Tolppolanmäki Asemakaava 82. kaupunginosa, Perusmäki Katualue

Transkriptio

1 1 (19) Asianumero 405/ /2018 Aluenumero Tolppolanmäki Asemakaava 82. kaupunginosa, Perusmäki Katualue Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 29. päivänä toukokuuta 2007 päivättyä, 20. päivänä huhtikuuta 2018 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Perusmäen Viiskorvessa Anfallintien liepeillä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Viiskorpi. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Christian Ollus etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Katukartta Liite 3 Niipperinniitty Antinmäki, Viiskorpi -luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy, )

3 3 (19) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava (kartta), selostus liitteineen sekä aiemmin tehdyt Perusmäki-Viiskorpi-alueen kunnallistekniset tarkastelut ja yleissuunnitelmat.

4 4 (19) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Alue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella noin m etäisyydellä liikenneväylästä. Alueella ei ole asemakaavaa. Kaavoitettavan alueen ja Kehä III:n välissä on Koskelon teollisuusalueen toimintoja. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Gobbackan pientalokaavaan. Kaavoitettavan alueen tuntumassa Apilarinteen, Viiskorventien ja Viiskorvenmäen varrella sekä Anfallinkujan ja Anfallintien varrella on poikkeusluvin rakennettuja asuinpientaloja. Kaava-alueen eteläpuolisko on avointa, tasaista muinaisjärvenpohjaa, joka on viljelykäytössä. Kaava-alueen keskivaiheilla kulkee kaakko-luode-suuntainen Anfallintie, johon kaava-alue myös päättyy pohjoisessa. Kaava-alueen keskiosassa Anfallintien pohjoispuolella on etelään viettävä melko jyrkkä, puustoinen rinne. Kaava-alueen pohjoisosa on verrattain tasainen, puustoltaan harva ja osittain soistunut. Asemakaavalla edistetään hyviin yhteyksiin perustuvan monikeskuksisen ja verkottuvan aluerakenteen muodostumista. Samalla luodaan lähtökohdat väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle sekä elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Valmistuessaan Gobbackantiestä tulee Perusmäki-Viiskorpi-alueen liikenteellinen selkäranka, jonka varrelle rakentuu myöhemmin Viiskorven paikalliskeskus palveluineen. Asemakaavan tavoitteena on korkealaatuinen liikenneväylä, jonka varassa myös julkinen liikenne ja kevytliikenne tulee kehittymään uudelle tasolle, kun Viiskorven paikalliskeskus tulevaisuudessa rakentuu Gobbackantien varrelle. Gobbackantien eteläosan kaavoittaminen osaltaan mahdollistaa Perusmäki-Viiskorpi-alueen kunnallistekniikan rakentamisen. Gobbackantien yhteyteen tulee Perusmäki-Viiskorpi-alueen pääasiallinen vesijohto- ja viemärirunko. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m2. Alueesta noin m2 on katua ja noin m2 kevyen liikenteen katua. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna Suunnittelu on aloitettu osana laajempaa Viiskorven asemakaava-aluetta. Viiskorven asemakaavaa varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tarkistettu Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Viiskorven valmisteluaineiston nähtäville ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi lähtökohdat Viiskorven asemakaavoituksen pohjaksi Valmisteluaineisto oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle. Tämän jälkeen asemakaavan tulevaa suuntaa on tutkittu vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavoituksen yhteydessä. Viiskorven kaava-alue jaettiin vuonna 2013 viiteen osaan, joista yksi on Apilamutka (714100). Tolppolanmäen asemakaava on Apilamutkan kaava-alueesta irrotettu osa.

5 5 (19) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan maakuntakaavassa asemakaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi kaava-alue on merkitty osaksi kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä. Kaava-alueen pohjoisosaa sivuaa lounas-koillinen-suuntainen merkintä viheryhteystarpeesta. Kaava-alueen eteläpuolella kulkee moottoriväylä (Kehä III). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alueen pohjoispuolelle on merkitty taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialue Yleiskaava Kuva: Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä (2/2018) Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa Tolppolanmäen kaava-alueen eteläosa on varattu virkistysalueeksi (V) ja pohjoisosa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavaalueen rinnalla kulkee etelä-pohjoissuuntainen ohjeellinen pääulkoilureitin linjaus.

6 6 (19) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (2/2018) Espoon kaupunki Asemakaava Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, joka käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Asiasta on laadittu yleiskaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä Yleiskaavaluonnoksessa Tolppolanmäen kaava-alue on varattu asuntovaltaiseksi alueeksi A1: Aluetta kehitetään asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille ja lähipalveluille sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Aluetta kehitetään kaupunkimaisen rakentamisen alueena, joka tukeutuu kävelyyn ja pyöräilyyn sekä tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Alueelle tulee toteuttaa riittävät lähivirkistysalueet ja laadukkaat virkistysyhteydet laajemmille viheralueille. Kaava-alueen eteläosaan on merkitty paikalliskeskus: Kohdemerkinnän alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa hallinto-, toimisto-, palvelu- ja liiketiloja sekä asumista. Keskuksen kaupallisen mitoituksen lähtökohtana tulee olla paikallinen kysyntä. Alueen suunnittelussa kiinnitetään huomiota toimiviin liikenneyhteyksiin sekä alueen saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. Paikalliskeskuksen kautta kulkee ohjeellinen joukkoliikenteen nopea yhteys, joka voidaan toteuttaa pikaraitiotienä tai bussiratkaisuna. Yleiskaavaluonnokseen merkityn etelä-pohjoissuuntaisen alueellisen kokoojakadun linjaus vastaa nyt kaavoitettavan Gobbackantien eteläosan linjausta. Alue on asemakaavoittamaton. Alue rajautuu pohjoisessa Gobbackan pientalokaavaan ja etelässä Koskelon teollisuusalueen asemakaavoihin Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Rakennuskiellot Alueella on rakennuskielto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimista varten. Rakennuskielto on voimassa saakka Muut suunnitelmat ja päätökset

7 7 (19) Viiskorven kaavoitustyön yhteydessä asemakaavoituksen pohjaksi on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Laajemman alueen toimiva liikennejärjestelmä on tutkittu ja suunniteltu kaupunkisuunnittelukeskuksessa, verkon toimivuus on varmistettu kunnallisteknisessä tarkastelussa ja yleissuunnitelmassa. Tarkastelussa todettiin tarpeelliseksi uusi kokoojakatu, Gobbackantie sekä liikenneratkaisun edellyttämä Kehä III:n eritasoliittymän, Koskelonsolmun täydellistäminen. Tällä hetkellä on käynnissä Gobbackantien kunnallistekniikan yleissuunnittelu, joka käsittää noin 2,8 km pituisen katujakson Juvankartanontieltä / Koskelontieltä Perusmäen puistotielle saakka. Suunnitelmassa varmistetaan yleisten katualueiden riittävyys ja teknisten verkostojen tilantarpeet katualueilla sekä mahdollisten rasitealueiden tilavaraukset sekä järjestelyjen toimivuus ja toteutettavuus Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

8 8 (19) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella noin m etäisyydellä liikenneväylästä. Kaavoitettavan alueen ja Kehä III:n välissä on Koskelon teollisuusalueen toimintoja. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Gobbackan pientalokaavaan. Kaavoitettavan alueen tuntumassa Apilarinteen, Viiskorventien ja Viiskorvenmäen varrella sekä Anfallinkujan ja Anfallintien varrella on poikkeusluvin rakennettuja asuinpientaloja. Kaava-alueen eteläpuolisko on avointa, tasaista muinaisjärvenpohjaa, joka on viljelykäytössä. Kaava-alueen keskivaiheilla kulkee kaakko-luode-suuntainen Anfallintie, johon kaava-alue myös päättyy pohjoisessa. Kaava-alueen keskiosassa Anfallintien pohjoispuolella on etelään viettävä melko jyrkkä, puustoinen rinne. Kaava-alueen pohjoisosa on verrattain tasainen, puustoltaan harva ja osittain soistunut Maanomistus Espoon kaupunki omistaa Anfallintien pohjoispuolisen osan kaava-alueesta lähes kokonaan. Kaava-alueen eteläosa on yksityisessä omistuksessa Rakennettu ympäristö Kuva: Kaava-alueen maanomistuskartta; kaupungin maanomistus punaisella 2/2018 Espoon kaupunki. Maankäyttö Kaava-alue on rakentamaton. Alueen eteläosassa on suurehko viljelykäytössä oleva peltoalue. Alueen pohjoisosa on vuonna 2007 suoritettujen hakkuiden jäljiltä harvapuustoista metsänpohjaa. Yhdyskuntarakenne Tolppolanmäen kaava-alue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella noin m etäisyydellä liikenneväylästä. Kaavoitettavan alueen ja Kehä III:n välissä on Koskelon teollisuusalueen toimintoja. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Gobbackan pientalokaavaan. Kaavoitettavan alueen tuntumassa Apilarinteen, Viiskorventien ja Viiskorvenmäen varrella sekä Anfallinkujan ja Anfallintien varrella on poikkeusluvin rakennettuja asuinpientaloja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen liikenne kulkee nykyisellään Anfallintie -nimistä pienimuotoista paikallista kokoojakatua pitkin. Anfallintie liittyy eteläpäässään Juvankartanontiehen, joka toimii Kehä III:n rinnakkaiskatuna.

9 9 (19) Kuva: Ote ajoneuvoliikenteen tavoiteverkosta Kevytliikenne Alueen kevyen liikenteen verkko on nykytilanteessa maaseutumaiselle ympäristölle tyypillisesti hyvin olematon. Aluetta halkoo muutamia puistoraitteja suurempien asuinkeskittymien välillä. Muilta osin kevyt liikenne jakaa katutilan moottoriajoneuvoliikenteen kanssa.

10 10 (19) Kuva: Ote kevyen liikenteen tavoiteverkosta Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueen sisäinen liikenne kulkee nykyisellään olemassa olevaa katuverkkoa hyväksi käyttäen. Tulevaisuudessa liikenne siirtyy uudelle Gobbackantielle. Julkinen liikenne Alueen julkinen liikenne tukeutuu bussiliikenteeseen, joka liikennöi Anfallintiellä, Röyläntiellä sekä Juvankartanontiellä. Alueelta on suorat linjayhteydet mm. Leppävaaran, Espoon keskuksen sekä Kalajärven suuntiin. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Kaava-alueen itäpuolelta Niipperintien varrelta noin kahden kilometrin päästä löytyy päivittäistavarakauppa-, koulu- sekä päiväkotipalvelut. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen etelärajalla kunnallistekniikka kulkee Koskelontien- Juvankartanontien linjausta pitkin. Samaiseen kohtaan yhtyy kaava-alueen itäpuolitse kulkeva koillinen-lounas-suuntainen vesijohto- ja jätevesiviemärilinjaus.

11 11 (19) Kaava-alueen keskivaiheilla kulkevan Anfallintien myötäisesti kulkee sähkönjakeluverkon ilmajohtoja sekä puhelin- ja sähkökaapeli Luonnonolosuhteet Kuva: Ote johtokartasta (2/2018) Espoon kaupunki. Kaava-alueen eteläpuolisko on avointa, tasaista muinaisjärvenpohjaa, joka on viljelykäytössä. Kaava-alueen keskiosassa Anfallintien pohjoispuolella on etelään viettävä melko jyrkkä, puustoinen rinne. Kaava-alueen pohjoisosa on verrattain tasainen, puustoltaan harva ja osittain soistunut. Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa (1/2014) -julkaisuun perustuen Lambertinniityn ja Torskullan alueiden välillä on havaittu paikallisen ekologisen yhteyden tarve. Viiskorven kaavoitustyön yhteydessä kyseinen yhteys on suunniteltu toteutettavaksi kaava-alueen pohjoisrajaa myötäillen. Alueella on tehty Niipperinniitty Antinmäki, Viiskorpi -luontoselvitys vuoden 2017 aikana. Selvityksessä Tolppolanmäen kaava-alueelta ei havaittu lajeja, jotka tarvitsisi ottaa erityisesti huomioon maankäytön suunnittelussa. Kaava-alueen eteläisten peltoalueiden sekä kaava-alueen pohjoisimman osan maaperä on savea. Edellä mainitut alueet ovat rakennettavuudeltaan vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä, minkä vuoksi kadun rakentaminen edellyttänee stabilointia. Eteläisten peltoalueiden maaperä saattaa sisältää sulfideja, jotka maaperän tullessa alttiiksi ilmakehän hapelle, muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperästä metalleja. Tällöin ympäröiviin vesistöihin kulkeutuu hapanta ja metallipitoista valuntaa, joka voi aiheuttaa muun muassa kalakuolemia. Maaperä tulee selvittää ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä. Mikäli maaperässä todetaan olevan sulfidisavia, tulee varmistaa, ettei rakentaminen aiheuta raskasmetallien kulkeutumista vesistöihin, vaan kaivuumassat tulee neutraloida ja maaperä voidaan joutua stabiloimaan. Kaava-alueen keskiosa on normaalisti rakennettavaa moreenimaata, jonka päällä on paikoin turvetta, silttiä ja savea. Keskiosassa on myös kallioisia alueita.

12 12 (19) Kuva: Alueen maaperä- ja rakennettavuusluokituskartta (2/2018) Espoon kaupunki.

13 13 (19) Suojelukohteet Kaava-alueella ei ole suojeltavia kohteita Ympäristön häiriötekijät Viiskorven kaavoitustyöhön liittyvän kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä Kehä III:n Koskelontien, Juvankartanontien ja Gobbackantien liikenteestä on tehty meluselvitys, jonka perusteella liikennemelu pystytään hallitsemaan korttelialueilla rakennusten, rakennelmien ja aitojen avulla. Kuva: Tieliikenteen päivämelu 2017 (2/2018) Espoon kaupunki. Espoon rakennusjärjestyksen mukaan Viiskorpi kuuluu alueeseen, jolla asuinrakennusten ja muiden meluherkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 dba.

14 14 (19) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi lähtökohdat Viiskorven asemakaavoituksen pohjaksi. Lähtökohdiksi hyväksyttiin mm. että Viiskorven kaava-alueesta pyritään tekemään monivivahteinen ja virikkeellinen mutta kuitenkin selkeä kokonaisuus, joka toimisi kaupunkirakenteellisena porttina Perusmäki-Viiskorpi-suunnittelualueelle. Lisäksi painotettiin kevyenliikenteenväylästön ja viheryhteyksien tärkeyttä. Huomiota kiinnitettiin myös liikennemelun hallintaan, lopputilanteessa rakennusmassoilla välivaiheissa väliaikaisin keinoin. Kaava-alueen keskellä sijaitsevalle peltoaukeamalle suunnitellaan palvelukeskittymä, jonka palvelujen lisäksi tulisi tarjota alueen asukkaille viihtyisiä kaupunkitiloja. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Tolppolanmäen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Perusmäki- Viiskorpi-alueen kunnallistekniikan sekä uuden etelä-pohjoissuuntaisen alueellisen kokoojakadun, Gobbackantien eteläosan rakentaminen. Tolppolanmäen asemakaava on osa Viiskorven asemakaavatyön yhteydessä suunniteltua liikenteen ja teknisen huollon verkkoa. Asukasmuistutukset Viiskorven kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin 26 muistutusta. Muistutusten keskeinen aihe oli tiestön linjaukset suhteessa omaan kiinteistöön. Muistutukset jätettiin koskien koko Viiskorven kaava-aluetta. Muistutuksista yksi koski Tolppolanmäen kaava-aluetta. Muistutuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että liikenneturvallisuuden vuoksi reitit kouluista mm. bussipysäkeille tulisi toteuttaa siten, että alueen pääväyliä ei jouduta ylittämään. Muistutus on huomioitu siten, että Gobbackantien alikululle on asemakaavassa varattu tilaa. Lisäksi kaavassa on varaus Gobbackantien ylittävälle kävelysillalle. Lausunnot Viiskorven kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana saatiin yhteensä 14 lausuntoa ja kannanottoa. Saaduista lausunnoista kaksi koski Tolppolanmäen kaavaaluetta. Lausunnot käsittelivät alueen tulevia joukkoliikenneratkaisuja ja niiden vaikutusten selvittämistä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavalla edistetään hyviin yhteyksiin perustuvan monikeskuksisen ja verkottuvan aluerakenteen muodostumista. Samalla luodaan lähtökohdat väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle sekä elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Valmistuessaan Gobbackantiestä tulee Perusmäki-Viiskorpi-alueen liikenteellinen selkäranka, jonka varrelle rakentuu myöhemmin Viiskorven paikalliskeskus palveluineen. Nyt kaavoitettava osuus Gobbackantiestä yhdistää Gobbackan ja Koskelon asemakaavoitetut alueet toisiinsa ja parantaa liikenneyhteyksiä Gobbackan kaava-alueen ja Kehä III:n välillä. Gobbackantien eteläosan kaavoittamisella edistetään Gobbackan kaava-alueen rakentumista. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m2. Alueesta noin m2 on katua ja noin m2 kevyen liikenteen katua.

15 15 (19) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Liikenne Suunnittelualueen liikenne tulee käyttämään kaavoituksen kohteena olevaa alueellista kokoojakatua, Gobbackantietä. Gobbackantie on vilkkaimmassa eteläpäässään tarkoitus toteuttaa 2+2-kaistaisena. Juvankartanontien sekä Viiskorvenkadun liittymät toteutetaan kiertoliittyminä. Pohjoiseen päin mentäessä katu muuttuu 1+1-kaistaiseksi. Kadun molemmilla puolilla kulkee jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Yhdyskuntatekninen huolto Käynnissä on Gobbackantien kunnallistekniikan yleissuunnittelu, jossa lähtökohtana pidetään, että aiemmissa kunnallistekniikan yleissuunnitelmissa esitettyjä vesijohdon ja jätevesiviemärin mitoituksia tai vesijohtojen painepiirijakoperiaatetta ei ole syytä tarkistaa Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Gobbackantielle suunniteltava vesijohto liitetään eteläosastaan Koskelontien vesijohtoon. Jätevesiviemärit suunnitellaan liitettäväksi alueen nykyisiin jätevesiverkostoihin. Aiemmassa yleissuunnitelmassa määritellyt tekniset verkostot, niiden reitit ja tilavaraukset tarkistetaan yhteistyössä energia- ja tietoliikenneverkkojen omistajien kanssa. Kaava-alueen keskiosa on normaalisti rakennettavaa moreenimaata. Etelä- ja pohjoisosat ovat vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä, minkä vuoksi kadun rakentaminen edellyttänee stabilointia. Eteläisten peltoalueiden maaperä saattaa sisältää sulfideja, jotka maaperän tullessa alttiiksi ilmakehän hapelle, muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperästä metalleja. Tällöin ympäröiviin vesistöihin kulkeutuu hapanta ja metallipitoista valuntaa, joka voi aiheuttaa muun muassa kalakuolemia. Maaperä tulee selvittää ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä. Mikäli maaperässä todetaan olevan sulfidisavia, tulee varmistaa, ettei rakentaminen aiheuta raskasmetallien kulkeutumista vesistöihin, vaan kaivuumassat tulee neutraloida ja maaperä voidaan joutua stabiloimaan. Alueen maaperä on tarkemmin kuvattu kohdassa Luonnonolosuhteet. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Viiskorven kaavoitustyöhön liittyvän kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä Kehä III:n Koskelontien, Juvankartanontien ja Gobbackantien liikenteestä on tehty meluselvitys, jonka perusteella liikennemelu pystytään hallitsemaan korttelialueilla rakennusten, rakennelmien ja aitojen avulla. Espoon rakennusjärjestyksen mukaan Viiskorpi kuuluu alueeseen, jolla asuinrakennusten ja muiden meluherkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren ääneneristävyys lentomelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. 4.5 Nimistö Kaavan nimi Tolppolanmäki Tolppolabacken tulee lähistöllä olevan Tolppolan talon mukaan. Gobbackantien kaavailtu katulinja nousee kaava-alueen keskivaiheilla mäen rinnettä ylöspäin ja laskeutuu taas alaspäin. Mäen juurella olevaa taloa kutsutaan puheessa nimellä Tolppola, asukkaiden sukunimen mukaan. Siellä toimii myös perheyritys Tolppolan Taimisto Ky Tolppolas Plantskola Kb. Viiskorvesta Gobbackaan ja Perusmäkeen vievän, osin uuden kokoojakadun nimi on Gobbackantie Gobbackavägen. Nimi on jo ennestään käytössä lyhyehköllä osuudella Gobbackassa. Tiennimi Anfallsvägen on syntynyt kansanomaisesti ja ollut kylässä tunnettu. Se on myös merkitty jo 1930-luvun topografikarttaan, jossa ei muuten tiennimiä juuri ole. Sana anfall merkitsee mm. 'hyökkäystä', mutta kyläläisten kertoman mukaan tiennimi ei liity mihinkään tapahtumaan, vaan kuvaa vain tien asemaa

16 16 (19) Gammelgårdin kylätiehen sivulta yhtyvänä tienä. Ainakin 1960-luvulta Anfallintie Anfallsvägen on ollut myös virallisena kadunnimenä. Uusi nimi on myös tulevan kiertoliittymännimi Viiskorvenympyrä Viskärrscirkeln. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Perusmäki-Viiskorpi-alue on kokonaisuus, jonka eteläpäässä on Viiskorven kaava-alue. Viiskorven alueesta tullaan kehittämään Perusmäki-Viiskorpialueen sisääntuloportti sekä laajemman alueen kunnallinen ja kaupallinen palvelukeskittymä. Viiskorven alueen rakentuminen eheyttää taajamaa ja liittyy sijainniltaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Nyt kaavoitettava osuus Gobbackantiestä yhdistää Gobbackan ja Koskelon asemakaavoitetut alueet toisiinsa ja parantaa liikenneyhteyksiä Gobbackan kaava-alueen ja Kehä III:n välillä. Gobbackantien eteläosan kaavoittamisella edistetään Gobbackan kaava-alueen rakentumista. Uuden alueellisen kokoojakadun toteuttaminen edistää hyviin yhteyksiin perustuvan monikeskuksisen ja verkottuvan aluerakenteen muodostumista. Samalla luodaan lähtökohdat väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle sekä elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Gobbackantien kaavoittaminen ja tuleva rakentaminen tulevat varmistamaan rakentuvan alueen lisääntyvän liikenteen toimivuuden sekä turvallisuuden. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Gobbackantien eteläosan kaavoittaminen osaltaan mahdollistaa Perusmäki- Viiskorpi-alueen kunnallistekniikan rakentamisen. Gobbackantien yhteyteen tulee Perusmäki-Viiskorpi-alueen pääasiallinen vesijohto- ja viemärirunko. Luontoselvityksen perusteella Tolppolanmäen kaava-alueelta ei havaittu lajeja, jotka tarvitsisi ottaa erityisesti huomioon maankäytön suunnittelussa. Näin ollen vaikutukset luontoon ja maisemaan jäävät vähäisiksi. Kaava-alueen maisema muuttuu Gobbackantien linjauksen osalta luonnontilaisesta ja peltomaisemasta rakennetuksi. Viiskorven kaavoitustyön yhteydessä alueelle on suunniteltu viheralueverkosto, joka liittää virkistysalueet toisiinsa ja yhdistää suojeltavat luontokohteet sekä erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat varmistaen niiden viheryhteystarpeet. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaava luo lähtökohdat asumisen, palveluiden sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiselle Viiskorven alueella. Gobbackantien eteläosan rakentamisen myötä maanviljelymahdollisuudet rajoittuvat kaava-alueen eteläosassa. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset Viiskorven alueen kaavoituksen edetessä tonttiyksikkö tekee maankäyttösopimukset alueen maanomistajien kanssa. Näistä saatuja tuloja hyödynnetään kunnallistekniikan rakentamiseen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Gobbackantien rakentaminen etenee vaiheittain. Ensi vaiheessa tarkoituksena on rakentaa mm. vesijohto- ja viemärilinjat, 1+1-kaistainen ajorata sekä kadun itäpuolella kulkeva kevyen liikenteen väylä. Tämän jälkeen rakentaminen ete-

17 17 (19) 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet nee vaiheittain kohti katukartan (liite 2) mukaista ympäristöä. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian kaavan tultua lainvoimaiseksi. Ennen rakentamisen aloittamista laaditaan Gobbackantien katusuunnitelma. Eteläisillä peltoalueilla mahdollisesti olevat sulfidisaviesiintymät tulee huomioida ennen rakentamisen aloittamista. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viiskorven asemakaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Tolppolanmäen asemakaavan valmistelusta ovat vastanneet Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä Christian Ollus, Matias Kallio, Aino Aspiala ja Otto Mäkelä. Liikennesuunnittelijana on toiminut suunnitteluinsinööri Roni Zein. (Viiskorven asemakaavan valmistelusta on vastannut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä Christian Ollus. Liikennesuunnittelijana on toiminut Riikka Aaltonen.) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulokuulutus ollut Länsiväylä ja HBL -lehdissä Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan valmisteluaineiston Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Asukastilaisuus, Juvanpuiston koulu, klo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkistettu Kaupunkisuunnittelulautakunta asetti MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asemakaavaehdotuksen Asemakaavaehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle Viiskorven kaava-alue jaettiin hyväksymiskäsittelyä varten viiteen osaalueeseen: Viiskorven keskus, Rajanummi, Anfallinmäki, Latopelto, Apilamutka,

18 18 (19) Tarkistusesitys kh:lle, rajausta muutettu. Tolppolanmäen kaavaehdotukseen ehdotetaan tehtäväksi seuraavat tarkistukset: kaava-alue rajataan siten, että siihen kuuluu Viiskorven / Apilamutkan kaava-alueesta Gobbackantie -niminen katualue sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatut katualueet, ja kaavalle annetaan nimeksi Tolppolanmäki kaavakarttaan tehdään kaupunginhallituksen käsittelyä varten aluerajauksen lisäksi pieniä teknisluonteisia tarkistuksia (kaavan nimen muuttaminen, nimistön tarkistaminen, merkintöjen kohdentaminen kaavarajaukseen sekä tasokoordinaatiston vaihtaminen) Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Tolppolanmäki Tolppolabacken asemakaavan, piirustusnumero 7166, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Valtuusto hyväksyi päivätyn ja muutetun Tolppolanmäki Tolppolabacken asemakaavan, piirustusnumero 7166, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue

19 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Christian Ollus Aluearkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja