AKSILAN ALUEUUTISET 3

Transkriptio

1 AKSILAN ALUEUUTISET 3 Tässä lehdessä vierailemme Aksilan toimesta järjestetyssä kotiutuksen ja jatkohoidon OIOSseminaarissa ja tutustumme alustajiin ja seminaarin tuotoksiin sivuilla 2-6. Ensiapupsykiatrinen toiminta starttaa myös maakunnan Itä- Pohjoisessa suunnassa. Eteläisellä alueella ja Seinäjoella työtä on tehty jo useita vuosia. Esittelyssä työn tekijät sivulla 7. Viikolla 39 vietettiin Etelä- Pohjanmaan alakouluissa Kaappaa kasvis viikkoa. Tunnelmia infotilaisuudesta Mediwestistä sivulla 8. Marraskuu 2012 Päätoimittaja Riikka Västi riikka.vasti@epshp.fi Marraskuinen tervehdys Aksilasta! Alueuutisiin on tullut paljon juttuaiheita, kiitos niistä! Erityisesti erikoissairaanhoidon väki on löytänyt Alueuutiset tiedonvälityskanavana. Kiinnostavia aiheita löytyy runsaasti ympäri maakuntaa, joten edelleen toivon niistä vinkkejä. Tässä numerossa teemana on maakunnallinen OIOS (Oikia osoote), kotiutumisen ja jatkohoidon hanke Mediwestissä järjestetyssä seminaarissa osallistujia riitti porstuaan asti ja osa paikalle saapuneista seurasi seminaaria etäyhteyden kautta toisesta kerroksesta. Seminaarissa kuultiin monipuolisesti asiantuntijoita aiheen tiimoilta. Seminaarissa kootuista ilmoittautuneista saadaan koottua maakunnallinen työryhmä miettimään järkeviä, yhteisiä sairaalasta kotiuttamisen käytäntöjä. SEURAAVASSA NUMEROSSA mm. Synnytyskertomusjärjestel mästä, jota on kehitetty sairaanhoitopiirissä avopuolen ja erikoissairaanhoidon yhteiseksi helppokäyttöiseksi tietojärjestelmäksi. 1

2 SEMINAARI VETI RUNSAASTI OSALLISTUJIA Mediwestissä järjestetty aloitusseminaari keräsi paljon kuulijoita. Yhteensä 123 sairaanhoitajaa, lääkäriä, osastonhoitajaa, kotiutushoitajaa sekä muuta ammattilaista oli kuulemassa alustuksia ja ilmaisemassa halukkuutensa vaikuttaa kotiuttamisen käytäntöihin jatkossa. OIOS-hankkeen (Potilas kerralla Oikiaan Osootteeseen) tavoitteena on selkeyttää sairaalasta kotiuttamisen käytäntöjä niin, että potilaan ei kotiutuessaan tarvitsisi kulkea monen pisteen kautta, vaan hän voisi turvallisesti palata suoraan varsinaiseen hoitopaikkaansa. Hankkeessa kartoitetaan hanketyöntekijöiden toimesta koko maakunnan alueen terveyskeskus-, hoiva- ja hoitopaikat, sekä kunnalliset että yksityiset palvelutasoineen ja henkilökuntineen haastattelemalla yksiköiden edustajia. Sairaalasta kotiutuessa on tärkeää, että vastaanottava yksikkö pystyy toteuttamaan potilaan hoitoa suunnitellusti, esimerkiksi antamaan suonensisäistä neste- tai antibioottihoitoa. Kotiuttamista helpottamaan aloitettiin OIOS-hanke ja hankkeen myötä koottavat työryhmät varsinaisesti työstävät käytännöt alueellisesti sopiviksi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen Aksila-yksiköllä on hankkeen koordinaatiovastuu. Hankkeen projektipäällikkö, Aksilan asiantuntijahoitaja Teija Ollikainen kertoo, että haastattelukierroksilta on noussut esiin selkeitä teemoja: Suunniteltu, ennakoitu jatkohoito. Kotiutukset ovat reaktiivisia ja tapahtuvat usein kiireellä. Työntekijöiden ja prosessinäkökulmasta ennakointi helpottaisi myös potilaan kulkemista ja kuljettamista. Siirrot voivat tapahtua myös yöllä tai muuhun "epäsopivaan" aikaan. Kunnankaan sisällä, saati erikoissairaanhoidossa ei välttämättä tiedetä, minkälaisia hoitopaikkoja kunnassa on ja mitkä ovat hoitopaikan mahdollisuudet hoitaa. Tämä on lääkäreille vastuunkantoon liittyvä, myös juridinen ongelma. OIOShankkeen myötä halutaan saada hoitopaikkojen valmiudet kirjattua ja luokiteltua. Teija Ollikainen muistutti myös, että myös palvelut voivat olla liikkuvia, eivät pelkästään asiakkaat. Nyt on tilaisuus ottaa koko osaamiskapasiteetti käyttöön ja kyseenalaistaa vanhoja, toimimattomia käytäntöjä ja raja-aitoja. Lääkitystietojen kirjaamisessa ja tarkastamisessa on ilmennyt paljon puutteita, samoin tiedon siirtymisessä. Potilas voitaisiin ottaa mukaan hoidon suunnitteluun entistä väkevämmin, ja auttaisi, jos potilas saisi suunnitelman mukaansa. Muuten hoitosuunnitelma ei välttämättä siirry hoitoa jatkavalle taholle. Alue-Effican käyttöä tulisi tehostaa ja luvituskäytäntöjä selkeyttää. Näiden esiin nousseiden teemojen pohjalta on koottu neljä moniammatillista ja moniorganisatorista työryhmää. Lisäksi hankkeella on vaikutusvaltainen, lähinnä hoitoyön johtajista ja ylilääkäreistä koostuva ohjausryhmä. 2

3 Seminaarin pääpuhujana aloitti ylilääkäri Doris Holmberg-Marttila Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon PETE-yksiköstä kertomalla asiakaslähtöisistä hoitoketjuista. PETE-yksikössä on seitsemän vuoden kokemus hoitoketjujen tekemisestä. Hänen mukaansa avainkysymys on, kenen hoitoketjua halutaan olla kehittämässä, asiakkaan vai organisaation? Oikean asiakaslähtöisyyden saavuttamiseksi hoitoa antavan tahon tulee tietää, mikä asiakkaalle itselleen on tärkeää, miten hän selviytyy jokapäiväisessä elämässään ja minkälaista apua hän tarvitsee pärjätäkseen. Holmberg-Marttilan mukaan terveydenhuolto on valtavan paradigman muutoksen edessä. Terveydenhuolto on lopulta muuttumassa asiakaskeskeiseksi ja tämä edellyttää oppimista sekä organisaatioilta että sen asiakkailta. Ihminen on itse oman terveytensä paras asiantuntija, ja organisaation lisäksi myös asiakkaan itsensä tulee oppia uskomaan siihen. Asiakaslähtöisyys on tulevaisuuden malli, koska potilaissa on hyvin paljon käyttämätöntä potentiaalia. Pärjääjiä ei huomioida, ja pärjäämättömiä juoksutetaan eri luukuilla. Tästä seuraa kustannuksia ja toiminnan tehottomuutta. Ihmisten potentiaali tulee ottaa käyttöön terveydenhuollon voimavaraksi. Ihmisen omaa kokemuksellista tietoa terveydentilastaan tulee hyödyntää hoidossa, ohjauksessa ja palveluissa. Asiakaslähtöiset, organisaatiorajojen yli kehitetyt hoitoketjut ovat hyvä väline kehittää yhteistyötä ja toimintaa. Kyseessä ei ole pelkän terveydenhuollon toiminta, siksi nykyään usein puhutaankin palveluverkoista. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon näkemykset ovat erilaiset ja näin kuuluukin olla, yhteisiin näkemyksiin voidaan silti päästä. Pirkanmaalla on tehty noin 50 tarvelähtöistä hoitoketjua ja yhdessä tekemisen kulttuuri on näiden myötä syntynyt. Hoitoketjuja tehdään moniammatillisessa ja moniorganisatorisessa työryhmässä. Tänä vuonna on saatu myös ensimmäiset kokemusasiantuntijat eli potilaat mukaan työryhmiin. Työryhmän optimaalinen koko on 10, maksimi 20 henkilöä. Selkeää panostusta Pirkanmaalla on suunnattu koulutukseen ja juurruttamiseen. Hoitoketjuja ei kannata tehdä toiminnan kuvaamiseksi vaan toimintakäytäntöjen muuttamiseksi. Varsinainen työ alkaa vasta sitten, kun hoitoketju on saatu paperille, sanoo Holmberg-Marttila. Juurrutustilaisuuksia on Pirkanmaalla järjestetty terveyskeskusten yhteisinä. Tiedon vieminen koko työyhteisöön on haaste. Koko työyhteisö tulee saada miettimään asioita moniammatillisesti ja omaan organisaation soveltaen ja tuottamaan talon tapa toimia. 3

4 Hannele Naumanen ja Päivi Ilkka kertoivat kotiutushoitajatoiminnasta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon näkökulmista. Naumanen on toiminut aiemmin Seinäjoen SASkotiutushoitajana, Ilkka toimii Seinäjoen keskussairaalan osaston A32 osastonhoitajana. Lähettävässä päässä keskussairaalassa kotiutushoitajatoiminnan tavoitteena on ollut kotiutusten laadun parantaminen suunnitelmallisuutta ja ennakointia lisäämällä. Aiemmin on potilaiden ja omaisten yhteydenottoja tullut runsaasti liittyen mm. lääkitykseen, jatkohoitoon ja kontrolleihin. Jälkikäteen selvittely ja mm. kotiavun järjestely kiireellä on ollut molemmille osapuolille kuormittavaa, sanoo Päivi Ilkka. Kotiutushoitajatoiminta käynnistyi osastolla vuonna 2009 ja on sittemmin vakiintunut osaksi normaalia toimintaa. Yksi osaston sairaanhoitajista toimii arkipäivisin kotiutushoitajana. Toiminnalla tavoitellaan jatkohoidon turvaamista. Keinoina on potilaiden ja omaisten ohjauksen tehostaminen, omaishoitajuuden tunnistaminen, tukeminen ja ohjaaminen, hoitoketjujen rajapintojen tunnistaminen ja yhteistyö avoterveydenhuollon kanssa. Kotiutushoitaja tarkistaa sairausloma- ja reseptiasiat yhdessä lääkärin kanssa ja tapaa kaikki lähtevät potilaat lääkärin tekemän kotiutuksen jälkeen. Potilaalle selvitetään vielä jatkohoito ja lääkehoito ja kerrataan osastolla annettu neuvonta. Kotiutushoitaja tekee paljon yhteistyötä eri ammattiryhmien, esim. fysioterapeuttien, sosiaalityöntekijöiden ja hoitajien sekä lääkäreiden kanssa. Omaishoitajat ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita. Päivi Ilkan mukaan alueen hoitoa antavista toimijoista tarvitaan ajantasainen palveluopas, koska kaikkia alueen toimijoita ei nykyisin tunnisteta ja kenttä muuttuu jatkuvasti. Hoitoa antavien yksiköiden resurssit (mm. lääkehoidon suhteen) tulisi olla tiedossa jatkohoitoon lähettävässä päässä. Seinäjoen terveyskeskuksessa kotiutushoitajatoimintaa on ollut vuodesta 2007 alkaen. Toiminnan tavoitteena on alusta asti ollut Seinäjoen kaupungin asukkaan siirtyminen erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Kotiutushoitajalla on näppinsä pelissä vuosittain noin 900 potilaan jatkohoidon järjestämisessä. Kotiutushoitaja toimii yhteyshenkilönä kaikkien toimijoiden välillä ja tietää päivittäisen tilanteen perusterveydenhuollon ja hoivan vapaiden paikkojen suhteen. Hän osallistuu hoitoneuvotteluihin osastolla, suunnittelee jatkohoitoa lääkärin ja hoitajien kanssa sekä käy tapaamassa siirtyvän potilaan ja mahdollisesti myös omaisia. Toiminta mahdollistaa jatkohoitoon siirtymisen oikeaan aikaan ja osastopaikkojen vapautumisen tarvitseville. Sakkopäivät saadaan toiminnalla minimoitua. Toimintavuosien aikana kotiin kotiuttaminen ja hoitaminen on lisääntynyt merkittävästi, sanoo Hannele Naumanen. Suosittelen lämpimästi ottamaan toimintamallin käyttöön! Hannele Naumanen 4

5 Tehostettu avosairaanhoito, ylilääkäri Gabriel Graciun, Seinäjoen terveyskeskus Tehostettu avosairaanhoito on aloittanut toimintansa Seinäjoella vuonna Henkilökuntaan kuuluu vastaava hoitaja, viisi sairaanhoitajaa ja yksi lääkäri. Toiminta pyörii 24/7/365, yksityiseltä toimijalta on ostettu yökäyntejä. Hoidon piiriin tullaan lääkärin lähettämänä, puhelinsoiton perusteella, joskin toivottavaa olisi, että tässä vaiheessa myös lähete olisi käytettävissä. Gabriel Graciun Hoidamme kaikkia sairauksia vain kahta poikkeusta lukuun ottamatta; emme päihtyneitä emmekä alle 18- vuotiaita, sanoo Graciun. Apua voidaan antaa asiakkaille Seinäjoen kantakaupungin ja Nurmon alueella. Viime vuonna käyntejä oli noin 5000 kappaletta, joka tekee noin käyntiä päivässä. Vuorossa on useimmiten yksi sairaanhoitaja vuorossa, mutta tilanteen niin vaatiessa voi hoitajia olla kolmekin. Infektiopotilaat ovat suurin hoidettavien ryhmä, ja iv-lääkityksiä voidaankin antaa jopa kuusi kertaa vuorokaudessa. Välimatkat ja niiden myötä kuntalaisten eriarvoisuus nähtiin ongelmina muuten erinomaisen hyvin toimivassa käytännössä. UUSI PÄIVYSTYSOSASTO Y-TALOSSA, toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Jari Nyrhilä Jari Nyrhilä kertoi juuri toimintansa aloittaneen päivystysosaston toimintaperiaatteista. Päivystysosastolle tullaan päivystyspoliklinikan kautta. Osasto on 22-paikkainen sekaosasto, jossa voidaan hoitaa ja seurata lyhytaikaista hoitoa vaativia eri erikoisalojen potilaita. Potilasmäärät lisääntyvät, vakavasti sairaita ja monisairaita potilaita on aiempaa enemmän. Vuodeosastopaikat sairaalan sisällä ovat vähentyneet, joten päivystysosasto pyrkii nopeasti reagoivana, tutkivana ja eteenpäin siirtävänä osastona reagoimaan tähän tarpeeseen. Osastolla tutkitaan ympäri vuorokauden aktiivisesti, lääkärinkierrot ovat kaksi kertaa päivässä myös viikonloppuisin ja pyhinä. Tavoitteena on maksimissaan 2-3 päivän hoitojakso. Aikaa vievä diagnostiikka poistuu päivystysosaston myötä vuodeosastoja kuormittamasta eivätkä epäselvät tapaukset päädy väärille osastoille. Jatkuvaa seurantaa tarvitsevat potilaat esim. päihtyneet eivät kuormita vuodeosastoja esim. ilta-aikaan, jolloin henkilökuntamitoitus on pienempi. Osastolla on vastuulääkäri, mutta jokainen erikoisala hoitaa omat potilaansa. Päivystysosastolla tapahtuu ympäri vuorokauden. 5

6 Yhden muuton periaate" Sirkka Eväsoja, vanhustyönjohtaja, Lapua Palvelurakennetta tulee uudistaa joka alueella määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti, sanoo Eväsoja. Palvelurakenne kertoo hyvin paljon toiminnasta ja kertoo myös sen, paljonko yli 75-vuotiaita on eri palvelujen piirissä. Tavoitteena on pitää 90% ikäihmisistä asumassa kotona. Kotihoito on Eväsojan mukaan avainasemassa ja omaishoitoon tarvitaankin paljon tukitoimia. Terveystoimi on vain pieni osa palvelurakenteesta, siihen kuuluvat tärkeinä osina kunnan joka sektori, esimerkiksi liikuntatoimi ja esteettömät kulkureitit, kulttuuritoimi, Kansalaisopisto, järjestöt ja niin edelleen. Lapuan jatkosuunnitelma palvelurakenteelle on se, että kaikki terveyskeskusten hoivaosastopaikat lopetetaan ja korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla. Kaikki ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat sijoitetaan kodinomaisiin tiloihin, tehostetun palveluasumisen piiriin. Näin luodaan yksiportainen järjestelmä, joka selkeyttää palvelurakennetta. Ihminen saa muuttaa vain yhden kerran, kotiin, jossa hänelle voidaan tarjota kaikki tarvitsemansa apu. Resursseja voidaan kohdentaa oikein ja akuuttisairaanhoidon paikkoja vapautuu, kun ihminen voidaan kotiuttaa suoraan. Että sairaalasta uskallettaisiin kotiuttaa suoraan, tarvitaan tietoa siitä, mitä hoitoa vastaanottavassa päässä voidaan antaa. Lapualla halutaan. että ihminen saa asua samassa paikassa, tarvittavat palvelut liikkuvat. Tervejalakaaset liikkuu, muotoilee Eväsoja tavoitteen. Perinteisiä rajoja halutaan kaataa ja työntekijöiden liikkuminen omasta yksiköstä ulos mahdollistaa. Toiminta on asiakaslähtöistä ja taloudellisesti järkevää. Uusien kiinteistöjen rakentamiseen ei lähtökohtaisesti käytetä kaupungin investointimäärärahoja. Tarkoitus on, että yksityinen toimija rakentaa kiinteistön yhteistyössä kaupungin kanssa ja kaupunki vuokraa sen. Vuokrakulut katetaan vuokraamalla asuntoja edelleen. Laskelmat on tehty niin, että vuokrataso ei tule ylittämään 10e/neliö. Sirkka Eväsoja 6

7 Ensiapupsykiatrinen toiminta alkanut myös maakunnan Itä-Pohjois alueella Ensiapupsykiatrista toimintaa on tehty maakunnan eteläisellä alueella Suupohjassa, JIKKy:n alueella sekä Seinäjoella jo usean vuoden ajan. Nyt Itä-Pohjoisen aluekin on saanut työparin, kun lääkäri Lars Lindholm ja sairaanhoitaja Marja Jokiaho aloittivat työnsä Larsin ja Marjan työkenttänä on Kuusiokuntien, Järvi-Pohjanmaan, Kaksineuvoisen ja Lapuan terveyskeskusten toiminta-alueet. Kuvassa vasemmalta eteläisen alueen työpari Asta-Leena Hakala ja Susanna Lager, Seinäjoen alueen sairaanhoitaja Satu Videnoja (kuvasta puuttuu lääkäri Sanna Uusitalo ) sekä aloittava työpari Lars Lindholm ja Marja Jokiaho. Ensiapupsykiatrinen toiminta on erikoissairaanhoidon alaista toimintaa, jota varten tarvitaan lähete. Lähetteitä tulee eniten terveyskeskuksista, mutta myös aluepsykiatrisilta poliklinikoilta, kertoo eteläisen alueen työpari Asta-Leena Hakala ja Susanna Lager. Tavoitteena on nopean vasteen toiminta ja yhteydenotto potilaaseen 1-3 päivän sisällä. Työpari jalkautuu usein potilaan kotiin, mutta tapaamiset voidaan järjestää myös työparin työhuoneella tai maakunnan terveyskeskusten tiloissa. Meidän tulee kyetä toimimaan siellä, missä potilas kokee olevansa vahvoilla, sanoo Lars Lindholm. Ajokilometreihin myös Lars ja Marja saavat varautua, niitä kertyy eteläisellä alueella noin vuodessa. Työparille voi potilaan ohjata, mikäli potilaan katsoo olevan akuutisti korkeassa itsemurhavaarassa (poislukien Seinäjoella, jossa ko. potilas ohjataan akuuttipsykiatrian poliklinikalle), akuutissa psykoosissa tai potilas oireilee synnytyksen jälkeen tai raskauden aikana vakavasti psyykkisesti. Potilaat eivät kuitenkaan saa olla välittömän sairaalahoidon tarpeessa. Ensimmäisenä kannattaa soittaa työparille, jotta hoidon suunnittelu voidaan aloittaa. Myös kirjallinen (sähköinen) lähete tarvitaan. Ensiapupsykiatrinen toiminta tapahtuu virka-aikaan ja toiminnassa voi olla katkoksia johtuen loma-ajoista tai esim. koulutuspäivistä. Varsinainen psykiatrinen ympärivuorokautinen päivystys toimii normaaliin tapaan Akuuttipsykiatrian poliklinikalla Seinäjoen keskussairaalassa. Potilaalle voidaan tällä toimintamallilla varmistaa hänen tarvitsemansa apu mahdollisimman keveällä palvelurakenteella. Sairaalahoidon tarvekin voi psykiatrisen ensiavun ansiosta vähentyä, vaikkakaan tutkimuksellista näyttöä ei ole. Ainakin mahdollinen sairaalahoito tapahtuu ennakoitavammin, suunnitellusti ja hoitojakso voi olla lyhyempi. Potilaan luona käydään niin monta kertaa kuin on tarve, eikä ihmistä jätetä yksin. Vähän kuin roikumme potilaassa, emmekä jätä häntä yksin, vaikka kahteen ensimmäiseen puhelinsoittoon ei tulisi vastausta. Tarvittaessa menemme ovelle koputtelemaan, kertoo Asta-Leena Hakala. Myös aluepsykiatristen poliklinikoiden työtaakkaa työparit keventävät merkittävästi, koska akuutit tapaukset ohjautuvat heille. Aloittaneen työparin yhteystiedot: Lars Lindholm, p , Marja Jokiaho p

8 Etelä-Pohjanmaan alakouluissa kaapattiin kasviksia viikolla 39 Tavoitteena elämyksellisen ja toiminnallisen viikon aikana oli tutustuttaa alakoululaisia erilaisiin kasviksiin ja kannustaa lapsia syömään joka päivä kuusi omaa kourallista kasviksia. Tavoitteeseen pääsee, kun joka aterialla syödään kasviksia, marjoja tai hedelmiä. Mukaan lasketaan vihannekset, juurekset, sienet, marjat ja hedelmät niin raakana kuin kypsennettynä, sanoo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vt. ravitsemusasiantuntija Kaija Nissinen. Teemaviikko oli koko koulun yhteinen juttu. Oppilaat keräsivät syötyjä kasvisannoksia kortteihin. Kaapatut kasviskouralliset merkittiin luokan yhteiseen tulostauluun. Opetukseen, ruokailuun ja kaikkeen viikon toimintaan integroitiin laajasti mukaan kasvisteemaa. Ruokailun yhteydessä oli nähtävillä ruoan sisältämät kasvikset, opetuksen yhteydessä voitiin maalata kasvisasetelmia, tunnistaa kasviksia, tehdä retkiä, järjestää maistiaisia ja vaikkapa viettää koko koulun yhteiset sadonkorjuujuhlat. Vain mielikuvitus oli rajana. Kampanjaa toteutettiin sekä koulussa että kotona. Viikko on lyhyt aika muuttaa tottumuksia, mutta sen toivotaan jättävän pysyviä jälkiä koulun ja kodin arkikäytäntöihin, Nissinen sanoo. Seinäjoella järjestetyssä infotilaisuudessa mukana ollut Kauhajoen kaupungin ravitsemistyönjohtaja Päivi Taipalus kertoi, että viikko antaa keittiöillä puhtia ja ideoita kasvisten lisäämiseen ja uudenlaiseen käyttöön ja esille laittoon. Olemmekin jo lisänneet lämpimien kasvisten määrää ja vaihtelua salaatteihin. Sain täältä taas uusia ideoita!, sanoo Päivi. PÄIVÄN PAUKAHROS Itsetunto kohdillaan Norsu turmeli joka päivä joelle juomaan mennessään muurahaispesän astumalla sen päälle. Muurahaiset alkoivat suunnitella kostoa. Kun norsu seuraavana päivänä tuli juomaan, muurahaista oli asettunut väijyksiin polun ylle kaartuvan puun lehvistöön. Kun norsu oli puun alla, kaikki muurahaiset hyppäsivät sen niskaan. Kun muurahaisarmeija putosi norsun selkään, se tunsi pientä kutinaa ja ravisteli itseään. Niinpä muurahaista tipahti norsun selästä maahan. Ainoastaan Riku, muuan työläismurkku, joka oli pureutunut kiinni norsun niskassa kasvavaan karvaan, jäi norsun selkään. Maahan pudonneet muurahaista kokoilivat luitaan kasaan, kunnes ne huomasivat norsun niskassa keikkuvan Rikun. Silloin kaikki murkut alkoivat huutaa: - Hyvä, Riku, hyvä! Tapa se äkkiä! 8