NEPPERI II asemakaava Haapaniemi, asemakaavan muutos Nepperi, asemakaavanmuutos

Transkriptio

1 1 (5) NEPPERI II asemakaava Haapaniemi, asemakaavan muutos Nepperi, asemakaavanmuutos Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 2683/ /2011 Aluenumero OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen alustava rajaus Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Sijainti Suunnittelualueena on Nepperin pientaloalue, joka sijaitsee Pohjois- Espoossa Kehä III:n ja Pitkäjärven välissä Vanhankartanontien molemmin puolin. Alueen pinta-ala on n. 56 hehtaaria. Mitä suunnitellaan? Tavoitteena on mahdollistaa vanhan väljästi rakennetun pientaloalueen täydennysrakentaminen ja laajentaminen yleiskaavan suuntaviivojen mukaisesti. Asemakaavoituksen yhteydessä varmistetaan palveluiden ja virkistysalueiden riittävyys, katujen ja kevyen liikenteen verkostojen kehittämismahdollisuudet sekä luonto- ja maisema-arvojen riittävä säilyminen. Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) , (09) (09) Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internetosoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros ESPOON KAUPUNKI kaavoitus@espoo.fi

2 2 (5) LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Nykytilanne Maanomistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Suunnittelualue on vähitellen rakentunut omakotitaloalue, jonka rakennuskanta edustaa varsin tasaisesti kaikkia toisen maailmansodan jälkeisiä vuosikymmeniä. Rakentaminen sijoittuu Vanhankartanontien ja siihen tukeutuvien teiden varteen. Asukkaita pientaloalueella on noin 250. Alueelle on pääosin 1990-luvulla toteutettu vesijohto- ja jätevesiviemäriverkosto. Alueen Kehä III:een rajoittuva pohjoisosa on yleisilmeeltään metsäinen. Etelässä alue rajoittuu Pitkäjärveen, jonka ranta-alueista Äspnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi luontokohteeksi. Pitkäjärven rannassa sijaitsee myös yleinen uimaranta. Kaava-alueen länsireunassa on vuokrakerrostaloja ja itäreunassa Neppersin huoltokoti. Vanhankartanontie noudattelee kaavaalueella pääosin vanhaa historiallista linjausta ja idässä alue rajautuu Vanhankartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Julkisten palveluiden osalta alue tukeutuu viereisiin asuinalueisiin. Alueelta on suorat bussiyhteydet lähimpiin aluekeskuksiin ja Helsingin keskustaan. Alueella on noin sata kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat yksityisessä omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa joitakin tiealueita ja entisen Neppersin tilan alueita kaava-alueen itäosassa. Uudenmaan maakuntakaavassa (hyväksytty ) alue on pääosin taajamatoimintojen aluetta ja se kuuluu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Pitkäjärven ranta on virkistysaluetta. Rannassa on myös siirtoviemäriyhteys. Alue rajoittuu idässä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen.

3 3 (5) Yleiskaava Asemakaavatilanne Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I (vahvistettu ). Suunnittelualue on siinä osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V). Pitkäjärven ranta on osin luonnonsuojelualuetta (SL1). Neppersin kukkula on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Aluetta ympäröivät pääulkoilureitit. Idässä Nepperi rajautuu kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön (Vanhakartano/ Gammelgård). Pääosalla aluetta ei ole asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Haapaniemen, pohjoisessa Koskelon ja idässä Nepperin asemakaavaalueisiin. Ympäristön asemakaavoitetut alueet on esitetty yllä olevassa kartassa värillisinä. Koillisessa alue rajautuu Nepperinportin ja lännessä Kulloonsillan asemakaavaehdotuksiin, jotka tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa ovat hyväksymiskäsittelyssä.

4 4 (5) Kaava-alueeseen on sisällytetty lännessä kortteli Haapaniemiasemakaavasta (kv ) ja idässä osa Nepperi-asemakaavasta (sisäasiainministeriö ). Haapaniemi-asemakaavassa kortteli on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A), jonka suurin sallittu tehokkuusluku on e=0.20 ja kerrosluku II. Nepperi-asemakaavassa kortteli on osoitettu Ys6-merkinnällä sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa lisäksi enintään 5 asuntoa kiinteistön ja laitoksen hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Vanhat rakennukset on varustettu rasteri-/rakennusalamerkinnällä arvokas ja miljöön kannalta tärkeä rakennus. Uudisrakennuksille on varattu rakennusala tontin pohjoisosaan. Sen rakennusoikeus on 1000 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku II. Korttelia ympäröivä alue on puistoaluetta P, jolla sallitaan viljelystoiminta. Rantaan on osoitettu uimaranta-alue Uv1, jolle saa rakentaa alueen käytön kannalta välttämättömiä rakennuksia ja rakennelmia. Aluetta ei saa aidata. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavan mukaisen rakentamisen suoranainen vaikutusalue on kaava-alue ja sen välitön lähinaapurusto. Alueesta on tehty luontoselvitys (Nepperi II alueen luontoselvitykset 2008, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2009). Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Kullekin arvioitavalle osa-alueelle käytetään sille tarkoituksenmukaisia menetelmiä suunnitelman vaikutusten edellyttämässä laajuudessa. Alueesta laaditaan mm. meluselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma. OSALLISET Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, maanomistajat, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Nähtävilläolosta sekä / tai tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Aineisto on virallisesti nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheiden aineistoa tuodaan myös esille Kalajärven yhteispalvelupisteeseen ja kaavoituksen sivuille Avoimeen Espooseen ( Niihin selvityksiin, joita ei voida viedä Internet-sivuille, voi tutustua kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Asemakaavasta esitetyt kirjalliset mielipiteet ja muistutukset on toimitettava viimeiseen nähtäväilläolopäivään klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi on mainittava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja MRL 63 ) Kaavahankkeelle laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

5 5 (5) Valmisteluaineisto (MRL 62 ja MRA 30 ) Valmisteluaineisto pidetään nähtävillä ja järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa esitetyt mielipiteet kirjataan muistioon. Valmisteluaineisto pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivää Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Nähtävilläoloaikana voi määräaikaan mennessä jättää kirjallisen mielipiteen. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot ja kannanotot asiantuntijaviranomaisilta. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisesti kuulutuksessa mainitulla tavalla ja toimitettava viimeiseen nähtäväilläolopäivään klo mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Muistutusten tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Valtuuston käsittelyn jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. SOPIMUKSET Asemakaavan toteuttaminen edellyttää osin maankäyttösopimuksia. Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa teknisen ja ympäristötoimen tonttiyksikkö. TAVOITEAIKATAULU Valmisteluaineisto syksy 2011 Asemakaavaehdotus talvi VALMISTELUSTA VASTAAVAT JA LISÄTIETOJA ANTAVAT PÄIVÄYS Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Aila Valldén, puhelin (09) Pekka Tukiainen, puhelin (09) (liikennesuunnittelu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi