin uudet asiakkaat. Ensikertalaisista pelkoa koki 70 %, joista 20 % vakavaa pelkoa. Aikaisemmin käyneillä pelkoa esiintyi 35 %:lla, joista 5 %:lla vakavana.

31 31 Pelkäävien osuus käyntien säännöllisyyden mukaan (Käyntikertojen määrä viimeisen kolmen vuoden aikana) 100% 80% 60% 40% 20% 0% 7% 50% 4% 38% 22% 11% kerran kahdesti kolmesti useammin Kohtalainen pelko Vakava pelko KAAVIO 7. Hammashoitoa pelkäävien osuus vastaanotolla käyntien säännöllisyyden mukaan koko aineistossa. Eniten pelkoa esiintyi asiakkailla, jotka olivat käyneet hammashoidossa vain kerran viimeisen kolmen vuoden aikana (puolet vastaajista koki kohtalaista pelkoa). Useammin käyneistä vähiten pelkoa esiintyi kahdesti käyneillä ja eniten useammin kuin kolme kertaa käyneillä. 6.1 Odotustilan muutoksen vaikutus pelkoon Suuraavissa kaavioissa on esitetty asiakkaiden hammashoitoon liittyviä tuntemuksia MDASlomakkeen kysymysten mukaisesti aihealueittain (kaavio 8) sekä asiakkaiden kokemaa hammashoitopelkoa MDAS-luokituksen mukaan (kaavio 9).

32 32 Hammashoitoon liittyvät tuntemukset ennen uudistusta ja uudistuksen jälkeen 1. Jos olisit huomenna menossa hammaslääkärin vastaanotolle hoidettavaksi, miltä Sinusta tuntuisi? 1,80 1,41 Uudistuksen jälkeen Ennen uudistusta 2. Jos istuisit odotushuoneessa, miltä Sinusta tuntuisi? 1,94 1,67 3. Miltä Sinusta tuntuisi, jos hammaslääkäri olisi juuri aloittamassa hampaasi poraamisen? 2,43 2,30 4. Jos Sinulta ollaisiin poistamassa hammaskiveä, miltä Sinusta tuntuisi? 1,86 1,72 5. Jos ylätakahampaan aluetta oltaisiin puuduttamassa, miltä Sinusta tuntuisi? 2,55 2, Vastausten keskiarvo tunut, 3= Olisin kohtalaisen hermostunut, 4= Olisin erittäin KAAVIO 8. Asiakkaiden hammashoitoon liittyvät tuntemukset ennen odotustilan uudistusta ja uudistuksen jälkeen. Eniten pelkoa aiheuttivat ylähampaan alueen puudutus ja hampaan poraus. Hermostuneisuus lisääntyi hieman kaikilla MDAS-kysymysten osa-alueilla.

33 33 Asiakkaiden pelon kokemus % Ei pelkoa Jonkinasteinen Vakava 3 12 Ennen Jälkeen KAAVIO 9. Asiakkaiden pelon kokeminen ennen odotustilan uudistusta ja uudistuksen jälkeen. MDAS-pisteytyksen mukaisesti laskettu jonkinasteinen pelko on hieman vähentynyt odotustilan uudistuksen jälkeen, vakava pelko taas lisääntynyt. Pelkopotilaiksi (jonkinasteinen tai vakava pelko) määriteltyjä asiakkaita oli ennen uudistusta 36 % ja uudistuksen jälkeen 39 %. MDAS-pisteiden keskiarvo oli 9,50 (SD = 3,48) ennen uudistusta ja 10,59 (SD = 5,20) uudistuksen jälkeen. Keskiarvojen ero ei ole tilastollisesti merkitsevä (t = 0,176). Erot pelon kokemisessa ennen ja jälkeen olivat pieniä, mutta tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei odotustilan muutoksella ollut vaikutusta asiakkaiden kokemaan, MDAS-mittarilla mitattuun pelon kokemiseen. 6.2 Odotustilan muutoksen muut vaikutukset Odotustilaan liittyvät tuntemukset olivat positiivisempia muutoksen jälkeen kaikilla tutkituilla osa-alueilla lukuun ottamatta uusia tuoleja. Sekä pelkäävien että ei-pelkäävien asiakkaiden positiivisuus oli lisääntynyt.

34 Ensivaikutelma vastaanotosta ja odotustilan vaikutus tuntemuksiin Asiakkaiden kokema ensivaikutelma hammaslääkärin vastaanotosta parani koko otoksessa, kuten seuraava taulukko (taulukko 5) osoittaa. TAULUKKO 5. Ensivaikutelma vastaanotosta ennen uudistusta ja uudistuksen jälkeen. Ensivaikutelma vastaanotosta Koko otos (n=118, p=0,008) (n=69) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 4 6 % 0 0 % 4 3 % Neutraali % 9 18 % % Hyvä % % % Erittäin hyvä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=72, p=0,061) (n=43) Ennen (n=29) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Neutraali % 6 21 % % Hyvä % % % Erittäin hyvä 9 21 % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,044) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 4 16 % 0 0 % 4 9 % Neutraali 6 24 % 3 15 % 9 20 % Hyvä % % % Erittäin hyvä 3 12 % 5 25 % 8 18 % Yhteensä % % % Muutoksen positiivinen vaikutus ensivaikutelmaan on tilastollisesti merkitsevä koko otoksessa, p = 0,008. Koko aineistosta ensivaikutelmaa piti hyvänä tai erittäin hyvänä 64 % ennen uudistusta ja 82 % uudistuksen jälkeen. Ei-pelkäävien vastaavat osuudet olivat 65 % ennen ja 75 % jälkeen. Pelkopotilaiden ryhmässä muutos oli selkeämpi: 60 % ennen ja 85 % jälkeen. Lisäksi 16 % pelkäävistä oli pitänyt vastaanoton ensivaikutelmaa huonona ennen uudistusta. Pelkopotilaiden ryhmässä muutoksen positiivinen vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä, p = 0,044, ja ei-pelkäävilläkin lähellä merkitsevää, p = 0,061.

35 35 Myös odotustilan vaikutus tuntemuksiin koettiin positiivisemmaksi uudistuksen jälkeen (taulukko 6). TAULUKKO 6. Odotustilan vaikutus tuntemuksiin. Odotustilan vaikutus tuntemuksiin Koko otos (n=117, p=0,031) (n=68) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 3 4 % 1 2 % 4 3 % Ei vaikuta % % % Positiivinen % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=72, p=0,411) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Ei vaikuta % % % Positiivinen 9 21 % 9 30 % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=44, p=0,030) (n=25) Ennen (n=19) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 3 12 % 1 6 % 4 9 % Ei vaikuta % 9 47 % % Positiivinen 4 16 % 9 47 % % Yhteensä % % % Odotustilan vaikutuksen positiivisesti kokevien osuus oli uudistuksen myötä noussut 19 %:sta 37 %:iin. Muutos on tilastollisesti merkitsevä, p = 0,031, vaikka ei-pelkäävien ryhmässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Sen sijaan pelkopotilailla muutos oli merkitsevä, p = 0,030. Kielteiset vaikutukset olivat vähentyneet hiukan, kolmesta yhteen prosenttiin. Ei-pelkäävistä ei yksikään kokenut odotustilan vaikutusta negatiiviseksi, positiivisia tuntemuksia oli 21 %:lla ennen ja 30 %:lla jälkeen. Pelkopotilaista 12 % ennen ja 5 % jälkeen koki odotustilan vaikutuksen negatiiviseksi. Positiivisten osuus kasvoi 16 %:sta 47 %:iin. Pelkopotilaat antoivat hieman enemmän vapaita kommentteja odotustilan vaikutuksesta (ks. LIITE 3, 4/7). Pelkopotilaat kokivat sekä vastaanoton ensivaikutelman että odotustilan vaikutukset negatiivisemmin kuin ei-pelkäävät ennen uudistusta ja positiivisemmin uudistusten jälkeen, joten vaikutus oli suurempi pelkäävien ryhmässä.

36 Hajut ja äänet Odotustilaan tulevat hajut olivat hieman vähentyneet uudistuksen myötä (taulukko 7). TAULUKKO 7. Odotustilaan tulevat hajut. Odotustilaan tulevat hajut Koko otos (n=118, p=0,420) (n=69) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä % 9 18 % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=72, p=0,594) (n=43) Ennen (n=29) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä 8 19 % 4 14 % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,611) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä 8 32 % 5 25 % % Yhteensä % % % Hajujen vaikutus Koko otos (n=30, p=0,846) (n=20) Ennen (n=10) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 5 25 % 2 20 % 7 23 % Ei vaikuta % 8 80 % % Positiivinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=17, p=0,591) (n=11) Ennen (n=6) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 2 18 % 0 0 % 2 12 % Ei vaikuta 9 82 % % % Positiivinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=12, p=0,808) (n=8) Ennen (n=4) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 3 38 % 2 50 % 5 42 % Ei vaikuta 5 62 % 2 50 % 7 58 % Positiivinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä % % % 25 % kaikista vastaajista ennen ja 18 % jälkeen koki, että odotustilaan tulee hammashoitoon liittyviä hajuja. Ei-pelkäävien vastaavat osuudet olivat 19 % ennen ja 14 % jälkeen. Pelkopotilaat kokivat hajut hieman herkemmin, 32 % ennen ja 25 % uudistuksen jälkeen. Pelkopotilaat

37 37 kokivat hajut myös epämiellyttävämmäksi: 37 % ennen ja 50 % jälkeen piti hajujen vaikutusta kielteisinä, kun ei-pelkäävistä 18 % ennen ja ei yhtään jälkeen koki ne kielteiseksi. Saman suuntainen tulos saatiin odotustilaan kuuluvista äänistä (taulukko 8). TAULUKKO 8. Odotustilaan kuuluvat äänet. Odotustilaan kuuluvat äänet Koko otos (n=118, p=0,006) (n=69) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=72, p=0,004) Ennen Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä % 4 14 % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,322) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä % 9 45 % % Yhteensä % % % Äänien vaikutus Koko otos (n=52, p=0,326) (n=37) Ennen (n=15) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 6 16 % 4 27 % % Ei vaikuta % % % Positiivinen 1 3 % 0 0 % 1 2 % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=27, p=0,887) (n=21) Ennen (n=6) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Ei vaikuta % % % Positiivinen 1 5 % 0 0 % 1 4 % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=24, p=0,861) (n=15) Ennen (n=9) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 6 40 % 4 44 % % Ei vaikuta 9 60 % 5 56 % % Positiivinen 0 0 % 0 0 % 0 0 % Yhteensä % % %

38 38 Äänien kuuluminen odotustilaan oli vähentynyt 52 %:sta 26 %:iin (p = 0,006), ei-pelkäävien ryhmässä 47 %:sta 14 %:iin ja pelkäävien ryhmässä 60 %:sta 45 %:iin. Ei-pelkäävien osalta äänien väheneminen oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,004). Äänet häiritsivät enemmän pelkopotilaita: 40 % ennen ja 44 % jälkeen koki ne kielteiseksi, ei-pelkäävistä kukaan ei kokenut ääniä kielteiseksi. Pelkopotilaat siis aistivat hajut ja äänet herkemmin kuin ei-pelkäävät ja kokivat ne epämiellyttävämpinä, ts. reagoivat herkemmin hajuihin ja ääniin Odotustilan yllättävyys Asiakkailta kysyttiin, oliko odotustilassa jotain yllättävää, ja jos oli, miten yllätys koettiin. Vastaukset on esitetty taulukossa 9.

39 39 TAULUKKO 9. Odotustilan yllättävyys. Odotustilan yllättävyys Koko otos (n=117, p=0,227) (n=68) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä 4 6 % 6 12 % 10 9 % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=71, p=0,359) (n=42) Ennen (n=29) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä 3 7 % 4 14 % 7 10 % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,428) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä 1 4 % 2 10 % 3 7 % Yhteensä % % % Yllättävyyden vaikutus Koko otos (n=17, p=0,193) (n=7) Ennen (n=10) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 1 14 % 1 10 % 2 12 % Ei vaikuta 4 57 % 2 20 % 6 35 % Positiivinen 2 29 % 7 70 % 9 53 % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=11, p=0,662) (n=5) Ennen (n=6) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 0 0 % 1 17 % 1 9 % Ei vaikuta 3 60 % 1 17 % 4 36 % Positiivinen 2 40 % 4 67 % 6 55 % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=6, p=0,133) (n=2) Ennen (n=4) Jälkeen Yhteensä Kielteinen 1 50 % 0 0 % 1 17 % Ei vaikuta 1 50 % 1 25 % 2 33 % Positiivinen 0 0 % 3 75 % 3 50 % Yhteensä % % % Kaikista vastaajista 6 % ennen ja 12 % jälkeen koki jotain yllätyksellistä: ei-pelkäävistä 7 % ennen ja 14 % jälkeen, pelkäävistä 4 % ennen ja 10 % jälkeen. Yllätykset olivat kahta vastausta lukuun ottamatta neutraaleja tai positiivisia. Kysyttäessä yllätyksen vaikutuksesta saatiin varsin pienet otokset (ei pelkäävät n = 11, pelkäävät n = 6). Sanallisissa vastauksissa yllätykseksi mainittiin useimmin uusi sisustus (LIITE 3, 1/7). Ei-pelkäävät antoivat tähän kysymykseen hieman enemmän vapaita kommentteja kuin pelkäävät.

40 Informaation löytyminen Kaivattu informaatio löytyi odotustilasta varsin hyvin, ja uudistus hieman paransi informaation löydettävyyttä myös molemmissa ryhmissä (taulukko 10). TAULUKKO 10. Informaation löytyminen. Informaation löytyminen odotustilasta Koko otos (n=117, p=0,318) (n=68) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Ei 6 9 % 2 4 % 8 7 % Kyllä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=71, p=0,698) (n=42) Ennen (n=29) Jälkeen Yhteensä Ei 4 10 % 2 7 % 6 9 % Kyllä % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,201) (N=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei 2 8 % 0 0 % 2 4 % Kyllä % % % Yhteensä % % % Sanallisissa kommenteissa kolme vastaajaa (ei-pelkäävää) kaipasi hinnastoa, yksi pelkopotilas tietoa hoitoaikojen myöhästymisestä ja yksi pelkopotilas tietoa aukioloajoista ja päivystyksestä (LIITE 3, 2/7).

41 Istuimet Asiakkaiden reaktiot uudistettuihin istuimiin on koottu taulukkoon 11. TAULUKKO 11. Istuinten miellyttävyys. Istuinten miellyttävyys Koko otos (n=117, p=0,392) (n=67) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Ei 6 9 % 7 14 % % Kyllä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=71, p=0,690) (n=41) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Ei 3 7 % 3 10 % 6 9 % Kyllä % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,467) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei 3 12 % 4 20 % 7 16 % Kyllä % % % Yhteensä % % % Odotustilan istuimet koettiin enimmäkseen miellyttäviksi, vaikka niistä pitävien osuus vähenikin hieman uudistusten myötä 91 %:sta 86 %:iin. Ei-pelkäävien ryhmässä muutos oli 93 %:sta 90 %:iin, pelkäävillä 88 %:sta 80 %:iin, eli pelkopotilaat suhtautuivat hieman kriittisemmin sekä vanhoihin että uusiin istuimiin. Vapaissa kehitysehdotuksissa (LIITE 3, 3/7) mainittiin useimmin tuolien vanhanaikaisuus tai kuluneisuus (ennen uudistusta). Istuimia koskeviin kehitysehdotuksiin saatiin enemmän kommentteja ei-pelkääviltä Odotustilan viihdykkeet Niin lehtien, television, musiikin kuin muiden sisustuselementtien koettiin hieman parantuneen muutoksen myötä. Suhtautuminen odotustilan viihdykkeisiin ja muihin sisustuselementteihin on koottu taulukoihin

42 42 TAULUKKO 12. Lehdet. Lehdet Koko otos (n=117, p=0,124) (n=68) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Huono 4 6 % 1 2 % 5 4 % Ei merkitystä % 9 18 % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=72, p=0,081) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Huono 2 5 % 0 0 % 2 3 % Ei merkitystä 9 21 % 3 10 % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,526) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Huono 2 8 % 1 5 % 3 7 % Ei merkitystä 9 36 % 6 30 % % Hyvä % % % Yhteensä % % % TAULUKKO 13. Televisio. Televisio Koko otos (n=117, p=0,468) (n=67) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Huono 3 5 % 1 2 % 4 3 % Ei merkitystä % 9 18 % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=71, p=0,436) (n=41) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Huono 2 5 % 1 3 % 3 4 % Ei merkitystä 8 19 % 4 13 % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,766) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Huono 1 4 % 0 0 % 1 2 % Ei merkitystä 6 24 % 5 25 % % Hyvä % % % Yhteensä % % %

43 43 Lehdet olivat merkityksellisempiä ei-pelkääville. Valtaosa ei-pelkäävistä piti odotustilan lehtiä hyvinä, varsinkin muutoksen jälkeen. Pelkopotilaat suhtautuivat lehtiin välinpitämättömämmin, eikä muutoksella ollut juurikaan vaikutusta. Saman suuntainen, tosin lievempi vaikutus oli televisiolla (taulukko 13). Ei-pelkäävät suhtautuivat positiivisemmin ja kiinnostus televisiota kohtaan lisääntyi muutoksen myötä, kun pelkäävien suhtautumisessa ei tapahtunut muutosta. Sen sijaan musiikkiin pelkäävät reagoivat selvästi herkemmin kuin ei-pelkäävät. Taulukossa 14 on esitetty molempien ryhmien mielipide odotustilan musiikista sekä ennen että jälkeen uudistuksen. TAULUKKO 14. Musiikki. Musiikki Koko otos (n=114, p=0,194) (n=64) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Huono 2 3 % 3 6 % 5 4 % Ei merkitystä % % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=71, p=0,897) (n=41) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Huono 2 5 % 2 7 % 4 6 % Ei merkitystä % 9 30 % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=42, p=0,068) (n=22) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Huono 0 0 % 1 5 % 1 2 % Ei merkitystä % 3 15 % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävien suhtautumisessa muutosta ei tapahtunut, mutta pelkäävien ryhmässä muutos on selkeä. Muutos oli tilastollisesti lähellä merkitsevää, p = 0,068. Myös muiden sisustuselementtien merkitys oli lisääntynyt, varsinkin pelkäävien ryhmässä: he suhtautuivat ennen uudistusta sisustukseen hieman negatiivisemmin ja uudistuksen jälkeen hieman positiivisemmin kuin ei-pelkäävät. Tämä on esitetty taulukossa 15.

44 44 TAULUKKO 15. Muut sisustuselementit. Muut sisustuselementit Koko otos (n=116, p=0,310) (n=67) Ennen (n=49) Jälkeen Yhteensä Huono 3 5 % 1 2 % 4 3 % Ei merkitystä % % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=72, p=0,548) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Ei merkitystä % 8 27 % % Hyvä % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=43, p=0,351) (n=24) Ennen (n=19) Jälkeen Yhteensä Huono 3 12 % 1 5 % 4 9 % Ei merkitystä 5 21 % 3 16 % 8 19 % Hyvä % % % Yhteensä % % % Odotustilan puutteet Kun kysyttiin, puuttuuko odotustilasta jotain, joka vaikuttaisi viihtyvyyteesi tai tekisi olostasi miellyttävämmän, koki 16 % ei- pelkäävistä ja 27 % pelkäävistä ennen uudistusta, että jotain puuttuu (taulukko 16). TAULUKKO 16. Odotustilan puutteet. Odotustilan puutteet Koko otos (n=106, p=0,127) (n=61) Ennen (n=45) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä % 4 9 % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=66, p=0,291) (n=38) Ennen (n=28) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä 6 16 % 2 7 % 8 12 % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=39, p=0,424) (n=22) Ennen (n=17) Jälkeen Yhteensä Ei % % % Kyllä 6 27 % 2 12 % 8 21 % Yhteensä % % %

45 45 Avoimissa vastauksissa ei-pelkäävät olivat aktiivisempia (10 kehitysehdotusta ennen uudistusta, pelkäävillä 4 ehdotusta). Ei-pelkäävien ehdotukset koskivat lähinnä tilankäyttöä ja kalusteita. Pelkopotilailta saatiin kaksi ehdotusta piristykseksi seinille, yksi toivomus toisesta WC:stä sekä toive, että television sijaan tilassa olisi rauhoittavaa musiikkia. Uudistuksen jälkeen ei-pelkäävistä 7 % ja pelkäävistä 12 % kaipasi tilaan vielä jotain. Avoimiin kysymyksiin uudistuksen jälkeen saatiin 4 vastausta ei-pelkääviltä ja 3 pelkääviltä (LIITE 4, 5/7) Odotustilan värimaailma Odotustilan värimaailman koettiin selvästi parantuneen (taulukko 17). TAULUKKO 17. Odotustilan värimaailma. Odotustilan värimaailma Koko otos (n=118, p=0,000) (n=68) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 1 2 % 0 0 % 1 1 % Huono 1 2 % 0 0 % 1 1 % Neutraali % % % Hyvä % % % Erittäin hyvä 4 6 % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=72, p=0,005) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 1 2 % 0 0 % 1 1 % Neutraali % % % Hyvä % % % Erittäin hyvä 3 7 % 7 23 % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,004) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 1 4 % 0 0 % 1 2 % Huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Neutraali % 8 40 % % Hyvä 4 16 % 7 35 % % Erittäin hyvä 1 4 % 5 25 % 6 13 % Yhteensä % % % Muutos oli selkeä molemmissa ryhmissä. Pelkopotilaista hyvänä tai erittäin hyvänä värimaailmaa piti 20 % ennen uudistusta ja 60 % uudistuksen jälkeen. Ei-pelkäävien ryhmässä vastaavat

46 46 osuudet olivat 36 % ennen ja 67 % jälkeen. Molempia muutoksia voidaan pitää tilastollisesti merkitsevinä, pelkäävillä p = 0,004 ja ei-pelkäävillä p = 0, Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa Asiakkailta kysyttiin, tunsivatko he itsensä tervetulleeksi vastaanotolle tullessaan. Vastaukset on esitetty taulukossa 18. TAULUKKO 18. Asiakkaan tunteminen itsensä tervetulleeksi. Asiakkaan tunteminen itsensä tervetulleeksi Koko otos (n=118, p=0,190) (n=68) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Ei 2 3 % 0 0 % 2 2 % Ei osaa sanoa 7 10 % 3 6 % 10 8 % Kyllä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=72, p=0,373) (n=42) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Ei 0 0 % 0 0 % 0 0 % Ei osaa sanoa 1 2 % 2 7 % 3 4 % Kyllä % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,025) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Ei 2 8 % 0 0 % 2 4 % Ei osaa sanoa 6 24 % 1 5 % 7 16 % Kyllä % % % Yhteensä % % % Vastaanotolle tullessaan 87 % ennen ja 94 % jälkeen koki itsensä tervetulleeksi (ei-pelkäävistä 98 % ennen ja 93 % jälkeen, pelkäävistä 68 % ennen ja 95 % jälkeen). Pelkäävien ryhmässä muutos on merkitsevä, p = 0,025.

47 47 Myös vuorovaikutus henkilökunnan kanssa koettiin hyväksi tai erittäin hyväksi sekä ennen (94 %) että jälkeen (100 %) uudistuksen (taulukko 19). TAULUKKO 19. Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa. Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa Koko otos (n=117, p=0,092) (n=67) Ennen (n=50) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 1 2 % 0 0 % 1 1 % Neutraali 3 4 % 0 0 % 3 3 % Hyvä % % % Erittäin hyvä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävät (n=71, p=1,000) (n=41) Ennen (n=30) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Neutraali 1 2 % 0 0 % 1 1 % Hyvä % % % Erittäin hyvä % % % Yhteensä % % % Pelkopotilaat (n=45, p=0,014) (n=25) Ennen (n=20) Jälkeen Yhteensä Erittäin huono 0 0 % 0 0 % 0 0 % Huono 1 4 % 0 0 % 1 2 % Neutraali 2 8 % 0 0 % 2 4 % Hyvä % 5 25 % % Erittäin hyvä % % % Yhteensä % % % Ei-pelkäävien ryhmässä vuorovaikutuksen hyväksi tai erittäin hyväksi kokevien osuudet olivat 98 % ennen ja 100 % jälkeen, pelkäävien 88 % ennen ja 100 % jälkeen. Pelkopotilaista 40 % arvioi vuorovaikutuksen erittäin hyväksi ennen uudistusta, uudistuksen jälkeen osuus oli 75 %. Ei-pelkäävien ryhmässä suhde pysyi samana (61 % ennen ja 60 % jälkeen). Ei-pelkäävien ryhmässä ei tapahtunut muutosta, sen sijaan pelkäävien ryhmässä muutos oli tilastollisesti merkitsevä, p = 0,014.

48 48 7 POHDINTA Tutkimuksen teoriaosuuden kerääminen oli hyvin kaksijakoinen prosessi. Hammashoitopelosta ja sen hoitamisesta löytyi runsaasti tutkimuksia ja artikkeleita. Sen sijaan odotustilan eri tekijöiden vaikutuksista hammashoitopotilaan kokemaan pelkoon ei löytynyt tutkittua tietoa, joten hakua täytyi laajentaa hammashoidon lisäksi myös muihin terveydenhuollon osa-alueisiin. Silti tietoa (pois lukien musiikin vaikutus) löytyi hyvin niukasti. Tiedon hakeminen aiheesta oli hyvin opettavainen prosessi. Tilastollisessa osuudessa käytetty SPSS -ohjelmisto oli tekijälle ennestään melko tuntematon, mutta selkeytensä vuoksi perusanalyysit ja niiden tulkitseminen avautuivat varsin pian ja aineistosta saatiin tuloksia tarkasteltavaksi. Ohjaajilta saatu tuki oli kannustavaa ja asiantuntevaa sekä tutkimuksen alkuvaiheessa (alustavien tulosten valmistuttua) että loppuvaiheessa (raporttia kirjoitettaessa). Ohjaajien asiantuntemusta ja konsultaatiota olisi ehkä voinut käyttää enemmänkin työn eri vaiheissa. Tutkimus oli pitkä prosessi, jonka aikana oma tieteellinen ajattelu kehittyi. Samaan aikaan syventynyt näkemys hammaslääketieteestä ja käytännön kokemus hoitotyöstä edistivät tutkimuksen tekoa sen edetessä. Tutkimuslupa saatiin Kuopion Hammaskulmalta. Tutkimuksessa noudatettiin hyvää tieteellistä tutkimuskäytäntöä (Kankkunen ja Vehviläinen-Julkunen 2013, Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta [ETENE] 2017, Tutkimuseettinen neuvottelukunta [TENK] 2017). Tutkimuksen suorittaminen eri vaiheineen raportoitiin yksityiskohtaisesti. Tutkimukseen vastaaville esitettiin kyselylomakkeen saatekirjeessä selkeästi tutkimuksen taustat, tarkoitus ja toteutus sekä tutkijan ja tutkimuksen ohjaajan yhteystiedot mahdollisia tiedusteluja varten. Tutkimukseen vastaaminen oli vapaaehtoista, ja tutkimukseen vastaamisen sai halutessaan jättää kesken. Vastaajien oli mahdollisuus jättää yhteystiedot tai vastata anonyymisti. Tutkimus toteutettiin siten, ettei aineiston analyysin jälkeen yksittäisiä vastauksia voida yhdistää yksittäisiin vastaajiin. Tutkija suhtautui tutkimusta toteutettaessa objektiivisesti tutkittaviin ja tutkimukseen. Tutkimusaineisto säilytettiin asianmukaisella tavalla. Tutkimukseen saatiin 120 hyväksyttyä vastausta. Vastaavan tyyppisissä tutkimuksissa otos on vaihdellut muutaman hengen teemahaastatteluista yli tuhannen hengen seurantatutkimuksiin. Tämän tutkimuksen otosta voidaan pitää hyvänä huomioiden, että se kerättiin yhdellä yksityisellä vastaanotolla (vrt. esim. Humphrish ym. 2000, jossa 200 vastaajaa/vastaanotto). Sekä ennen että jälkeen uudistuksen saatiin riittävästi vastauksia tilastollista analyysiä varten, vaikkakin tilastollista merkitsevyyttä jouduttiin pääosin tutkimaan epäparametrisillä testeillä. Ennen

49 49 odotustilan uudistusta saatiin hieman enemmän vastauksia kuin uudistuksen jälkeen, mutta taustatietojen jakaumat eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Pelon esiintyvyydestä ja sen vaihtelusta iän ja sukupuolen mukaan saatiin hyvin samansuuntaiset tulokset kuin aiemmista tutkimuksista (esim. Humphris ym. 2000, Pohjola 2009, Liinavuori 2016). Vaikka odotustilan uudistus ei vaikuttanut potilaiden kokemaan pelkoon, olivat vaikutukset odotustilan uudistuksesta positiivisia sekä pelkäävien että ei-pelkäävien ryhmässä. Ryhmät kuitenkin reagoivat eri tavalla eri tekijöihin. Pelkopotilaat reagoivat voimakkaasti (p < 0,05) vastaanoton ensivaikutelmaan sekä odotustilan vaikutukseen omiin tuntemuksiin, odotustilan värimaailmaan, itsensä tuntemiseen tervetulleeksi sekä vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa. Lisäksi musiikin kokemisessa tapahtunut muutos oli lähellä tilastollisesti merkitsevää. Ei-pelkäävillä tilastollisesti merkitsevää muutosta tapahtui odotustilaan kuuluvissa äänissä sekä odotustilan värimaailmassa. Muiden kuin tilastollisesti merkitsevien tulosten mukaan näyttää siltä, että pelkopotilaat aistivat ja kokevat hajut ja äänet herkemmin kuin ei-pelkäävät. Pelkopotilaat suhtautuvat lehtiin ja televisioon välinpitämättömämmin kuin ei-pelkäävät, eikä niiden muutoksella ollut juurikaan vaikutusta, toisin kuin ei-pelkäävillä, jotka kokivat sekä lehdet että television positiivisina. Sen sijaan ei-pelkäävien suhtautuminen musiikkiin ei muuttunut. Myös muiden sisustuselementtien muutokseen pelkäävät reagoivat ei-pelkääviä positiivisemmin. Pelkopotilaat tunsivat itsensä enemmän tervetulleiksi muutoksen jälkeen. Myös henkilökunnan kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen koettiin parantuneen pelkopotilaiden ryhmässä. Vaikuttaa siltä, että pelkopotilaat reagoivat herkemmin ärsykkeisiin, jotka ovat taustalla ja tunnelmaa luomassa, kuten musiikki, värit ja sisustus. Ei-pelkäävät kiinnittivät enemmän huomiota lehtiin ja televisioon, jotka osallistavat potilasta. Molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja vuorovaikutukseen. Pelkopotilaiden ryhmässä tämä positiivinen tunne voimistui muutoksen myötä. Tutkimus antoi heikkoa näyttöä siitä, että pelkopotilaat reagoivat herkemmin ärsykkeisiin, jotka eivät vaadi aktiivista osallistumista tai keskittymistä. Niitä tässä tutkimuksessa olivat musiikki,

50 50 värit ja sisustus. Ei-pelkäävät kiinnittivät enemmän huomiota aktiivisuutta vaativiin ärsykkeisiin, kuten lehtiin ja televisioon. Aikaisempaa tieteellistä näyttöä tällaisesta ilmiöstä ei löytynyt, mutta aihetta on syytä tutkia enemmän. Sanallisissa kommenteissa korostui hoitohenkilökunnan merkitys. Henkilökuntaan liittyviä kommentteja oli selkeästi eniten, ja ne olivat kauttaaltaan positiivisia. Tämä tukee käsitystä siitä, että hoitohenkilökunnalla on tärkein rooli pelkopotilaan hoitokokemuksessa. Kommentit tukivat kvantitatiivisesta aineistosta saatuja tuloksia. Ei-pelkäävät antoivat enemmän vapaita kommentteja ja kehitysehdotuksia kuin pelkäävät, mikä tukee käsitystä siitä, että pelkäävät potilaat suhtautuvat varauksellisemmin keskittymistä vaativiin tekijöihin. Odotustilan viihtyisyydellä on merkitystä sekä aikaisempien että myös tämän tutkimuksen mukaan. Onkin aiheellista olettaa, että odotustilaan panostaminen kannattaa. Hammashoitopelko on vakava ongelma. Toisaalta sen syyt, ilmenemismuodot ja tekijät, joilla sitä voidaan lieventää, ovat hyvin yksilöllisiä. Sen vuoksi kaikki mahdolliset keinot pelkopotilaan hoitokokemuksen parantamiseksi ovat tarpeen. Hyvin suunnitellulla vastaanotolla ja odotustilalla voidaan hoidon helpottamisen lisäksi saavuttaa myös kilpailuetua. Sekä yksityisten että julkisten vastaanottojen tulee ottaa huomioon, että odotustilalla on mahdollisuus vaikuttaa potilaan kokonaishoitokokemukseen, sillä saatu hoidon laatu arvioidaan paremmaksi vastaanotoilla, joiden odotustilat on sisustettu miellyttävästi (Arneil ja Devlin 2002). Tässä tutkimuksessa tutkittiin odotustilan perinteisiä tekijöitä. Näiden tekijöiden lisäksi teknologian kehitys antaa lähitulevaisuudessa mahdollisuuden myös aivan uudenlaisten elementtien käyttöön, esimerkiksi virtuaalitodellisuutta apuna käyttäen. Myös automaatio ja robotiikka muuttavat hoitokokemusta kokonaisuudessaan. Pelkopotilaille tärkeiden inhimillisten hoitokontaktien vähentyessä odotustilan ja muun hoitoympäristön merkitys kasvaa. Uusien teknologioiden ja menetelmien käyttöönotossa onkin huomioitava hammashoidon toteutuksen lisäksi myös potilaiden pelon hoito.

51 51 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA AIHEITA JATKOTUTKIMUKSIKSI Odotustilan vaikutusta hoitokokemukseen ei ole tutkittu kovin paljoa. Odotustilalla ei tämän tutkimuksen mukaan näyttänyt olevan vaikutusta pelon kokemiseen, mutta näyttäisi kuitenkin siltä, että sekä pelkäävät että ei-pelkäävät potilaat kokevat huolitellun odotustilan miellyttävämpänä kuin perinteisen odotustilan. Pelkäävien ja ei-pelkäävien potilaiden reaktioissa eri tekijöihin näyttäisi kuitenkin olevan eroja. Aihetta kannattaa tutkia lisää sekä yksityisten että julkisten vastaanottojen uudistusten yhteydessä. Esimerkiksi suuremmilla otoksilla olisi mahdollista tehdä pitkittäistutkimuksia, jossa tieto kerättäisiin samoilta asiakkailta ennen ja jälkeen uudistuksen ja aineistoista voitaisiin karsia ne vastaajat, joihin kohdistetaan muita interventioita. Jatkossa olisi aiheellista selvittää, voidaanko viimeistellyllä odotustilalla saavuttaa kilpailuetua muihin vastaanottoihin verrattuna ja millaisella tilasuunnittelulla saadaan parhaat hoidolliset ja taloudelliset hyödyt. On myös aiheellista tutkia lisää, onko pelkopotilaiden ahdistuksen vähentämiseksi mahdollista tehdä jotain muuta kuin tässä tutkimuksessa esiin tullutta. Sellaisia voisivat olla teknologian ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen vastaanoton ja odotustilan toteutuksessa. Uusia menetelmiä ja teknologioita kehitettäessä ja käyttöön otettaessa tulee selvittää myös niiden vaikutukset potilaiden kokemaan pelkoon ja sen hoitamiseen.

52 52 LÄHTEET Arneill AB, Devlin AS. Perceived quality of care: The influence of the waiting room environment. Journal of Environmental Psychology 2002; 22: APA (American Psychiatric Association). Diagnostic and statistical manual of mental disorders: DSM-IV. Neljäs painos. Washington DC: American Psychiatric Association Bare LC, Dundes L. Strategies for combating dental anxiety. J Dent Educ 2004; 68: Bazley C, Vink P, Montgomery J, Hedge A. Interior effects on comfort in healthcare waiting areas. Work. 2016; 21(54): Beaton L, Freeman R, Humphrish G. Why are people afraid of the dentist? Observations and explanations. Medical Principles and Practice 2014; 23: Beck AT, Emery G, Greenberg RL. Anxiety disorders and phobias: a cognitive perspective. New York: Basic Books Beena JP. Dental subscale of children s fear survey schedule and dental caries prevalence. European Journal of Dentistry 2013; 7: Berggren U, Meynert G: Dental fear and avoidance causes, symptoms, and consequences. Journal of American Dental Association 1984; 109: Berggren U. Long-term management of the fearful patient using behavior modification and other modalities. J Dent Educ 2001; 65: Beukeboom CJ, Langeveld D, Tanja-Dijkstra K. Stress-reducing effects of real and artificial nature in a hospital waiting room. J Altern Complement Med 2012; 18: Biddiss E, Knibbe TJ, McPherson A. The effectiveness of interventions aimed at reducing anxiety in health care waiting spaces: a systematic review of randomized and nonrandomized trials. Anesth Analg 2014; 119: Chen A YC, Bongers B, Iedema R. Visual melodies interactive Installation for creating a relaxing environment in a healthcare setting. OZCHI 2009, Conference paper: Chen LC, Wanq TF, Shih YN, Wu LJ. Fifteen-minute music intervention reduces preradiotherapy anxiety in oncology patients. Eur J Oncol Nurs 2013; 17: Cooper L, Foster I. The use of music to aid patients relaxation in a radiotherapy waiting room. Radiography 2007; 14: Corah NL, Gale EN, Illig SJ. The use of relaxation and distraction to reduce psychological stress during dental procedures. J Am Dent Assoc 1979; 98: Devlin A S. Transforming the doctor's office: Principles from evidence-based design. Lontoo: Routledge, 2014.

53 53 Elliot D, Polman R, McGregor R. Relaxing music for anxiety control. J Music Ther ; 48: Fenko A, Loock C. The influence of ambient scent and music on patients' anxiety in a waiting room of a plastic surgeon. HERD. 2014: 7 ; Fiset L, Milgrom P, Weinstein P, Melnick S. Common fears and their relationship to dental fear and utilization of the dentist. Anesth Prog 1989; 36: Fredrickson BL, Branigan C. Positive emotions broaden the scope of attention and thoughtaction repertoires. Cognition and Emotion 2005; 19: Frederikson K. Anxiety transmission in the patient with myocardial infarction. Heart & Lung 1989 Nov; 18: Freeman A, DiTomasso RA. Cognitive Concepts of Anxiety. Kirjassa: Stein DJ, Hollander E, toim. Textbook of Anxiety Disorders. Washington DC: American Psychiatric Publishing, Friis-Hasché E, Willumsen T, Jensen H H. Miksi hammashoito pelottaa? Suomen hammaslääkärilehti 2003; 5: Grönfors S. KELPO Pelkopotilaan huomioiva odotustilakonsepti terveydenhuollontiloihin. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu Hakeberg M, Hallonsten A-L, Hägglin C, Skaret E. Hammashoitopelon epidemiologia. Suomen Hammaslääkärilehti 2003; 10: Hallonsten AL, Veerkamp J, Rølling I. Pain, pain control and sedation in children and adolescents. Kirjassa: Koch G, Poulsen S, toim. Pediatrivc Dentistry. A clinical approach. Kööpenhamina: Munksgaard 2001, s Harvey AG, Rapee RM. Specific phobia. Kirjassa: Stein DJ, Hollander E, toim. Textbook of anxiety disorders. Washington DC: American Psychiatric Publishing, 2002, s Hmud R, Walsh LJ. Dental anxiety: causes, complications and management approaches. J Minim Interv Dent 2009; 9: Hume V. The art of health. Breathe 2007; 4: Humphris GM, Freeman R, Campbell J, Tuutti H, D'Souza V. Further evidence for the reliability and validity of the Modified Dental Anxiety Scale. International Dental Journal 2000; 50: Humphris GM, Hull P. Do dental anxiety questionnaries raise anxiety in dentally anxious adult patient? A two-wave panel study. Patient anxiety and Primary Dental Care 2007; 14: 7 11.

54 54 Huttunen M. Määräkohteinen pelko (fobia). Lääkärikirja Duodecim 2015 (päivitetty ). Holm L, Fitzmaurice L. Emergency department waiting room stress: can music or aromatherapy improve anxiety scores? Pediatr Emerg Care 2008; 24: Holst A, Ek L. Effect of systematized behavior shaping on acceptance of dental treatment in children. Community dent oral epidemiol 1988; 96: Holst A. Dental fear in children-frequency, diagnosis and treatment. Tandlaegebladet 1990; 94: Honkanen S. Haasteellisesti käyttäytyvien potilaiden kohtaaminen ja hammashoito. Suomen Hammaslääkärilehti 2006; 22: Hölttä P. Hammashoitopelko. Therapia Odontologica 2017 (päivitetty ). Inget A, Rousi S, Siitonen M. Pelkopotilaiden kanssa toimiminen hammaslääkärien kokemuksia. Suomen Hammaslääkärilehti 2010; 11: Isik BK, Esen A, Büyükerkmen B, Kilinc A, Menziletoglu D. Effectiveness of binaural beats in reducing preoperative dental anxiety. Br J Oral Maxillofac Surg 2017; 55: Jaakkola S. Dental fear in adolescentents transition to early adulthood. Väitöskirja. Turun yliopisto Jaber S, Bahloul H, Guétin S, Chanques G, Sebbane M, Eledjam JJ. Effects of music therapy in intensive care unit without sedation in weaning patients versus non-ventilated patients. Ann Fr Anesth Reanim 2007; 26: Jacobs K. Patient satisfaction by design. Semin Hear Nov; 37: Kankkunen P, Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 3. painos. Helsinki: Sanoma Pro, Klingberg G, Broberg AG. Dental fear/anxiety and dental behaviour management problems in children and adolescents: a review of prevalence and concomitant psychological factors. Int J Paediatr Dent 2007; 17: Knight WE, Rickards NS. Relaxing music prevents stress-induced increases in subjective anxiety, systolic blood pressure, and heart rate in healthy males and females. J Music Ther 2001; 38: Kritsidima M, Newton T, Asimakopoulou K. The effects of lavender scent on dental patient anxiety levels: a cluster randomised-controlled trial. Community Dent Oral Epidemiol 2010; 38: 83 7.

55 55 Kulich KR, Berggren UL, Hallberg LR-M. Model of the patient dentist consultation in a clinic specializing in the treatment of dental phobic patients: a qualitative study. Acta Odontol Scand 2000; 58: Kurhela K, Konttinen Y. Katsaus hammaslääkärin määräämiin lääkkeisiin Osa I Lääkehoidon indikaatiot ja käytetyimmät lääkkeet. Suomen Hammaslääkärilehti 2006; 13: Kvale G, Klingberg G, Moore R, Tuutti H. Mitä on hammashoitopelko ja miten se voidaan diagnosoida? Suomen Hammaslääkärilehti 2003; 5: Kvale G, Berggren U, Milgrom P. Dental fear in adults: a meta-analysis of behavioral interventions. Community Dent Oral Epidemiol 2004; 32: Kovacs S J Healing hues: choosing paint colors for healthcare Available at: Accessed June 19, Lahti S, Tuuti H, Hausen H, Kääriäinen R. Opinions of different subgroups of dentists and patients about the ideal dentist and the ideal patient. Commynity Dent Oral Epidemiol 1995; 23: Lahti S, Verkasalo M, Hausen H, Tuutti H. Ideal role behaviours as seen by dentists patients and dentists during treatment: do they differ? Community Dent Oral Epidemiol 1996; 24: Lang PJ, Cuthbert BN. Affective information processing and the assesment of anxiety. J Behav Asses 1984; 6: Largo-Wight E. Cultivating healthy places and communities: evidenced-based nature contact recommendations. Int J Environ Health Res. 2011; 21: Le Bell Y, Autti H, Meurman J H, Murtomaa H, Potilas-Hammaslääkärisuhde, Therapia Odontologica, (Luettu ) =vuorovaikutus. Leather P, Beale D, Santos A ym. Outcomes of environmental appraisal of different hospital waiting areas. Environ Behav 2003; 35: Lechtzin N, Busse AM, Smith MT, et al. A randomized trial of nature scenery and sounds versus urban scenery and sounds to reduce pain in adults undergoing bone marrow aspirate and biopsy. J Altern Complement Med 2010; 16: Lee D, Henderson A, Shum D. The effect of music on preprocedure anxiety in Hong Kong Chinese day patients. J Clin Nurs 2004; 13: Lee KC, Chao YH, Yiin JJ, Hsieh HY, Dai WJ, Chao YF. Evidence that music listening reduces preoperative patients anxiety. Biological Research for Nursing 2012; 14:

56 56 Lee KC, Chao YH, Yiin JJ, Chiang PY, Chao YF. Effectiveness of different music-playing devices for reducing preoperative anxiety: a clinical control study. Int J Nurs Stud 2011; 48: Lehmer J, Eckersberger C, Walla P, Pötsch G, Deecke L. Ambient odor of orange in a dental office reduces anxiety and improves mood in female patients. Physiol Behav 2000; 71: Lehmer J, Marwinski G, Lehr S, Johren P, Deecke L. Ambient odors of orange and lavender reduce anxiety and improve mood in a dental office. Physiol Behav 2005; 86: Leonpacher P. Redesigning the office experience to improve patient satisfaction: Jellyfish HealthAvailable at: Accessed July 22, Liinavuori A, Tolvanen M, Pohjola V, Lahti S. Changes in dental fear among Finnish adults: a national survey. Community Dental Oral Epidemiol 2016; 44: Luyk NH, Beck FM, Weaver JM. A visual analog scale in the assessment of dental anxiety. Anesth Prog 1988; 35: McLeod C, McLaughlin K. Implicit and explicit memory bias in anxiety: a conceptual replication. Behav Res Ther 1995; 33: Milgrom P, Fiset L, Melnick, Weinstein P. The prevalence and practice management consequences of dental fear in a major US city. J Am Dent Assoc 1988; 116: Milgrom P, Weinstein P, Getz T. Treating fearful dental patients: a patient management handbook. 2. painos. Seattle: University of Washington, Milgrom P, Weinstein P, Heaton LJ. Treating fearful dental patient: a patient management handbook. 3. painos. Seattle: University of Washington, Mitchell MJ. Patient anxiety and modern elective surgery: A literature review. J Clin Nurs 2003; 12: Nagourney E Why do I feel colder as I get older? Booming Available at: Accessed August 2, Ni CH, Tsai WH, Lee LM, Kao CC, Chen YC. Minimising preoperative anxiety with music for day surgery patients a randomised clinical trial. Journal of Clinical Nursing 2011; 21: Oosterink FM, de Jongh A, Hoogstraten J. Prevalence of dental fear and phobia relative to other fear and phobia subtypes. Eur J Oral Sci 2009; 117: Park S-H, Mattson RH. Ornamental indoor plants in hospital rooms enhanced health outcomes of patients recovering from surgery. J Altern Complement Med 2009; 15:

57 57 Pearson S, Maddern GJ, Fitridge R. The role of pre-operative state-anxiety in the determination of intra-operative neuro- endocrine responses and recovery. Br J Health Psychol 2005; 10: Pearson M, Wilson H. Soothing spaces and healing places; is there an ideal counseling room design? Psychotherapy in Australia. Psychother Australia 2012; 18: Penttilä V. Fyysisen palveluympäristön vaikutus asiakaskokemukseen. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti Pinnola M, Karjalainen S. Typpioksiduuli-happi- ja yleisanestesiahammashoidon kustannukset sekä vaikutus myöhempään hoidettavuuteen. Suomen Hammaslääkärilehti 2006; 13: Pohjola V. Dental fear among adults in Finland. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Reich I. The epidemiology of anxiety. Nerv Ment Dis 1986; 174: Rescorla RA, Solomon RL. Two-process learning theory: Relationships between Pavlovian conditioning and instrumental learning, Psychol Rev 1967; 74: Scott DS, Hirschman R, Schroder K. Historical antecedants of dental anxiety. J Am Dent Assoc 1984; 108: Silvo AM, Numminen M, Murtomaa H. Oikein kohdennettu anestesiahammashoito on lapsen edun mukaista ja taloudellista. Suomen Hammaslääkärilehti 2008; 12: Sitheeque M, Massoud M, Yahya S, Humphris G. Validation of the Malay version of the Modified Dental Anxiety Scale and the prevalence of dental anxiety in a Malaysian population. Journal of Investigative and Clinical Dentistry 2015; 6: Tansik DA, Routhieaux R. Customer stress-relaxation: the impact of music in a hospital waiting room. International Journal of Service Industry Management 1999; 10: Taylor S, Repetti R, Seeman T. Health psychology: What is an unhealthy environment and how does it get under the skin? Annu Rev Psychol 1997; 48: Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Saatavilla: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saatavilla: Viinikangas A, Lahti S, Yuan S, Pietilä I, Freeman R, Humphris GM. Evaluating a single dental anxiety question in Finnish adults, Acta Odontologica Scandinavica 2007; 65(4): Ulrich R, Simons RF, Losito BD ym. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. J Environ Psychol 1991; 11: University of St Andrews. Modified dental anxiety scale. Available:

58 58 Weiner AA, Sheehan DV. Etiology of dental anxiety: psychological trauma or CNS chemical imbalance? Gen Dent 1990; 38: White M, Smith A, Humphreyes K ym. Blue space: The importance of water for preference, affect, and restorative- ness ratings of natural and built scenes. J Environ Psychol 2010; 30: Zabirunnisa M, Gadagi JS, Gadde P, Myla N, Koneru J, Thatimatla C. Dental patient anxiety: Possible deal with Lavender fragrance. J Res Pharm Pract 2014; 3: Öhman A, Flykt A, Esteves F. Emotion drives attention: detecting the snake in the grass. J Exp Psychol Gen 2001; 130: Öst LG. Age of onset in different phobias. J Abnorm Psychol 1987; 96:

59 59 LIITTEET Hyvä Kuopion Hammaskulman asiakas 1/6 LIITE 1 Tämän opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hammaslääkärivastaanoton odotustila vaikuttaa potilaan hoitokokemukseen. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kysely tehdään kevään ja syksyn 2015 aikana. Kaikkien tutkimukseen osallistuvien vastaukset ovat tärkeitä. Tämä tutkimus on ehdottoman luottamuksellinen. Vastauksia ei tulla luovuttamaan missään vaiheessa sellaisessa muodossa, että niistä voisi päätellä vastaajan henkilöllisyyden. Myöskään tutkimuksen tuloksista ei voida päätellä kenenkään vastaajan antamia yksittäisiä tietoja. Tutkimukseen vastaaminen kestää noin 8 minuuttia. Mikäli vastaanottosi alkaa ennen kuin olet valmis, keskeytä vastaaminen ja jatka vastaanottokäynnin jälkeen. Jätäthän täytetyn lomakkeen vastaanottoon. Kiitämme jo etukäteen vaivannäöstä ja yhteistyöstä. Opinnäytetyöntekijä Anton Mustonen, hammaslääketieteenopiskelija, HL12 Hammaslääketieteenlaitos, Itä-Suomen Yliopisto antmu@student.uef.fi Ohjaajat Mirja Methuen Erikoishammaslääkäri, kliininen opettaja Hammaslääketieteenlaitos, Itä-Suomen Yliopisto mirja.methuen@uef.fi Satu Korpisaari Erikoistuva hammaslääkäri, yliopisto-opettaja Hammaslääketieteenlaitos, Itä-Suomen Yliopisto satu.korpisaari@uef.fi

60 60 Esitiedot LIITE 1 2/6 17 tai nuorempi tai vanhempi 1. Ikä 2. Sukupuoli Nainen Mies 3. Oletko aiemmin käynyt tällä vastaanotolla? Kyllä En 4. Kuinka usein olet käynyt hammashoidossa viimeisen kolmen (3) vuoden aikana tällä tai jollakin toisella vastaanotolla? Kerran Kahdesti Kolmesti Useammin

61 61 Hammashoitoon liittyviä tuntemuksia LIITE 1 3/6 MCDAS Hammashoitoon liittyviä tuntemuksia Alla esitetään erilaisia väittämiä, jotka koskevat hammashoitoa. Kuvittele kyseessä olevaa tilannetta ja valitse ympyröimällä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa tuntemuksiasi. 1. Jos olisit huomenna menossa hammaslääkärin vastaanotolle hoidettavaksi, miltä Sinusta tuntuisi? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi 2. Jos istuisit odotushuoneessa, miltä Sinusta tuntuisi? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi 3. Miltä Sinusta tuntuisi, jos hammaslääkäri olisi juuri aloittamassa hampaasi poraamisen? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi 4. Jos sinulta oltaisiin poistamassa hammaskiveä, miltä Sinusta tuntuisi? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi 5. Jos ylätakahampaan aluetta oltaisiin puuduttamassa, miltä Sinusta tuntuisi? 5 Olisin äärimmäisen hermostunut 4 Olisin erittäin hermostunut 3 Olisin kohtalaisen hermostunut 2 Olisin hieman hermostunut 1 En tuntisi itseäni hermostuneeksi

62 62 LIITE 1 4/6 Kuopion Hammaskulman odotustilaan liittyvät kysymykset Merkitse vastauksesi rastittamalla yksi (1) ruutu kysymystä kohden. 1. Millainen on ensivaikutelmasi Kuopion Hammaskulman vastaanotosta? Erittäin hyvä Hyvä Neutraali Huono Erittäin huono 2. Tuleeko odotustilaan hajuja hoitohuoneista? Kyllä Ei Jos vastasit kyllä, vaikuttavatko hajut tuntemuksiisi? Kyllä, voimistavat kielteisiä tuntemuksia Ei vaikuta Kyllä, lisäävät positiivisia tuntemuksia 3. Tuleeko odotustilaan ääniä hoitohuoneista? Kyllä Ei Jos vastasit kyllä, vaikuttavatko äänet tuntemuksiisi? Kyllä, voimistavat kielteisiä tuntemuksia Ei vaikuta Kyllä, lisäävät positiivisia tuntemuksia 4. Onko odotustilassa tai odottamisessa jotain yllättävää? Kyllä Ei a. Jos vastasit kyllä, kerro, mikä on yllättävää? b. Miten se vaikuttaa tuntemuksiisi? Kyllä, voimistavat kielteisiä tuntemuksia Ei vaikuta Kyllä, lisäävät positiivisia tuntemuksia 5. Löydätkö odotustilasta tarvitsemasi informaation? Kyllä En Jos vastasit en, kerro mitä informaatiota kaipaisit?

63 63 1. Pidätkö odotustilan istuimista? Kyllä En Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen. LIITE 1 5/6 2. Miten odotustila vaikuttaa tuntemuksiisi? Lisää kielteisiä tuntemuksia Ei vaikuta Lisäävät positiivisia tuntemuksia Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen. 3. Mitä mieltä olet seuraavista asioista tässä odotustilassa? a. Lehdet Hyvä Ei merkitystä Huono b. Televisio Hyvä Ei merkitystä Huono c. Musiikki Hyvä Ei merkitystä Huono d. Muut sisustuselementit Hyvä Ei merkitystä Huono 4. Puuttuuko Kuopion Hammaskulman odotustilasta jotain, joka vaikuttaisi viihtyvyyteesi tai tekisi olostasi miellyttävämmän? Kyllä Ei Voit halutessasi antaa kehitysehdotuksen. 5. Mitä mieltä olet odotustilan värimaailmasta? Erittäin hyvä Hyvä Neutraali Huono Erittäin huono

64 64 LIITE 1 6/6 1. Koetko olevasi tervetullut tälle vastaanotolle? Kyllä En osaa sanoa En 2. Miten koet vuorovaikutuksen tämän vastaanoton henkilökunnan kanssa? Erittäin hyvä Hyvä Neutraali Huono Erittäin huono 3. Kiitos vastauksestasi. Voit halutessasi antaa muita kommentteja. Jos haluat lisätietoja tai sinulla on kommentoitavaa tutkimuksesta, voit jättää yhteystietosi. Tällöin tutkimuksen tekijä ottaa sinuun yhteyttä. (Yhteystiedot eivät vaikuta tutkimukseen.) Nimi Puhelinnumero Sähköpostiosoite Jätäthän täytetyn lomakkeen vastaanottoon. Suuri kiitos osallistumisestasi!

65 65 LIITE 2 KUVIA ODOTUSTILASTA UUDISTUKSEN JÄLKEEN