PÄRRINMAAN TEOLLISUUSALUE - PALAUTERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Transkriptio

1 PÄRRINMAAN TEOLLISUUSALUE - PALAUTERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) A. OAS:sta jätetyt viranomaislausunnot A1. Pirkanmaan maakuntamuseo Suomen vanhimpaan rataverkkoon liittyvät, käytöstä pois jääneet rakenteet, kuten vanhat radanpohjat ja kipinäaidat, ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lännessä suunnittelualue rajautuu kunnanrajaan. Vanhojen karttojen perusteella raja on kulkenut samalla linjalla ainakin jo 1700-luvulla. Kaava-alueen pohjoisosassa on kulkenut Härmälän ja Hatanpään tai Otavallan välinen kyläraja. Rajalinjoilla mahdollisesti säilyneet vanhat rajamerkit ovat potentiaalisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta saattaa löytyä myös elinkeinohistoriallisia muinaisjäännöksiä sekä muita suojeltavia arkeologisia kohteita. Tämän vuoksi arkeologisen kulttuuriperinnön huomioonottaminen ko. hankkeessa edellyttää kaava-alueen arkeologisen inventoinnin tekemistä MRL 9 :n ja MML 13 :n mukaisesti. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat Pärrinkoski ja siihen liittyvät vesimyllyn jäännökset sekä myllärin asuinrakennus piharakennuksineen. Kaavan vaikutusalue tulee ulottaa pohjoisessa käsittämään myös Pärrinkosken alueen, jonka kulttuuriympäristöarvot tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee lähettää maakuntamuseolle lausuntoa varten. Alueella on tehty muinaisjäännösinventointi kesäkuussa 2014 ja sen loppuraportti liitetään kaava-aineistoon. Inventoinneissa rautatien länsireunaa seurailevien kipinäaitojen jäännökset tulkittiin kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kipinäaidan osat huomioidaan asemakaavassa inventointiraportissa annettujen suositusten mukaisesti. Lausunnossa mainittu rajamerkki on inventoinnin mukaan tuhoutunut ja sen paikalla on nykyinen Tampereen kaupungin kiintopiste, eikä kohdetta tämän vuoksi tulkittu muinaisjäännökseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kartoilla esitettyä vaikutusaluetta laajennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Kaavaluonnoksesta ja selvitysaineistoista pyydetään maakuntamuseoon lausunto. A2. Fingrid Oyj Asemakaava-alueella on Fingrid Oyj:n voimajohto Multisilta Melo. Voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 50 metriä leveälle johtoalueelle. Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään koko voimajohtoalueen leveyttä. Johtoaluetta koskevalla kaavamerkinnällä varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys, sekä rajoitetaan sähköturvallisuutta vaarantavat toiminnonselkeästi voimajohtoalueen ulkopuolelle. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Lausunnossa kerrotaan myös tarkemmin suunnittelurajoitteista sekä pyydetään lähettämään kaavan valmisteluaineistot työn edetessä Fingrid Oyj:lle lausuntoa varten. Voimajohdon ja voimajohtopylväiden sijainti sekä niiden suoja-aluetta koskevat suunnittelu- ja käyttörajoitukset huomioidaan kaavaa laadittaessa. Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään Fingrid Oyj:n lausunto ja alustavasta valmisteluaineistosta on pyydetty myös nk. risteämälausuntoa lokakuussa 2014 (annetaan luonnosvaiheen lausunnon yhteydessä). 1

2 A3. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskiosaltaan teollisuus- ja varastoalueelle (T). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä alueita. Alueen eteläosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous ja joille suuntautuu tai on odotettavissa ulkoilukäyttöä. Alueen Pohjoisosa on virkistysaluetta (V). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeitä alueita. Alue kuuluu lähes kokonaan Tampere-Pirkkalan lentomelualueelle. Suunnittelualueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge2-082, Taaporinvuori-Myllyvuori). Liikennettä ja logistiikkaa koskevassa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alueen pohjoisosaan on osoitettu raideliikenteen yhteystarve, raideyhteys lentokentältä Tampereen eteläiselle pääradalle. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Suunnittelua eteenpäin vietäessä on tutkittava yhteyden toteuttamistapa, sijainti ja liittyminen ympäröivään maankäyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, pohjavesi-, maisema-, ja kulttuuriympäristöarvojen sekä ulkoilu- ja viheryhteyksien turvaamiseen. Lisäksi on varmistuttava siitä, ettei raideyhteyden toteuttaminen yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä läheisten Natura-alueiden suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Päärata on alueen kohdalla Merkittävästi parannettava rata. Rataosuuteen liittyy erityismääräys em 9, jolla varaudutaan kahden lisäraiteen toteuttamiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta puuttuvat Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tiedot. Edellä mainitut määräykset on syytä sisällyttää kaavan selostusosaan kohtaan suunnittelutilanne. Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan suunnittelua voidaan jatkaa, kunhan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset otetaan huomioon. Maakuntakaavatilannetta koskevat tiedot on täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, ja kaavamääräykset huomioidaan kaavaa valmisteltaessa. 2

3 B. OAS:sta jätetyt osallisten mielipiteet B1. Etelä-Alvari Etelä-Alvari ei kannata teollisuusrakentamista Pärrinmaan alueelle, vaan ehdottaa sen sijaan alueen liittämistä Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen. Lisäksi esitetään seuraavat tarkennukset ja huomautukset OAS:aan: Luontoselvityksen mukaan ainakin alueen pohjoispää olisi luonnollista liittää luonnonsuojelualueeseen (alueet 1 ja 2a). Linnustoselvityksen johtopäätöksissä todetaan, että yhdessä läheisen luonnonsuojelualueen kanssa alueen pohjoispään Käärmemäki Saukonvuori Myllyvuori muodostavat luonnoltaan monimuotoisen kokonaisuuden. Alue vaikuttaa liikenteellisesti mahdottomalta toteuttaa. Tämä on hyvä peruste muuttaa alue luonnonsuojelualueeksi. Alue jatkuu Pirkkalan puolella. Heti alueen viereen on Pirkkala suunnittelemassa metsoaluetta. Mitä Pirkkala ajattelee Tampereen rakentamissuunnitelmista? OAS:ssa kaavalle esitetyt laadulliset tavoitteet "kantakaupungin täydentäminen, työpaikkaalueiden laajentaminen ja luontoarvojen huomioiminen" ovat vaikea yhtälö. Luontoarvot pitäisi laittaa suunnittelussa kärkeen. Alue pitäisi määritellä luonnonsuojelualueeksi ja vanha ratapenger pitäisi purkaa. Sijaintiin liittyvät ongelmat Outo sijainti teollisuusalueelle. Luonnonsuojelualueelta, kävelytieltä ja sillalta tulevaisuudessa näkymät teollisuusalueelle. Jos suunnitelma toteutuu, alueella ei ole enää rauhaa melulta missään. Alueella on jo ennestään paljon melua. Myös saasteet tulisi lisääntymään ja ilmanlaatu todennäköisesti huononemaan. Rakennettavaksi suunniteltu alue on suoraan Peltolammin asukkaiden ulkoilureiteissä kiinni. Rakentamisen haasteet Jos alueelle aiotaan rakentaa, lepakkoalueet ja lähteet alueen etelä- ja pohjoispäässä joudutaan unohtamaan. Alueen rakentaminen on haastavaa. Sääksjärven omakotialue tulee hyvin lähelle. Rakennettavaksi aiotut alueet on sijoitettu niin, että kauttakulku on järjestettävä kahta kautta. Tulisiko kulku omakotialueen läpi? Alueille 3 ja 4a kulkuyhteyden järjestäminen on 3 Suunnittelualue sijaitsee lento- ja rautatieliikenteen melualueella, eikä sitä voida tämän vuoksi osoittaa asemakaavassa asuin- tai virkistysalueeksi. Teollisuus- ja työpaikkarakentamiselle melutasosta ei muodostu vastaavanlaista estettä. Myös voimassa olevissa yleiskaavoissa teollisuusaluevarauksia onsijoitettu kuntarajan molemmille puolelle. luontoarvoista on mahdollista huomioida niiden suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana. Muut kuin valtion omistamalle maalle sijoittuvat luonnonsuojelualueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaan ELY-keskuksen päätöksellä. Asemakaavalla luonnonsuojelualueita ei voida muodostaa tai laajentaa. Alustavien tarkasteluiden mukaan alue on liitettävissä alueelliseen katuverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin Patamäenkadun sekä Multiojankadun länsipään ja sen jatkeena olevan (toistaiseksi rakentamattoman) Rajamäenkadun kautta. Teollisuusalueen ja Sääksjärven omakotiasutuksen väliin on mahdollista jättää suojaava vihervyöhyke, eikä ajoneuvoliikennettä ole tarpeen johtaa luonnonsuojelualueiden tai jo rakentuneiden asuinalueiden läpi. Alustavien katuverkko- ja massatasapainotarkasteluiden perusteella alueen rakentaminen edellyttää varsin laajoja maansiirtotöitä. Tasauksessa on otettava huomioon myös alueelle mahdollisesti sijoittuva lentoaseman uuden yhdysradan linjaus, joka synnyttäisi merkittävää louhinnan tarvetta (rata sijoittuu kuiluun

4 erittäin haastavaa. Alue 3a on kohteen 9 kanssa pahasti ristiriidassa. Vanha puro on kaivettu nykyään ojaksi. Purot ovat kaupungin suojelukohteita. Suokohdiksi merkittyjä alueita ei pystytä rakentamaan. Jos jotakin välttämättä halutaan tehdä, alue 4b sopisi asuinalueeksi tai pienteollisuusalueeksi. Liittymä tulisi Multiojankadun kautta. Olisiko omakotialueeksi kaavoittaminen mahdollista? Liikenne ja infra Liikenteestä ei puhuta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mitään. Mitä kautta katuyhteydet on ajateltu rakentaa? Alueella on paljon mäkiä, louhittaisiinko ne matalaksi? Minkälaista toimintaa alueelle on tulossa? Kuinka paljon se saastuttaa vettä? Alue 3b voisi olla mahdollinen, mutta liikenteellisesti hankala. Etelä-Alvari esittää, että ennen kuin asia etenee luonnosvaiheeseen, lähialueen asukkaille ja alueen käyttäjille järjestettäisiin yleisötilaisuus, jolla olisi mahdollista keskustella alueen kaavoituksesta vastaavien suunnittelijoiden kanssa. tai tunneliin). Alueelle sijoittuvan teollisuustoiminnan laatuun ja ympäristövaikutuksiin liittyvät rajoitteet selvitetään suunnittelun edetessä. Mahdollisia ympäristöriskejä aiheuttava toiminta edellyttää joka tapauksessa aina erillistä ympäristölupaa, jonka edellytykset tutkitaan kaavan toteutuessa toiminta- ja tapauskohtaisesti. Kaavan toteutumisen vaikutuksia mm. luonnonympäristöön, alueen virkistyskäyttöön, liikennemääriin, melutasoon ja ilmanlaatuun tutkitaan tarkemmin kaavan valmistelun aikana. Pintavesien (hulevesien) johtamiseen ja laatuun vaikuttavat tekijät tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana laadittavassa hulevesisuunnitelmassa. Yleisötilaisuuden tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa, mutta se järjestetään viimeistään kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. B2. Jaakko Pitkänen Ihmettelen kaupungin kaavoitusintoa, kun Pirkanmaan liitolla on kaavoitus kesken ko. alueella. Kaavasuunnittelua viedään eteenpäin yhteistyössä Pirkanmaan liiton ja Pirkkalan kunnan kanssa. Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan suunnittelun jatkaminen on mahdollista, kunhan voimassa olevien Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaavan määräykset ja suositukset huomioidaan asianmukaisella tavalla. B3. Jari Niemi En ymmärrä, että kyseistä teollisuusaluetta suunnitellaan aivan kiinni luonnonsuojelualueeseen. Kyseistä aluetta käytetään todella paljon virkistymistarkoitukseen. 4 Suunnittelualue sijaitsee lento- ja rautatieliikenteen melualueella, eikä sitä voida tämän vuoksi osoittaa asemakaavassa asuin- tai virkistysalueeksi. Teollisuus- ja työpaikkarakentamiselle melutasosta ei muodostu vastaavanlaista estettä. Myös voimassa olevissa yleiskaavoissa teollisuusaluevarauksia onkin sijoitettu kuntarajan molemmille puolelle. Alueen nykyinen käyttö talousmetsänä ja ulkoilukohteena poikkeaa voimassa olevista yleiskaavoista ja kaupungin kaavoitusohjelmassa asetetuista tavoitteista. Alueen virkis-

5 tyskäyttömahdollisuuksiin vaikuttaa osaltaan myös alueelle mahdollisesti sijoittuvat lentoaseman uuden yhdysradan linjaus. Alueen ottamista teollisuuskäyttöön puoltaa mm. sen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa sekä lento- ja rautatieliikenteestä aiheutuva melu, mikä käytännössä estää alueen osoittamisen varsinaiseksi virkistysalueeksi. Alustavasti valinta alueen tulevasta käyttötarkoituksesta on tehty jo kaavan vireilletulon sekä kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Lopullisesti asiasta päättää Tampereen valtuusto hyväksyessään tai hylätessään kaavan. luontoarvoista on mahdollista huomioida niiden suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana. B4. Jere Nieminen Peltolammi - Pärrinkosken ja Toivio - Taaporinvuoren metsäiset alueet muodostavat yhtenäisen maisemallisen ja virkistyksellisen kokonaisuuden. Alueita käyttävät Tampereen ja Pirkkalan asukkaat. Kaava-alueen teollisuusalue pirstoisi tätä laajaa, virkistyksellisesti ja maisemallisesti yhtenäistä luontoaluetta. Alueen läpi kulkeva rautatie ei riko maisemallista kokonaisuutta liikaa, eikä estä alueiden virkistyskäyttöä yhtenäisenä kokonaisuutena. Yhdessä olemassa olevan rautatien kanssa teollisuusalueella olisi epäedulliset vaikutukset alueen maisemaan ja virkistäytymiseen. Kyseisellä kaava-alueella luontoarvojen huomioiminen ei toteudu selvittämällä kyseisen alueen rajojen sisäpuolella oleva luonto, vaan alueen keskeinen merkitys on laajemman merkityksen osana. Voimassa oleva yleiskaava on tältä osin huono ja sitä pitää tarkistaa. Suunnittelun kohteena oleva kaava-alue ei kytkeydy muihin teollisuusalueisiin, kuten esimerkiksi Sarankulmaan, joten sitä ei voi kytkeytyneisyydellä perustella. Lisäksi kaava-alue sijaitsee liikenteellisesti eristyksissä. Liikenne sinne kulkisi Multisillan asuinalueen tai Peltolam- Suunnittelualue sijaitsee lento- ja rautatieliikenteen melualueella, eikä sitä voida tämän vuoksi osoittaa asemakaavassa asuin- tai virkistysalueeksi. Teollisuus- ja työpaikkarakentamiselle melutasosta ei muodostu vastaavanlaista estettä. Myös voimassa olevissa yleiskaavoissa teollisuusaluevarauksia onkin sijoitettu kuntarajan molemmille puolelle. Alueen nykyinen käyttö talousmetsänä ja ulkoilukohteena poikkeaa voimassa olevista yleiskaavoista ja kaupungin kaavoitusohjelmassa asetetuista tavoitteista. Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin vaikuttaa osaltaan myös alueelle mahdollisesti sijoittuvat lentoaseman uuden yhdysradan linjaus. Alueen ottamista teollisuuskäyttöön puoltaa mm. sen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa sekä lento- ja rautatieliikenteestä ai- 5

6 mi-pärrinkosken luonnonsuojelualueen läpi, mikä haittaisi kyseisten alueiden luonnetta ja käyttöä. heutuva melu, mikä käytännössä estää alueen osoittamisen varsinaiseksi virkistysalueeksi. Alustavasti valinta alueen tulevasta käyttötarkoituksesta on tehty jo kaavan vireilletulon sekä kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Lopullisesti asiasta päättää Tampereen valtuusto hyväksyessään tai hylätessään kaavan. Alustavien tarkasteluiden mukaan alue on liitettävissä alueelliseen katuverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin Patamäenkadun sekä Multiojankadun länsipään ja sen jatkeena olevan (toistaiseksi rakentamattoman) Rajamäenkadun kautta. Teollisuusalueen ja Sääksjärven omakotiasutuksen väliin on mahdollista jättää suojaava vihervyöhyke, eikä ajoneuvoliikennettä ole tarpeen johtaa luonnonsuojelualueiden tai jo rakentuneiden asuinalueiden läpi. luontoarvoista on mahdollista huomioida niiden suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana. B5. Multisillan omakotiyhdistys Multisillan omakotiyhdistys pitää alueen valintaa mahdolliseksi teollisuusalueeksi huonona (sijainti luonnonsuojelualueen vieressä ja lähellä luontokohteita). Lisäksi selvityksissä on puutteita ja osallisten lista on vajavainen. Sijainnista johtuen alueen liikenteen järjestäminen on vaikeaa niin, että alueen liito-oravapopulaation kulkureitit eivät katkeaisi ja että asuin/vapaa-ajanasuntoalueen kautta ei kulkisi liikennettä. Omakotiyhdistys kritisoi selvitystä siitä, että näin tärkeää osa-aluetta ei ollut selvitetty ennen kannanottojen pyytämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Alueen korkeuserot ovat huomattavat. Hankkeen mahdollinen toteuttaminen voisi tuoda ylimääräistä rakentamisajan haittaa (esimerkiksi murskaus- ja räjäytystyöt) sekä valmistumisen jälkeen melu- ja valohaittoja (teollisuusmelu, laitoksien/varastopihojen valaistukset). Näiden haittojen arvioimiseksi selvityksen kartoissa olisi pi- luontoarvoista, kuten vuoden 2012 selvityksissä havaittu liito-oravien elinympäristö, on mahdollista huomioida suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaa- 6

7 tänyt olla myös korkeusasemien merkintöjä eri kohteille kuten vuoret, lehdot, Peltolammin järvi, junarata jne. Myös alueen rajaus kartoissa olisi pitänyt olla suurempi, nyt ympäröivien alueiden merkitys ja laatu jää epäselväksi, joka haittaa kunnollisen arvioinnin tekemistä. Saatekirjeen osallisluettelosta puuttuu alueen asukastahoja, kuten Multisillan Lähiöyhdistys ry, Peltolammiseura ry ja Sääksjärven Omakotiyhdistys ry. Esitämme, että alueen käytössä siirryttäisiin olemassa olevien ls-alueen ja luontokohteiden yhdistämiseen. Jos teollisuusaluetta ryhdytään suunnittelemaan, pidämme vähimmäisvaatimuksena, että alueen liikennettä ei ohjata asutusalueiden kautta. Suunnittelussa on myös otettava huomioon korkeusasemat alueella; valo- ja meluhaitat on minimoitava. vatyön aikana. Alustavien tarkasteluiden mukaan alue on liitettävissä alueelliseen katuverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin Patamäenkadun sekä Multiojankadun länsipään ja sen jatkeena olevan (toistaiseksi rakentamattoman) Rajamäenkadun kautta. Teollisuusalueen ja Sääksjärven omakotiasutuksen väliin on mahdollista jättää suojaava vihervyöhyke, eikä ajoneuvoliikennettä ole tarpeen johtaa luonnonsuojelualueiden tai jo rakentuneiden asuinalueiden läpi. Mielipiteessä toivottuja tarkempia karttaaineistoja ja vaikutusarviointeja laaditaan kaavan valmistelun aikana. Alustavaan aineistoon voi tutustua kaavan luonnosvaiheessa, ja täydessä laajuudessaan selvitys- ja suunnitteluaineistot liitetään nähtäville asetettavaan kaavaehdotukseen. Mielipiteessä mainitut tahot lisätään osallisten luetteloon. B6. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Pärrinmaa liittyy läheisesti Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen ja myös radan länsipuolen metsäalueisiin. Suunnitelma eristäisi luonnonsuojelualueen suuremmasta metsäkokonaisuudesta ja estäisi pääsyn alueelle alueen länsipuolen alikulusta. Kunnallistekniikka on melko mahdotonta tuoda alueelle tuhoamatta Pärrinkoskea ja sen ympäristöä. Alue on asukkaiden suosittu virkistysalue lukuisine polkuineen. Alueen pohjoisosa on yhtenä maakuntakaavassa mainituista luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista. Pirkkalan kunta on arvostanut rajan Pirkkalan puolella olevaa Pyramiitin notkoa yhtenä tärkeimmistä lähivirkistys- ja luonnonalueistaan. Teollisuusalueen toteutuminen viheralueen kylkeen merkitsisi laajalti asukkaiden elinympäristön heikkenemistä. Edellä on syitä miksi alue mielestämme pitäisi jättää entiselleen. Suunnittelualue sijaitsee lento- ja rautatieliikenteen melualueella, eikä sitä voida tämän vuoksi osoittaa asemakaavassa asuin- tai virkistysalueeksi. Teollisuus- ja työpaikkarakentamiselle melutasosta ei muodostu vastaavanlaista estettä. Myös voimassa olevissa yleiskaavoissa teollisuusaluevarauksia onkin sijoitettu kuntarajan molemmille puolelle. Alueen nykyinen käyttö talousmetsänä ja ulkoilukohteena poikkeaa voimassa olevista yleiskaavoista ja kaupungin kaavoitusohjelmassa asetetuista tavoitteista. Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin vaikuttaa osaltaan myös alueelle mahdollisesti sijoittuvat lentoaseman uuden yhdysradan linjaus. Alueen ottamista teollisuuskäyttöön puoltaa mm. sen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa sekä lento- ja rautatieliikenteestä aiheutuva melu, mikä käytännössä estää alueen osoittamisen varsinaiseksi virkistysalueeksi. Alustavasti valinta alueen tulevasta käyttötarkoituksesta on tehty jo kaavan vireilletulon sekä kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Lopullisesti asiasta päättää Tampereen 7

8 valtuusto hyväksyessään tai hylätessään kaavan. Alustavien tarkasteluiden mukaan alue on liitettävissä alueelliseen katuverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin Patamäenkadun sekä Multiojankadun länsipään ja sen jatkeena olevan (toistaiseksi rakentamattoman) Rajamäenkadun kautta. Teollisuusalueen ja Sääksjärven omakotiasutuksen väliin on mahdollista jättää suojaava vihervyöhyke, eikä ajoneuvoliikennettä ole tarpeen johtaa luonnonsuojelualueiden tai jo rakentuneiden asuinalueiden läpi. luontoarvoista on mahdollista huomioida niiden suojelutarvetta vastaavalla tavalla. Tampereen ja Pirkkalan puoleisten luontokohteiden muodostamaa kokonaisuutta ja seudullisten virkistysreittien kehittämistarpeita tutkitaan tarkemmin kaavatyön aikana. 8