PÄRRINMAAN TEOLLISUUSALUE - PALAUTERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä Kaavaluonnos

Transkriptio

1 PÄRRINMAAN TEOLLISUUSALUE - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä Kaavaluonnos A. OAS:sta jätetyt viranomaisten kommentit A1. Pirkanmaan maakuntamuseo Suomen vanhimpaan rataverkkoon liittyvät, käytöstä pois jääneet rakenteet, kuten vanhat radanpohjat ja kipinäaidat, ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lännessä suunnittelualue rajautuu kunnanrajaan. Vanhojen karttojen perusteella raja on kulkenut samalla linjalla ainakin jo 1700-luvulla. Kaava-alueen pohjoisosassa on kulkenut Härmälän ja Hatanpään tai Otavallan välinen kyläraja. Rajalinjoilla mahdollisesti säilyneet vanhat rajamerkit ovat potentiaalisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta saattaa löytyä myös elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä sekä muita suojeltavia arkeologisia kohteita. Tämän vuoksi arkeologisen kulttuuriperinnön huomioonottaminen ko. hankkeessa edellyttää kaava-alueen arkeologisen inventoinnin tekemistä MRL 9 :n ja MML 13 :n mukaisesti. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat Pärrinkoski ja siihen liittyvät vesimyllyn jäännökset sekä myllärin asuinrakennus piharakennuksineen. Kaavan vaikutusalue tulee ulottaa pohjoisessa käsittämään myös Pärrinkosken alueen, jonka kulttuuriympäristöarvot tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten. Alueella on tehty muinaisjäännösinventointi kesäkuussa 2014 ja sen loppuraportti liitetään kaava-aineistoon. Inventoinneissa rautatien länsireunaa seurailevien kipinäaitojen jäännökset tulkittiin kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kipinäaidan osat huomioidaan asemakaavassa inventointiraportissa annettujen suositusten mukaisesti. Lausunnossa mainittu rajamerkki on inventoinnin mukaan tuhoutunut ja sen paikalla on nykyinen Tampereen kaupungin kiintopiste, eikä kohdetta tämän vuoksi tulkittu muinaisjäännökseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kartoilla esitettyä vaikutusaluetta laajennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Kaavaluonnoksesta ja selvitysaineistoista pyydetään maakuntamuseoon lausunto. A2. Fingrind Oyj Asemakaava-alueella on Fingrid Oyj:n voimajohto Multisilta Melo. Voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 50 metriä leveälle johtoalueelle. Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään koko voimajohtoalueen leveyttä. Johtoaluetta koskevalla kaavamerkinnällä varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys, sekä rajoitetaan sähköturvallisuutta vaarantavat toiminnonselkeästi voimajohtoalueen ulkopuolelle. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Voimajohdon ja voimajohtopylväiden sijainti sekä niiden suoja-aluetta koskevat suunnittelu- ja käyttörajoitukset huomioidaan kaavaa laadittaessa. Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään Fingrid Oyj:n lausunto ja alustavasta valmisteluaineistosta on pyydetty myös nk. risteämälausuntoa lokakuussa 2014 (annetaan luonnosvaiheen lausunnon yhteydessä). 1

2 Lausunnossa kerrotaan myös tarkemmin suunnittelurajoitteista sekä pyydetään lähettämään kaavan valmisteluaineistot työn edetessä Fingrid Oyj:lle lausuntoa varten. A3. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskiosaltaan teollisuus- ja varastoalueelle (T). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä alueita. Alueen eteläosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous ja joille suuntautuu tai on odotettavissa ulkoilukäyttöä. Alueen Pohjoisosa on virkistysaluetta (V). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeitä alueita. Alue kuuluu lähes kokonaan Tampere-Pirkkalan lentomelualueelle. Suunnittelualueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge2-082, Taaporinvuori-Myllyvuori). Liikennettä ja logistiikkaa koskevassa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alueen pohjoisosaan on osoitettu raideliikenteen yhteystarve, raideyhteys lentokentältä Tampereen eteläiselle pääradalle. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Suunnittelua eteenpäin vietäessä on tutkittava yhteyden toteuttamistapa, sijainti ja liittyminen ympäröivään maankäyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, pohjavesi-, maisema-, ja kulttuuriympäristöarvojen sekä ulkoilu- ja viheryhteyksien turvaamiseen. Lisäksi on varmistuttava siitä, ettei raideyhteyden toteuttaminen yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä läheisten Natura-alueiden suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Päärata on alueen kohdalla Merkittävästi parannettava rata. Rataosuuteen liittyy erityismääräys em 9, jolla varaudutaan kahden lisäraiteen toteuttamiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuvat Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tiedot. Edellä mainitut määräykset on syytä sisällyttää kaavan selostusosaan kohtaan suunnittelutilanne. Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan suunnittelua voidaan jatkaa, kunhan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset otetaan huomioon. Maakuntakaavatilannetta koskevat tiedot on täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaavamääräykset huomioidaan kaavaa valmisteltaessa. 2

3 B. OAS:sta jätetyt osallisten mielipiteet B1. Etelä-Alvari Etelä-Alvari ei kannata teollisuusrakentamista Pärrinmaan alueelle, vaan ehdottaa sen sijaan alueen liittämistä Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen. Lisäksi esitetään seuraavat tarkennukset ja huomautukset OAS:aan: Luontoselvityksen mukaan ainakin alueen pohjoispää olisi luonnollista liittää luonnonsuojelualueeseen (alueet 1 ja 2a). Linnustoselvityksen johtopäätöksissä todetaan, että yhdessä läheisen luonnonsuojelualueen kanssa alueen pohjoispään Käärmemäki Saukonvuori Myllyvuori muodostavat luonnoltaan monimuotoisen kokonaisuuden. Alue vaikuttaa liikenteellisesti mahdottomalta toteuttaa. Tämä on hyvä peruste muuttaa alue luonnonsuojelualueeksi. Alue jatkuu Pirkkalan puolella. Heti alueen viereen on Pirkkala suunnittelemassa metsoaluetta. Mitä Pirkkala ajattelee Tampereen rakentamissuunnitelmista? OAS:ssa kaavalle esitetyt laadulliset tavoitteet "kantakaupungin täydentäminen, työpaikkaalueiden laajentaminen ja luontoarvojen huomioiminen" ovat vaikea yhtälö. Luontoarvot pitäisi laittaa suunnittelussa kärkeen. Alue pitäisi määritellä luonnonsuojelualueeksi ja vanha ratapenger pitäisi purkaa. Sijaintiin liittyvät ongelmat Outo sijainti teollisuusalueelle. Luonnonsuojelualueelta, kävelytieltä ja sillalta tulevaisuudessa näkymät teollisuusalueelle. Jos suunnitelma toteutuu, alueella ei ole enää rauhaa melulta missään. Alueella on jo ennestään paljon melua. Myös saasteet tulisi lisääntymään ja ilmanlaatu todennäköisesti huononemaan. Rakennettavaksi suunniteltu alue on suoraan Peltolammin asukkaiden ulkoilureiteissä kiinni. Rakentamisen haasteet Jos alueelle aiotaan rakentaa, lepakkoalueet ja lähteet alueen etelä- ja pohjoispäässä joudutaan unohtamaan. Alueen rakentaminen on haastavaa. Sääksjärven omakotialue tulee hyvin lähelle. Rakennettavaksi aiotut alueet on sijoitettu niin, että kauttakulku on järjestettävä kahta kautta. Suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen mahdollisuuksia on tutkittu tarkemmin ennen kaavaluonnoksen laatimista. Suunnittelualue sijaitsee lento- ja rautatieliikenteen melualueella, eikä sitä voida tämän vuoksi osoittaa asemakaavassa asuin- tai virkistysalueeksi. Teollisuus- ja työpaikkarakentamiselle melutasosta ei muodostu vastaavanlaista estettä. Myös voimassa olevissa yleiskaavoissa teollisuusaluevarauksia on sijoitettu kuntarajan molemmille puolelle. Alueen luonnonympäristö asettaa suunnittelulle haasteita. Työn aikana pyritään erityisen huolellisesti selvittämään ja varmistamaan, ettei kaavan toteutumisesta aiheudu lähiympäristön luonnonsuojelualueiden tilaa heikentäviä vaikutuksia. Alustavan arvion mukaan myös tärkeimmät suunnittelualueella havaituista luontoarvoista on mahdollista huomioida niiden suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana. Muut kuin valtion omistamalle maalle sijoittuvat luonnonsuojelualueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaan ELY-keskuksen päätöksellä. Asemakaavalla luonnonsuojelualueita ei voida muodostaa tai laajentaa. Alustavien tarkasteluiden mukaan alue on liitettävissä alueelliseen katuverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin Patamäenkadun sekä Multiojankadun länsipään ja sen jatkeena olevan (toistaiseksi rakentamattoman) Rajamäenkadun kautta. Teollisuusalueen ja Sääksjärven omakotiasutuksen väliin on mahdollista jättää suojaava vihervyöhyke, eikä ajoneuvoliikennettä ole tarpeen johtaa luonnonsuojelualueiden tai jo rakentuneiden asuinalueiden läpi. Alustavien katuverkko- ja massatasapainotarkasteluiden perusteella alueen rakentaminen edellyttää varsin laajoja maansiirtotöitä. Tasauksessa on otettava huomioon myös alueelle mahdollisesti sijoittuva lentoaseman uuden yhdysradan linjaus, joka synnyttäisi merkittä- 3

4 Tulisiko kulku omakotialueen läpi? Alueille 3 ja 4a kulkuyhteyden järjestäminen on erittäin haastavaa. Alue 3a on kohteen 9 kanssa pahasti ristiriidassa. Vanha puro on kaivettu nykyään ojaksi. Purot ovat kaupungin suojelukohteita. Suokohdiksi merkittyjä alueita ei pystytä rakentamaan. Jos jotakin välttämättä halutaan tehdä, alue 4b sopisi asuinalueeksi tai pienteollisuusalueeksi. Liittymä tulisi Multiojankadun kautta. Olisiko omakotialueeksi kaavoittaminen mahdollista? Liikenne ja infra Liikenteestä ei puhuta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mitään. Mitä kautta katuyhteydet on ajateltu rakentaa? Alueella on paljon mäkiä, louhittaisiinko ne matalaksi? Minkälaista toimintaa alueelle on tulossa? Kuinka paljon se saastuttaa vettä? Alue 3b voisi olla mahdollinen, mutta liikenteellisesti hankala. Etelä-Alvari esittää, että ennen kuin asia etenee luonnosvaiheeseen, lähialueen asukkaille ja alueen käyttäjille järjestettäisiin yleisötilaisuus, jolla olisi mahdollista keskustella alueen kaavoituksesta vastaavien suunnittelijoiden kanssa. vää louhinnan tarvetta (rata sijoittuu kuiluun tai tunneliin). Alueelle sijoittuvan teollisuustoiminnan laatuun ja ympäristövaikutuksiin liittyvät rajoitteet selvitetään suunnittelun edetessä. Mahdollisia ympäristöriskejä aiheuttava toiminta edellyttää joka tapauksessa aina erillistä ympäristölupaa, jonka edellytykset tutkitaan kaavan toteutuessa toiminta- ja tapauskohtaisesti. Kaavan toteutumisen vaikutuksia mm. luonnonympäristöön, alueen virkistyskäyttöön, liikennemääriin, melutasoon ja ilmanlaatuun tutkitaan tarkemmin kaavan valmistelun aikana. Pintavesien (hulevesien) johtamiseen ja laatuun vaikuttavat tekijät tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana laadittavassa hulevesisuunnitelmassa. Yleisötilaisuuden tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa, mutta se järjestetään viimeistään kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. B2. Jaakko Pitkänen Ihmettelen kaupungin kaavoitusintoa, kun Pirkanmaan liitolla on kaavoitus kesken ko. alueella. Kaavasuunnittelua viedään eteenpäin yhteistyössä Pirkanmaan liiton ja Pirkkalan kunnan kanssa. Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan suunnittelun jatkaminen on mahdollista, kunhan voimassa olevien Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaavan määräykset ja suositukset huomioidaan asianmukaisella tavalla. B3. Jari Niemi En ymmärrä, että kyseistä teollisuusaluetta suunnitellaan aivan kiinni luonnonsuojelualueeseen. Kyseistä aluetta käytetään todella paljon virkistymistarkoitukseen. 4 Suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen mahdollisuuksia on tutkittu tarkemmin ennen kaavaluonnoksen laatimista. Suunnittelualue sijaitsee lento- ja rautatieliikenteen melualueella, eikä sitä voida tämän vuoksi osoittaa asemakaavassa asuin- tai virkistysalueeksi. Teollisuus- ja työpaikkarakentamiselle melutasosta ei muodostu vastaavanlaista estettä. Myös voimassa olevissa yleiskaavoissa teollisuusaluevarauksia onkin sijoitettu kuntarajan molemmille puolelle. Alueen ottamista teollisuuskäyttöön puoltaa

5 mm. sen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa sekä lento- ja rautatieliikenteestä aiheutuva melu, mikä käytännössä estää alueen osoittamisen varsinaiseksi virkistysalueeksi. Alustavasti valinta alueen tulevasta käyttötarkoituksesta on tehty jo kaavan vireilletulon sekä kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Lopullisesti asiasta päättää Tampereen valtuusto hyväksyessään tai hylätessään kaavan. Alueen luonnonympäristö asettaa suunnittelulle haasteita. Työn aikana pyritään erityisen huolellisesti selvittämään ja varmistamaan, ettei kaavan toteutumisesta aiheudu lähiympäristön luonnonsuojelualueiden tilaa heikentäviä vaikutuksia. Alustavan arvion mukaan myös tärkeimmät suunnittelualueella havaituista luontoarvoista on mahdollista huomioida niiden suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana. B4. Jere Nieminen Peltolammi - Pärrinkosken ja Toivio - Taaporinvuoren metsäiset alueet muodostavat yhtenäisen maisemallisen ja virkistyksellisen kokonaisuuden. Alueita käyttävät Tampereen ja Pirkkalan asukkaat. Kaava-alueen teollisuusalue pirstoisi tätä laajaa, virkistyksellisesti ja maisemallisesti yhtenäistä luontoaluetta. Alueen läpi kulkeva rautatie ei riko maisemallista kokonaisuutta liikaa, eikä estä alueiden virkistyskäyttöä yhtenäisenä kokonaisuutena. Yhdessä olemassa olevan rautatien kanssa teollisuusalueella olisi epäedulliset vaikutukset alueen maisemaan ja virkistäytymiseen. Kyseisellä kaava-alueella luontoarvojen huomioiminen ei toteudu selvittämällä kyseisen alueen rajojen sisäpuolella oleva luonto, vaan alueen keskeinen merkitys on laajemman merkityksen osana. Voimassa oleva yleiskaava on tältä osin huono ja sitä pitää tarkistaa. Suunnittelun kohteena oleva kaava-alue ei kytkeydy muihin teollisuusalueisiin, kuten esimerkiksi Sarankulmaan, joten sitä ei voi kytkeytyneisyydellä perustella. Lisäksi kaava-alue sijaitsee liikenteellisesti eristyksissä. Liikenne sinne kulkisi Multisillan asuinalueen tai Peltolammi - Pärrinkosken luonnonsuojelualueen läpi, mikä haittaisi kyseisten alueiden luonnetta ja käyttöä. Ks. edellinen vastine. 5

6 B5. Multisillan omakotiyhdistys Multisillan omakotiyhdistys pitää alueen valintaa mahdolliseksi teollisuusalueeksi huonona (sijainti luonnonsuojelualueen vieressä ja lähellä luontokohteita). Lisäksi selvityksissä on puutteita ja osallisten lista on vajavainen. Sijainnista johtuen alueen liikenteen järjestäminen on vaikeaa niin, että alueen liito-oravapopulaation kulkureitit eivät katkeaisi ja että asuin/vapaa-ajanasuntoalueen kautta ei kulkisi liikennettä. Omakotiyhdistys kritisoi selvitystä siitä, että näin tärkeää osa-aluetta ei ollut selvitetty ennen kannanottojen pyytämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Alueen korkeuserot ovat huomattavat. Hankkeen mahdollinen toteuttaminen voisi tuoda ylimääräistä rakentamisajan haittaa (esimerkiksi murskaus- ja räjäytystyöt) sekä valmistumisen jälkeen melu- ja valohaittoja (teollisuusmelu, laitoksien/varastopihojen valaistukset). Näiden haittojen arvioimiseksi selvityksen kartoissa olisi pitänyt olla myös korkeusasemien merkintöjä eri kohteille kuten vuoret, lehdot, Peltolammin järvi, junarata jne. Myös alueen rajaus kartoissa olisi pitänyt olla suurempi, nyt ympäröivien alueiden merkitys ja laatu jää epäselväksi, joka haittaa kunnollisen arvioinnin tekemistä. Saatekirjeen osallisluettelosta puuttuu alueen asukastahoja, kuten Multisillan Lähiöyhdistys ry, Peltolammiseura ry ja Sääksjärven Omakotiyhdistys ry. Esitämme, että alueen käytössä siirryttäisiin olemassa olevien ls-alueen ja luontokohteiden yhdistämiseen. Jos teollisuusaluetta ryhdytään suunnittelemaan, pidämme vähimmäisvaatimuksena, että alueen liikennettä ei ohjata asutusalueiden kautta. Suunnittelussa on myös otettava huomioon korkeusasemat alueella; valo- ja meluhaitat on minimoitava. Suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen mahdollisuuksia on tutkittu tarkemmin ennen kaavaluonnoksen laatimista. Alueen luonnonympäristö asettaa suunnittelulle haasteita. Työn aikana pyritään erityisen huolellisesti selvittämään ja varmistamaan, ettei kaavan toteutumisesta aiheudu lähiympäristön luonnonsuojelualueiden tilaa heikentäviä vaikutuksia. Alustavan arvion mukaan myös tärkeimmät suunnittelualueella havaituista luontoarvoista, kuten vuoden 2012 selvityksissä havaittu liito-oravien elinympäristö, on mahdollista huomioida suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana. Alustavien tarkasteluiden mukaan alue on liitettävissä alueelliseen katuverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin Patamäenkadun sekä Multiojankadun länsipään ja sen jatkeena olevan (toistaiseksi rakentamattoman) Rajamäenkadun kautta. Teollisuusalueen ja Sääksjärven omakotiasutuksen väliin on mahdollista jättää suojaava vihervyöhyke, eikä ajoneuvoliikennettä ole tarpeen johtaa luonnonsuojelualueiden tai jo rakentuneiden asuinalueiden läpi. Mielipiteessä toivottuja tarkempia karttaaineistoja ja vaikutusarviointeja laaditaan kaavan valmistelun aikana. Alustavaan aineistoon voi tutustua kaavan luonnosvaiheessa, ja täydessä laajuudessaan selvitys- ja suunnitteluaineistot liitetään nähtäville asetettavaan kaavaehdotukseen. Mielipiteessä mainitut tahot lisätään osallisten luetteloon. B6. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Pärrinmaa liittyy läheisesti Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen ja myös radan länsipuolen metsäalueisiin. Suunnitelma eristäisi luonnonsuojelualueen suuremmasta metsäkokonaisuudesta ja estäisi pääsyn alueelle alueen länsipuolen alikulusta. Kunnallistekniikka on melko mahdotonta tuoda alueelle tuhoamatta Pärrinkoskea ja sen ympäristöä. 6 Suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen mahdollisuuksia on tutkittu tarkemmin ennen kaavaluonnoksen laatimista. Suunnittelualue sijaitsee lento- ja rautatieliikenteen melualueella, eikä sitä voida tämän vuoksi osoittaa asemakaavassa asuin- tai virkistysalueeksi. Teollisuus- ja työpaikkarakentamiselle melutasosta ei muodostu vastaa-

7 Alue on asukkaiden suosittu virkistysalue lukuisine polkuineen. Alueen pohjoisosa on yhtenä maakuntakaavassa mainituista luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista. Pirkkalan kunta on arvostanut rajan Pirkkalan puolella olevaa Pyramiitin notkoa yhtenä tärkeimmistä lähivirkistys- ja luonnonalueistaan. Teollisuusalueen toteutuminen viheralueen kylkeen merkitsisi laajalti asukkaiden elinympäristön heikkenemistä. Edellä on syitä miksi alue mielestämme pitäisi jättää entiselleen. vanlaista estettä. Myös voimassa olevissa yleiskaavoissa teollisuusaluevarauksia onkin sijoitettu kuntarajan molemmille puolelle. Alueen nykyinen käyttö talousmetsänä ja ulkoilukohteena poikkeaa voimassa olevista yleiskaavoista ja kaupungin kaavoitusohjelmassa asetetuista tavoitteista. Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin vaikuttaa osaltaan myös alueelle mahdollisesti sijoittuvat lentoaseman uuden yhdysradan linjaus. Alueen ottamista teollisuuskäyttöön puoltaa mm. sen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa sekä lento- ja rautatieliikenteestä aiheutuva melu, mikä käytännössä estää alueen osoittamisen varsinaiseksi virkistysalueeksi. Alustavasti valinta alueen tulevasta käyttötarkoituksesta on tehty jo kaavan vireilletulon sekä kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Lopullisesti asiasta päättää Tampereen valtuusto hyväksyessään tai hylätessään kaavan. Alustavien tarkasteluiden mukaan alue on liitettävissä alueelliseen katuverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin Patamäenkadun sekä Multiojankadun länsipään ja sen jatkeena olevan (toistaiseksi rakentamattoman) Rajamäenkadun kautta. Teollisuusalueen ja Sääksjärven omakotiasutuksen väliin on mahdollista jättää suojaava vihervyöhyke, eikä ajoneuvoliikennettä ole tarpeen johtaa luonnonsuojelualueiden tai jo rakentuneiden asuinalueiden läpi. Alueen luonnonympäristö asettaa suunnittelulle haasteita. Työn aikana pyritään erityisen huolellisesti selvittämään ja varmistamaan, ettei kaavan toteutumisesta aiheudu lähiympäristön luonnonsuojelualueiden tilaa heikentäviä vaikutuksia. Alustavan arvion mukaan myös tärkeimmät suunnittelualueella havaituista luontoarvoista on mahdollista huomioida niiden suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana. 7

8 C. Kaavaluonnoksesta jätetyt viranomaislausunnot C1. Elisa oyj / Mika Björkqvist Ei huomauttamista. Merkitään tiedoksi. C2. Fingrid Oyj / Mika Penttilä, projektipäällikkö, Maankäyttö ja ympäristö Asemakaava-alueella on Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohto Multisilta Melo. Voimajohdon johtoalue muodostuu 30 metriä leveästä johtoaukeasta ja sen molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään koko 50 m voimajohtoalueen leveyttä. Johtoaluetta koskevalla kaava-merkinnällä varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys, sekä rajoitetaan sähköturvallisuutta vaarantavat toiminnot selkeästi voima-johtoalueen ulkopuolelle. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi osoitettu kaavassa. Voimajohdolle varattua aluetta laajennetaan esitetyllä tavalla. Myös korttelialuerajausta muutetaan siten, että voimajohto sijoittuu kokonaisuudessaan korttelialueiden ulkopuolelle. C3. Ympäristönsuojelu Vuonna 2012 tehdyn luontokartoituksen mukaan alueella on melko runsaasti huomioitavia metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueen pohjoisosassa sijaitseva Korvenojanpuisto on Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohde 43 ja se on syytä merkitä kaavakartalle luonnonsuojeluohjelmassa esitetyn rajauksen mukaisesti suojelumerkinnällä. Luontoselvitystä on syytä vielä tarkentaa lepakoiden osalta, mikäli vanhan metsän alueita aiotaan rakentaa. Ympäristönsuojeluyksikkö katsoo, että liito-oravaselvitystä on tarpeen vielä täydentää suotuisampana ajankohtana, maalis-huhtikuussa tehtävillä kartoituksilla ja varmistaa jätös- ja kolopuiden sekä mahdollisten risupesien olemassaolo ja elinympäristöjen välisten siirtymäreittien säilyminen. Selvitys on syytä ulottaa Pärrinkosken puolelle ja varmistaa siirtymäreitti tulevan Ratasillankadun ylitse. Alueen korkeustasot vaihtelevat ja poistettavan maa- ja kiviaineksen määrä on suuri. Vaikutustenarvioinnin kannalta on tärkeää, että tavoitellut korkeustasot Korvenojanpuistoa koskevia merkintöjä tarkistetaan ja puistoon lisätään merkintä luo luonnon monimuotoisuutta turvaamaan. Vanhan ratapohjan tilalle tulevan katualuetta on kavennettu ja kaista liitetty suojametsän alueeseen Ls-7 määräys on muutettu ls-4 määräykseksi, jossa alueen puusto tulee säilyttäää ja jättää tavanomaisten metsänhoidollisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Metsää on hoidettava liito-oravaa suosivalla tavalla Arranmaan vanhan metsän alue on kaavassa jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle. Kaavakartalla liito-oravien elinympäristöksi soveltuvat alueet perustuvat olemassa oleviin tietoihin ja havaintoihin, joista viimei- 8

9 rakennettavilla alueilla kävisivät ilmi kaava-aineistosta. Kaavakartalla ei kiinteistöille ole annettu määräyksiä hulevesien laadullisesta hallinnasta, mikä on tarpeen herkän purkuvesistön vuoksi. Luonnonsuojelualueen puroissa esiintyy useita uhanalaisia vesiympäristöön sitoutuneita lajeja, joiden elinolosuhteet on turvattava huolehtimalla veden laadullisesta ja määrällisestä hallinnasta. Kaavaselostuksen mukaan kaavakartalla on määräys poistettavan kiviaineksen laadun tutkimiseksi. Määräys on jäänyt kuitenkin puuttumaan kaavakartalta ja on syytä lisätä. Teollisuusalueen liikenne ohjautuu etelässä lähelle asumista ja saattaa aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa kadun varren asukkaille varsinkin, jos läpiajo Ratasillankadun kautta kasvaa. Tähän on syytä varautua ajoissa liikenteellisin ratkaisuin. Raskas teollisuus varsinkin toimiessaan ympärivuorokautisesti saattaa aiheuttaa häiriötä lähialueen asukkaille. Näille asutusta lähellä oleville reuna-alueille olisi hyvä harkita TVmerkintää ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Alue on luontoarvojen ja ympäristövaikutusten vuoksi vaikea kohde tehokkaalle rakentamiselle. Esitetty kaavaluonnos edellyttää tarkennuksia luontoselvitykseen lepakoiden ja liito-oravien osalta. Hulevesien laadullista hallintaa koskevia määräyksiä on syytä tarkentaa, samoin ympäristöhäiriöitä kuten teollisuuden laatua säätelevää merkintää. Suunnittelutyö samanaikaisesti Pirkkalan kanssa saattaisi tuoda lisäarvoa tehokkaalle maankäytölle, ympäristövaikutusten hallinnalle ja liikenteen järjestämiselle, mitä olisikin syytä harkita. simmät ovat vuodelta Alueiden välille on lisäksi muodostettu yhtenäinen, pohjoiseteläsuuntainen reitti turvaamaan lajin liikkumisen mahdollisuudet alueelta toiselle. Pohjoisen vanhan ratapenkan paikalle tulevaa katualuetta on linjattu uudelleen ja kavennettu suojametsän hyväksi. Määräykset hulevesien laadullisesta hallinnasta ja poistettavan kiviaineksen laadun tutkimisesta lisätään kaavaan. Asutusta lähellä oleville reuna-alueille (korttelit 1704 ja 1705) lisätään TY-merkintä lausunnossa esitetyn mukaisesti. Liikenteelliset ratkaisut ja tonttien korkeusasemat tutkitaan tarkemmin toteutussuunnittelun yhteydessä. Multisillan asuinalueen eteläpuolella on voimassaoleva asemakaava katua varten. Sitä ei ole toteutettu. Teollisuusalueen katuverkkoon on mahdollista liittää kyseinen katu (Rajamäenkatu), jolloin liikenne teollisuusalueelta sijoittuu etäämmälle asutuksesta ja pois Multiojankadulta. Pirkkalan kunnan kanssa on neuvoteltu suunnittelusta ja kunta on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta. C4. Pirkkalan kunta Esitetty ratkaisu on Pirkkalan kunnan näkökulmasta hyväksyttävissä ja mahdollinen. Kunta ei ole toistaiseksi asemakaavoittanut ko. aluetta, koska yhteyksiä VT3:n suuntaan, Toivioon tai Linnakallioon ja sitä kautta kuntakeskukseen ei ole mahdollista toteuttaa lähivuosina. Alueen kokonaisratkaisu tulee päivittymään Pirkkalan kunnan puoleisen maankäytön osalta vireillä olevan Toivion osayleiskaavan myötä. Todennäköistä on, että alueeseen liittyvät Pirkkalan kunnan puolisten alueiden maankäyttövaraukset Toivion eteläpuolella Saukonvuori-Taaporinvuoriakselilla painottuvat virkistys- ja ulkoilualuekäyttövarauksiin. Kaavaluonnoksessa on esitetty Pirkkalan kunnan rajaan päättyvä Arrankatu. Katualueen poikkileikkausvarauksena tulisi käyttää vastaavaa leveyttä kuin Ratasillankadulla käytetty katu-alueen leveys. Alueen kortteleiden 1704 ja 1705 käyttötarkoitusmäärittelyissä tulee ottaa huomioon lähialueelle sijoittuva asuminen. Luonnoksessa on direktiivilajien säilymiseen ja viheryhteyk- Arrankatua levennetään lausunnossa esitetyllä tavalla. Asutusta lähellä oleville reuna-alueille (korttelit 1704 ja 1705) lisätään TY- merkintä. 9

10 sien jatkumiseen kiinnitetty huomiota. Alueen pohjoispää on jätetty kokonaan rakentamisen ulkopuolelle vanhaa ratapenkkaa myötäilevää ajoyhteyttä lukuunottamatta. Näin direktiivilajien (liito-orava, lepakot) elinolosuhteet alueella voivat säilyä ja Toivion asuinalueen eteläpuoliselta metsäalueelta jää riittävä viheryhteys Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen pohjoispuoleiseen osaan. Alueen eteläosassa sijaitseva vanhan metsän alue, joka on osittain l-luokan lepakkoaluetta ja liito-oravalle soveltuvaa aluetta, on myös pääosin jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tämä mahdollistaa riittävät viheryhteydet Pirkkalasta myös Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen eteläpuoleiseen osaan. Liito-oravien ja lepakoiden säilyminen on huomioitu myös kaavamääräyksin. Pohjoisosan metsäalueen ja eteläosan vanhan metsän väliin on jätetty suojametsäkaista, joka puustoisena soveltunee liito-oravan pohjois-eteläsuuntaiseksi liikkumisreitiksi. C5. Pirkanmaan maakuntamuseo Pärrinkosken lähellä maankäyttö muuttuu siten, että vanhan teollisuusradan penkan tilalle muodostetaan katu. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutos ei vaaranna Pärrinkosken kulttuuriympäristön arvoja. Kaavaselostuksessa on kuitenkin tuotava selkeämmin esille, että kyseinen välittömästi kaava-alueen koillispuolella sijaitseva alue on muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, joka on otettava huomioon kaavan toteuttamisessa. Kiinteitä muinaisjäännöksiä tulisi käsitellä selostuksessa osana kulttuuriympäristöä ja arkeologista kulttuuriperintöä. Suojelukohteet on merkitty kaavaluonnokseen inventointiraportissa ehdotetun mukaisesti sm- ja s-osaaluemerkinnöillä. Sm-merkintään tulee liittää määräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. S-merkinnän selitys on muutettava muotoon: Suojeltava historiallinen rakenne. Kahden muinaisjäännösalueen kohdalle (inventointikohteet 4, 8 ja 9) on aluevaraukseksi merkitty suojaviheralue, jolle saa sijoittaa hulevesijärjestelmän vaatimia kosteikkoja, viivytyspainanteita sekä oja- ja allasrakenteita (EV-11). Kyseinen aluevaraus/määräys on ristiriidassa muinaismuistolain ja sm-kaavamerkinnän kanssa eikä siten ole hyväksyttävissä nykyisessä muodossaan. Pintavalunnan merkittävän purkureitin sijoittaminen muinaisjäännösalueelle tai sen viereen voi rakennusaikaisten vahinkojen lisäksi aiheuttaa maapohjan eroosion ja muita pitkäaikaisia muutoksia maaperässä, jotka vaikuttavat kiinteän muinaisjäännöksen säilymiseen ja kuntoon. Lisäksi Ratasillankadun aluevaraus on linjattu kulkemaan välittömästi sm-alueen länsipuolella kohteen 8 pohjoispäässä, mikä voi Selostusta vaikutusarviointeineen täydennetään ja suojelukohteiden merkinnät muutetaan lausunnon mukaisesti. Kaavaan lisätään yleismääräys vanhan radan pohjan purkamisesta vasta dokumentoinnin jälkeen, hulevesien pintavalunnan purkureittien eroosiosuojaamisesta ja sijoittamisesta etäälle museaalisista kohteista. 10

11 vaarantaa ko. muinaisjäännöksen osan säilymisen. Maakuntamuseo toteaa, että kaavahankkeen vaikutuksia arkeologisiin kohteisiin ei ole arvioitu asianmukaisesti. Kaava-alueen pohjois- ja koillisreunalla sijaitseva, käytöstä jäänyt teollisuusraiteen pohja liittyy Sarankulman-Härmälän alueen teollisuus- ja liikennehistoriaan. Rakenteen purkaminen on mahdollista vain riittävän dokumentoinnin jälkeen. Tämä ehto on mainittava määräyksessä, joka tulee liittää radanpohjan tilalle suunnitellun katualueen merkintään. Maakuntamuseo huomauttaa, ettei kohdetta ole käsitelty arkeologisessa selvityksessä. Kaavaehdotus tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten. C6. Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaava-alueen poikki kulkevan yhdysradan osalta on tarkasteltu radan sijoittamista joko tunneliin tai maanpinnalle. Tarkastelujen mukaan tunnelivaihtoehto on niin nykyisen pääradan kuin ympäristöarvojenkin kannalta pintavaihtoehtoa parempi ratkaisu. Asemakaavaluonnoksessa on kuitenkin huomioitava myös pintavaihtoehto. Jotta asemakaavassa voidaan antaa kaavamääräyksiä rakentamiselle, on yhdysradasta tehtävä tarkempia tarkasteluja. Pärrinmaan alueen maankäytön liikenteelliset vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle, minkä vuoksi on tehtävä laajempia alueellisia liikenteellisiä ja verkostollisia tarkasteluja. Etenkin Pirkkalan puolella tapahtuva Toivion alueen maankäytön kehittäminen edellyttää laajempia kunnan rajat ylittäviä liikennetarkasteluja. Tehtävissä selvityksissä on huomioitava myös Härmälän, Sarankulman ja Partolan alueiden kehittäminen ja näiden alueiden liikenneverkon järjestelyt. Selvityksessä on tutkittava myös lisääntyvän liikenteen vaikutus Ratasillantien / -kadun radan alittavan sillan kapasiteetin (aukon riittävyys yms.) riittävyyteen. Suunnittelualue on osa laajempaa, seudullista viher- ja luontoarvoaluetta, eikä sen arvoa ole mahdollista käsitellä irrallisena muusta kokonaisuudesta. Kaava-alueella on merkittäviä lajiesiintymiä. Kaavaaineistoon liittyy selvitysten perusteella laadittu esitys siitä, miten se jakautuu suhteessa rakennettavuuteen. Arvoluokan 1 (maiseman ja luonnonhoito) aluetta sijoittuu läpi koko kaavan kolmelle merkittävälle osa-alueelle. Näistä yksikään ei kaavaluonnoksessa jää kokonaan rakentamattomaksi, ja eteläisin alue (1c) menetetään käytännössä kokonaan. Vaikutusten arvioinnissa huomioon tulee ottaa se, että suurten korkeuserojen vuoksi kaavan toteuttaminen edellyttää suuria maa- ja kallioleikkauksia ja korkeiden täyttöjen tekemistä. Kaavaselostuksessa kuvatun massatasapainotarkastelun mukaan suunnittelualueen pohjoisosan lisäksi vain pieni viheralue kaavan lounaisosassa jää massoiltaan käsittelemättömäksi ja näin ollen edes mahdollisesti nykyisellään säily- 11 Kaavassa on varauduttu myös pintavaihtoehtoon osoittamalla korttelin 1701 rakennusalat ja muut määräykset ja merkinnät siten, että ratalinjaus korttelin poikki on mahdollinen. Yhdysrataa koskevat tarkastelut on tehty yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa varmistaen, että rata on toteutettavissa myös kaavan mukaisen rakentamisen toteuduttua. Liikenteellisiä tarkasteluja on jatkettu katujen yleissuunnittelun yhteydessä. Ratasillantie ylittää radan. Alueen raskaan liikenteen mahdollinen vaikutus sillan parantamistarpeeseen on tiedostettu ja kaava mahdollistaa sillan parantamisen. Kaavaan tehdään tarkennuksia liitooravien ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi. Myös katualueiden rajauksia tarkistetaan. Yhteydet luonnonsuojelualueelle säilyvät. Kaava-alueelle on jätetty puolet alueen pinta-alasta suojametsiksi. Tätä pyrkimystä vasten tarkasteltuna liikenneverkko alueella on riittävä lännen suuntaan. Muussa tapauksessa luontoarvojen huomioon ottamisen tavoitteita tulee muuttaa. Pirkkalan kunta ei ole lausunnossaan esittänyt muutoksia katuyhteyksiin. Vanhan ratapenkan ahdeyökkösesiintymä on kasvanut umpeen. Uutta kuivaa rinnettä syntyy alueen toteuttamisen yhteydessä, jolloin ahdeyökkösten on mahdollista palata alueelle. Katualueiden mitoituksen vuoksi massat

12 tettäväksi. Alueen merkitys viherympäristössä ja sen lajisuojelulliset arvot tulee ottaa tehtyä selkeämmin kaavasuunnittelun lähtökohdaksi. Yhteiskunnallisen vihertarkastelun tulee ohjata ratkaisuja. Laajemman rakennetarkastelun ohella huomioon tulee ottaa erityisesti luonnonsuojelulain tarkoittamien lajien elinympäristön säilyminen. Luontodirektiivilajien liitooravien ja lepakoiden osalta lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittely jää avoimeksi. Mikäli lajeille soveltuville alueille osoitetaan muuttavaa maankäyttöä, tulee olla varmuus, että noudatetaan luonnonsuojelulain 49 :n vaateita. Hyönteisten osalta ei kaava-aineistoon sisälly riittäviä selvityksiä. Mikäli luotettavia laji- ja seurantatietoja ei ole saatavissa, tulee lajiesiintymät selvittää ennen kaavaratkaisujen tekemistä. Kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee käydä selkeästi ilmi ne arvot, jotka menetetään asemakaavan toteuttamisen myötä. Kaavamerkinnät eivät voi olla ristiriidassa alueen toteuttamisen lähtökohtien kanssa eikä säilytettäviä alueita näin ollen tule merkitä sinne, missä arvot todennäköisesti tullaan menettämään. voidaan käsitellä tonteilla ja katualueilla rakentamisen aikana. C7. Liikennevirasto Tampereen läntinen ratayhteys Suunnittelualueelle on Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittävän uuden pääradan yhteystarve (Tampereen läntinen ratayhteys) ja raideyhteys lentokentältä (yhdysrata) Tampereen eteläiselle pääradalle. Asemakaavan ei tule rajoittaa ratayhteyden jatkosuunnittelua. Kaavassa tulee huomioida yhdysradan pinta- ja tunnelivaihtoehto niin, että molemmat ovat toteuttamiskelpoisia kaavassa osoitetun teollisuusrakentamisen ja katujen toteutuessa. Liikenneviraston näkemyksen mukaan yhdysradalle osoitettu 40 metriä leveä käytävä ei mahdollista pintavaihtoehdon toteuttamista. Yhdysradan tarvitsema tilantarve on selvitettävä tarkemmin ja varattava radalle riittävän levyinen alue. Kaavaluonnoksesta ei käy selkeästi ilmi uuden ratayhteyden sijoittuminen kaava-alueelle. Ratayhteys tulee tässä vaiheessa merkitä kaavaan esimerkiksi ohjeellisella merkinnällä. Yhdysradan pintavaihtoehdon toteutuessa radan kanssa risteävät kadut tulee toteuttaa eritasoon. Kaavaluonnoksessa osoitettu Ratasillankadun linjaus sijoittuu yhdysradan pintavaihtoehdon kannalta hankalaan paikkaan. Pintavaihtoehdossa yhdysrata nousee Ratasillankadun ja radan linjauksen leikkauspisteessä leikkauksesta pintaan liittyen päärataan. Yhdysradan ja Ratasillankadun leikkauskulma on hyvin pieni mikä aiheuttaa pintaratkaisun toteutuessa Ratasillankadulle erityisen pitkää ja kallista siltaratkaisua. Ratasillankadun lin- Tampereen kaupungin kaavaa valmisteleva projektiarkkitehti on ollut tiiviissä yhteydessä maakuntakaavan suunnittelijaan ja radan linjausvaihtoehto on otettu huomioon kaavassa. Kaavassa varaudutaan myös pintavaihtoehtoon osoittamalla korttelin 1701 rakennusalat ja muut määräykset ja merkinnät siten, että ratalinjaus korttelin poikki on mahdollinen. Kartalle lisätään maanalaisen rakentamisen kielto, joka sisältää lausunnossa mainitut asiat. Kipinäaidan suojelua koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaan maakuntamuseon lausunnon mukaisesti. Kaavaan lisätään myös määräys tärinästä ja siitä, että hulevedet eivät saa vaikeuttaa rautatien kuivatusta eivätkä haitata radan vakautta. Maaston korkeuserot ovat niin suuret, että pintavaihtoehdon vaatima rakentamaton ala on merkitty vain Ratasillankadun puolelle. Muu osuus menee kaikissa tapauksissa tunneliin. Kadun uusi linjaus on mahdollinen yhteysvarauksen toteutuessa. 12

13 jausta on yhdysradan kohdalla tarkoituksen mukaista tarkastaa siten, että kadun ja radan risteyskulma muodostuu osoitettua suuremmaksi. Yhdysradan tunnelivaihtoehdon vaikutukset kaava-alueella ovat huomattavasti pintavaihtoehtoa vähäisemmät. Kaavassa tulee kuitenkin esimerkiksi rajoittaa maalämpökaivojen, porakaivojen sekä muiden maanalaisten pystykuilujen rakentamista ratalinjauksen kohdalle. Kipinäaidan suojelu Hämeenlinna Tampere -radan 1800-luvun lopulta peräisin olevat kipinäaidan parhaiten säilyneet jäänteet on kaavassa osoitettu suojeltavaksi sm-merkinnällä (alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös). Suojeltavaksi osoitetun kipinäaidan pohjoisimmat osat sijaitsevat rautatiealueella edellä mainitun yhdysradan pintavaihtoehdon linjauksen kohdalla. Kipinäaita ei ole ollut ratayhteyden suunnittelussa esillä. Kaavoituksessa tulee harkita onko kipinäaidan pohjoisimpien osien suojelu tässä vaiheessa tarkoituksen mukaista. Kipinäaidan suojeluarvot tullaan huomioimaan radan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Päärata ja pääradan lisäraidevaraus Toijala Tampere -rataosuudella tulee kaava-alueen kohdalla pitkällä tähtäimellä varautua yhteen lisäraiteeseen. Kaavaluonnoksessa on huomioitu pääradan lisäraiteen mahdollinen sijoittuminen myös kaava-alueen puolelle. Suunnittelualueen ympäristössä maaston korkeusvaihtelut ovat suuret. Pääradan ja Ratasillankadun suuret korkeustasoerot tulee huomioida katusuunnittelussa. Erityisesti katupenkereet Peltolammin nykyisen ratasillan kohdalla edellyttävät geoteknisiä tarkasteluja katutilan määrittelemiseksi. Hulevedet Uuden rakentamisen seurauksena lisääntyvät hulevedet eivät saa vaikeuttaa rautatien kuivatusta ja aiheuttaa haittaa radan stabiliteetille. Raideliikenteen tärinä Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski. Tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää tai -määräystä. Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta. Tärinälle herkimpiä rakennuksia ovat yleensä puolitoista tai kaksikerroksiset puurakenteiset talot. 13

14 D. Kaavaluonnoksesta jätetyt osallisten mielipiteet D1. Harri Palmroth Omistan n. 6000m 2 alueen suunnittelualueen eteläosan länsirajalla. Olen aikoinani ollut mukana Ratasillantien nykyisessä linjauksessa, silloin alueeni pirstaloitui ja vain nykyisen tien pohjoispuoli jäi yhteneväksi alueeksi. Alue aikoinaan pyykitetty maastoon 1000m² "tonteiksi" ja tietoimituksessa mainittiin, että alueelle on mahdollista saada n. 3 kpl omakotitontteja poikkeusluvalla. Toivoisin, että alueeni itäpuoli, joka rajoittuu suunniteltuun tiehen teollisuusalueelle, jätettäisiin virkistys- / suojavyöhykkeeksi sekä maaston/asukkaiden suojaksi melua vastaan. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, mielipiteen jättäjän omistama alue sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Jotta teollisuusalueen muodostaminen alueelle olisi mielekästä, tulee teollisuudelle varattuja kortteleita olla tarpeeksi suhteessa alueen pinta-alaan. Aluetta tutkitaan kokonaisuutena etsien rakentamiselle parhaiten soveltuvia osaalueita, jotka olisivat yhdistettävissä liikenteellisesti toisiinsa. Kaava-alueen länsirajalla korttelialueiksi osoitettavissa olevia alueita ei katsota voitavan jättää pois teollisuudelle varattujen korttelien joukosta. Korttelit 1704 ja 1705 on merkitty ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaksi teollisuusalueeksi. D2. Kimmo Toiviainen, Toivion koulun rehtori Teollisuusaluetta ei tulisi rakentaa seuraavista syistä: 1. Alue on tamperelaisten ja pirkkalalaisten yhteinen virkistys- ja ulkoilualue. Virkistysalue on eteläisen Tampereen" Kauppi" vaihtelevine maastoineen polku- ja latuverkostoineen. 2. Pirkkalan puolella pyritään säilyttämään ja laajentamaan virkistysaluetta. 3. Teollisuus jää keskelle virkistysaluetta. 4. Tie katkaisee lopullisesti metsäalueen ja Pärrinkosken yhteyden, vaikka voitaisiin tehdä päinvastoin; yhdistää alueet purkamalla ratavalli. 5. Tällä hetkellä retkeilijällä on esteetön kulku usealle järvelle. 6. Alue sijaitsee lentomelualueella, joten se on asutukselle kelpaamatonta. Pirkkalan puolella on runsaasti maata teollisuuden käyttöön. 7. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana alueelle on yritetty sijoittaa ohikulkutietä, kerrostaloaluetta, teollisuutta, jäteveden puhdistamoa, rataa, logistiikkakeskusta ja voimalaitosta. Korkeuserot ovat niin suuria, että sinne pääsy esim. junalla on mahdoton ja autollakin vain kalliota poistamalla. Erilaisten alueen maankäytölle osoitettujen tarpeiden yhteensovittamiseksi on alue pyritty suunnittelemaan siten, että virkistyskäytön mahdollisuudet säilyvät hyvänä myös tulevaisuudessa, vaikka virkistyskäyttöön soveltuva alue pinta-alaltaan kutistuukin nykytilanteeseen nähden. Pirkkalan puoleiseen maankäyttöön ei asemakaavassa oteta kantaa muutoin kuin mahdollistamalla alueiden liittyminen toisiinsa yli kuntarajan. Käytöstä poistuneen ja puretun teollisuusradan ratavalli on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Sen purkaminen on myönnytys, joka joudutaan tekemään, jotta ratavallin länsipuolinen liito-oraville suotuisa alue pystytään säilyttämään. Alueella on tarve erikoiskuljetusten pohjois-eteläsuuntaiselle reitille, ja luontoarvojen vuoksi ratavallin alue on ainut mahdollinen kohta toteuttaa tämä yhteys. Muodostuvaa yhteyttä on mahdollisuus käyttää myös pyörä- ja jalankulkuyhteytenä alueen halki. On tiedossa, että alue on korkeuserojensa vuoksi haasteellinen rakentaa. Kaavan toteuttaminen edellyttää kallion louhintaa ja 14

15 maansiirtotöitä, joiden aiheuttamia kustannuksia korvataan alueesta saatavilla tuotoilla. D3. Terttu Ihalainen Kaavakkeesta valittu alueen käyttö: Luonnon hyötykäyttö kuten marjastus tai sienestys Satunnainen läpi- tai ohikulku alueella Säännöllinen pitkäkestoinen ulkoilu alueella Luonnosta ja luonnonrauhasta nauttiminen Kaavakkeesta valitut, alueelle toivottavat muutokset: Kaavaluonnoksessa tulisi lisätä luonnontilaiseksi jäävien alueiden osuutta ja kiinnittää enemmän huomiota hulevesien hallintaan. Luonnonsuojelualue on ollut toivottu muutos, alue saisi olla laajempikin. Sitä vastoin luonnon uhraaminen teollisuusalueen vuoksi tuntuu oudolta. Kuinka suunnittelussa taataan Pärrinkosken suojelu? Hanke kasvattaisi Peltolammin liikennemääriä. Kaavan toteutuessa alueen kokonaismaisema väistämättä muuttuu, kun nykyisin rakentamattomalle alueelle sijoittuu rakentamista. Aivan Pärrinkosken läheisyyteen ei ole kaavassa esitetty rakennuksia. Kaavassa esitetty tieyhteys tullaan toteuttamaan siten, että maansiirtotöillä, tai muilla rakentamisen aikaisilla toimilla ai synnytetä haittaa luonnonsuojelualueelle. Alueelta louhittu maa-aines sijoitetaan siten, ettei se muuta Pärrinkosken tai Peltolammin olosuhteita. Alueen kasvavaa liikennettä pyritään hallitsemaan liikenteenohjauksella. D4. Timo Lehtinen (lähialueen asukas 1-5km etäisyydellä suunnittelualueesta, Pirkkala) Kaavakkeesta valittu alueen käyttö: Säännöllinen lyhytkestoinen ulkoilu alueella Luonnosta ja luonnonrauhasta nauttiminen Asemakaavaluonnoksessa tulisi muuttaa seuraavia asioita: Pärrinkosken juoksutus voidaan viedä putkessa tien ali, ja kevyt liikenne tien yli radan vieressä. Yhteystie Patamäenkadun os välistä olisi maaston loivuuden vuoksi huomattavasti helpompi. Teollisuusrakennukset tulisi sijoittaa Peltolammin kohdalla niin, etteivät ne pilaa maisemaa Peltolammin suunnasta. Kaava on muuten hyvä, sillä se rauhoittaa liikennettä Rukkamäentiellä. Hulevedet tulisi ohjata suoraan putkella Pärrinkosken alajuoksun ohi. Mikäli katsotte hyväksi ehdotukseni mukaisesti ohjata uuden teollisuuskaava-alueen hulevesiä suoraan radan suuntaisella putkiyhteydellä ohi Peltolammin ja Pärrinkosken yläjuoksun, niin samassa yhteydessä olisi mahdollista tehdä Peltolammin vedenkorkeuden vakauttamisvarmistusyhdeputki hulevesiputkeen, jolloin Peltolammin vedenkorkeutta voitaisiin tarvittaessa säätää / vakauttaa sekä valvoa hulevesiputken veden laatua. Tämä takasi myös sen, että ratapohjan kantavat rakenteet eivät olisi alttiina mahdollisille pohjaveden vaihteluille. Mikäli maaperää muokataan radan länsipuolelta nykyistä syvemmältä, on otettava huomioon Peltolammin ja nykyisen ratapenkereen pohjarakenteiden vedenpidätyskyky, ettei Peltolammi kuivu. Varmin ratkaisu olisikin käyttää hulevesien vakautus- 15 Palaute viedään tiedoksi alueen hulevesien hallinnan suunnittelijoille. Hulevesien hallinnan suunnittelijat huomioivat palautteen jatkosuunnittelun yhteydessä, jolloin tarkastellaan mm. ehdotetun toimenpiteen vaikutusta mitoitukseen.

16 pumppuasemaa ratapenkereen länsipuolella. D5. (lähialueen asukas alle 1 km etäisyydellä suunnittelualueesta, Pirkkala) Kaavakkeesta valittu alueen käyttö: Säännöllinen pitkäkestoinen ulkoilu alueella Luonnosta ja luonnonrauhasta nauttiminen Kaavakkeesta valitut, alueelle toivottavat muutokset: Kaavaluonnoksessa tulisi lisätä luonnontilaiseksi jäävien alueiden osuutta ja kiinnittää enemmän huomiota hulevesien hallintaan. Lisäksi: Ratasillantien eteläpuolinen teollisuustontti on poistettava. Rinteeseen on hankala rakentaa, ja hulevedet valuisivat suoraan Sääksjärveen. Alue on liikenteellisesti hankala korkeuserojen vuoksi. Jotta teollisuusalueen muodostaminen alueelle olisi mielekästä, tulee teollisuudelle varattuja kortteleita olla tarpeeksi suhteessa alueen pinta-alaan. Aluetta tutkitaan kokonaisuutena, etsien teollisuuden sijoittumiselle parhaiten soveltuvia osia, jotka olisivat yhdistettävissä liikenteellisesti toisiinsa. Kaava-alueen eteläosan korttelialueiksi osoitettavissa olevia alueita ei siten katsota voitavan jättää pois teollisuudelle varattujen korttelien joukosta. On tiedossa, että alueella on voimakkaita korkeuseroja. Ne on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan alueen korttelirakenteessa. Alueen toteuttaminen edellyttää kallion louhimista. D6. (lähialueen asukas 1-5km etäisyydellä suunnittelualueesta, Tampere) Kaavakkeesta valittu alueen käyttö: Luonnon hyötykäyttö kuten marjastus tai sienestys Luonnosta ja luonnonrauhasta nauttiminen Kaavakkeesta valitut, alueelle toivottavat muutokset: Kaavaluonnoksessa tulisi lisätä luonnontilaiseksi jäävien alueiden osuutta ja kiinnittää enemmän huomiota hulevesien hallintaan. Ratkaisussa on pyritty säilyttämään luontoarvoiltaan kaikkein rikkaimmat alueet, jotka on esitetty suojametsä-merkinnällä. Valitettavasti teollisuusalueen toteutuminen suunnittelualueelle ei ole mahdollista ilman, että osa nykyisin virkistyskäytössä olevasta alueesta siirtyy teollisuuden käyttöön. Kaavan hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä tarkennetaan kaavan ehdotusvaiheeseen. Alueelle rakentavat yritykset tullaan myös velvoittamaan hulevesien huolelliseen hallintaan erillisen hulevesisuunnitelman mukaan. D7. (lähialueen asukas alle 1km etäisyydellä suunnittelualueesta, Tampere) Kaavakkeesta valittu alueen käyttö: Luonnon hyötykäyttö kuten marjastus tai sienestys Luonnosta ja luonnonrauhasta nauttiminen Kaavakkeesta valitut, alueelle toivottavat muutokset: Kaavaluonnoksessa tulisi lisätä luonnontilaiseksi jäävien alueiden osuutta. Lisäksi: Rukkamäentien liikenne on jo nykytilanteessa häiritsevää ja hanke kasvattaa alueen liikennettä edelleen. Rukkamäentien liikenne tulisi ohjata Lempääläntieltä suoremmin Sarankulmaan. Rukkamäentiellä ei tulisi sallia raskasta liikennettä. Alueelle tulisi asettaa hidasteita nopeuksien hil- 16 Luonnontilaisten alueiden lisäämisestä kts. edellinen vastine. Alueen liikenne tulee lisääntymään. Sitä pyritään hallitsemaan liikenteen ohjauksella.