Taitorakenteiden tiedon käsittely

Transkriptio

1

2

3 Tiedn syöttäminen taitrakennerekisteriin ja dkumenttien timittaminen arkistn Liikennevirastn hjeita 36/2018 Liikennevirast Helsinki 2018

4 Verkkjulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN Liikennevirast PL HELSINKI Puhelin

5 OHJE Taitrakenneyksikkö LIVI/8878/ /2018 Vastaanttaja Liikennevirast, ELY-keskukset, kunnat Säädösperusta Laki Liikenneviraststa 2.1 Khdistuvuus Krvaa Ohjeet 1732/033/2012 Siltapiirustusten käsittely ja arkistinti Liikennevirastssa; Siltjen suunnitelmat, TIEL vaatimukset minaistietkrtin laatimisesta Muuttaa Rekisterien päivityshje, Dnr 270/010/07, aiemmat hjeistukset taitrakenteiden tiedn timittamisesta Liikennevirastn maisuudenhallintajärjestelmiin ja arkistn Vimassa alkaen Asiasanat Taitrakennerekisteri, taitrakenteet, suunnittelu, maisuus, hallinta, hjeet Ohjeessa valtuutetaan tiedn vienti Taitrakennerekisteriin ja annetaan timintaperiaatteet taitrakenteiden suunnitelmatietjen ja rakennus- sekä krjaustöiden tteumatietjen viennistä Taitrakennerekisteriin. Tällä hjeella parannetaan tiedn ja dkumenttien tallennusprsesseja. Tekninen jhtaja Silta-asiantuntija Markku Nummelin Heikki Myllymäki Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjituksella. Sähköisen allekirjituksen merkintä n viimeisellä sivulla. LISÄTIETOJA Heikki Myllymäki Liikennevirast heikki.myllymaki(at)liikennevirast.fi Liikennevirast PL 33 puh kirjaam@liikennevirast.fi HELSINKI faksi etunimi.sukunimi@liikennevirast.fi

6 4 Liikennevirastn hjeita 36/2018 Esipuhe Liikennevirastn taitrakenteiden maisuudenhallintajärjestelmä: Taitrakennerekisteri tettiin käyttöön helmikuussa Uusi järjestelmä krvasi aiemmin käytössä lleen Siltarekisterin. Taitrakennerekisteri sisältää hallinnllisten ja rakenteellisten tietjen lisäksi mm. vauri- ja kunttieta sillista, tunneleista, rautatierummuista, tunneleista, merimerkeistä, tie- ja yhteysaluslaitureista sekä kanavarakenteista. Liikennevirastn lisäksi järjestelmää käyttävät myös useat kunnat. Taitrakennerekisteri palvelee mm. Liikennevirastn, ELY-keskusten ja kuntien asiantuntijita sekä palveluntuttajia. Liikennevirast myöntää käyttöikeudet hakemusten perusteella. Tietjen ylläpit ja mukkaaminen edellyttää kulutuksen surittamista hyväksytysti Taitrakennerekisteri timii taitrakenteiden tiedn pääjärjestelmänä, jllin tulee ensisijaisesti hulehtia taitrakenteiden tietsisällön ikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta järjestelmään. Perinteisessä taitrakenteiden hallintaprsessissa n llut haasteita tiedn viemisessä maisuudenhallintaan. Valmistuneiden taitrakenteiden salta ylläpit judutaan usein alittamaan vajailla tiedilla ja rakenteiden tietsisältö n llut puutteellista. Rakenteista n llut vähän tieta ennen ensimmäistä yleistarkastuskierrsta, jllin rakenteet vat tyypillisesti ehtineet j 5 7 vuden ikään. Aiemmat rajitukset tiedn tallentamisessa vat aiheuttanut tiedn puutteita, esimerkiksi rakentamisen aikainen tiet ei le llut käytössä yllä- ja kunnssapidssa. Taitrakennerekisterin tietsisältö timii taitrakennetiedn välittäjänä muihin järjestelmiin. Npeammin päivittyvä tietsisältö vähentää hukkaa mm. tarkastusten hjelminnissa ja erikiskuljetusten reitittämisessä. Tavitteena n, että jatkssa järjestelmä mahdllistaisi väylän käyttäjien tiedttamisen esimerkiksi krjaamisesta tai muista väliaikaisista häiriöistä. Kulkumutkhtaiset ert ja Liikennevirastn edeltäjärganisaatiiden tisistaan pikkeavat hjeet tiednhallinnassa vat aiheuttaneet epäselvyyksiä tiednsyötön vaatimuksista ja prsessista. Viimeistään uuden Taitrakennerekisterin visuaalisen ja helpn käyttöliittymän myötä n paljastanut puutteellista tietsisältöä taitrakenteiden salta. Taitrakenteiden tieta mudstuu suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidn prsesseissa. Tietsisältövaatimusten laajentuessa ja siirtyessä yhä enemmän dkumenteista rakenteelliseen tietn, yksittäisten tietsisältöjen hallinta perinteisellä tiedn syöttöprsessilla n jatkssa liian haastavaa. Ohjeen myötä tiedn viennin vastuu Taitrakennerekisteriin n lähimpänä sitä sapulta, jnka prsessissa tietsisältö mudstuu. Tulevaisuudessa tiedn autmaattinen siirt vaatii prsessin muutsta timiakseen. Vastuun vieminen lähemmäs tiedn mudstumista n tärkeä askel khti tehkasta tiedn siirta.

7 Liikennevirastn hjeita 36/ Tämän hjeen julkaisu ajankhtana Taitrakennerekisteriin vidaan tallentaa sillat, tunnelit, kiinteät merenkulun turvalaitteet, rautatierummut, sulut ja laiturit. Taitrakennerekisteri kehittyy maisuudenhallintajärjestelmänä, jllin hjetta tullaan päivittämään tarpeen mukaan. Uusi vaadittu tietsisältö n kuvattu hjeen liitteissä muutaman siltatyypin avulla. Ohjeen laatimisesta n vastannut työryhmä: Heikki Myllymäki, Liikennevirast Markku Äijälä, Liikennevirast Antti Snninen, Swec Rakennetekniikka Oy Markus Siidrw, Swec Rakennetekniikka Oy Maria Vinter, Sitwise Oy "Omaisuudenhallinta alkaa siitä hetkestä, jllin ensimmäisen kerran ajatellaan uutta rakennetta." Lappeenrannassa marraskuussa 2018 Liikennevirast Taitrakenneyksikkö

8 6 Liikennevirastn hjeita 36/2018 Sisällysluettel TERMIT JA MÄÄRITELMÄT JOHDANTO VASTUUT Vastuu tietjen viennistä Taitrakennerekisteriin Vastuu dkumenttien timittamisesta arkistn ja Taitrakennerekisteriin TOIMINTATAVAT ERI HANKINTAMUODOISSA Kknaisurakka (KU) Suunnittele ja tteuta urakka (ST) Elinkaarihanke Allianssi Hyväksytyt taitrakenteiden tarkastajat TOIMINTATAVAT UUDISKOHTEISSA JA KOKONAAN UUSITTAVISSA TAITORAKENTEISSA Rakennussuunnitelmavaihe Rakenteen perustaminen Perustiedt Rakennetiedt Taitrakennerekisteriin perustetun rakenteen tietjen tarkastaminen Rakennussuunnitelma-aineist Rakentamisvaihe Laatuaineist Vastaantttarkastus TOIMINTATAVAT OLEMASSA OLEVIEN TAITORAKENTEIDEN KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ Krjaussuunnitelmavaihe Perustiedt Krjausvaihe Vastaantttarkastus SUUNNITELMADOKUMENTTIEN KÄSITTELY JA FORMAATIT Dkumenttien tallentaminen Taitrakennerekisteriin Dkumenttien timittaminen arkistn LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Sil-1000 Jännitetty betninen jatkuva palkkisilta Sil-1001 Teräsbetninen ulkelaattasilta Sil-1002 Teräsbetninen vinjalkainen laattakehäsilta Sil-1003 Teräksinen putkisilta

9 Liikennevirastn hjeita 36/ Termit ja määritelmät Hyväksytty rakenteen tarkastaja Liikennevirastn järjestämän Taitrakenteiden tarkastajakurssin surittanut henkilö. Kurssilla suritetaan yleinen si ja lisäksi erikistuminen tiettyyn/tiettyihin taitrakenteisiin. Dkumentin arkistinti Infrmaatin lutettavaa säilyttämistä pitkällä aikajakslla. Taitrakenteen tiedt Taitrakennerekisterissä Taitrakenne sisältää viisi vakimutista tsikktasa Taitrakennerekisterissä. Nämä vat: Perustiedt, Kunt ja Tapahtumat, Rakennetiedt, Kuvat sekä Dkumentit. Laatuaineist Kyseessä levan taitrakenteen laadusta ja tteutuksesta kertva aineist. Sisältää mm. tiedt käytetyistä materiaaleista. Laatuaineist vaihtelee taitrakenteen tyypin ja kn mukaan. Tässä hjeessa ei teta kantaa laatuaineistn sisältöön. PDF/A- tiedst Sähköisen tiedstn pitkäaikaissäilytykseen ja arkistintiin tarkitettu PDF-tiedstmut. Rakennekuvaus Rakennesatasinen kuvaus taitrakenteesta. Rakenteet kuvataan järjestelmässä rakennsittain. Rakennekuvaus n hierarkinen ja relatiivinen tietkuvaus. Löytyy Taitrakennerekisteristä khdasta Rakennetiedt. Standardikuvaus Standardikuvaukset n laadittu Taitrakennerekisteriin esimerkeiksi tiednsyötön vaatimuksista. Vaatimus mudstuu rakennesatasisesta kuvauksesta ja rakennesille liitettävistä rakennesakhtaisista minaistiedista. Standardikuvaukset n kuvattu hjeen liitteissä ja Taitrakennerekisterissä. Tietturvatas Asiakirjille annettava lukitus, jka vaikuttaa mm. asiakirjan näkyvyyteen tietylle käyttäjälle. Taitrakennerekisteriin tarvitaan käyttäjäikeudet ja ikeudet pitävät sisällään tietyn tietturvatasn. Tietturvatas vaikuttaa siihen, mitä tietja käyttäjä vi mukata ja mitä tietja hän järestelmästä näkee. Järjestelmään ladattavan asiakirjan tietturvatas määritetään tämän hjeen mukaisesti. Tietturvatasn valinnassa n ltava hulellinen. Tteumapiirustus Piirustus, jka n käyty rakentamis-/krjaamisvaiheen lpussa läpi ja tdettu vastaavaan tteutunutta rakennetta. Tteutumapiirustukseen päivitetään kaikki töiden aikana tulleet muutkset. Tteumapiirustukseen lisätään aina leima: NÄIN TEHTY, Tarkka Knsultti, Eli leimassa teksti NÄIN TEHTY, allekirjitus sähköisenä ja leimauspäivämäärä. Mikäli alkuperäiseen piirustukseen ei le tullut töiden aikaan muutksia, lisätään siihen edellä mainittu leima ja piirustus tallennetaan tteumapiirustuksena.

10 8 Liikennevirastn hjeita 36/ Jhdant Tätä hjetta käytetään hankkeissa, jissa Liikennevirast timii tilaajana ja/tai hankkeissa, jissa rakenteet jäävät Liikennevirastn mistukseen tai rakenteet risteävät Liikennevirastn mistamia väyliä. Ohjetta svelletaan kaikkiin taitrakenteisiin, vaikka siitä ei suraan selviä kaikkien taitrakenteiden tiedn syötön timintaperiaatteita. Tarkentavaa hjeistusta lisätään jatkuvasti Taitrakennerekisterin timintjen yhteyteen. Merkittävimpiä muutksia tiedn syötön ja tallentamisen prsessiin vat: Vastuu tiedn syöttämisestä Taitrakennerekisteriin n hankkeeseen ryhtyvällä. Käytännössä tiedn syötön tekee tilaajan vastuullinen timija prsessin eri vaiheissa. Tiedn syöttäminen alkaa rakennussuunnittelusta, jllin suunnitelmien tarkastus- ja hyväksyntä vaiheessa tulee khdassa 4.1 esitetty tietsisältö lla syötettynä järjestelmään. Rakenteelle tehdään ensimmäinen yleistarkastus käyttööntn yhteydessä. Ennen luvutusta, rakenteiden tietsisältö vastaa täydellisesti vaatimuksia. Kunt- ja ylläpitprsessi vidaan alittaa niillä tiedilla ja dkumenteilla, jita rakennuttaja n laatinut ja tallentanut. Taitrakennerekisterin tietsisällön parantamisen ja päivittämisen lisäksi, tulee dkumentit timittaa arkistitavaksi tämän hjeen mukaisesti.

11 Liikennevirastn hjeita 36/ Vastuut 2.1 Vastuu tietjen viennistä Taitrakennerekisteriin Rakennuttaja/tilaaja (YSE 1998, KSE 2013) vastaa, että tämän hjeen periaatteita nudattaen hankkeessa tehdään seuraavat timenpiteet: - Uusien taitrakenteiden tiedt viedään Liikennevirastn vaatimusten mukaisesti Taitrakennerekisteriin - Krjattujen taitrakenteiden tiedt päivitetään Taitrakennerekisteriin - Taitrakenteiden purkamiset, mistajanvaihdkset ja muut hallinnlliset muutkset päivitetään Taitrakennerekisteriin - Kyseessä levan taitrakenteen hyväksytty tarkastaja tekee rakennetuille ja krjatuille rakenteille vastaantttarkastukset Taitrakenteiden tarkastushjeen khdan 4.5 (yleistarkastus) mukaisessa laajuudessa ja vie tarkastuksen Taitrakennerekisteriin Tässä hjeessa mainitulla vastaantttarkastuksella tarkitetaan Taitrakennerekisteriin vietävää yleistarkastusta. Taitrakennerekisteriin tehtävä vastaantttarkastus tulee pitää erillään YSE mukaisesta vastaantttarkastuksesta. 2.2 Vastuu dkumenttien timittamisesta arkistn ja Taitrakennerekisteriin Rakennuttaja/tilaaja (YSE 1998, KSE 2013) vastaa, että hankkeessa taitrakenteiden piirustukset ja laskelmat timitetaan Taitrakennerekisteriin sekä arkistn. Taitrakennerekisteriin viedään kaikki Taitrakenteen suunnitelma-aineistt sekä hallinnlliset dkumentit (esim. aukklausunt, aluehallintvirastn luvat, kunnssapitspimukset jne.). Taitrakennerekisteriin vietävien dkumenttien lisäksi taitrakenteiden piirustukset ja laskelmat n timitettava Liikennevirastn arkistn, jssa hulehditaan niiden arkistimisesta ja pysyvästä säilyttämisestä. Ks. kappaleet 6.1 ja 6.2. Piirustusten ja laskelmien arkistinti tapahtuu jatkssa vain digitaalisessa mudssa. Mikrfilmausta ja muvi- tai paperitulsteita ei enää tarvitse tehdä mistään dkumentista arkista varten. HUOM! Ohjeen Rekisterien päivityshje, Dnr 270/010/07, Ratahallintkeskus Ohjeesta piketen dkumentit timitetaan arkistn ainastaan digitaalisessa mudssa.

12 10 Liikennevirastn hjeita 36/ Timintatavat eri hankintamudissa 3.1 Kknaisurakka (KU) - Suunnittelija vie perustiedt, rakennetiedt ja suunnitelmadkumentit Taitrakennerekisteriin. - Tilaaja hyväksyy ja vie urakitsijan laatiman rakentamisaikaisen laatuaineistn sekä tteuma-aineistn Taitrakennerekisteriin. - Tilaaja teettää vastaantn yhteydessä ensimmäisen yleistarkastuksen. 3.2 Suunnittele ja tteuta urakka (ST) - Urakitsijan suunnittelija vie perustiedt, rakennetiedt ja suunnitelmadkumentit Taitrakennerekisteriin. - Tilaaja hyväksyy ja vie urakitsijan laatiman rakentamisaikaisen laatuaineistn sekä tteuma-aineistn Taitrakennerekisteriin. - Tilaaja teettää vastaantn yhteydessä ensimmäisen yleistarkastuksen. 3.3 Elinkaarihanke - Kknaispalvelusta vastaavan yhtiön suunnittelija vie perustiedt, rakennetiedt ja suunnitelmadkumentit Taitrakennerekisteriin ennen ylläpitvaiheen alkamista. - Kknaispalvelusta vastaava yhtiö vie rakentamisaikaisen laatuaineistn ja tteuma-aineistn urakka-aikana Taitrakennerekisteriin. Tilaaja hyväksyy kaiken Taitrakennerekisteriin vietävän aineistn ennen vientiä. - Tilaaja teettää käyttööntn yhteydessä ensimmäisen yleistarkastuksen. 3.4 Allianssi - Allianssiryhmittymä vie perustiedt, rakennetiedt ja suunnitelmadkumentit Taitrakennerekisteriin ennen takuuajan alkamista. - Allianssiryhmittymä vie rakentamisaikaisen laatuaineistn ja tteumaaineistn urakka-aikana Taitrakennerekisteriin. - Tilaaja teettää käyttöön tn yhteydessä ensimmäisen yleistarkastuksen. Edellä mainittuja periaatteita nudatetaan myös muissa hankintamudissa. 3.5 Hyväksytyt taitrakenteiden tarkastajat Hyväksytyt taitrakenteiden tarkastajat löytyvät Liikennevirastn sivuilta sitteesta:

13 Liikennevirastn hjeita 36/ Timintatavat uudiskhteissa ja kknaan uusittavissa taitrakenteissa 4.1 Rakennussuunnitelmavaihe Suunnittelija perustaa rakenteen, syöttää perustiedt ja tekee rakennekuvauksen Taitrakennerekisterissä ennen rakennussuunnitelman hyväksymistä. Rakenteen perustaminen taitrakennerekisteriin tulee tehdä ennen suunnitelmien timittamista tarkastukseen, suunnitelmien hyväksymisen edellytys n rakenteen ikein tteutettu tietsisältö. Taitrakenteiden rakennussuunnitelmien tarkastushjeen mukainen tarkastaja tarkastaa tietjen viennin Taitrakennerekisteriin, kats khta Rakenteen perustaminen Taitrakennerekisteri antaa rakenteen perustamisen yhteydessä rakenteelle tunnuksen, jka liitetään kaikkiin rakennussuunnitelma-aineistihin. Rakennussuunnitelman laatija valitsee rakenteelle ensimmäisen mahdllisen vapaana levan tunnuksen. Tapauskhtaisesti vidaan käyttää alueellisia tai erikseen svittuja periaatteita tunnuksen numern valinnassa. Jatkssa tunnuksen etuliite ei mudsta tieta kunnssapitäjästä. Etuliite määräytyy rakenteen maantieteellisen sijainnin mukaan. Siltjen salta siltakhtaisen suunnitelmanumern saa tällä hetkellä sähköpstitse irja.ar(at)liikennevirast.fi. Suunnitelmanumera pyydettäessä tulee lähettää seuraavat tiedt edellä mainittuun sähköpstisitteeseen: - sillan nimi - kunta, jssa silta sijaitsee - siltatyyppi - vapaa-aukk/ jännemitta - HL (hyödyllinen leveys) - suunnitelmanumern varaajan nimi Suunnittelija liittää suunnitelmanumern rakennussuunnitelma-aineistihin ja lisää sen Taitrakennerekisterin khtaan Perustiedt Yleistiedt Rakennussuunnitelmat. Rakenne perustetaan Taitrakennerekisteriin tilassa: Suunnitteilla Perustiedt Taitrakennerekisterissä n jkaisella rakenteella Perustiedt- si, jka pitää sisällään siltjen salta välilehdet: Yleistiedt, Sijainti- ja gemetriatiedt, Siltatyypit, Väylä- ja liikennetiedt, Pikkileikkaustiedt sekä Putket ja kaapelit. Rakennelukkakhtaisesti perustiedt mudstuvat hieman tisistaan pikkeavasti. Suunnittelija täyttää nämä Perustiedt-sin kaikki tiedt. Seuraavassa n tarkennettu kahta välilehteä Sijainti- ja gemetriatiedt sekä Väylä- ja liikennetiedt.

14 12 Liikennevirastn hjeita 36/2018 Sijainti- ja gemetriatiedt Sijaintitiet tallennetaan Taitrakennerekisteriin taskrdinaatistssa ETRS- TM35FIN. Ja krkeusvertauskehyksessä (krkeusjärjestelmässä) N2000. Rakenteiden sijainti mudstuu klmesta tarkkuustassta: 1. Rakenteen keskipisteen sijainti Annetaan sillan keskipisteeseen tai risteyskhtaan. Mudstaa rakenteen sijaintimerkin karttaphjalle. 2. Rakenteen gemetria Annetaan murtviivana rakenteen pituussuuntaisen sijainnin mukaan. Vaadittu tarkkuus pisteiden välillä n 1 3 metriä. Murtviiva tallennetaan sekä taskrdinaatistssa ja krkeusjärjestelmissä. Mudstaa taitrakennetta pitkin kulkevan pituussuuntaisen sijainnin liittyvään väylään. Gemetria syötetään kasvavaan inventintisuuntaan, jllin vidaan määritellä rakenteen alku- ja lppupisteet. 3. Rakennesatasinen tarkennettu gemetria Annetaan määritellyille rakennesille. Mudstaa päärakennesaryhmien sijaintitiedt. Näitä vat mm. sillissa tukien sijaintitiet, tunneleissa ajneuvtunnelit ja yhdyskäytävät. Tarkennetut hjeet tähän löytyy liitteenä levista mallisillista. Lisäksi Taitrakennerekisterissä löytyy silta SK-1 ja tunneli H-1, jihin n tehty malliksi tämän khdan vaadittava sisältö. Kuva 1. SK-1 Päätytuen 1 sijaintitiet. Väylä- ja liikennetiedt Hum. Taitrakennerekisteri timii yhteistyössä Liikennevirastn muiden järjestelmien kanssa. Tiedn siirtymisen varmistamiseksi esim. uuden sillan kaikki siltaa pitkin menevät väylät ja sillan ali menevät väylät tulee syöttää tarkkine sitteineen khtaan Perustiedt Väylä- ja liikennetiedt.

15 Liikennevirastn hjeita 36/ Tulevaisuuden tavitteena n, että väylätiedt päivittyisivät järjestelmien välillä autmaattisesti, kunhan sijaintitiedt (mm. krdinaatit) n syötetty. Tapauskhtaisesti väyliä vi lla useita, mm. siltaa pitkin vi kulkea kaksi ajrataa, kevyenliikenteen väylä ja ramppi sekä sillan ali useampi raide, tie ja kevyen liikenteen väylä. Kaikista väylistä vi vain yksi väylä lla Pääväylä. Sen määrittämisessä tulee lla hulellinen. Pääväylä n aina yksi siltaa pitkin kulkeva väylä. Tiesitteet Uuden tieväylän tapauksessa tiesitetta ei vi syöttää taitrakennerekisteriin heti, vaan tulee dttaa viitekehysmuuntimelta Taitrakennerekisteriin tulevaa tiesitetieta. Olemassa levan tiesitetiedn tapauksessa tiedt saa heti syötettäväksi. Alla levassa kuvassa esitetyt tiedt tulee tiesitetta lisättäessä antaa. Tiedt vastaavat sillan keskipisteen khdalla levia tietja. Mikäli sillan khdalla n kaksiajratainen tie, mlemmat ajradat syötetään mille riveilleen. Oikeanpuleinen ajrata= 1 ja vasemmanpuleinen ajrata=2. HUOM. Mikäli tiesitteita ei syötetä, niin Tierekisteri ei ymmärrä sillan lemassa la väylällä.

16 14 Liikennevirastn hjeita 36/2018 Ratasitteet Mikäli Taitrakenne esiintyy radan kanssa sitä välittävänä tai sen ylittävänä rakenteena, tulee ratasite syöttää raidekhtaisesti Väylä- ja liikennetietihin, ks. alla esimerkki. Esimerkissä kaksi raidetta kulkee siltaa pitkin ja kaksi tieväylää menee ali. Ratasitteet kysytään sähköpstilla sitteesta Ratasitetta kysyttäessä kerrtaan viestissä sillan keskipisteen krdinaatit, jnka jälkeen kysytään seuraavat tiedt: - Ratanumer - Ratakilmetri - Etäisyys - Raide - Ratasan nimi - Timinnallinen lukka Nämä tiedt syötetään täysin samamutisina kuin vastausviestinä ratarekisteristä saadaan. Alla kuva Taitrakennerekisteriin syötetystä ratasitteesta.

17 Liikennevirastn hjeita 36/ Vesiväylä Myös sillan alittavan vesistön site tulee syöttää. Syötettävät kentät vat: väylänumer, nimi ja väylälukka. Merimerkeille ei syötetä vesiväyläsitetta, järjestelmä hakee tiedt autmaattisesti VATU-rekisteristä Taitrakennerekisteriin. Sulkujen sijainti vesitöissä käy ilmi sulun tunnuksesta. Laitureille syötetään niiden asema sana yhteysalusten ja lauttjen reittejä yleistietjen khtaan reittialueet. Tielaitureihin syötetään tiesite samalla tavin kuin siltihin Rakennetiedt Rakennussuunnittelija laatii ja syöttää Taitrakennerekisteriin rakennekuvauksen. Rakennekuvaus n rakennesatasinen kuvaus rakenteesta. Järjestelmään syötetään rakennesat ja niiden minaisuustiedt. Eri siltatyypeille n laadittu esimerkkirakennekuvaukset. Nämä standardikuvaukset löytyvät Taitrakennerekisteristä khdasta Rakennetiedt Standardikuvaukset ja Taitrakennerekisterin tietkannasta mina rakenteina kyseisen tunnuksen mukaan. Jkaiselle erilaiselle kyseisen taitrakenteen alatyypille ei le maa standardikuvausta, näiden salta svelletaan lemassa levia. Standardikuvauksista Sil-1 22 määrittelevät siltatyypeittäin rakennekuvauksen vähimmäistasn lemassa levien siltjen salta. Niissä ei le esitetty minaisuustietjen vähimmäistasa. Tallennettavalle minaisuustiedlle n tämän hjeen liitteenä ja Taitrakennerekisterissä 4 mallisiltaa, jissa n esitetty rakennekuvauksen lisäksi vähimmäistast mm. mittatiedlle, materiaalitiedlle ja muille minaisuustiedille. Näitä esimerkkejä svelletaan muiden siltatyyppien tietjen syöttämisessä. Neljä malli siltaa Taitrakennerekisterissä ja tämän hjeen liitteinä vat Sil-1000, Sil- 1001, Sil-1002 ja Sil Tietjen syöttämisessä tulee humiida, että uusien ja lemassa levien rakenteiden tietsisällön vaatimukset eravat tisistaan. Uusille rakenteille tulee syöttää paljn enemmän tieta kuin mitä lemassa levilla rakenteilla n Taitrakennerekisteriin perustetun rakenteen tietjen tarkastaminen Rakennussuunnitelman khteena leva rakenne tulee lla perustettu taitrakennerekisteriin ennen suunnitelmien timittamista tarkastukseen. Rakennussuunnitelmaa ei hyväksytä ennen kuin Taitrakennerekisterin tietsisältö k. rakenteen salta n tdettu ja raprtitu ikein laadituksi. Rekisteritietjen tarkastajalla tulee lla vimassa levat mukkausikeudet taitrakennerekisteriin. Taitrakennerekisteritietjen tarkastus kuuluu siis saksi taitrakenteen tarkastusprsessia, mutta tarkastajarganisaati vi teettää työn alihankintana tisella sapulella.

18 16 Liikennevirastn hjeita 36/2018 Taitrakennerekisterin tietsisällön sitmisella saksi suunnitelmien tarkastuksen ja hyväksynnän prsessia tavitellaan rekisteriin kirjatun tiedn ikeellisuuden varmistamista ja tietjen yhdenmukaisuutta Rakennussuunnitelma-aineist Suunnittelija vie hyväksytyn yleispiirustuksen (tai jssain tapauksessa yleispiirustukset) sekä rakennussuunnitelmaselstuksen Taitrakennerekisteriin ennen rakennussuunnitelman tilaajalle luvuttamista. Tilaajalle luvuttamista varten rakennussuunnitelma-aineistn päivitetään mm. tilaajan hyväksyntämerkinnät. HUOM. Ei siis viedä kaikkea rakennussuunnitelma-aineista tässä vaiheessa. Lput rakennussuunnitelma-aineiststa viedään rakentamisvaiheessa. 4.2 Rakentamisvaihe Tähän vaiheeseen liittyvien Taitrakennerekisteritöiden tekijät svitaan tapauskhtaisesti eli tilaaja päättää ja spii työstä. Taitrakenteen tyypistä tai hankkeen laajuudesta riippuen taitrakennerekisteritöitä vi tehdä tilaajan edustaja, valvja, urakitsijan edustaja tai erikseen tähän tehtävään valittu knsultti. Taitrakennerekisteritöiden surittajalla tulee lla mukkausikeudet taitrakennerekisteriin. Rakentamisvaiheessa täydennetään rakenteen tiedt urakitsijan timittamilla tteumatiedilla Taitrakennerekisteriin: - Perustiedt Päivitetään Perustiedt- sin tulleet muutkset, esim. päämittatiedt, js niihin n tullut muutksia tai lisätään urakan aikana tulleita kaapelitietja khtaan Putket ja kaapelit - Rakennetiedt Päivitetään Rakennetietihin tulleet muutkset, mm. rakennesatyyppien materiaalit vivat muuttua tai sillankaiteen varustelusiin saattaa tulla päivityksiä - Dkumentit HUOM. Rakentamisvaiheen aluksi viedään myös kaikki lput suunnitteluvaiheen rakennussuunnitelma-aineistt Taitrakennerekisteriin. Suunnitteluvaiheessa n viety vain yleispiirustus ja rakennussuunnitelmaselstus. Suunnitteluvaiheen rakennussuunnitelma-aineistn viedään khtaan Suunnitteluasiakirjat Alkuperäiset. Rakentamisvaiheen aikana tehdään rakennussuunnitelman piirustuksiin tarvittavat muutkset ja viedään ne tteumapiirustuksena Taitrakennerekisteriin Tteumapiirustukseen päivitetään mm. urakan rakentamisen aikana tehdyt suunnitelmamuutkset sekä tleranssien ylityksistä syntyneet mittamuutkset, myös materiaalimuutkset päivitetään tteumapiirustuksiin

19 Liikennevirastn hjeita 36/ Tteumapiirustusta lisättäessä valitaan khtaan Tyyppi alasvetvaliksta Suunnitteluasiakirjat Tteumapiirustus. Tteumapiirustus tarkittaa piirustusta, jka n tarkastettu ja päivitetty vastaamaan tteutunutta rakennetta. Tteumapiirustuksessa ei aina le mitään muutksia suunnitteluvaiheen tilanteeseen. Tteumapiirustukseen lisätään aina leima NÄIN TEHTY, leimaajan nimi, leimauspäivämäärä, esim. NÄIN TEHTY, Tasa Tuls, HUOM! Vaikka alkuperäiseen suunnitelma-aineistn ei tulisi rakentamisvaiheessa muutksia, lisätään siihen yllälevan khdan mukaisesti tteumamerkinnät ja suunnitelmat tallennetaan tteumapiirustuksina taitrakennerekisteriin. Suunnitelmista tulee siis aina löytyä rekisteristä kaksi sarjaa: Alkuperäiset ja Tteumapiirustukset. Dkumentit khdistetaan tapahtuman: "Rakentaminen" alle. Dkumentit viedään tapahtumalle Rakentaminen käyttämällä: Lisää dkumentti tapahtumaan - valintaa. Rakentamisvaiheen alussa rakenteelle ludaan Taitrakennerekisteriin tapahtuma Rakentaminen. Rakenteen valmistumisen jälkeen sen tilaksi muutetaan Käytössä. Tällöin rakenteelle mudstuu autmaattisesti tapahtumat Valmistuminen ja Avattu liikenteelle. Näiden tapahtumien päivämäärät tulee asettaa siten, että tapahtumat vat ikeassa järjestyksessä, ks. esimerkki khdassa Vastaantttarkastus. Avattu liikenteelle tarkittaa hetkeä, kun rakenteen käyttö alkaa. Käyttöä n j työmaaliikenteenkin ajt sillan yli. Valmistuminen tarkittaa pulestaan hetkeä, jllin rakenne n kknaan valmis. Riippuen tapauksesta näiden edellä mainittujen tapahtumien järjestys vi vaihdella. Taitrakennerekisterin tietsisällön ajantasaisuus käydään hankkeen aikana säännöllisesti läpi esimerkiksi työmaakkuksissa. Mnivutisessa hankkeessa eri tahtiin valmistuvat rakenteet tulee lla ajan tasalla myös hankkeen aikana: Esim. silta A n työmaaliikenteen käytössä eli sen tilaksi n muutettu Käytössä ja siltaa B ei le avattu liikenteelle, jten sen tilana n vielä Suunnitteilla Laatuaineist Laatuaineist tallennetaan Taitrakennerekisteriin pakattuna zip-kansina, jka sisältää kaiken kyseessä levan Taitrakenteen rakentamisen aikana syntyneen laatuaineistn. Tarvittaessa laatuaineiststa tehdään useampia kansiita, kska yksittäisen kansin tai dkumentin tiedstkk tulee lla alle 250 Mb Taitrakennerekisteriin vietäessä. Laatuaineistn zip- kansit viedään tapahtumalle Rakentaminen käyttämällä Lisää dkumentti tapahtumaan - valintaa.

20 18 Liikennevirastn hjeita 36/2018 Laatuaineistn zip- kansita lisättäessä annetaan vähintään seuraavat tiedt: - Otsikk: Laatuaineist (mikäli tulee useampi kuin yksi zip -kansi, nimetään ne seuraavasti: Laatuaineist 1, Laatuaineist 2, jne.) - Tyyppi: Valitaan Rakentamisasiakirjat Laatuasiakirjat - Tietturvatas: ST IV Käyttö rajitettu - Tägi: Laatuaineist 4.3 Vastaantttarkastus Vastaantttarkastus tulee viedä Taitrakennerekisteriin pulen vuden sisällä rakenteen valmistumisesta. Ks. khta Valmistuminen khdan 4.2 Rakentamisvaihe alta. Vastaantttarkastuksen surittaa hyväksytty rakenteen tarkastaja, jka myös vie sen Taitrakennerekisteriin. Vastaantttarkastuksen yhteydessä hyväksytty rakenteen tarkastaja määrittelee rakenteelle seuraavan tarkastuksen. Esimerkki Taitrakennerekisteristä uuden rakenteen käyttöiän alkupään tapahtumista:

21 Liikennevirastn hjeita 36/ Timintatavat lemassa levien taitrakenteiden krjaus- ja muutstöissä 5.1 Krjaussuunnitelmavaihe Suunnittelija lu rakenteelle krjaustapahtuman ja valitsee suunnitellut krjaustimenpiteet Taitrakennerekisterin listalta. Suunnitelman tarkastaja tarkastaa timenpiteiden viennin Taitrakennerekisteriin. Krjaus- ja muutstöiden tapahtumat Taitrakennerekisterissä vat jku seuraavista: - Peruskrjaus tarkittaa laajamittaista krjaamista jssa rakenne krjataan yhtä hyväksi tai lähes yhtä hyväksi kuin se li uutena. Krjaukset vat yleensä laaja-alaisia ja niiden jälkeen rakenteelle jää krkeintaan yksittäisiä vauriita. Tyypillinen esimerkki n sillan peruskrjaus, jssa uusitaan pintarakenteet, reunapalkit, kaiteet ja krjataan alusrakenteiden vauriita. - Perusparannus tarkittaa krjausta, jssa rakenteesta tehdään lennaisesti parempi kuin mitä se n llut uutena. Rakenteen leventäminen tai rakenteen kantavuuden parantaminen vahvistamalla vat tyypillisiä esimerkkejä perusparannuskhteista. On humiitava, että rakenteesta täytyy tulla lennaisesti alkuperäistä parempi. Esimerkiksi sillan peruskrjaus, jssa uusitaan matala kaide krkeaksi ei tee krjauksesta perusparannusta, vaikka kaide n turvallisuutensa pulesta parempi kuin mitä se n uutena llut. Sillan kantavuuden parantamisen tai leventämisen rekisteritapahtuma n aina perusparannus, vaikka rakenteelle ei samassa yhteydessä muita krjaustimenpiteitä tehtäisikään. - Uusiminen, käytetään pikkeustapauksessa uusittaessa kk rakenne tai päällysrakenne ilman, että tetaan uutta tunnusta ja perustetaan uutta rakennetta rekisteriin. Vidaan käyttää myös tilanteessa, missä esimerkiksi tarkastuksen yhteydessä havaitaan rakenteen tai sen päällysrakenteen levan uusittu, mutta rakenteelle ei le tehty tämän hjeen mukaisia elinkaaritapahtumia. - Ylläpitkrjaus, yksittäisten vauriiden krjaamista, esim. paikkamaalaus tai turvalaitteen kknpann kuuluvan rakennesan krjaus tai uusiminen. Rajittuu yleensä yhteen tai krkeintaan muutamaan rakennesaan. Esimerkiksi kaiteiden uusiminen tai pilarien klridivauriiden krjaaminen. Krjaustapahtuma viedään Taitrakennerekisteriin Suunniteltu tilassa.

22 20 Liikennevirastn hjeita 36/ Perustiedt Perustiedt päivitetään krjauksen jälkeen. Rakenteelle tetaan uusi tunnus (perustetaan myös uusi rakenne) seuraavissa krjaus- ja muutstöissä: - rakenne uusitaan kknaan - rakenteen päällysrakenne uusitaan, mutta alusrakenne säilytetään Uuden rakenteen perustaminen ja elinkaaritapahtumat ks. kappale 4.1 Rakennussuunnitelmavaihe. Mikäli kyseessä n peruskrjaus, perusparannus tai ylläpitkrjaus säilytetään rakenteen vanha tunnus. Suunnittelija valitsee rakenteelle ensimmäisen mahdllisen vapaana levan tunnuksen ja se liitetään kaikkiin krjaussuunnitelma-aineistihin. Taitrakennerekisterissä sekä vanhan rakenteen että uuden rakenteen perustietihin kirjataan tämä muuts. Vanhan rakenteen tietihin kirjataan uuden rakenteen tunnus ja uuden rakenteen tietihin kirjataan vanhan rakenteen tunnus. Ludessaan uuden rakenteen, jssa alusrakenne säilyy, suunnittelija siirtää alusrakenteen tiedt uuteen rakenteeseen. Tämä tarkittaa esim. alusrakenteella levia ei krjattuja vauriita ja mahdllisesti jitain rakennesille liitettyjä erityisiä tarkentavia tietja. Uusi suunnitelmanumer tarvitaan aina, kun tetaan uusi tunnus. Krjaus- ja muutstöissä tetaan uusi suunnitelmanumer myös sillin, kun rakenteella ei le suunnitelmanumera llenkaan. Ks. khta vaadittavista tiedista suunnitelmanumern pyyntöön Rakennetiedt Suunnittelija päivittää rakennekuvauksen vastaamaan suunnittelun aikaista tilannetta maastssa. Rakennetiedt tulee lla standardikuvausten tasisia. Tässä vaiheessa ei päivitetä rakennetietja krjaussuunnitellun mukaiseksi. Esim. uusittaessa reunapalkkeja niiden uusia mittja ja materiaalitietja ei viedä tässä vaiheessa. Sen sijaan tarkistetaan, että rakennekuvauksessa krjaussuunnitteluhetken tilanne n ikein Krjaussuunnitelma-aineist Suunnittelija vie hyväksytyn yleispiirustuksen (=Krjauspiirustus 1 eli r-1) sekä krjaussuunnitelmaselstuksen Taitrakennerekisteriin ennen krjaussuunnitelman tilaajalle luvuttamista. Tilaajalle luvuttamista varten krjaussuunnitelma-aineistn päivitetään mm. mahdlliset tilaajan hyväksyntämerkinnät.

23 Liikennevirastn hjeita 36/ Krjausvaihe Tilaaja tekee spimuksen tämän vaiheen taitrakennerekisteritöiden tekijän kanssa tapauskhtaisesti. Täydennetään rakenteen tiedt urakitsijan timittamilla tteumatiedilla krjauksen jälkeen Taitrakennerekisteriin: - Perustiedt - Rakennetiedt - Krjaussuunnitelmaan tulleet muutkset. Krjaustapahtuma päivitetään krjausvaiheen alussa, esim. ensimmäisessä työmaakkuksessa, Käynnissä - tilaan ja samalla pistetaan rakenteelle määritelty seuraava tarkastus. Kunt ja tapahtumat- sin ylimpänä tulee lla käynnissä leva krjaustapahtuma krjausvaiheen ajan. Krjausvaiheen lppupulella ennen vastaantttarkastusta päivitetään krjaustapahtuman krjaustimenpiteet, kirjataan krjatut vaurit ja muutetaan krjauksen tilaksi tteutunut. Taitrakennerekisteri laskee autmaattisesti mahdllisesti muuttuvat päärakennesien kuntarvit. Päivitetään puretut ja käytöstä pistettavat rakenteet ajan tasalle Taitrakennerekisterissä. Myös mistajanvaihdkset ja käyttötarkituksen muutkset tulee päivittää. - Purettu rakenne asetetaan tilaan Purettu jllin Taitrakennerekisteri lu samalla tapahtuman Rakenne purettu, jka näkyy Kunt ja tapahtumat- sissa ylimpänä listalla. Esimerkiksi, kun päällysrakenne uusitaan ja mudstetaan uusi rakenne uudella tunnukselle, päivitetään vanha rakenne Purettu - tilaan. - Mikäli rakenne pistetaan käytöstä, se asetetaan tilaan: Liikennöinti lpetettu. Tällöin rakennetta ei siis le purettu, mutta virallinen käyttö n lpetettu. Taitrakennerekisteri lu tapahtuman Liikennöinnin lpettaminen. Hum! Rakenteelle n määritettävä seuraava tarkastus. - Taitrakenteen mistajanvaihds tehdään Perustietjen khdasta Yleistiedt. Valitaan khta Vaihda rakenteen mistaja. Taitrakennerekisteri lu autmaattisesti tapahtuman Omistajanvaihds. - Käyttötarkituksen muutkset tehdään tapauskhtaisesti tarvittavilta sin, esim. ajneuvliikenteellä llut silta muutetaan kevyenliikenteen sillaksi päivittämällä Käyttötarkitus khdasta Yleistiedt ja lisäämällä mahdllinen painrajitusmerkki Väylä- ja liikennetiedt- khtaan tai sillan muuttuessa musesillaksi valitaan Muserakenne khdasta Histriallinen merkittävyys. Päivitetään rakennekuvaus tteutuneen krjauksen mukaiseksi. Rakennetiedt tulee lla uusien rakenteiden malliesimerkkien tasisia kknaan uusien rakennesien salta. Myös lemassa levien, mutta ei krjattujen rakennesien tietja tulee päivittää, mikäli niistä saadaan inventitua tieta.

24 22 Liikennevirastn hjeita 36/ Laatuaineist Laatuaineist tallennetaan Taitrakennerekisteriin pakattuna zip-kansina, jka sisältää kaiken kyseessä levan Taitrakenteen krjausvaiheen aikana syntyneen laatuaineistn. Tarvittaessa laatuaineiststa tehdään useampia kansiita, kska yksittäisen kansin tai dkumentin tiedstkk tulee lla alle 250 Mb Taitrakennerekisteriin vietäessä. Laatuaineistn zip- kansit viedään krjaustapahtumalle käyttämällä Lisää dkumentti tapahtumaan - valintaa. Laatuaineistn zip- kansita lisättäessä annetaan vähintään seuraavat tiedt: - Otsikk: Laatuaineist (mikäli tulee useampi kuin yksi zip- kansi, niin nimetään Laatuaineist 1, Laatuaineist 2 jne.) - Tyyppi: Valitaan Rakentamisasiakirjat Laatuasiakirjat - Tietturvatas: ST IV Käyttö rajitettu - Tägi: Laatuaineist

25 Liikennevirastn hjeita 36/ Vastaantttarkastus Vastaantttarkastus tulee viedä Taitrakennerekisteriin pulen vuden sisällä urakan vastaantsta. Vastaantttarkastuksessa hyväksytty rakenteen tarkastaja käy läpi krjaustapahtumasta syntyneet uudet päärakennesien kuntarvit ja tekee niille mahdllisesti tarvittavat päivitykset vastaantttarkastukseen. Vastaantttarkastus suritetaan aina kaikkien krjaus- tai muutstöiden jälkeen paitsi ylläpitkrjaus- tapahtuman jälkeen. Myös sen jälkeen vi vastaantttarkastuksen surittaa tarvittaessa. Vastaantttarkastuksen lpuksi hyväksytty rakenteen tarkastaja määrittelee rakenteelle seuraavan tarkastuksen. Esimerkki j krjausvaiheeseen tulleen siltarakenteen tapahtumat-histriasta:

26 24 Liikennevirastn hjeita 36/ Suunnitelmadkumenttien käsittely ja frmaatit 6.1 Dkumenttien tallentaminen Taitrakennerekisteriin Suunnitelmadkumentit ja mm. laatuaineist tallennetaan Taitrakennerekisteriin hyvälaatuisina TIFF- tai PDF/A-tiedstina. TIFF- ja PDF/A-aineistn vaatimukset vat vastaavat kuin arkistn viedyillä, ks. seuraava kappale 6.2. Inframallit tallennetaan IFC- tai IM- tiedstina. Suunnitelma-aineistlle käytetään tietturvatasa ST IV. HUOM. Suunnitelmadkumentit tai laatuaineistn zip-kansi vi lisättäessä lla vapaamutisesti nimetty. Taitrakennerekisteri vaatii antamaan alla levat tiedt ja mudstaa autmaattisesti Taitrakennerekisterissä näkyvän tiedstnimen niiden perusteella. HUOM. Dkumentit tulee aina tallentaa kyseessä levan tapahtuman kautta. Tämä mahdllistaa myöhemmin aineistjen identifiimisen elinkaaren aikana tehtyihin tapahtumiin. Suunnitelmadkumentteja lisättäessä tulee antaa seuraavat tiedt: - Otsikk: Asiakirjan kk nimi tai piirustuksen kk nimi, ei lyhenteitä, esim. piirustusta vietäessä tsikksi kirjitetaan täsmälleen sama kuin nimiössä, esim. YLEISPIIRUSTUS - Tyyppi: Valitaan alasvetvaliksta ikea vaihteht, esim. laatuaineistlle valitaan Rakentamisasiakirjat Laatuasiakirjat ja laskelmille valitaan Suunnitteluasiakirjat Laskelmat - Suunnitelmanumer - Tyyppikhtainen tunniste: esim. a-1, c-1 tai r-1, mahdllinen revisitunnus tulee tämän tyyppikhtaisen tunnuksen perään sulkuihin, esim. c-2(a) - Päivämäärä: Viimeisin suunnittelijan päivämäärä asiakirjasta, (js nimiössä n suunnittelijalla useampia päivämääriä, niin valitaan viimeisin), päivämäärän pääsee mukkaamaan dkumentin lisäyksen jälkeen - Tägi: Vapaamutinen sana/sanja sisällöstä Laskelmat tallennetaan PDF/A-tiedstina tietturvataslla ST III.

27 Liikennevirastn hjeita 36/ Dkumenttien timittaminen arkistn Aineistt timitetaan kerralla yhtenä pakettina muistitikulla tai vastaavalla tiednsiirtvälineellä tai asettamalla aineist arkistn ladattavaksi. - Muistitikut tai vastaavat tiednsiirtvälineet timitetaan sitteeseen Liikennevirastn arkist, PL 33, Helsinki TAI - Linkki aineistn lataamista varten lähetetään sitteeseen arkist@liikennevirast.fi Mikäli arkistn timitettava aineist kstuu useammasta kuin yhdestä rakenteesta, järjestetään aineist rakenteittain miin kansiihinsa. Kansit nimetään taitrakennerekisteristä saatavalla rakenteen tunnuksella esim. SK Jkaisen arkistn timitettavan taitrakenteen kansin sisällytetään metatiedt sisältävä tekstitiedst (tiedstpääte.txt), jhn tallennetaan seuraavat tiedt: - Rakenteen tunnus (= taitrakennerekisterin rakenteen tunnus esim. SK- 9876) - rakennelukka (= rakennelukan tunnus eli 14 = rautatierumpu, 15 = silta, 17 = tunneli, 18 = laituri, 19 = tukimuuri, 20 = sulut, 21 = kallileikkaus, 22 = merimerkki, 23 = väyläjhde, 24 = tihtaali ja 25 = rantamuuri) - yksilöintitunnus (taitrakennerekisterin lähdetiedista saatava tunnus esim Ks. taitrakennerekisteri perustiedt lähdetiedt yksilöintitunnus). Tiedstnimenä käytetään rakenteen tunnusta esim. SK-9876.txt Alla n esimerkki rakenteen metatiedt sisältävästä tekstitiedststa:

28 26 Liikennevirastn hjeita 36/2018 Piirustukset ja -laskelmat timitetaan arkistn nimettynä seuraavan periaatteen mukaisesti: - kk nimi esim. R15_LIVI_12345_a-1, jssa R15 n tien rakennussuunnitelman siltasuunnitelmaa kuvaava tunnus, tämä tunnus vaihtelee asiakirjan ja taitrakenteen mukaan Tunnus LIVI tarkittaa Liikennevirasta n suunnitelmanumer, jka n yksilöllinen tunnus a-1 n piirustuksen laatua kuvaava tunnus, a-1 tarkittaa Yleispiirustusta nr 1, kirjain vaihtelee riippuen piirustuksen laadusta, mahdllinen revisimerkintä tulee tämän viimeisen tunnuksen lppuun sulkuihin, esim. d-1(a) - ei välilyöntejä, alaviiva tunnusten välillä, piirustuksen laatua kuvaavassa tunnuksessa n väliviiva Piirustukset timitetaan arkistn pakkaamattmina hyvänlaatuisina TIFF 6.0- tiedstina: - resluuti vähintään 300 ppi - värillinen (24bit) tai värittömät harmaasävynä (8bit), mustavalkiset (1bit) tiedstt eivät käy Laskelmat timitetaan arkistn PDF/A-tiedstina. - Hyväksyttävät versit: PDF/A-1a; [ISO_19005] PDF/A-1b; [ISO_19005] PDF/A-2a; [ISO_ ] PDF/A-2b; [ISO_ ]

29 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 1 (40) SIL-1000 JÄNNITETTY BETONINEN JATKUVA PALKKISILTA

30 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 2 (40) Tässä liitteessä esitetään siltatyypin Jännitetty betninen jatkuva palkkisilta (Jbjp) Taitrakennerekisteriin suunnitteluvaiheessa tallennettavan tietsisällön vähimmäisvaatimukset. Ohjeen avuksi Taitrakennerekisteriin n laadittu esimerkkirakenne, jka löytyy rekisteristä tunnuksella sil Ohjeen kappaleessa 2 käydään läpi esimerkkisillalle tallennettavien perustietjen laajuus ja kappaleessa 3 esitetään esimerkkisillalle laadittu rakennekuvaus selventävine hjetietineen. Tätä hjetta svelletaan myös muun tyyppisiin siltihin, kuin sil tyyppiseen siltaan. Tähän liitteeseen liittyvät suunnitelma-asiakirjat löytyvät Taitrakennerekisteristä tunnuksella sil-1000 löytyvältä rakenteelta. Alla n listattuna yleisiä humin tettavia asiita sillan tietjen kirjaamisesta: Rakennesan sijainnin merkitsemisessä svelletaan sillan tarkastuskäsikirjan LO26/2013 ja sillantarkastuskäsikirjan svellushjeen pvm määräyksiä vaurin kirjaamisesta. Lisäksi n sutavaa hyödyntää Taitrakennerekisterin kurssimateriaalia. Kknpann sille (lapsirakennesille) ei anneta sijaintia, mikäli niiden sijainti n sama kuin isäntäsalla. Lapsirakennesien sijainti merkataan ainastaan sillin, kun se pikkeaa isäntäsan sijainnista. Mittatieta kirjattaessa tulee varmistua rekisterin mittayksiköstä, jka vaihtelee rakennesan mukaan. Tässä liitteessä n khdassa 3 Rakennetiedt esitetty ranskalaisella viivalla khdat, jtka tulee vähintään aina syöttää suunnitteluvaiheessa. Tarkentavat tiedt hjeessa n merkitty - kuvakkeella. Mallisillassa levat tietsisällöt liittyvät kyseiseen siltaan, eikä niitä tule käyttää tdellisessa khteessa. Kaikki syötettävät tietkentät tulee käydä aina hankekhtaisesti läpi ja päivittää vastaamaan kyseistä rakennetta.

31 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 3 (40) 1 PERUSTIEDOT 1.1 Yleistiedt Alla levissa kappaleissa n lueteltu esimerkkisillalle suunnitteluvaiheessa täytettävät tietkentät. Otsikiden nimet vastaavat Taitrakennerekisterin perustietjen tsikintia. YLEISTIEDOT: Sijainti Sillan sijainti annetaan sillan keskipisteen krdinaatteina (ETRS- TM35FIN). Keskipisteen lisäksi rekisteriin mudstetaan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja rakenteen gemetria -työkalulla. Samalla työkalulla lisätään myös tukilinja rekisteriin siten, että lisätään pisteet rakenteen reunjen (yleensä reunapalkkien ulkreunat) ja tukilinjan leikkauspisteisiin. Yleensä sillan pääpisteet vat annettu tukilinjjen ja reunapalkin ulkreunjen risteyskhtaan. Sijaintisuunta Käytetään vain, js rakenne n sa rakenneryhmää. Tällöin siis rakenneryhmän kesken siltjen sijaintisuunnat vaihtelee. Suunnittelukurmat Käyttötarkitukset Valitaan sillan käyttötarkitus / käyttötarkitukset. Sillalla vi lla useampia käyttötarkituksia esimerkiksi tilanteessa, jssa sillan alittaa yhdessä aukssa tie ja tisessa vesiuma. Histriallinen merkittävyys Kunnssapitäjä Väylänpit Sijaintikunnat Ympäristölukka Ympäristörasitus Meriveden vaikutus Asema tiestöllä Valitaan sillan päällysrakenteen kautta kulkevan pääväylän tyyppi. Ei alittava väylä.

32 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 4 (40) SUUNNITELMA JA RAKENNETIEDOT: Suunnittelija Rakentaja RAKENNESUUNNITELMAT: MITTATIEDOT: Khta Suunnittelija täytetään aina, mutta myös Suunnittelijahenkilö n hyvä täyttää Kirjataan vain mikäli rakentaja n tiedssa (esim. ST-hankkeissa) Tähän khtaan syötetään piirustustyyppi, piirustusnumersarja, suunnitelmanumer ja mahdllinen laskelmanumer Kknaispituus Kannen pituus Kknaisleveys, min Mikäli kknaisleveys muuttuu sillan pituudella, kirjataan arv myös kenttään kknaisleveys, max. Hyödyllinen minimileveys Siltakaiteen ajjhteiden pienin välimitta tai tyyppipiirustuksissa esitetty hyödyllisen leveyden mittaustavan mukaan mitattu pienin välimitta. Mikäli hyödyllinen leveys muuttuu sillan kknaispituuden matkalla, kirjataan arv myös kenttään hyödyllinen maksimileveys. Hyödyllinen maksimileveys Siltakaiteen ajjhteiden suurin välimitta tai tyyppipiirustuksissa esitetty hyödyllisen leveyden mittaustavan mukaan mitattu suurin välimitta. Kenttä täytetään vain, mikäli hyödyllinen leveys muuttuu sillan pituudella. Mikäli sillalla ei le varsinaista siltakaidetta tarkastellaan mittaa krtussan pituudella. 1.2 Sijainti- ja gemetriatiedt Hum! Sillan rakennekuvaus n laadittava ennen kuin rakenteelle tallennetaan sen gemetria. Sillan keskipisteen sijainnin vi määrittää, myös tässä khdassa, mutta sitä ei tarvitse enää erikseen tehdä, js se n j tallennettu khdassa Yleistiedt. Keskipisteen lisäksi rekisteriin mudstetaan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja sekä tukilinjat. Rakenteen gemetria Rakenteen gemetria khtaan kirjataan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja (=keskilinja). Gemetrian syöttö alitetaan valitsemalla rakenne tsikn alta. Esimerkkisillassa valitaan khta Sil-1000 Jännitetty betninen jatkuva palkkisilta ja avautuvan ikkunan ikeasta yläkulmasta avataan työkalu aseta rakenteen gemetria. Pisteet vi syöttää tekstikenttänä, jllin ensin syötetään itäkrdinaatti sitten phjiskrdinaatti ja lpuksi krkeus. Krdinaattien erttimena käytetään pulipistettä. Lpuksi tiedt tallennetaan. Esimerkkisillalla n kaksi välitukea ja kaksi päätytukea eli tallennetaan

33 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 5 (40) 1.3 Siltatyypit neljä pistettä kuvaamaan keskilinjaa. Krkeus vidaan antaa 0-taslle, js se ei le suunnitelmasta helpsti saatavilla. Alusrakenne Tukilinjat mudstetaan siten, että lisätään pisteet rakenteen reunjen (yleensä reunapalkkien ulkreunat) ja tukilinjan leikkauspisteisiin. Yleensä sillan pääpisteet vat annettu juuri tukilinjjen ja reunapalkin ulkreunjen risteyskhtaan. Tukilinjat syötetään kuten rakenteen keskilinja valitsemalla ensin tuki, jlle alusrakenteen tukilinjan haluaa määrittää. Siltatyypit välilehteen mudstetaan sillalle jänne valitsemalla valiksta lisää uusi jänne. Tässä Sil-1000 sillassa n klme tavallista jännettä, jtka mudstetaan siten, että siltatyypiksi mudstuu Jännitetty betninen jatkuva palkkisilta. Lisää uusi jänne valikssa täytetään seuraavat kentät: Määräävä siltatyyppi Raksi ruutuun- valinta tehdään aina pääjänteelle. Esimerkki sillan sil tapauksessa jänteitä n klme kappaletta, jten valinta tehdään keskimmäiselle jänteelle. Jännepituus Jännepituus n sillan keskilinjaa pitkin mitattu etäisyys päällysrakenteen tukilinjalta tukilinjalle. Khtisura jännepituus Vinn sillan tapauksessa ilmitetaan myös khtisura jännepituus, jka saadaan kertmalla jännemitta sillan vinuskulman ksinilla. Vapaa-aukn mitta Vapaa-aukn pituus annetaan vain jänteille, jilla n liikennettä (tie, vesistö, kevyenliikenteen väylä, rautatie jne.). Keskimmäisen jänteen vapaa-aukn pituus n pilarien välinen sillan keskilinjaa pitkin mitattu vapaa etäisyys. Vapaa-aukn khtisura mitta Vinn sillan tapauksessa ilmitetaan myös vapaa-aukn khtisura mitta, jka lasketaan kertmalla vapaa-aukn mitta sillan vinuskulman ksinilla. Vapaa-aukn alikulkukrkeus Vapaa-aukn alikulkukrkeus annetaan vain jänteille, jilla n liikennettä (tie, vesistö, kevyenliikenteen väylä, rautatie jne.). Esimerkkisillan tapauksessa keskijänteen alikulkukrkeus määritetään alikulkevan vesistön tulvaveden krkeudesta päällysrakenteen alapintaan. Väylätyyppi Esimerkkisillan tapauksessa valitaan keskijänteelle Vesistö ja tiselle reunajänteelle Kevyenliikenteen väylä

34 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 6 (40) 1.4 Väylä- ja liikennetiedt Ohjeet väylä ja liikennetietjen kirjaamiseen n esitetty Taitrakenteiden tiednkäsittely -hjekirjeen kappaleen Perustiedt khdassa Väylä- ja liikennetiedt. 1.5 Pikkileikkaustiedt Lisätään rakenteelle uusi pikkileikkaus valikn khdasta lisää pikkileikkaus. Avautuneessa valikssa valitaan pikkileikkauksen tyyppi ja kirjataan sille leveys. Sil-1000 esimerkkitapauksessa riittää, että lisätään rakenteelle yksi pikkileikkaus. Tyypillisesti pikkileikkauksia ludaan useampi, kun tiellä sijaitsee esimerkiksi kevyen liikenteen väylä tai piennar. Kun rakenteelle n lisätty pikkileikkaus, valitaan valiksta mukkaa rakennekrkeuksia ja lisätään pikkileikkaukselle rakennekrkeudet. Rakennekrkeus mitataan khtisuraan päällysrakenteen alapinnan suuntaista tasa vastaan tasausviivasta (Tsv) päällysrakenteen alapintaan. Rakennekrkeus jaetaan kantavaan rakenteeseen ja pintarakenteeseen. Rakennekrkeudet tallennetaan seuraavassa laajuudessa: Aukk, kantava rakenne Päällysrakenteen (=palkin +laatan) rakennekrkeus keskijänteen keskellä Aukk, pintarakenne Pintarakenteiden (vedeneristys, suja-asfaltti, sidekerrs ja kulutuskerrs) maksimipaksuus keskijänteen keskellä Tuki, kantava rakenne Päällysrakenteen (=palkin +laatan) rakennekrkeus tuen khdalla Tuki, pintarakenne Pintarakenteiden (vedeneristys, suja-asfaltti, sidekerrs ja kulutuskerrs) maksimipaksuus tuen khdalla Bruttrakennekrkeus 1.6 Putket ja kaapelit Aukk, kantava rakenne ja Aukk, pintarakenne mittjen yhteenlaskettu summa Mikäli suunnitteluvaiheessa tiedetään, niin lisätään rakenteen sisällä tai siinä kiinni levat tai niiden ylläpitn vaikuttavat putket ja kaapelit.

35 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 7 (40) 2 RAKENNETIEDOT 2.1 Rakennekuvaus Alusrakenne Alusrakenteen rakennetiedt vat tärkeitä tietja ja ne syötetään esimerkkisillalla tässä kappaleessa esitetyllä tarkkuudella. Rakennesatyyppi n esitetty lihavidulla tekstillä ja nimessä esiintyy sijaintitiedt sekä päärakennesan tunnus suluissa. Päätytuki 1 V/O (A1) Päärakennesa Päätyrakenteet pituussuuntainen sijainti esimerkkisillalla siten, että päätytuki n pituussuunnassa sijainnissa 1 ja ylittävän tien inventintisuuntaan katsttuna ensimmäinen välituki n pituussuunnassa sijainnissa 2 leveyssuunnassa päätytuen sijainti n aina V/O Vinus Esimerkkisillalla 34,7 gn Perustamistapa Tukityyppi

36 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 8 (40) Otsamuurin krkeus Otsamuurin leveys Etumuurin krkeus Rivan krkeus Rivan pituus Etumuurin pituus Peruslaatan krkeus Peruslaatan pituus Kuva 1. Maatuen rakennesien mittatietjen määritys.

37 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 9 (40) Etumuuri 1 V/O (A1) Sijainti periytyy Päätytuki 1 V/O (A1) -rakennesalta Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Sillan pituussuuntainen mitta Leveys Sillan pikkisuuntainen mitta Krkeus Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi Otsamuuri 1 V/O (A1) Sijainti periytyy Päätytuki 1 V/O (A1) -rakennesalta Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Sillan pikkisuuntainen mitta Leveys Sillan pituussuuntainen mitta Krkeus Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi

38 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 10 (40) Siipimuuri 1 V (A1) Pituussuuntainen sijainti periytyy Päätytuki 1 V/O (A1) -rakennesalta Siipimuurit kuvataan erikseen eli tähän syötetään vasenta reunaa kuvaava V-kirjain Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Sillan pituussuuntainen mitta Leveys Sillan pikkisuuntainen mitta Krkeus Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi Siipimuuri 1 O (A1) kuten Siipimuuri 1 V (A2) Ripa 1 V (A1) Pituussuuntainen sijainti periytyy Päätytuki 1 V/O (A1) -rakennesalta Rivat kuvataan erikseen eli tähän syötetään vasenta reunaa kuvaava V- kirjain Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä

39 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 11 (40) Pituus Sillan pituussuuntainen mitta Leveys Sillan pikkisuuntainen mitta Krkeus Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi Ripa 1 O (A1) kuten Ripa 1 V (A1) Peruslaatta 1 V/O (A1) Sijainti periytyy Päätytuki 1 V/O (A1) -rakennesalta Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Sillan pikkisuuntainen mitta Leveys Sillan pituussuuntainen mitta Krkeus Tilavuus Lyöntipaalu 1 V/O (A1) Sijainti periytyy Peruslaatta 1 V/O (A1) -rakennesalta Lukumäärä Pituus Leveys Mut

40 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 12 (40) Vimasuureet: P(MRT-MAX) P(MRT-MIN) Kallikärki 1 V/O (A1) Sijainti periytyy Peruslaatta 1 V/O (A1) -rakennesalta Lukumäärä Reunapalkki 1 V (B) Päärakennesa Reunapalkit Reunapalkin tyyppi Pituussuuntainen sijainti periytyy Päätytuki 1 V/O (A1) -rakennesalta Reunapalkit kuvataan erikseen eli tähän syötetään vasenta reunaa kuvaava V-kirjain Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Krkeus Tilavuus Reunapalkin tilavuus n määritetty piirustuksen rasteridun alueen mukaisesti Näkyvän pinnan tyyppi (reunapalkin yläpinta n puuhierretty ja muut pinnat vat muttia vasten valettu, jten laitetaan tähän khtaan mlemmat) Sujausmenetelmä

41 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 13 (40) Reunapalkki 1 O (B) kuten Reunapalkki 1 V (B)) Laakeritas 1 V/O (A1) Sijainti periytyy Päätytuki 1 V/O (A1) -rakennesalta Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Sillan pikkisuuntainen mitta Leveys Sillan pituussuuntainen mitta Pinta-ala Näkyvän pinnan tyyppi Välituki 2 V/O (A2) Päärakennesa Välituet pituussuuntainen sijainti esimerkkisillalla siten, että välituki n pituussuunnassa sijainnissa 2 ylittävän tien inventintisuuntaan katsttuna leveyssuunnassa välituen sijainti n aina V/O Vinus Perustamistapa Tukityyppi Pilarist 2 V/O (A2) Sijainti periytyy Välituki 2 V/O (A2) -rakennesalta Pilari 2 1 (A2) Sijainti pituussuunnassa periytyy Pilarist 2 V/O (A2) - rakennesalta

42 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 14 (40) Mikäli pilareita n tuella 2 kpl tai enemmän ne jaetaan pikkisuunnan sijainnilla 1, 2 ja 3 jne. alkaen vasemmasta reunasta katsttaessa kasvavaan paalutussuuntaan. Esimerkkisillalla n välituella 2 ja välituella 3 mlemmilla 2 pilaria. Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Krkeus krkeus tarkittaa z-suuntaista mittaa Mut Halkaisija Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi Lyöntipaalu 2 1 (A2) Materiaali: tarkenne Massa (suunniteltu) Sijainti periytyy Pilari 2 1 (A2) -rakennesalta Mut Halkaisija Paalun seinämän paksuus Vimasuureet: P(MRT-MAX)

43 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 15 (40) Täytevalu 2 1 (A2) Sijainti periytyy Pilari 2 1 (A2) -rakennesalta Materiaali: Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne Betniteräsmäärä kg/m3 (suunniteltu) Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Halkaisija Tilavuus (suunniteltu) Materiaali: Pilari 2 2 (A2) kuten Pilari 2 1 (A2) Välituki 3 V/O (A3) kuten Välituki 2 V/O (A3) Kallikärki 2 1 (A2) Sijainti periytyy Lyöntipaalu 2 1 (A2) - rakennesalta Päällysrakenne Päätytuki 4 V/O (A4) kuten Päätytuki V/O (A4), (päätytuki 1 V/O perustetaan teräsbetnipaalutuksella ja päätytuki 4 V/O maanvaraisesti) Kansilaatta 1-4 V/O (C) Päärakennesa Päällysrakenne Ei materiaaliminaisuuksia, kska minaisuudet määritetään laatalle, reunaulkkeelle ja reunapalkille

44 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 16 (40) Pituus Leveys (kknaisleveys; laatta + reunaulke + reunapalkki) Laatta 1-4 V/O (C) Sijainti periytyy Kansilaatta 1-4 V/O (C) -rakennesalta Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Krkeus Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi Reunaulke 1-4 V (C) Pituussuuntainen sijainti periytyy Kansilaatta 1-4 V/O (C) - rakennesalta Reunaulkkeet kuvataan erikseen eli tähän syötetään vasenta reunaa kuvaava V-kirjain Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Krkeus Tilavuus

45 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 17 (40) Näkyvän pinnan tyyppi Reunaulke 1-4 O (C) kuten Reunaulke 1-4 V (C) Päätypalkki 1 V/O (C) Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Krkeus Tilavuus Päätypalkki 4 V/O (C) kuten Päätypalkki 1 V/O (C) Reunapalkki (Krkea) 1-4 V (B) kuten Reunapalkki 1 O (B) Reunapalkki (Krkea) 1-4 O (B) kuten Reunapalkki 1 O (B) Palkist 1-4 V/O (C) Päärakennesa Päällysrakenne palkist n kkava rakennesa ja sen pituussuuntainen sijainti n kk sillan pituussuunta 1-4 leveyssuunnassa palkistn sijainti n aina V/O Palkki (C) Merkitään pääkannattajaksi

46 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 18 (40) Sijainti pituussuunnassa periytyy Palkist 1-4 V/O (C) - rakennesalta Mikäli palkkeja n 2 kpl tai enemmän ne jaetaan pikkisuunnan sijainnilla 1, 2 ja 3 jne. alkaen vasemmasta reunasta katsttaessa kasvavaan paalutussuuntaan. Esimerkkisillalla n 2 palkkia. Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet Betniteräsmäärä kg/m 3 Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Krkeus Tilavuus Jänneteräsmäärä kg/m 3 Näkyvän pinnan tyyppi Jännitysjärjestelmä (C) Jännitysjärjestelmän valmistaja Sijainti periytyy Palkki (C) -rakennesalta Aktiiviankkuri 1 1 (C) Lukumäärä, sillan inventintisuunnassa ankkurin sijainti n 1 periytyy Palkki (C) -rakennesalta

47 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 19 (40) Jännekaapeli (C) Lukumäärä Sijainti periytyy Palkki (C) -rakennesalta Puns (C) Lukumäärä Materiaalitiedt tarkenne Palkki (C) kuten Palkki (C) Mitat Halkaisija Sujaputki (C) Lukumäärä Sijainti periytyy Palkki (C) -rakennesalta, js tiedssa Halkaisija Aktiiviankkuri 4 1 (C) Lukumäärä, sillan inventintisuunnassa ankkurin sijainti n 4 periytyy Palkki (C) -rakennesalta Injektinti (C) Sijainti periytyy Palkki (C) -rakennesalta, js tiedssa

48 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 20 (40) Pintarakenne Pintarakenne kstuu kahdesta kkavat rakennesasta Tien pintarakenne ja Päällysrakenteen sujarakenne, näille annetaan pituussuuntainen ja leveyssuuntainen sijainti Tien pintarakenne 1-4 V/O (E) päällyste timii isäntäsana päällysteille ja päällysteen saumille Päärakennesa Päällysteet Päällyste 1-4 V/O (D) Sijainti periytyy Tien pintarakenne 1-4 V/O (E) -rakennesalta Kulutuskerrs 1-4 V/O (D) tarkenne Sijainti periytyy Tien pintarakenne 1-4 V/O (E) -rakennesalta Pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Sidekerrs 1-4 V/O (D) tarkenne Sijainti periytyy Tien pintarakenne 1-4 V/O (E) -rakennesalta Pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Saumaus (Reunapalkin ja päällysteen välinen sauma) 1-4 V (D) Saumatyyppi

49 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 21 (40) Pituussuuntainen sijainti periytyy Tien pintarakenne 1-4 V/O (E) - rakennesalta Leveyssuuntainen sijainti Saumaukset kuvataan erikseen eli tähän syötetään vasenta reunaa kuvaava V-kirjain tarkenne Pituus Leveys Krkeus Saumaus (Reunapalkin ja päällysteen välinen sauma) 1-4 O (D) kuten Saumaus 1-4 V (D) Saumaus 1 V/O (D) kuten Saumaus 1-4 V (D) Saumaus 4 V/O (D) kuten Saumaus 1-4 V (D) Päällysrakenteen sujarakenne 1-4 V/O (E) Päärakennesa Pintarakenne Sujakerrs (Sujabetni) 1-4 V/O (E) Päärakennesa Pintarakenne Sujakerrksen tyyppi valitaan Sujabetni

50 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 22 (40) Sijainti periytyy Päällysrakenteen sujarakenne 1-4 V/O (E) - rakennesalta Pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Vedeneristys 1-4 V/O (E) Päärakennesa Pintarakenne Vedeneristyksen tyyppi Sijainti periytyy Päällysrakenteen sujarakenne 1-4 V/O (E) - rakennesalta tarkenne Pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Varusteet ja laitteet Laakerist 1 V/O (I) Päärakennesa Laakerit Laakeri (Kalttilaakeri) 1 1 (I) Laakerin tyyppi Sijainti pituussuunnassa periytyy Laakerist 1 V/O (I) -rakennesalta Mikäli laakereita n 2 kpl tai enemmän ne jaetaan pikkisuunnan sijainnilla 1, 2 ja 3 jne. alkaen vasemmasta reunasta katsttaessa kasvavaan paalutussuuntaan. Esimerkkisillalla n 2 laakeria päätytuilla.

51 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 23 (40) Vimasuureet: Kiertymä pituusakselin ympäri Tukireakti Max Tukireakti Min Vaakavima Hxd Vaakavima Hyd Liikevara ux Liikevara uy Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesille Laakeritas 1 V/O ja Päätypalkki 1 V/O Liikkeen sitin ja asteikk 1 1 (I) Ylälaatta 1 1 (I) Periytyy Laakeri 1 1 (I) -rakennesalta Pituus, js tiedssa Leveys, js tiedssa Krkeus, js tiedssa Phjalevy 1 1 (I) Periytyy Laakeri 1 1 (I) -rakennesalta Pituus, js tiedssa Leveys, js tiedssa Krkeus, js tiedssa Alustavalu 1 1 (I) Periytyy Laakeri 1 1 (I) -rakennesalta, js tiedssa

52 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 24 (40) Pituus, js tiedssa Leveys, js tiedssa Krkeus, js tiedssa Pölysujus 1 1 (I) Periytyy Laakeri 1 1 (I) -rakennesalta Laakeri (Kalttilaakeri) 1 2 (I) kuten Laakeri (Kalttilaakeri) 1 1 (I) Laakerist 4 V/O (I) Kuten Laakerist 1 V/O (I), Liikkeenrajitin (I) mana rakennesanaan Liikuntasaumalaite 1 V/O (H) Päärakennesa Liikuntasaumat Liikuntasaumalaitteen tyyppi Liikuntasaumalaitteen valmistaja Pituus Liikevara ux Tukikaista (Penkereen puleinen) 1 V/O (H) Alatyyppi valitaan Penkereen puleinen (js tiedssa) tarkenne (js tiedssa) Tukikaistan tyyppi (js tiedssa) Betniteräsmäärä (js tiedssa) Lujuuslukka (js tiedssa) Pituus sillan pikkisuuntainen mitta Leveys sillan pituussuuntainen mitta

53 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 25 (40) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesille Otsamuuri 1 V/O ja Liikuntasaumalaite 1 V/O Tukikaista (Kannen puleinen) 1 V/O (H) Alatyyppi valitaan Kannen puleinen (js tiedssa) tarkenne (js tiedssa) Tukikaistan tyyppi (js tiedssa) Betniteräsmäärä (js tiedssa) Lujuuslukka (js tiedssa) Pituus sillan pikkisuuntainen mitta Leveys sillan pituussuuntainen mitta Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesille Laatta 1-4 V/O ja Liikuntasaumalaite 1 V/O Liikuntasaumalaite 4 V/O (H) Kuten Liikuntasaumalaite 4 V/O (H) Kuivatuslaitteet (J) Päärakennesa Kuivatus Tippuputki (J) Lukumäärä Tippuputki -rakennesatyypille annetaan aina lukumäärä, kska usein sillä tarkitetaan yhtä linjaa tippuputki linja n esimerkkisillalla kk sillan pituudella eli pituussuuntainen sijainti n 1-4 leveyssuunta annetaan suhteellisena yhden desimaalin tarkkuudella tarkenne

54 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 26 (40) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Reunaulke 1-4 V Salaja (Reunasalaja kannella) (J) Salajan tyyppi Periytyy Tippuputki (J) -rakennesalta tarkenne Pituus Tippuputki (J) Kuten Tippuputki (J) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Laatta 1-4 V/O Tippuputki (J) Kuten Tippuputki (J) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Laatta 1-4 V/O Tippuputki (J) Kuten Tippuputki (J) ja Salaja (Reunasalaja kannella) (J) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Reunaulke 1-4 O Hulevesiputki (J) Lukumäärä Hulevesiputki -rakennesatyypille annetaan aina lukumäärä, kska usein sillä tarkitetaan yhtä linjaa hulevesiputki linja käsittää kk sillan pituuden eli pituussuuntainen sijainti n 1-4 leveyssuunta annetaan suhteellisena yhden desimaalin tarkkuudella

55 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 27 (40) tarkenne Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Reunaulke 1-4 V Hulevesiputki (J) Kuten Hulevesiputki (J) Hulevesikaiv 4 V (J) Sijainti pikkisuunnassa Halkaisija Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tie siltapaikalle 4 V/O Hulevesikaiv 4 O (J) Kuten Hulevesikaiv 4 V (J) Kaiteet (G) Päärakennesa Kaiteet Siltakaide (Krkea harva) 1-4 V (G) Siltakaiteen tyyppi Törmäyskestävyyslukka Pituus Krkeus Krkeus n mitta viereisen päällysteen pinnasta Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Reunapalkki (Krkea) 1-4 V

56 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 28 (40) Siltajhde 1-4 V (G) Jhdeprfiili Lukumäärä 2-putkijhteen tapauksessa valitaan lukumääräksi 2 sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaidepylväs 1-4 V (G) Lukumäärä Sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Pulttikiinnitys 1-4 V (G) Sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kiinnityslevy 1-4 V (G) Sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä

57 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 29 (40) Alustavalu 1-4 V (G) Sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Yläjhde 1-4 V (G) sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Päätyviiste 1 V (G) sijainti leveyssuunnassa periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Päätyviiste 4 V (G) kuten Päätyviiste 1 V (G) Sujaverkk 1-4 V (G) Sujaverkn tyyppi sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V- rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä

58 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 30 (40) Siltakaide (Krkea harva) 1-4 O (G) kuten Siltakaide (Krkea harva) 1-4 V (G) lapsirakennesineen mudstetaan liits rakennesalle Reunapalkki (Krkea) 1-4 O (B) Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) Siirtymärakenteen tyyppi Valitaan Siltakaiteen Pituus Siltajhde 1 V (G) Jhdeprfiili Lukumäärä 2-putkijhteen tapauksessa valitaan lukumääräksi 2 sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Tiekaiteen jhde 1 V (G) Jhdeprfiili sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä

59 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 31 (40) Kaidepylväs 1 V (G) sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) Siirtymärakenteen tyyppi Valitaan Tiekaiteen Pituus Tiekaiteen jhde 1 V (G) Jhdeprfiili sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaidepylväs 1 V (G) sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä

60 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 32 (40) Tiekaide (Matala) 1 V (G) Tiekaiteen tyyppi Törmäyskestävyyslukka Pituus tiekaiteen pituus välillä Tiekaiteen viiste Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) Krkeus mitta päällysteen pinnasta tiekaiteen jhteen yläreunaan Siirtymärakenne Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tie siltapaikalle 1 V/O (L) Tiekaiteen jhde 1 V (G) Jhdeprfiili Sijainti periytyy Tiekaide 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaidepylväs 1 V (G) Sijainti periytyy Tiekaide 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 1 V (G) Viisteen tyyppi valitaan Lppuviiste

61 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 33 (40) Pituus Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tie siltapaikalle 1 V/O (L) Tiekaiteen jhde 1 V (G) Jhdeprfiili Sijainti periytyy Tiekaiteen viiste 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaidepylväs 1 V (G) Sijainti periytyy Tiekaiteen viiste 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 O (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 O (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) Tiekaide (Matala) 1 O (G) kuten Tiekaide 1 V (G) Tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 1 O (G) Viisteen tyyppi valitaan Alkuviiste lput kuten Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 1 V (G) Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 4 V (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G)

62 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 34 (40) Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 4 V (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) Tiekaide (Matala) 4 V (G) kuten Tiekaide 1 V (G) Tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 4 V (G) kuten Tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 1 O (G) Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 4 O (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 4 O (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) Tiekaide (Matala) 4 O (G) kuten Tiekaide 1 V (G) Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 4 O (G) kuten Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 1 V (G) Muut varusteet (K) Siirtymälaatta 1 V/O (K) Päärakennesa Muut varusteet Betniteräsmäärä kg/m 3 Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Krkeus Tilavuus Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Otsamuuri 1 V/O Siirtymälaatta 4V/O (K) Kuten Siirtymälaatta 4 V/O (K) -rakennesalle

63 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 35 (40) Kntaktitappi 1-4 V/O (K) syötetään kk sillan salta yhdellä rakennesa- rivillä Päärakennesa Muut varusteet Päärakennesa Kk sillan kntaktitappien määrä Esimerkkisillalla materiaali n harjateräs, jllin harjateräksen paksuus annetaan materiaalitiedissa Sujausmenetelmä Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Siipimuuri 1 V (A1) mudstetaan liits rakennesalle Siipimuuri 1 O (A1) mudstetaan liits rakennesalle Siipimuuri 4 V (A1) mudstetaan liits rakennesalle Siipimuuri 4 O (A1) mudstetaan liits rakennesalle Pilari 2 1 (A2) mudstetaan liits rakennesalle Pilari 2 2 (A2) mudstetaan liits rakennesalle Pilari 3 1 (A2) mudstetaan liits rakennesalle Pilari 3 2 (A2) Klhaisusuja V (K) Päärakennesa Muut varusteet pituussuunta annetaan suhteellisena välinä yhden desimaalin tarkkuudella V tarkittaa palkin vasenta alakulmaa O tarkittaa palkin ikeaa alakulmaa leveyssuuntaa ei merkitä suhteellisena klhaisusujien yhteydessä, paitsi js klhaisusujia n 2 kpl tai enemmän ne jaetaan pikkisuunnan sijainnilla 1, 2 ja 3 jne. Pituus

64 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 36 (40) Sujausmenetelmä Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Palkki 1-4 V Klhaisusuja O (K) Kuten Klhaisusuja 3.3 V (K) Pansvarusteet (K) Päärakennesa Muut varusteet Pansputki 2 1 (K) Lukumäärä Sijainti pikkisuunnassa Materiaali: Halkaisija Pituus Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Pilari 2 1 Pansputki 2 2 (K) Kuten Pansputki 2 1 (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Pilari 2 2 Pansputki 3 1 (K) Kuten Pansputki 2 1 (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Pilari 3 1 Pansputki 3 2 (K) Kuten Pansputki 2 1 (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Pilari 3 2

65 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 37 (40) Kaapelintivarusteet (K) Päärakennesa Muut varusteet Kaapelihylly (K) Sijainti pikkisuunnassa Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Laatta 1-4 V/O Sujaputki (K) Lukumäärä Kaapelikaiv 1 V (K) Sijainti pikkisuunnassa Halkaisija Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tieluiska 1 V Kaapelikaiv 1 O (K) Kuten Kaapelikaiv 1 V (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tieluiska 1 O Kaapelikaiv 4 V (K) Kuten Kaapelikaiv 1 V (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tieluiska 4 V Kaapelikaiv 4 O (K) Kuten Kaapelikaiv 1 V (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tieluiska 4 O

66 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 38 (40) Siltapaikan rakenteet Tie siltapaikalle 1 V/O (L) Päärakennesa Siltapaikka Päällyste 1 V/O (D) Päärakennesa Päällysteet Sijainti periytyy Tie siltapaikalle 1 V/O (L) -rakennesalta Kulutuskerrs 1 V/O (D) Sijainti periytyy Päällyste 1V/O (L) -rakennesalta tarkenne Leveys Paksuus Sidekerrs 1-2 V/O (D) Sijainti periytyy Päällyste 1V/O (L) -rakennesalta tarkenne Leveys Paksuus Täytekerrs 1 V/O (D) Sijainti periytyy Tie siltapaikalle 1 V/O (L) -rakennesalta

67 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 39 (40) Tieluiska 1 V (L) Päärakennesa Siltapaikka Verhus (nurmiverhus) 1 V (L) Verhuksen tyyppi Sijainti periytyy Tieluiska 1 V (L) -rakennesalta Tieluiska 1 O (L) Kuten Tieluiska 1 V (L) Tie siltapaikalle 4 V/O (L) Kuten Tie siltapaikalle 1 V/O (L) Ympäristö 1-4 V/O (L) Päärakennesa sijainti leveyssuunnassa Etuluiska 1 V/O (L) Sijainti pikkisuunnassa Kiveys (kenttäkiviverhus) 1 V/O (L) Verhuksen tyyppi Sijainti periytyy Etuluiska 1 V/O (L) -rakennesalta Etuluiska 4 V/O (L) Kuten Etuluiska 1 V/O (L)

68 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 1 / 40 (40) Keila 1 V (L) Sijainti pikkisuunnassa Verhus (nurmiverhus) 1 V (L) Verhuksen tyyppi Sijainti periytyy Keila 1 V (L) -rakennesalta Keila 1O (L) Kuten Keila 1 V (L) Keila 4 V (L) Kuten Keila 1 V (L) Keila 4 O (L) Kuten Keila 1 V (L)

69 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 1 (31) SIL-1001 TERÄSBETONINEN ULOKELAATTASILTA

70 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 2 (31) 1 YLEISTÄ Tässä liitteessä esitetään siltatyypin Teräsbetninen ulkelaattasilta Taitrakennerekisteriin suunnitteluvaiheessa tallennettavan tietsisällön vähimmäisvaatimukset. Ohjeen avuksi Taitrakennerekisteriin n laadittu esimerkkirakenne, jka löytyy rekisteristä tunnuksella sil Ohjeen kappaleessa 2 käydään läpi esimerkkisillalle tallennettavien perustietjen laajuus ja kappaleessa 3 esitetään esimerkkisillalle laadittu rakennekuvaus selventävine hjetietineen. Tätä hjetta svelletaan myös muun tyyppisiin ulkelaattasiltihin, kuin sil-1001 tyyppiseen siltaan. Ohjeessa n kerrttu myös yleisluntisia hjeita ulkelaattasiltjen tietsisällön kirjaamiseen. Tiedn tallentamisessa n humiitava, että urakkamut aiheuttaa eri vaatimuksia tietsisällölle suunnitteluvaiheessa. Mikäli suunnitteluvaiheessa ei le tiedssa rakennesatyypin tietja kirjataan rekisteriin näistä ainastaan suunnitelmissa esitetyt raja-arvt. Tähän liitteeseen liittyvät suunnitelma-asiakirjat löytyvät Taitrakennerekisteristä tunnuksella sil-1001 löytyvältä rakenteelta. Alla n listattuna yleisiä humin tettavia asiita sillan tietjen kirjaamisesta: Rakennesan sijainnin merkitsemisessä svelletaan sillan tarkastuskäsikirjan LO26/2013 ja sillantarkastuskäsikirjan svellushjeen pvm määräyksiä vaurin kirjaamisesta. Lisäksi n sutavaa hyödyntää Taitrakennerekisterin kurssimateriaalia. Kknpann sille (lapsirakennesille) ei anneta sijaintia, mikäli niiden sijainti n sama kuin isäntäsalla. Tisin sanen kirjataan lapsirakennesien sijainti ainastaan sillin, kun se pikkeaa isäntäsan sijainnista. Mittatieta kirjattaessa tulee varmistua rekisterin mittayksiköstä, jka vaihtelee rakennesan mukaan. Mittatiedt vivat vaihdella rakennesakhtaisesti siten, että tisessa rakennesassa pituus tarkittaa eri suuntaa kuin tisessa rakennesassa. Ja sama asia kskee myös mittja leveys ja krkeus. Tässä liitteessä n khdassa 3 Rakennetiedt esitetty ranskalaisella viivalla khdat, jtka tulee vähintään aina syöttää suunnitteluvaiheessa. Tarkentavat tiedt hjeessa n merkitty - kuvakkeella. Mallisillassa levat tietsisällöt liittyvät kyseiseen siltaan, eikä niitä tule käyttää tdellisessa khteessa. Kaikki syötettävät tietkentät tulee käydä aina hankekhtaisesti läpi ja päivittää vastaamaan kyseistä rakennetta.

71 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 3 (31) 2 PERUSTIEDOT Alla levissa kappaleissa n lueteltu kehäsillalle suunnitteluvaiheessa täytettävät tietkentät. Otsikiden nimet vastaavat Taitrakennerekisterin perustietjen tsikintia. 2.1 Yleistiedt YLEISTIEDOT: Sijainti Sillan sijainti annetaan sillan keskipisteen krdinaatteina (ETRS- TM35FIN). keskipisteen lisäksi rekisteriin mudstetaan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja rakenteen gemetria -työkalulla. Samalla työkalulla lisätään myös tukilinja rekisteriin siten, että lisätään pisteet rakenteen reunjen (yleensä reunapalkkien ulkreunat) ja tukilinjan leikkauspisteisiin. Yleensä sillan pääpisteet vat annettu tukilinjjen ja reunapalkin ulkreunjen risteyskhtaan. Sijaintisuunta Käytetään vain, js rakenne n sa rakenneryhmää. Tällöin siis rakenneryhmän kesken siltjen sijaintisuunnat vaihtelee. Suunnittelukurmat Käyttötarkitukset Valitaan sillan käyttötarkitus / käyttötarkitukset. Sillalla vi lla useampia käyttötarkituksia esimerkiksi tilanteessa, jssa sillan alittaa yhdessä aukssa tie ja tisessa vesiuma. Histriallinen merkittävyys Kunnssapitäjä Väylänpit Sijaintikunnat Ympäristölukka Ympäristörasitus Meriveden vaikutus Asema tiestöllä

72 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 4 (31) Valitaan sillan päällysrakenteen kautta kulkevan pääväylän tyyppi. Ei alittava väylä. SUUNNITELMA JA RAKENNETIEDOT: Suunnittelija Khta Suunnittelija täytetään aina, mutta myös Suunnittelijahenkilö n hyvä täyttää Rakentaja Kirjataan vain mikäli rakentaja n tiedssa (esim. ST-hankkeissa) RAKENNESUUNNITELMAT: Tähän khtaan syötetään piirustustyyppi, piirustusnumersarja, suunnitelmanumer ja mahdllinen laskelmanumer MITTATIEDOT: Kknaispituus Kannen pituus Kknaisleveys, min Mikäli kknaisleveys muuttuu sillan pituudella, kirjataan arv myös kenttään kknaisleveys, max. Hyödyllinen minimileveys Siltakaiteen ajjhteiden pienin välimitta tai tyyppipiirustuksissa esitetty hyödyllisen leveyden mittaustavan mukaan mitattu pienin välimitta. Mikäli hyödyllinen leveys muuttuu sillan kknaispituuden matkalla, kirjataan arv myös kenttään hyödyllinen maksimileveys. Hyödyllinen maksimileveys Siltakaiteen ajjhteiden suurin välimitta tai tyyppipiirustuksissa esitetty hyödyllisen leveyden mittaustavan mukaan mitattu suurin välimitta. Kenttä täytetään vain, mikäli hyödyllinen leveys muuttuu sillan pituudella. Mikäli sillalla ei le varsinaista siltakaidetta tarkastellaan mittaa krtussan pituudella. 2.2 Sijainti- ja gemetriatiedt Hum! Sillan rakennekuvaus n laadittava ennen kuin rakenteelle tallennetaan sen gemetria. Sillan keskipisteen sijainnin vi määrittää, myös tässä khdassa, mutta sitä ei tarvitse enää erikseen tehdä, js se n j tallennettu khdassa Yleistiedt. Keskipisteen lisäksi rekisteriin mudstetaan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja sekä tukilinjat. Rakenteen gemetria Rakenteen gemetria khtaan kirjataan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja (=keskilinja). Gemetrian syöttö alitetaan valitsemalla rakenne tsikn alta. Esimerkkisillassa valitaan khta Sil-1001 Te-

73 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 5 (31) räsbetninen ulkelaattasilta ja avautuvan ikkunan ikeasta yläkulmasta avataan työkalu aseta rakenteen gemetria. Pisteet vi syöttää tekstikenttänä, jllin ensin syötetään itäkrdinaatti sitten phjiskrdinaatti ja lpuksi krkeus. Krdinaattien erttimena käytetään pulipistettä. Lpuksi tiedt tallennetaan. Esimerkkisillalla n kaksi välitukea ja ei päätytukia, jten tallennetaan kaksi pistettä kuvaamaan keskilinjaa. Krkeus vidaan antaa 0-taslle, js se ei le suunnitelmasta helpsti saatavilla. Alusrakenne Tukilinjat mudstetaan siten, että lisätään pisteet rakenteen reunjen (yleensä reunapalkkien ulkreunat) ja tukilinjan leikkauspisteisiin. Yleensä sillan pääpisteet vat annettu juuri tukilinjjen ja reunapalkin ulkreunjen risteyskhtaan. Tukilinjat syötetään kuten rakenteen keskilinja valitsemalla ensin tuki, jlle alusrakenteen tukilinjan haluaa määrittää. 2.3 Siltatyypit Siltatyypit välilehteen mudstetaan sillalle jänteet valitsemalla valiksta lisää uusi jänne. Reunajänteiden tyypiksi valitaan ulkelaattasillalla ulke ja keskijänteen tyypiksi valitaan tavallinen sekä tehdään kenttien valinnat siten, että siltatyypiksi mudstuu Teräsbetninen ulkelaattasilta. Lisää uusi jänne valikssa täytetään seuraavat kentät: Määräävä siltatyyppi Tämä valinta tehdään vain pääjänteelle eli tässä tapauksessa keskijänteelle Raksi ruutuun Jännepituus Jännepituus n sillan keskilinjaa pitkin mitattu etäisyys päällysrakenteen tukilinjalta tukilinjalle. Khtisura jännepituus Vinn sillan tapauksessa ilmitettaisiin myös khtisura jännepituus, jka saadaan kertmalla jännemitta sillan vinuskulman ksinilla. Vapaa-aukn mitta Vapaa-aukn pituus annetaan vain jänteille, jilla n liikennettä (tie, vesistö, kevyenliikenteen väylä, rautatie jne.). Esimerkkisillalla sil-1001 ei anneta vapaa-aukn pituutta reunajänteille. Keskimmäisen jänteen vapaa-aukn pituus n pilarien välinen sillan keskilinjaa pitkin mitattu vapaa etäisyys. Vapaa-aukn khtisura mitta Vinn sillan tapauksessa ilmitettaisiin myös vapaa-aukn khtisura mitta, jka lasketaan kertmalla vapaa-aukn mitta sillan vinuskulman ksinilla. Vapaa-aukn alikulkukrkeus Vapaa-aukn alikulkukrkeus annetaan vain jänteille, jilla n liikennettä (tie, vesistö, kevyenliikenteen väylä, rautatie jne.).

74 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 6 (31) Esimerkkisillan tapauksessa alikulkukrkeus annetaan keskijänteelle määrittelemällä pienin etäisyys alikulkevan väylän päällysteen tasausviivasta päällysrakenteen alapintaan. Väylätyyppi Esimerkkisillan tapauksessa valitaan keskijänteelle valinta Tie 2.4 Väylä- ja liikennetiedt Ohjeet väylä ja liikennetietjen kirjaamiseen n esitetty Taitrakenteiden tiednkäsittely -hjekirjeen kappaleen Perustiedt khdassa Väylä- ja liikennetiedt. 2.5 Pikkileikkaustiedt Lisätään rakenteelle uusi pikkileikkaus valikn khdasta lisää pikkileikkaus. Avautuneessa valikssa valitaan pikkileikkauksen tyyppi ja kirjataan sille leveys. Esimerkkisillan sil-1001 tapauksessa lisätään klme pikkileikkausta, jtka vat piennar, ajrata ja piennar. Kun rakenteelle n lisätty pikkileikkaus, valitaan valiksta mukkaa rakennekrkeuksia ja lisätään pikkileikkaukselle rakennekrkeudet. Rakennekrkeus mitataan khtisuraan päällysrakenteen alapinnan suuntaista tasa vastaan tasausviivasta (Tsv) päällysrakenteen alapintaan. Rakennekrkeus jaetaan kantavaan rakenteeseen ja pintarakenteeseen. Rakennekrkeudet tallennetaan seuraavassa laajuudessa: Aukk, kantava rakenne Päällysrakenteen (=laatan) rakennekrkeus keskijänteen keskellä Aukk, pintarakenne Pintarakenteiden (vedeneristys, suja-asfaltti, sidekerrs ja kulutuskerrs) maksimipaksuus keskijänteen keskellä Tuki, kantava rakenne Päällysrakenteen (=laatan) rakennekrkeus tuen khdalla Tuki, pintarakenne Pintarakenteiden (vedeneristys, suja-asfaltti, sidekerrs ja kulutuskerrs) maksimipaksuus tuen khdalla Bruttrakennekrkeus Aukk, kantava rakenne ja Aukk, pintarakenne mittjen yhteenlaskettu summa 2.6 Putket ja kaapelit Lisätään rakenteen sisällä, siinä kiinni tai sen ylläpitn vaikuttavat putket ja kaapelit, mikäli niistä tiedetään suunnitteluvaiheessa.

75 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 7 (31) 3 RAKENNETIEDOT 3.1 Rakennekuvaus Alusrakenne Alusrakenteen rakennetiedt vat tärkeitä tietja ja ne syötetään ulkelaattasillalla tässä kappaleessa esitetyllä tarkkuudella. Rakennesatyyppi n esitetty lihavidulla tekstillä ja nimessä esiintyy sijaintitiedt sekä päärakennesan tunnus suluissa. Välituki 2 V/O (A2) Sijainti pituussuunnassa pituussuuntainen sijainti siten, että päätypalkki n ulkelaattasillilla pituussuunnassa sijainnissa 1 ja ylittävän tien inventintisuuntaan katsttuna ensimmäinen välituki n pituussuunnassa sijainnissa 2 tässä sillassa n siis pituussuunnassa 4 sijaintia, mutta pituussijainneissa 1 ja 4 ei le Päätytuki - rakennesia Sijainti leveyssuunnassa leveyssuunnassa sijainti n aina välituella V/O Vinus tällä sillalla välituen 2 vinus n 2 gn Perustamistapa Tukityyppi Pilarist 2 V/O (A2) Sijainti periytyy Välituki 2 v/- rakennesalta Pilari 2 1 (A2) Sijainti pituussuunnassa periytyy Pilarist 2 v/- rakennesalta mikäli pilareita n tuella 2 kpl tai enemmän ne jaetaan pikkisuunnan sijainnilla 1,2,3 jne. alkaen vasemmasta reunasta katsttaessa sillan ylittävän tien inventintisuuntaan sillalla sil-1001 n välituella 2 ja välituella 3 mlemmilla 2 pilaria valittaessa betni materiaaliksi, aukeaa sille liittyviä minaisuuskenttiä Betniteräsmäärä

76 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 8 (31) Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Krkeus krkeus tarkittaa z- suuntaista pituutta Mut kun tällä sillalla (sil-1001) valitaan pyöreä, niin aukeaa pyöreän pilarin tarvittavat tiedt, mm. halkaisija Halkaisija Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi Sujausmenetelmä valitaan Töherrysten estaine Sujattava ala Pilari 2 2 (A2) kuten Pilari 2 2 (A2) Peruslaatta 2 1 (A2) valittaessa betni materiaaliksi aukeaa sille liittyviä minaisuuskenttiä Betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus pituus tarkittaa peruslaatan sillan pituussuuntaista mittaa Leveys leveys tarkittaa peruslaatan sillan leveyssuuntaista mittaa Krkeus, max Krkeus, min Phjan pinta-ala Tilavuus

77 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 9 (31) Kantkestävyys: (KRT-1B) (MRT-MAX) Välituki 3 v/ (A2) kuten Välituki 2 V/O (A2) Päällysrakenne Kansilaatta 1-4 V/O (C) Pääkannattaja Merkitään pääkannattajaksi Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Pituus Leveys tässä annettava leveys n summa reunapalkkien leveyksistä, reunaulkkeiden leveyksistä ja laatan leveydestä Laatta 1-4 V/O (C) valittaessa betni materiaaliksi aukeaa sille liittyviä minaisuuskenttiä Betniteräsmäärä Tähän syötetään sekä laatan että reunaulkkeiden yhteenlaskettu betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus, min tämä kenttä vain syötetään, kska pituus ei le muuttuva Leveys, min tämä kenttä vain syötetään, kska leveys ei le muuttuva Krkeus, min tämä kenttä syötetään, kska krkeus ei le muuttuva Tilavuus tämä n laatan ja reunaulkkeiden yhteenlaskettu tilavuus

78 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 10 (31) Päällysrakenteen mittjen jakautuminen leveyssuunnassa Laatan leveys n tässä 7800 mm eli 7,8 m Kuva 1. Laatan leveyden määritys. Reunaulkkeen leveys n reunapalkin sisälinjan ja viisteen alkamiskhdan välinen mitta, tässä se n 2000 mm- 450 mm= 1550 mm = 1,55 m Reunaulkkeiden leveyden alku- ja lppupisteet Kuva 2. Reunaulkkeiden leveyden määritys. Reunapalkin leveys n 450 mm= 0,45 m Reunaulkkeiden ja laatan rajakhdat Reunapalkin tilavuus- Kuva 3. Reunapalkkien leveys ja tilavuuden määritystä varten määritelty raja. Reunaulke 1-4 V (C)

79 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 11 (31) valittaessa betni materiaaliksi aukeaa sille liittyviä minaisuuskenttiä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Leveys Krkeus, max tämä mitta tarkittaa reunaulkkeen alkukrkeutta laatan ja reunaulkkeen taitepisteen khdalla Krkeus, min tämä mitta n reunaulkkeen krkeus reunapalkin sisäreunan khdalla mikäli reunaulke lisi tasakrkea, niin syötetään vain Krkeus, min- kenttä Reunaulke 1-4 O (C) kuten Reunaulke 1-4 V (C) Reunapalkki (Krkea) 1-4 V (B) Reunapalkin tyyppi valittaessa betni materiaaliksi aukeaa sille liittyviä minaisuuskenttiä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Leveys Krkeus Pituus Päätypalkki 1 V/O (A1)

80 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 12 (31) valittaessa betni materiaaliksi aukeaa sille liittyviä minaisuuskenttiä Betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Päätypalkin pituus n mitta sillan leveyssuunnassa Krkeus Krkeus n mitta päätypalkin phjasta laatan yläpintaan Tilavuus KORKEUS Kuva 4. Päätypalkin krkeuden määritys Pintarakenne Pintarakenne kstuu kahdesta kkavat rakennesasta Tien pintarakenne ja Päällysrakenteen sujarakenne, näille annetaan pituussuuntainen ja leveyssuuntainen sijainti Tien pintarakenne 1-4 V/O (D) Tämä n kkava rakennesa, jnka alle rakennekuvaukseen tulee Päällysteet - päärakennesaltaan levat rakennesat Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa

81 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 13 (31) Päällyste 1-4 V/O (D) päällyste timii isäntäsana päällysteille ja päällysteen saumille sijainti periytyy Tien pintarakenne 1-4 V/O (D) - rakennesalta Kulutuskerrs 1-4 V/O (D) Sijainti periytyy Päällyste 1-4 V/O (D) - rakennesalta tarkenne Pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Sidekerrs 1-4 V/O (D) Sijainti periytyy Päällyste 1-4 V/O (D) - rakennesalta tarkenne Pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Saumaus (Reunapalkin ja päällysteen välinen sauma) 1-4 V (D) Saumatyyppi Sijainti pituussuunnassa periytyy Päällyste 1-4 V/O (D) - rakennesalta Reunapalkin ja päällysteen väliset saumat kuvataan erikseen eli tähän syötetään vasenta reunaa kuvaava V- kirjain tarkenne

82 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 14 (31) Pituus Leveys Krkeus Saumaus (Reunapalkin ja päällysteen välinen sauma) 1-4 O (D) kuten leveyssuunnassa v leva saumaus Saumaus (Päätysauma) 1 V/O (D) Päällysteen pikittaiset sillan ja penkereen väliset saumaukset kuvataan erikseen mlempiin päihin Saumatyyppi Tarkenne Sijainti leveyssuunnassa periytyy Päällyste 1-4 V/O - rakennesalta tarkenne Pituus Leveys Krkeus Saumaus (Päätysauma) 4 V/O (D) kuten Saumaus (Päätysauma) 1 V/O (D) Päällysrakenteen sujarakenne 1-4 V/O (E) tämä n kkava rakennesa, jnka alle rakennekuvaukseen tulee Pintarakenne (E) - päärakennesaltaan levat rakennesat Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Sujakerrs (Suja-asfaltti) 1-4 V/O (E) Sujakerrksen tyyppi Sijainti periytyy Päällysrakenteen sujarakenne 1-4 V/O - rakennesalta

83 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 15 (31) tarkenne Pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Vedeneristys (Kumibitumimatt (kermi)[pintakermi]) 1-4 V/O (E) Vedeneristyksen tyyppi Kermin tyyppi valitaan Pintakermi Sijainti periytyy Päällysrakenteen sujarakenne 1-4 V/O - rakennesalta tarkenne Pituus Pituuteen lasketaan mukaan siirtymälaatan päälle kääntyvä suus mlemmissa päissä siltaa Leveys Paksuus Pinta-ala Pinta-alaan lasketaan mukaan siirtymälaatan päälle kääntyvä suus mlemmissa päissä siltaa

84 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 16 (31) Vedeneristys (Kumibitumimatt (kermi)[aluskermi]) 1-4 V/O (E) Vedeneristyksen tyyppi Kermin tyyppi valitaan Aluskermi lput kuten Vedeneristys (Kumibitumimatt (kermi)[pintakermi]) 1-4 V/O (E) Eristysalustan tiivistys 1-4 V/O (E) Sijainti periytyy Päällysrakenteen sujarakenne 1-4 V/O - rakennesalta Pituus Leveys Pinta-ala Varusteet ja laitteet Kaiteet (G) kaikki kaiteet kkava rakennesa Siltakaide (Krkea harva) 1-4 V (G) Siltakaiteen tyyppi Törmäyskestävyyslukka Pituus Krkeus Krkeus n mitta viereisen päällysteen pinnasta Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Reunapalkki (Krkea) 1-4 V Siltajhde 1-4 V (G) Jhdeprfiili Lukumäärä 2-putkijhteen tapauksessa valitaan lukumääräksi 2

85 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 17 (31) sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaidepylväs 1-4 V (G) Lukumäärä Sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Pulttikiinnitys 1-4 V (G) Sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kiinnityslevy 1-4 V (G) Sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Alustavalu 1-4 V (G) Sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta

86 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 18 (31) tarkenne Sujausmenetelmä Yläjhde 1-4 V (G) sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Päätyviiste 1 V (G) sijainti leveyssuunnassa periytyy Siltakaide 1-4 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Päätyviiste 4 V (G) kuten Päätyviiste 1 V (G) Sujaverkk 1-4 V (G) Sujaverkn tyyppi sijainti periytyy Siltakaide 1-4 V- rakennesalta Hum. Mikäli sujaverkk sijaitsee esim. vain alimenevän väylän khdalla, niin se pitää pituussuuntaisella sijainnilla kuvat, eli sillin lisi esim. Sujaverkk 2-3 V

87 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 19 (31) tarkenne Sujausmenetelmä Siltakaide (Krkea harva) 1-4 O (G) kuten Siltakaide (Krkea harva) 1-4 V (G) lapsirakennesineen mudstetaan liits rakennesalle Reunapalkki (Krkea) 1-4 O (B) Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) Siirtymärakenteen tyyppi Valitaan Siltakaiteen Pituus Siltajhde 1 V (G) Jhdeprfiili Lukumäärä 2-putkijhteen tapauksessa valitaan lukumääräksi 2 sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Tiekaiteen jhde 1 V (G) Jhdeprfiili sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) - rakennesalta

88 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 20 (31) tarkenne Sujausmenetelmä Kaidepylväs 1 V (G) sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) Siirtymärakenteen tyyppi Valitaan Tiekaiteen Pituus Tiekaiteen jhde 1 V (G) Jhdeprfiili sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä

89 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 21 (31) Kaidepylväs 1 V (G) sijainti periytyy Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Tiekaide (Matala) 1 V (G) Tiekaiteen tyyppi Törmäyskestävyyslukka Pituus Tiekaiteen pituus välillä Tiekaiteen viisteen (Lppuviiste) alkupiste Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) eli tähän Tiekaiteen ja Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) yhteen laskettu mitta Krkeus Mitta päällysteen pinnasta tiekaiteen jhteen yläreunaan Siirtymärakenne Kaiteen siirtymärakenteiden matkalla liittymä kenttään merkistä, js liittymä k. kaiteen siirtymärakenteen matkalla Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tie siltapaikalle 1 V/O (L) Tiekaiteen jhde 1 V (G) Jhdeprfiili Sijainti periytyy Tiekaide 1 V (G) - rakennesalta

90 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 22 (31) tarkenne Sujausmenetelmä Kaidepylväs 1 V (G) Sijainti periytyy Tiekaide 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 1 V (G) Viisteen tyyppi valitaan Lppuviiste Sujausmenetelmä Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tie siltapaikalle 1 V/O (L) Tiekaiteen jhde 1 V (G) Jhdeprfiili Sijainti periytyy Tiekaiteen viiste 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä

91 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 23 (31) Kaidepylväs 1 V (G) Sijainti periytyy Tiekaiteen viiste 1 V (G) - rakennesalta tarkenne Sujausmenetelmä Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 O (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 O (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) Tiekaide (Matala) 1 O (G) kuten Tiekaide 1 V (G) Tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 1 O (G) Viisteen tyyppi valitaan Alkuviiste lput kuten Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 1 V (G) Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 4 V (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 4 V (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) Tiekaide (Matala) 4 V (G) kuten Tiekaide 1 V (G) Tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 4 V (G) kuten Tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 1 O (G) Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 4 O (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Siltakaiteen) 1 V (G) Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 4 O (G) kuten Kaiteen siirtymärakenne (Tiekaiteen) 1 V (G) Tiekaide (Matala) 4 O (G) kuten Tiekaide 1 V (G) Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 4 O (G) kuten Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 1 V (G)

92 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 24 (31) Kuivatuslaitteet (J) Hulevesiputki 3 O (J) Lukumäärä Hulevesiputki- rakennesatyypille annetaan aina lukumäärä, kska usein sillä tarkitetaan yhtä linjaa Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Materiaali Materiaalitarkenne Halkaisija Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Reunaulke 1-4 O (C) Tippuputki 1-4 O (J) Lukumäärä Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Materiaali Materiaalitarkenne Halkaisija Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Reunaulke 1-4 O (C) Salaja (Reunasalaja kannella) 1-4 O (J) Salajan tyyppi tässä sijainnit periytyvät Tippuputki 1-4 O (J) - rakennesalta, kska salaja sijaitsee kk matkalla

93 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 25 (31) tarkenne Pituus Tippuputki (J) kuten Tippuputki 1-4 O (J) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Laatta 1-4 V/O (C) Hulevesikaiv 4 O (J) Lukumäärä Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Materiaali Materiaalitarkenne Halkaisija Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tie Siltapaikalle 4 V/O (L) Kaapelintivarusteet (K) Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Sujaputki 1-4 V (K) Lukumäärä tässä 2 kpl sujaputkia vierekkäin samassa leveyssuunnan sijainnissa Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Sijainti rakenteessa Materiaali

94 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 26 (31) Halkaisija Liittyvät rakennesat Mudstetaan liits rakennesalle Laatta 1-4 V/O (C) Sujaputki 1-4 O (K) kuten Sujaputki 1-4 V (K) Kaapelikaiv 1 V (K) Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Materiaali Halkaisija Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tieluiska 1 V (L) Kaapelikaiv 1 O (K) kuten Kaapelikaiv 1 V (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tieluiska 1 O (L) Kaapelikaiv 4 V (K) kuten Kaapelikaiv 1 V (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tieluiska 4 V (L) Kaapelikaiv 4 O (K) kuten Kaapelikaiv 1 V (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Tieluiska 4 O (L)

95 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 27 (31) Pansvarusteet (K) Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Pansputki 2 1 (K) Pituus Halkaisija Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Pilari 2 1 (A2) Pansputki 2 2 (K) kuten Pansputki 2 1 (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Pilari 2 2 (A2) Pansputki 3 1 (K) kuten Pansputki 2 1 (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Pilari 3 1 (A2) Pansputki 3 2 (K) kuten Pansputki 2 1 (K) Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Pilari 3 2 (A2) Muut varusteet (K) Klhaisusuja V (K) pituussuunta annetaan suhteellisena välinä yhden desimaalin tarkkuudella V tarkittaa laatan vasenta alakulmaa O tarkittaa laatan ikeaa alakulmaa

96 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 28 (31) leveyssuuntaa ei merkitä suhteellisena klhaisusujien yhteydessä, vaan js useampia kuin 2 kpl leveyssuunnassa, niin sitten leveyssuunnan jak 1,2,3 jne. tarkenne Sujausmenetelmä Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Laatta 1-4 V/O (C) Klhaisusuja O (K) kuten Klhaisusuja V (K) Kntaktitappi 1-4 V/O (K) syötetään kk sillan salta yhdellä rakennesa- rivillä Lukumäärä lukumäärään kk sillan kntaktitapit valitaan Harjateräs Laatu Halkaisija Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Reunaulke 1-4 V (C) mudstetaan liits rakennesalle Reunaulke 1-4 O (C) mudstetaan liits rakennesalle Siipimuuri 1 V (A1) mudstetaan liits rakennesalle Siipimuuri 1 O (A1) mudstetaan liits rakennesalle Siipimuuri 4 V (A1) mudstetaan liits rakennesalle Siipimuuri 4 O (A1) mudstetaan liits rakennesalle Pilari 2 1 (A2) mudstetaan liits rakennesalle Pilari 2 2 (A2) mudstetaan liits rakennesalle Pilari 3 1 (A2) mudstetaan liits rakennesalle Pilari 3 2 (A2)

97 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 29 (31) Siirtymälaatta 1 V/O (K) valittaessa betni materiaaliksi aukeaa sille liittyviä minaisuuskenttiä Betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Pituus mitta sillan pituussuunnassa Leveys mitta sillan pikkisuunnassa Krkeus Tilavuus Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits rakennesalle Päätypalkki 1 V/O (A1) Siirtymälaatta 4 V/O (K) kuten Siirtymälaatta 1 V/O (K) Siltapaikan rakenteet Tie siltapaikalle 1 V/O (L) Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Päällyste 1 V/O (L) Sijainti periytyy Tie siltapaikalle 1 V/O - rakennesalta

98 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 30 (31) Kulutuskerrs 1 V/O (L) Sijainti periytyy Päällyste 1 V/O - rakennesalta tarkenne Leveys Paksuus Sidekerrs 1 V/O (L) Sijainti periytyy Päällyste 1 V/O - rakennesalta tarkenne Leveys Paksuus Täytekerrs 1 V/O (L) Sijainti periytyy Tie siltapaikalle 1 V/O - rakennesalta Tieluiska 1 V (L) periytyy Tie siltapaikalle 1 V/O - rakennesalta Verhus (Nurmiverhus) 1 V (L) Verhuksen tyyppi Sijainti periytyy Tieluiska 1 V - rakennesalta Tieluiska 1 O (L) kuten Tieluiska 1 V (L) Tie siltapaikalle 4 V/O (L) kuten Tie siltapaikalle 1 V/O (L)

99 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 2 / 31 (31) Ympäristö 1-4 V/O (L) Sijainti pituussuunnassa Sijainti leveyssuunnassa Keila 1 V (L) Verhus (Nurmiverhus) 1 V (L) Verhuksen tyyppi Periytyy Keila 1 V (L) - rakennesalta Keila 1 O (L) kuten Keila 1 V (L) Keila 4 V (L) kuten Keila 1 V (L) Keila 4 O (L) kuten Keila 1 V (L) Etuluiska 1 V/O (L) Kiveys (Betnikivi) 1 V/O (L) Kiveyksen tyyppi Periytyy Etuluiska 1 V/O (L) - rakennesalta Etuluiska 4 V/O (L) kuten Etuluiska 1 V/O (L)

100 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 1 (23) SIL-1002 TERÄSBETONINEN VINOJALKAINEN LAATTAKEHÄSILTA

101 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 2 (23) 1 YLEISTÄ Tässä liitteessä esitetään siltatyypin teräsbetninen vinjalkainen laattakehäsilta Taitrakennerekisteriin suunnitteluvaiheessa tallennettavan tietsisällön vähimmäisvaatimukset. Ohjeen avuksi Taitrakennerekisteriin n laadittu esimerkkirakenne, jka löytyy rekisteristä tunnuksella sil Ohjeen kappaleessa 2 käydään läpi esimerkkisillalle tallennettavien perustietjen laajuus ja kappaleessa 3 esitetään esimerkkisillalle laadittu rakennekuvaus selventävine hjetietineen. Tätä hjetta svelletaan myös muun tyyppisiin kehäsiltihin, kuin sil tyyppiseen siltaan. Ohjeessa n kerrttu myös yleisluntisia hjeita kehäsiltjen tietsisällön kirjaamiseen. Tiedn tallentamisessa n humiitava, että urakkamut aiheuttaa eri vaatimuksia tietsisällölle suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi tietyistä varusteista ja laitteista, kuten kaiteista, laakereista ja liikuntasaumista vi suunnitelmassa lla esitetty vain vaatimukset, jtka valmiin rakenteen tulee täyttää. Mikäli suunnitteluvaiheessa ei le tiedssa rakennesatyypin tietja kirjataan rekisteriin näistä ainastaan suunnitelmissa esitetyt raja-arvt. Tähän liitteeseen liittyvät suunnitelma-asiakirjat löytyvät Taitrakennerekisteristä tunnuksella sil-1002 löytyvältä rakenteelta. Alla n listattuna yleisiä humin tettavia asiita sillan tietjen kirjaamisesta: Rakennesan sijainnin merkitsemisessä svelletaan sillan tarkastuskäsikirjan LO26/2013 ja sillantarkastuskäsikirjan svellushjeen pvm määräyksiä vaurin kirjaamisesta. Lisäksi n sutavaa hyödyntää Taitrakennerekisterin kurssimateriaalia. Kknpann sille (lapsirakennesille) ei anneta sijaintia, mikäli niiden sijainti n sama kuin isäntäsalla. Tisin sanen kirjataan lapsirakennesien sijainti ainastaan sillin, kun se pikkeaa isäntäsan sijainnista. Mittatieta kirjattaessa tulee varmistua rekisterin mittayksiköstä, jka vaihtelee rakennesan mukaan. Rakennesien mittatiedille (pituus, leveys, krkeus ja paksuus) vidaan rakennekuvauksessa tallentaa kaksi arva. Mikäli mitta muuttuu, annetaan kenttiin minimi- ja maksimimitat. Mikäli mitta pysyy rakennesassa vakina, kirjataan arv vain yhteen kenttään. Rakennesat, jiden sijainti ei selviä rakennekuvauksen hierarkiasta liitetään tisiinsa lisää liits rakennesien välille -työkalulla. Esimerkiksi siltakaide liitetään vastaavan pulen reunapalkkiin. Sen sijaan esimerkiksi kaidepylvään kiinnityslevyä ei tarvitse liittää työkalulla kaidepylvääseen, sillä kiinnityslevy sijaitsee kuvauksessa suraan kaidepylvään alla.

102 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 3 (23) 2 PERUSTIEDOT 2.1 Yleistiedt Alla levissa kappaleissa n lueteltu kehäsillalle suunnitteluvaiheessa täytettävät tietkentät. Otsikiden nimet vastaavat Taitrakennerekisterin perustietjen tsikintia. YLEISTIEDOT: Sijainti Sillan sijainti annetaan sillan keskipisteen krdinaatteina (ETRS- TM35FIN). Keskipisteen lisäksi rekisteriin mudstetaan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja rakenteen gemetria -työkalulla. Samalla työkalulla lisätään myös tukilinjat rekisteriin siten, että lisätään pisteet rakenteen reunjen (yleensä reunapalkkien ulkreunat) ja tukilinjan leikkauspisteisiin. Ks. khta 2.2 Sijainti- ja gemetriatiedt. Sijaintisuunta Käytetään vain, js rakenne n sa rakenneryhmää Suunnittelukurmat Käyttötarkitukset Valitaan sillan käyttötarkitus / käyttötarkitukset. Sillalla vi lla useampia käyttötarkituksia esimerkiksi tilanteessa, jssa sillan alittaa yhdessä aukssa tie ja tisessa vesiuma. Histriallinen merkittävyys Kunnssapitäjä Väylänpit Sijaintikunnat Ympäristölukka Ympäristörasitus Meriveden vaikutus Asema tiestöllä Valitaan sillan päällysrakenteen kautta kulkevan pääväylän tyyppi. Ei alittava väylä.

103 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 4 (23) SUUNNITELMA JA RAKENNETIEDOT: Suunnittelija Khta suunnittelija täytetään aina. Myös kenttä suunnittelijahenkilö n hyvä täyttää. Rakentaja Kirjataan vain, mikäli rakentaja n tiedssa (esim. ST-hankkeissa) MITTATIEDOT: Kknaispituus Kannen pituus Kknaisleveys, min Mikäli kknaisleveys muuttuu sillan pituudella, kirjataan arv myös kenttään kknaisleveys, max Hyödyllinen minimileveys siltakaiteen ajjhteiden pienin välimitta tai tyyppipiirustuksissa esitetty hyödyllisen leveyden mittaustavan mukaan mitattu pienin välimitta. Mikäli hyödyllinen leveys muuttuu sillan kknaispituuden matkalla, kirjataan arv myös kenttään hyödyllinen maksimileveys Hyödyllinen maksimileveys siltakaiteen ajjhteiden suurin välimitta tai tyyppipiirustuksissa esitetty hyödyllisen leveyden mittaustavan mukaan mitattu suurin välimitta. Kenttä täytetään vain, mikäli hyödyllinen leveys muuttuu sillan pituudella. Mikäli sillalla ei le varsinaista siltakaidetta tarkastellaan mittaa krtussan pituudella. 2.2 Sijainti- ja gemetriatiedt Hum! Sillan rakennekuvaus n laadittava ennen kuin rakenteelle tallennetaan sen gemetria. Sillan keskipisteen sijainnin vi määrittää, myös tässä khdassa, mutta sitä ei tarvitse enää erikseen tehdä, js se n j tallennettu khdassa Yleistiedt. Keskipisteen lisäksi rekisteriin mudstetaan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja sekä tukilinjat.

104 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 5 (23) Rakenteen gemetria Rakenteen gemetria khtaan kirjataan rakenteen keskilinjan ja tukilinjjen leikkauspisteiden mudstama linja (=keskilinja). Gemetrian syöttö alitetaan valitsemalla rakenne tsikn alta. Esimerkkisillassa valitaan khta Sil-1002 Teräsbetninen vinjalkainen laattakehäsilta ja avautuvan ikkunan ikeasta yläkulmasta avataan työkalu aseta rakenteen gemetria. Pisteet vi syöttää tekstikenttänä, jllin ensin syötetään itäkrdinaatti sitten phjiskrdinaatti ja lpuksi krkeus. Krdinaattien erttimena käytetään pulipistettä (ks. kuva 1). Lpuksi tiedt tallennetaan. Kska esimerkkisillalla n vain kaksi tukea, riittää että tallennetaan kaksi pistettä kuvaamaan keskilinjaa. Krkeus vidaan antaa 0-taslle, kuten esimerkissä, js se ei le suunnitelmasta helpsti saatavilla. Kuva 2. Esimerkkisillan SIL-1002 keskilinja Taitrakennerekisterissä Alusrakenne 2.3 Siltatyypit Tukilinjat mudstetaan siten, että lisätään pisteet rakenteen reunjen (yleensä reunapalkkien ulkreunat) ja tukilinjan leikkauspisteisiin. Yleensä sillan pääpisteet vat annettu juuri tukilinjjen ja reunapalkin ulkreunjen risteyskhtaan (Hum! esimerkissä sil-1002 näin ei le). Tukilinjat syötetään kuten rakenteen keskilinja valitsemalla ensin tuki, jlle alusrakenteen tukilinjan haluaa määrittää. Siltatyypit välilehteen mudstetaan sillalle jänne valitsemalla valiksta lisää uusi jänne. Jännetyypiksi valitaan esimerkkisillan tapauksessa tavallinen ja mudstetaan siltatyyppi siten, että siltatyypiksi mudstuu Teräsbetninen vinjalkainen laattakehäsilta. Lisää uusi jänne valikssa täytetään seuraavat kentät: Määräävä siltatyyppi raksi ruutuun. Valinta tehdään aina pääjänteelle. Esimerkki sillan sil 1002 tapauksessa jänteitä n vain yksi kappale, jten valinta tehdään sille. Jännepituus Jännepituus n sillan keskilinjaa pitkin mitattu etäisyys päällysrakenteen tukilinjalta tukilinjalle. Esimerkkisillan sil-1002 tapauksessa sitä ei

105 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 6 (23) le suraan suunnitelmassa annettu, jten jännepituus vidaan määrittää lisäämällä vapaa-aukn mittaan kehäjalan paksuus. Khtisura jännepituus Vinn sillan tapauksessa ilmitettaisiin myös khtisura jännepituus, jka saadaan kertmalla jännemitta sillan vinuskulman ksinilla. Vapaa-aukn mitta vapaa-aukn pituus n kehäjalkjen välinen sillan keskilinjaa pitkin mitattu vapaa etäisyys Vapaa-aukn khtisura mitta Vinn sillan tapauksessa ilmitettaisiin myös vapaa-aukn khtisura mitta, jka lasketaan kertmalla vapaa-aukn mitta sillan vinuskulman ksinilla. Vapaa-aukn alikulkukrkeus Esimerkkisillan tapauksessa alikulkukrkeus määritetään mittaamalla pienin etäisyys alikulkevan väylän päällysteen tasausvasta päällysrakenteen alapintaan. Väylätyyppi Esimerkkisillan tapauksessa sillan ali ei kulje yleistä tietä, jten valitaan Katu 2.4 Väylä- ja liikennetiedt Ohjeet väylä ja liikennetietjen kirjaamiseen n esitetty Taitrakenteiden tiednkäsittely -hjekirjeen kappaleen Perustiedt khdassa Väylä- ja liikennetiedt. 2.5 Pikkileikkaustiedt Lisätään rakenteelle uusi pikkileikkaus valikn khdasta lisää pikkileikkaus. Avautuneessa valikssa valitaan pikkileikkauksen tyyppi ja kirjataan sille leveys. Esimerkkisillan sil-1002 tapauksessa lisätään klme pikkileikkausta, jiden tyyppi n raide. Kun rakenteelle n lisätty pikkileikkaus, valitaan valiksta mukkaa rakennekrkeuksia ja lisätään pikkileikkaukselle rakennekrkeudet. Rakennekrkeus mitataan khtisuraan päällysrakenteen alapinnan suuntaista tasa vastaan tasausviivasta (Tsv) päällysrakenteen alapintaan. Rakennekrkeus jaetaan kantavaan rakenteeseen ja pintarakenteeseen. Rakennekrkeudet tallennetaan seuraavassa laajuudessa: Aukk, kantava rakenne Päällysrakenteen (=laatan) rakennekrkeus jänteen keskellä Aukk, pintarakenne Sepelikerrksen maksimipaksuus jänteen keskellä

106 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 7 (23) Tuki, kantava rakenne Päällysrakenteen (=laatan) rakennekrkeus tuella. Kehäsillan tapauksessa tarkastelukhta n juuri kehäjalan etureunan khdalla jänteen pulella. Aukk, pintarakenne Sepelikerrksen maksimipaksuus jänteen keskellä Tuki, pintarakenne Sepelikerrksen maksimipaksuus tuella. Tarkastelukhta samalla linjalla kuin tuen kantavalla rakenteella. Bruttrakennekrkeus yllä levien mittjen yhteenlaskettu lukema Kuva 3. Esimerkkisillan rakennekrkeudet vat esitetty kuvassa. Tuki, kantava rakenne n kuvassa näkyvä pystymitta 450 ja aukk, kantava rakenne n mitta Putket ja kaapelit Lisätään rakenteen sisällä, siinä kiinni tai sen ylläpitn vaikuttavat putket ja kaapelit, mikäli niistä tiedetään suunnitteluvaiheessa.

107 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 8 (23) 3 RAKENNETIEDOT 3.1 Rakennekuvaus Alusrakenne Päätytuki 1 V/O (A1) Päärakennesa Päätyrakenteet Vinus Annettaan sillan vinus, esimerkkisillan tapauksessa 0 gn Perustamistapa Tukityyppi Antura 1 V/O (A1) Päärakennesa Päätyrakenteet Sijainti periytyy rakennesalta Päätytuki 1 V/O (A1) jten sitä ei kirjata enää anturalle Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennettaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne tarvittaessa (esimerkkisillalla ei tarvita) Betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus (=sillan suunnassa) Leveys (=sillan pikkisuunnassa) Krkeus esimerkkisillalla anturan krkeus muuttuu, jten tallennetaan kenttiin minimi ja maksimiarvt

108 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 9 (23) Phjan pinta-ala Tilavuus Kantkestävyys: (KRT-1B) (MRT-MAX) Päätytuki 2 V/O (A1) Kuten Päätytuki 1 V/O (A1) Antura 2 V/O (A1) Kuten Antura 1 V/O (A1) Päällysrakenne Kansilaatta 1-2 V/O (C) Päärakennesa Päällysrakenne Pääkannattaja Merkitään pääkannattajaksi Pituus Leveys Annetaan sillan kknaisleveys eli tässä tapauksessa reunapalkkien ulkpintjen välinen etäisyys Laatta 1-2 V/O (C) Päärakennesa Päällysrakenne Sijainti periytyy rakennesalta Kansilaatta 1-2 V/O jten sitä ei tässä tapauksessa kirjata enää laatalle Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennettaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne tarvittaessa (esimerkkisillalla ei tarvita) Betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus

109 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 10 (23) Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Esimerkkisillan tapauksessa reunapalkkien sisäpintjen välinen etäisyys Krkeus Krkeus muuttuu, jten syötetään kenttään vaihteluväli Tilavuus Esimerkkisillan tapauksessa laatan tilavuus lasketaan seuraavasti: Reunapalkkien ja laatan rajakhta n määritetty esimerkkisillan piirustuksen c-2 detaljissa F-F (rasteritu alue reunapalkkia) Kehäjalasta kansilaattaan n laskettu laatan alapinnan mudstaman tasn yläpulinen sa. Näkyvän pinnan tyyppi Tarkitetaan laatan alapintaa Reunapalkki (Krkea) 1-2 V (C) Päärakennesa Reunapalkit Reunapalkin tyyppi Periytyy kansilaatalta Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennettaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne tarvittaessa (esimerkkisillalla ei tarvita) Betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Krkeus Tilavuus Reunapalkkien ja laatan rajakhta n määritetty esimerkkisillan piirustuksen c-2 detaljissa F-F (rasteritu alue reunapalkkia). Tilavuuteen n esimerkkisillassa laskettu myös kansilaatan jälkeen reunapalkin alla levien siipimäisten rakennesien tilavuus.

110 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 11 (23) Näkyvän pinnan tyyppi Reunapalkki (Krkea) 1-2 O (C) Kuten reunapalkki (Krkea) 1-2 V (C) Kehäjalka 1 V/O (A1) Päärakennesa Päätyrakenteet Materiaali: Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennettaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne tarvittaessa (esimerkkisillalla ei tarvita) Betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä tarvittaessa (esimerkkisillalla ei tarvita) Leveys Krkeus Paksuus Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi Kehäjalkaan n laskettu laatan alapinnan mudstaman tasn alapulinen sa anturaan saakka. Nivel (Anturan ja kehäjalan välinen) 1 V/O (C) Päärakennesa Päätyrakenteet Periytyy rakennesalta Kehäjalka 1 V/O Materiaali: Kska ei le varsinaista rakennesaa, annetaan esimerkkisillan tapauksessa materiaaliksi immateriaali Tarkenne

111 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 12 (23) Tässä tapauksessa rakennesan sijaintia selkeyttää, js tarkenteeseen kirjitettaan teksti (Anturan ja kehäjalan välinen). Tämä teksti tulee näkyviin rakennesan nimen jälkeen rakennekuvaukseen. Liittyvät rakennesat: Mudstetaan liits lisää liits rakennesien välille -työkalulla rakennesalle Antura 1 V/O. Liitsta kehäjalkaan ei tarvitse mudstaa, sillä nivel n lisätty suraan kehäjalan lapsirakennesaksi. Mikäli nivel lisi lisätty rakennesaryhmään varusteet ja laitteet, pitäisi liits mudstaa myös kehäjalkaan. Kehäjalka 2 V/O (A1) Kuten kehäjalka 1 V/O (A1) Nivel (Anturan ja kehäjalan välinen) 2 V/O (C) kuten Nivel (Anturan ja kehäjalan välinen) 1 V/O (C) Siipimuuri 1 V (A1) Päärakennesa Päätyrakenteet Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennettaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne tarvittaessa (esimerkkisillalla ei tarvita) Betniteräsmäärä Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä tarvittaessa (esimerkkisillalla ei tarvita) Pituus Leveys Tilavuus Näkyvän pinnan tyyppi Siipimuuri 2 V (A1) Kuten Siipimuuri 1 V (A1) Siipimuuri 1 O (A1) Kuten Siipimuuri 1 V (A1)

112 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 13 (23) Siipimuuri 2 O (A1) Kuten Siipimuuri 1 V (A1) Pintarakenne Radan päällysrakenne (F) Radan päällysrakenne n kkava rakennesa, jita n yleensä yhtä mnta kuin sillan ylitse kulkevia raiteita. Esimerkkisillan tapauksessa sillalla n kuitenkin vain klme radan päällysrakennetta, vaikka sen yli kulkee neljä raidetta. Edellä mainittu jhtuu siitä, että rata haarautuu juuri sillan khdalla sivuraiteeksi ja kaksi ikean reunan raidetta vat samalla ratapölkyllä. Tällöin jak ratapölkkyihin mudstaa selkeän kknaisuuden radan päällysrakenteille (reunimmaisella radan päällysrakenteella n siis kaksi raidekisk rakennesaa). Päärakennesa Radan päällysrakenne Tukikerrs (F) Päärakennesa Radan päällysrakenne Periytyy rakennesalta Radan päällysrakenne (F) Ratapölkky (Betnipölkky) (F) Päärakennesa Radan päällysrakenne Ratapölkyn tyyppi Tarkenne annetaan mikäli tiedssa suunnitteluvaiheessa Periytyy rakennesalta Radan päällysrakenne (F) Materiaalin lisäksi tarkempia materiaaliminaisuuksia ei tarvitse ratapölkylle kirjata

113 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 14 (23) Raidekisk (F) Päärakennesa radan päällysrakenne Periytyy rakennesalta Radan päällysrakenne (F) Kiinnike (F) Radan päällysrakenne (F) Kuten Radan päällysrakenne (F) Tukikerrs (F) Kuten Tukikerrs (F) Ratapölkky (Betnipölkky) (F) Kuten Ratapölkky (Betnipölkky) (F) Raidekisk (F) Kuten Raidekisk (F) Kiinnike (F) Kuten Kiinnike (F) Radan päällysrakenne (F) Kuten Radan päällysrakenne (F) Tukikerrs (F) Kuten Tukikerrs (F) Ratapölkky (Betnipölkky) (F) Kuten Ratapölkky (Betnipölkky) (F) Raidekisk (F) Kuten Raidekisk (F) Kiinnike (F) Kuten Kiinnike (F) Raidekisk (F) Kuten Raidekisk (F)

114 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 15 (23) Kiinnike (F) Kuten Kiinnike (F) Päällysrakenteen sujarakenne 1-2 V/O (E) Päärakennesa Pintarakenne Vedeneristys (Kumibitumimatt (kermi)) 1-2 V/O (E) Päärakennesa Pintarakenne Vedeneristyksen tyyppi Kiinnitystapa kiinnitystapa minaisuus avautuu, kun valitaan veden eristyksen tyypiksi kumibitumimatt (kermi) Vesieristeen valmistaja kirjataan, js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa) Periytyy rakennesalta Päällysrakenteen sujarakenne 1-2 V/O (E) tarkenne Pituus Humiidaan myös siirtymälaatan päälle tuleva pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Sujakerrs (Sujabetni) 1-2 V/O (E) Päärakennesa Pintarakenne Sujakerrksen tyyppi Periytyy rakennesalta Päällysrakenteen sujarakenne 1-2 V/O (E)

115 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 16 (23) Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennettaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Pituus Leveys Paksuus Pinta-ala Tilavuus Varusteet ja laitteet Kaiteet (G) Päärakennesa Kaiteet Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G) Päärakennesa Kaiteet Siltakaiteen tyyppi Törmäyskestävyyslukka Sijainti vaakasuunnassa Pituus krkeus Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits lisää liits rakennesien välille -työkalulla rakennesalle Reunapalkki (Krkea) 1-2 V. Kaidepylväs 1-2 V (G) Lukumäärä Periytyy rakennesalta Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G)

116 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 17 (23) tarkenne, js tiedssa Esimerkkisillalla ei le suunnitteluvaiheessa tiedssa Sujausmenetelmä Kiinnityslevy 1-2 V (G) Periytyy rakennesalta Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G) tarkenne, js tiedssa Esimerkkisillalla ei le suunnitteluvaiheessa tiedssa Sujausmenetelmä Pulttikiinnitys 1-2 V (G) Periytyy rakennesalta Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G) tarkenne, js tiedssa Esimerkkisillalla ei le suunnitteluvaiheessa tiedssa Sujausmenetelmä Alustavalu 1-2 V (G) Yleistä: Päärakennesa Kaiteet Periytyy rakennesalta Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G) Alustavalu n käytännössä aina betnia, jllin tallennetaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys

117 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 18 (23) Sujaverkk (Krkea) 1-2 V (G) Sujaverkn tyyppi Periytyy rakennesalta Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G) tarkenne, js tiedssa Esimerkkisillalla ei le suunnitteluvaiheessa tiedssa Sujausmenetelmä Yläjhde 1-2 V (G) Jhdeprfiili ei le pakllinen tiet rautatiesillilla, mutta vidaan kirjata, js selviää suunnitelmasta Periytyy rakennesalta Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G) tarkenne, js tiedssa Esimerkkisillalla ei le suunnitteluvaiheessa tiedssa Sujausmenetelmä Välijhde 1-2 V (G) Jhdeprfiili ei le pakllinen tiet rautatiesillilla, mutta vidaan kirjata, js selviää suunnitelmasta Periytyy rakennesalta Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G) tarkenne, js tiedssa Esimerkkisillalla ei le suunnitteluvaiheessa tiedssa Sujausmenetelmä

118 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 19 (23) Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 O (G) Kuten Siltakaide (Rautatiesillan kaide) 1-2 V (G). Lapsirakennesat vat myös samat, jten niitä ei le lueteltu tässä alla. Kaapelintivarusteet (K) Päärakennesa Muut varusteet Kaapelikanava 1-2 V (K) Päärakennesa Muut varusteet Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits lisää liits rakennesien välille -työkalulla rakennesalle Tukikerrs Kaapelikanava 1-2 O (K) Kuten Kaapelikanava 1-2 V, Liits rakennesalle Tukikerrs Valaisin (Uppasennus) 1.5 V/O (K) Päärakennesa Muut varusteet Lukumäärä Valaisimen tyyppi Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits lisää liits rakennesien välille -työkalulla rakennesalle Laatta 1-2 V/O. Maaditus 1-2 V/O (K) Päärakennesa Muut varusteet

119 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 20 (23) Klhaisusuja 1-2 V (K) Päärakennesa Muut varusteet tarkenne Pituus Sujausmenetelmä Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits lisää liits rakennesien välille -työkalulla rakennesalle Laatta 1-2 V/O. Klhaisusuja 1-2 O (K) Kuten Klhaisusuja 1-2 V Siirtymälaatta 1 V/O (K) Päärakennesa Muut varusteet Lukumäärä Esimerkkisillan tapauksessa n annettava lukumäärä, sillä siirtymälaatta n elementtirakenteinen. Siirtymälaatan minaisuuksiin kirjataan siis vain yhden elementin tiedt (mitat ja materiaalitiedt) ja lukumäärä kenttä kert, mnestak elementistä rakennesa siirtymälaatta mudstuu. Esimerkkisillan tapauksessa materiaali betni, jllin tallennettaan vähintään alla esitetyt materiaaliminaisuudet tarkenne tarvittaessa (esimerkkisillalla ei tarvita) Betniteräsmäärä Hum! yhden elementin Lujuuslukka Suunniteltu pakkasenkestävyys Rasituslukka Sillan san tunnus Valmistusmenetelmä Esimerkkisillalla n elementtirakenteinen siirtymälaatta

120 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 21 (23) Pituus Leveys Krkeus Tilavuus alla lueteltuihin kenttiin tallennetaan yhden elementin tiedt Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits lisää liits rakennesien välille -työkalulla rakennesalle Kehäjalka 1 V/O. Siirtymälaatta 2 V/O (K) Kuten Siirtymälaatta 1V/O Kntaktitappi 1-2 V/O (K) Päärakennesa Muut varusteet Lukumäärä kk sillan kntaktitappien määrä esimerkkisillalla materiaali n harjateräs, jllin harjateräksen paksuus annetaan materiaalitiedissa Paksuus Sujausmenetelmä Liittyvät rakennesat: mudstetaan liits lisää liits rakennesien välille -työkalulla rakennesalle Laatta 1-2 V/O Siltapaikan rakenteet Rata siltapaikalle 1 1 (L) Päärakennesa Tukikerrs 1 1 (L) Päärakennesa

121 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 22 (23) Periytyy rakennesalta Rata siltapaikalle 1 1 (L) Ratapölkky (Betnipölkky) 1 1 (L) Päärakennesa siltapaikka Ratapölkyn tyyppi Tarkenne annetaan mikäli tiedssa suunnitteluvaiheessa Periytyy rakennesalta Rata siltapaikalle 1 1 (L) Materiaalin lisäksi tarkempia materiaaliminaisuuksia ei tarvitse ratapölkylle kirjata Raidekisk 1 1 (L) Päärakennesa siltapaikka Periytyy rakennesalta Rata siltapaikalle 1 1 (L) Kiinnike 1 1 (L) Rataluiska 1 V (L) Päärakennesa siltapaikka periytyy rakennesalta Rata siltapaikalle 1 1 (L) kirjataan arv V Verhus (Nurmiverhus) 1 V (L) Päärakennesa Verhuksen tyyppi

122 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 3 / 23 (23) Rata siltapaikalle 1 2 (L) Kuten Rata siltapaikalle 1 1 (L) Tukikerrs 1 2 (L) Kuten Tukikerrs 1 1 (L) Ratapölkky (Betnipölkky) 1 2 (L) Kuten Ratapölkky (Betnipölkky) 1 1 (L) Raidekisk 1 2 (L) Kuten Raidekisk 1 1 (L) Kiinnike 1 2 (L) Kuten Kiinnike 1 1 (L) Rata siltapaikalle 1 3 (L) Kuten Rata siltapaikalle 1 1 (L) Tukikerrs 1 3 (L) Kuten Tukikerrs 1 1 (L) Ratapölkky (Betnipölkky) 1 3 (L) Kuten Ratapölkky (Betnipölkky) 1 1 (L) Raidekisk 1 3 (L) Kuten Raidekisk 1 1 (L) Kiinnike 1 3 (L) Kuten Kiinnike 1 1 (L) Raidekisk 1 4 (L) Kuten Raidekisk 1 1 (L) Kiinnike 1 4 (L) Kuten Kiinnike 1 1 (L) Rataluiska 1 O (L) Kuten Rataluiska 1 V (L) Rata siltapaikalle 2 1 (L) Kuten Rata siltapaikalle 1 1 (L). Lapsirakennesat vastaavasti kuin tuella 1. Rata siltapaikalle 2 2 (L) Kuten Rata siltapaikalle 1 1 (L). Lapsirakennesat vastaavasti kuin tuella 1. Rata siltapaikalle 2 3 (L) Kuten Rata siltapaikalle 1 1 (L). Lapsirakennesat vastaavasti kuin tuella 1. Ympäristö 1-2 V/O (L) Päärakennesa Siltapaikka

123 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 1 (15) SIL-1003 TERÄKSINEN PUTKISILTA (Tputki)

124 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 2 (15) 1 YLEISTÄ Tässä liitteessä esitetään siltatyypin Teräksinen putkisilta (Tputki) Taitrakennerekisteriin suunnitteluvaiheessa tallennettavan tietsisällön vähimmäisvaatimukset. Ohjeen avuksi Taitrakennerekisteriin n laadittu esimerkkirakenne, jka löytyy rekisteristä tunnuksella sil Ohjeen kappaleessa 2 käydään läpi esimerkkisillalle tallennettavien perustietjen laajuus ja kappaleessa 3 esitetään esimerkkisillalle laadittu rakennekuvaus selventävine hjetietineen. Tätä hjetta svelletaan myös muun tyyppisiin putkisiltihin, kuin sil-1003 tyyppiseen siltaan. Ohjeessa n kerrttu myös yleisluntisia hjeita putkisiltjen tietsisällön kirjaamiseen. Tiedn tallentamisessa n humiitava, että urakkamut aiheuttaa eri vaatimuksia tietsisällölle suunnitteluvaiheessa. Js suunnitelma n laadittu tilaajan timesta esimerkiksi KU-hanketta varten, ei nrmaalisti putkisillan tapauksessa le tiedssa teräsputkesta muuta kuin vähimmäismitat ja lsuhdelukat. Sen sijaan ST-hankkeessa urakitsijalla n suunnitteluvaiheessa tiedssa putken timittaja, mitat sekä materiaalit ja putkisillan tietsisältö saadaan kirjattua rekisteriin humattavasti tarkemmin. Edellä mainittu tietsisällön tarkkuus vaikuttaa myös tietyissä varusteissa ja laitteissa, kuten kaiteista, jista vi suunnitelmassa lla mainintana vain törmäyskestävyyslukka. Mikäli suunnitteluvaiheessa ei le tiedssa rakennesatyypin tietja kirjataan rekisteriin näistä ainastaan suunnitelmissa esitetyt raja-arvt. Tähän liitteeseen liittyvät suunnitelma-asiakirjat löytyvät Taitrakennerekisteristä tunnuksella sil-1003 löytyvältä rakenteelta. Alla n listattuna yleisiä humin tettavia asiita sillan tietjen kirjaamisesta: Rakennesan sijainnin merkitsemisessä svelletaan sillan tarkastuskäsikirjan LO26/2013 ja sillantarkastuskäsikirjan svellushjeen pvm määräyksiä vaurin kirjaamisesta. Lisäksi n sutavaa hyödyntää Taitrakennerekisterin kurssimateriaalia. Kknpann sille (lapsirakennesille) ei anneta sijaintia, mikäli niiden sijainti n sama kuin isäntäsalla. Tisin sanen kirjataan lapsirakennesien sijainti ainastaan sillin, kun se pikkeaa isäntäsan sijainnista. Mittatieta kirjattaessa tulee varmistua rekisterin mittayksiköstä, jka vaihtelee rakennesan mukaan. Rakennesien mittatiedille (pituus, leveys, krkeus ja paksuus) vidaan rakennekuvauksessa tallentaa kaksi arva. Mikäli mitta muuttuu, annetaan kenttiin minimi- ja maksimimitat. Mikäli mitta pysyy rakennesassa vakina, kirjataan arv vain yhteen kenttään. Rakennesat, jiden sijainti ei selviä rakennekuvauksen hierarkiasta liitetään tisiinsa lisää liits rakennesien välille -työkalulla.

125 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 3 (15) 2 PERUSTIEDOT 2.1 Yleistiedt Alla levissa kappaleissa n lueteltu teräsputkisillalle suunnitteluvaiheessa täytettävät tietkentät. Otsikiden nimet vastaavat Taitrakennerekisterin perustietjen tsikintia. YLEISTIEDOT: Sijainti Putkisillan sijainti annetaan sillan keskipisteen krdinaatteina (ETRS- TM35FIN). Mikäli putkisilta rakennetaan tarkalleen nykyisen sillan paikalle, ja siltapaikkaa ei lla tarkemitattu, vidaan käyttää nykyisen sillan keskipistettä. Mikäli suunnitelma n laadittu krdinaatistn, mudstetaan lisäksi rakenteen pääpisteiden välinen linja rakenteen gemetria -työkalulla sijainti- ja gemetriatiedt välilehdellä. Putkisillan pääpisteellä tarkitetaan tässä yhteydessä putken keskilinjan ja putken pään alareunan leikkauspistettä (ks. kuva 2 khdassa 3.1.2) Sijaintisuunta Käytetään vain, js rakenne n sa rakenneryhmää Suunnittelukurmat Käyttötarkitukset Valitaan sillan käyttötarkitus / käyttötarkitukset. Sillalla vi lla useampia käyttötarkituksia esimerkiksi tilanteessa, jssa sillan alittaa yhdessä aukssa tie ja tisessa vesiuma. Histriallinen merkittävyys Kunnssapitäjä Väylänpit Sijaintikunnat Ympäristölukka Ympäristörasitus Meriveden vaikutus Asema tiestöllä Valitaan sillan päällysrakenteen kautta kulkevan pääväylän tyyppi. Ei alittava väylä.

126 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 4 (15) SUUNNITELMA JA RAKENNETIEDOT: Suunnittelija Suunnittelijahenkilö Mikäli suunnittelijahenkilö löytyy rekisterin luettelsta, tiet tallennetaan Rakentaja Kirjataan mikäli rakentaja n tiedssa (esim. ST-hankkeissa) MITTATIEDOT: Kknaisleveys Putkisillan kknaisleveys n putkirakenteen pituus hlvin tai putken laesta mitattuna (=lakipituus). Vinissa sillissa edellä mainittu lakipituus sillan vinuskulman csinilla kerrttuna Kuva 4. Putkisillan kknaisleveyden määrittäminen Hyödyllinen minimileveys siltakaiteen ajjhteiden pienin välimitta tai tyyppipiirustuksissa esitetty hyödyllisen leveyden mittaustavan mukaan mitattu pienin välimitta. Mikäli hyödyllinen leveys muuttuu sillan kknaispituuden matkalla, kirjataan arv myös kenttään hyödyllinen maksimileveys Hyödyllinen maksimileveys siltakaiteen ajjhteiden suurin välimitta tai tyyppipiirustuksissa esitetty hyödyllisen leveyden mittaustavan mukaan mitattu suurin välimitta. Kenttä täytetään vain, mikäli hyödyllinen leveys muuttuu sillan pituudella. Mikäli sillalla ei le varsinaista siltakaidetta tarkastellaan mittaa krtussan pituudella.

127 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 5 (15) 2.2 Sijainti- ja gemetriatiedt Hum! Sillan rakennekuvaus n laadittava ennen kuin rakenteelle tallennetaan sen gemetria. Mikäli suunnitelma n laadittu krdinaatistn, mudstetaan sillan keskipisteen lisäksi putkelle rakenteen pääpisteiden välinen linja rakenteen gemetria -työkalulla. Putkisillan pääpisteellä tarkitetaan tässä yhteydessä putken keskilinjan ja putken pään alareunan leikkauspistettä (ks. kuva 2 khdassa 3.1.2). Pääpisteet määritetään esimerkkisillalle valitsemalla Rakenteen gemetria tsikn alta rivi Sil-1003 Teräksinen putkisilta ja avautuvan ikkunan ikeasta yläkulmasta työkalu Aseta rakenteen gemetria. Pisteet vi syöttää tekstikenttänä, jllin ensin syötetään itäkrdinaatti sitten phjiskrdinaatti ja lpuksi krkeus. Krdinaattien erttimena käytetään pulipistettä (ks. kuva 2). Lpuksi tiedt tallennetaan. Kuva 5. Esimerkkisillan SIL-1004 pääpisteet Taitrakennerekisterissä. 2.3 Siltatyypit Krkeus vidaan antaa 0-taslle, mikäli se ei le suunnitelmasta helpsti saatavissa. Susiteltavaa n kuitenkin kirjata myös z-krdinaatti. Sillan keskipisteen sijainnin vi määrittää, myös tässä khdassa, mutta sitä ei tarvitse enää erikseen tehdä, js se n j tallennettu khdassa Yleistiedt. Siltatyypit välilehteen mudstetaan sillalle jänne valitsemalla valiksta lisää uusi jänne. Jännetyypiksi valitaan putkisillan tapauksessa tavallinen ja mudstetaan siltatyyppi siten, että siltatyypiksi mudstuu teräksinen putkisilta. Lisää uusi jänne valikssa täytetään seuraavat kentät: Määräävä siltatyyppi raksi ruutuun

128 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 6 (15) Khtisura jännepituus Khtisura jännepituus n putken khtisura sisäleveys leveimmältä khtaa + putken prfiilin krkeus Vapaa-aukn khtisura mitta putken khtisura sisäleveys leveimmältä khtaa Vapaa-aukn alikulkukrkeus Hw-tassta putken laelle (sisäpintaan) Väylätyyppi Mikäli kyseessä n kaksisputkisilta, mudstetaan sillalle tinen jänne vastaavasti kuin ensimmäinen. 2.4 Väylä- ja liikennetiedt Js putkisilta rakennetaan lemassa levan sillan paikalle, lisätään uudelle sillalle vanhan sillan tiesite valikn khdasta lisää tiesite. Uuden väylän tapauksessa täytyy dttaa viitekehysmuuntimelta Taitrakennerekisteriin tulevaa tiesitetieta. Tarkemmat hjeet väylä ja liikennetietjen kirjaamiseen n esitetty Taitrakenteiden tiednkäsittely -hjekirjeen kappaleen Perustiedt khdassa Väylä- ja liikennetiedt. 2.5 Pikkileikkaustiedt Lisätään rakenteelle uusi pikkileikkaus valikn khdasta lisää pikkileikkaus. Avautuneessa valikssa valitaan pikkileikkauksen tyyppi ja kirjataan sille leveys. Sil-1003 esimerkkitapauksessa riittää, että lisätään rakenteelle yksi pikkileikkaus. Tyypillisesti pikkileikkauksia ludaan useampi, kun tiellä sijaitsee esimerkiksi kevyen liikenteen väylä tai piennar. Kun rakenteelle n lisätty pikkileikkaus, valitaan valiksta mukkaa rakennekrkeuksia ja lisätään pikkileikkaukselle rakennekrkeudet seuraavassa laajuudessa: Aukk, kantava rakenne js, levypaksuus n suunnitteluvaiheessa tiedssa, tähän tallennetaan sen mitta Aukk, pintarakenne kirjataan putken laen ja tasausviivan välinen lyhin etäisyys Bruttrakennekrkeus yllä levien mittjen yhteenlaskettu lukema 2.6 Putket ja kaapelit Lisätään rakenteen sisällä, siinä kiinni tai sen ylläpitn vaikuttavat putket ja kaapelit.

129 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 7 (15) 3 RAKENNETIEDOT 3.1 Rakennekuvaus Alusrakenne Putkisillalle ei kirjata alusrakenteelle rakennesia. Perustamistapa kerrtaan rakennesatyypin putki lisätiedissa Päällysrakenne Putki 1-2 V/O (C) Päärakennesa Päällysrakenne Pääkannattaja Merkitään pääkannattajaksi Putken rakennustapa Kuivatyö = kaivant pidetty kuivana asennettaessa putki ja ympärystäyttöä tehtäessä. Märkätyö = Putki asennettu veteen ja ympärystäyttö tehty veden alle. Märkätyö edellyttää täyttömateriaalin käyttönä sepeliä, sillä veden alle tiivistys tapahtuu ainastaan kaivurin kauhalla. Märkätyö n myös humiitava putken suunnittelussa ja mitituksessa. Putken valmistaja syötetään js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa) tarkenne js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa) Massa js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa) Leveys = putken sisäleveys leveimmältä khtaa. Js timitettava putki ei le vielä tiedssa (KU-hanke yleensä) kirjataan suunnitelman alaraja. Krkeus = putken sisäleveys krkeimmalta khtaa. Js timitettava putki ei le vielä tiedssa (KU-hanke yleensä) kirjataan suunnitelman alaraja. Alapituus suunnitteluvaiheessa määritetty putken alapituus.

130 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 8 (15) Lakipituus suunnitteluvaiheessa määritetty putken yläpituus mitattuna putken ulkpinnasta Levypaksuus js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa) Mut Pikkileikkauksen pinta-ala putken pikkileikkauksen khtisura pinta-ala. Kirjataan, js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa). Putken pään mut. Sura = putken päätä ei le leikattu luiskakaltevuuteen Putken pään suuntakulma = putken pään suuntakulma n putken keskilinjan ja putken pään välinen kulma katsttuna vastapäivään putken keskilinjasta lähtien. Ks. kuva alla Kuva 6. Putken suuntakulman ja putken pään suuntakulman määrittely

131 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 9 (15) Suuntakulma = tien keskilinjan ja putken keskilinjan välinen kulma myötäpäivään, kun katstaan khti tien inventintisuuntaa (=tiesitteen kasvusuuntaa). Viisteen alituskrkeus = Mitta putken phjalta (ulkpinnasta) keskilinjalta khtaan, jssa putken pään viiste alkaa. Js putken pää n sura, ei kenttää täytetä. Putki: Maalikalvn nimellispaksuus js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa). Suunnitteluvaiheessa kirjataan suunniteltu paksuus. Ulkpulen lsuhdelukka kirjataan määräävä (=rankin) lsuhdelukka Sisäpulen lsuhdelukka kirjataan määräävä (=rankin) lsuhdelukka Rakenne js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa). Tarkenne tarkenne kirjataan vain, js jstain syystä tarvitsee tarkentaa rakennesatyypin kuvausta ja asiaa ei pysty kuvaamaan lemassa levilla kentillä Perustamistapa Pintakäsittely js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa). Tyypillinen teräsputkisillan pintakäsittelyjärjestelmä n LIVI C.3 Sujausmenetelmä Teräsputkisillan sujausmenetelmäksi valitaan kuumasinkitys Ympärystäyttö 1-2 (C) Päärakennesa Päällysrakenne (C) Suunniteltu tiiviysaste js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa). js tiedssa (esimerkiksi ST-hankkeissa tiet tulee syöttää suunnitteluvaiheessa). Putkisillan tapauksessa valitaan mitituslaskelmien perusteella, nk putki mititettu murskeelle (=murskattu kiviaines) vai lunnnsralle (=sra)

132 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 10 (15) Pintarakenne Putkisillalle ei nrmaalisti kirjata pintarakenteelle rakennesia. Js putken päälle tehty selkeä vedeneristys se vidaan kuitenkin kirjata pintarakenteisiin Varusteet ja laitteet Varusteisiin ja laitteisiin kirjataan kaiteiden lisäksi myös mahdlliset tukimuurielementit. Jissain tapauksissa teräsputken päässä n kuminen reunasuja, jka kirjataan varusteisiin ja laitteisiin rakennesalla Reunus sillalla. Kaiteet (G) Päärakennesa Tiekaide (Matala) 1-2 V (G) Kska tässä tapauksessa ei le lainkaan siltakaidetta, kirjataan vain tiekaide 1-2 v ja 1-2. Mikäli siltakaide katkaisisi tiekaiteen kirjattaisiin tiekaiteet, jka kulmalle erikseen (tiekaide 1 v, 1 0, 2 v ja 2 ). Päärakennesa Tiekaiteen tyyppi Tyyppipiirustuksen Ty 3/51 mukaisen 0,7 m krkean kaiteen tyyppi n matala Krtussalla varustetun matalan kaiteen tyyppi n matala ja krtussa kirjataan rakennekuvaukseen erikseen Krkea kaide merkitään sillin, kun kaide n krkeampi kuin 0,7 m ja kaiteessa ei le erillistä krtussaa. Törmäyskestävyyslukka Pituus tiekaiteen pituus laskettuna mukaan alku- ja lppuviisteet (tiekaiteen viisteen pituuteen lasketaan myös maan pinnan alapulelle menevä suus eli käytännössä jhteen pituus). Krkeus kirjataan vain krkealle tiekaiteelle. Hum! Krtussalla varustetun kaiteen kknaiskrkeutta ei kirjata tähän kentään. Kaiteen siirtymärakenteiden matkalla liittymä kenttään merkintä, js liittymä k. kaiteen siirtymärakenteen matkalla Kaidepylväs 1-2 V (G) tarkenne

133 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 11 (15) Sujausmenetelmä Tiekaiteen jhde 1-2 V (G) Jhdeprfiili tarkenne Sujausmenetelmä Päätekäyrä 1 V (G) Päärakennesa Kaiteet tarkenne Sujausmenetelmä Tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 2 V (G) Viisteen tyyppi tarkenne Sujausmenetelmä Kaidepylväs 1-2 V (G) tarkenne Sujausmenetelmä

134 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 12 (15) Tiekaiteen jhde 1-2 V (G) Jhdeprfiili tarkenne Sujausmenetelmä Tiekaide (Matala) 1-2 O (G) Kuten tiekaide (Matala) 1-2 V (G) Kaidepylväs 1-2 O (G) Kuten kaidepylväs 1-2 V (G) Tiekaiteen jhde 1-2 O (G) Kuten tiekaiteen jhde 1-2 V (G) Tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 1 O (G) Kuten tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 2 V (G) Lapsirakennesat vat myös samat, jten niitä ei le lueteltu tässä alla. Tiekaiteen viiste (Lppuviiste) 2 O (G) Kuten tiekaiteen viiste (Alkuviiste) 2 V (G) Lapsirakennesat vat myös samat, jten niitä ei le lueteltu tässä alla. Krtussa 1-2 V (G) Krtussan tyyppi Js kyseessä n tiekaiteeseen rakennettu krtus, valitaan Yhdistetty tie- ja kevytkaide rakentamisvusi tarkenne Pituus krtussan pituus ilman päätyviisteitä Sujausmenetelmä Päätyviiste 1 V (G)

135 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 13 (15) Sijainnin leveyssuunnassa määrittää em-sa (=krtussa 1-2 V) tarkenne Pituus Sujausmenetelmä Päätyviiste 2 V (G) Kuten päätyviiste 1v Krtussa 1-2 O (G) Kuten krtussa 1-2 V Päätyviiste 1 O (G) Kuten päätyviiste 1v Päätyviiste 2 O (G) Kuten päätyviiste 1v Siltapaikan rakenteet Tie siltapaikalle 1-2 V/O (L) Päärakennesa Päällyste 1-2 V/O (L) Päärakennesa Päällysteen tyyppi Periytyy rakennesalta Tie siltapaikalle 1-2 V/O (L) Kulutuskerrs 1-2 V/O (L) Periytyy rakennesalta Tie siltapaikalle 1-2 V/O (L) tarkenne

136 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 14 (15) Leveys paksuus Sidekerrs 1-2 V/O (L) Periytyy rakennesalta Tie siltapaikalle 1-2 V/O (L) tarkenne Leveys paksuus Täytekerrs 1-2 V/O (L) Tieluiska 1-2 V (L) Päärakennesa + materiaalin minaisuudet Ersisujaus 1-2 V (L) Päärakennesa Ersisujauksen kuvaus Kenttään kuvataan tarvittaessa mitä ersisujausta tarkitetaan. Putkisillan tapauksessa vidaan tarkentaa tekstillä Putken päässä. Ersisujauksen tyyppi Paksuus Verhus (Nurmiverhus) 1-2 V (L) Päärakennesa Verhuksen tyyppi

137 Liikennevirastn hjeita 36/2018 LIITE 4 / 15 (15) Tieluiska 1-2 O (L) Kuten tieluiska 1-2 v (L) Ersisujaus 1-2 O (L) Kuten Ersisujaus 1-2 v (L) Verhus (Nurmiverhus) 1-2 O (L) Kuten Verhus (Nurmiverhus) 1-2 v (L) Ympäristö 1-2 V/O (L) Päärakennesa

138

139

140