Tilli Toukka -vertaisryhma mallin arviointi

Transkriptio

1 Tilli Toukka -vertaisryhma mallin arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala

2 Tähän raporttiin on koottu Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi. Arvioinnin tilaaja on NErolla lapselle voimaa -kehittämishanke ja sen toteutti Marja Kiijärvi-Pihkala (MKP Aikamatka) vuoden 2015 aikana. Arvioinnilla etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin Minkälainen on Tilli Toukka -vertaisryhmänmallin ohjelmateoria? Kuinka kestäviin oletuksiin toiminta perustuu? Miten osallistujat (perheet ja koulutetut ohjaajat) ovat kokeneet Tilli Toukan? Onko heidän kokemuksensa Tilli Toukan oletusten suuntainen? Minkälaiset asiat voivat edistää ja estää mallin juurtumista? Sisällysluettelo: 1 Taustaa Arviointiasetelma Tilli Toukan ohjelmateoria Perheiden kokemuksia Tilli Toukka -ryhmistä Palaute ohjaajakoulutuksesta Valmius toimia Tilli Toukka-ryhmän ohjaajana Koulutuksesta hyvät eväät ryhmän vetämiseen Epävarmuutta tuesta ja rakenteista Ohjaaminen vaatii erityisosaamista Valmius toimia ohjaajana Internet-kyselyn mukaan Ohjaajien ryhmähaastattelut Hyvä palaute koulutuksesta Tilli Toukka -ryhmien käynnistyminen Tilli Toukka -toiminnan sisällöistä Tilli Toukka -mallin käyttöönoton haasteita Ehdotuksia hankkeelle Yhteenveto ja arviointikysymyksiin vastaaminen Suositukset LIITE 1: Suunnitelma ohjaajien tukemiseksi jatkossa LIITE 2: Tilli Toukka -mallin Suunta LIITE 3: Tilli Toukka -vertaisryhmätoiminnan tavoitteet

3 1 Taustaa NErolla lapselle voimaa -hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, joka toteutettiin vuosina Hanke oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään yhdistyksen ja Yhden Vanhemman Perheiden Liiton Hyvinkään seudun Tuikkeen yhteinen. Hankkeen keskeinen tuotos on Tilli Toukka -vertaisryhmämalli, joka on tarkoitettu 4-6 -vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet tai eroamassa. Myös vanhemmat ovat osa toimintaa. He tapaavat omana ryhmänään kerran ennen lapsiryhmän alkamista ja kerran sen päätyttyä. Lisäksi vanhemmat ovat mukana lapsiryhmän viidennellä ja kymmenennellä kerralla. Vertaisryhmässä käsitellään lapsen tunteita ja tuetaan lapsen perusturvallisuutta leikin ja taiteen keinoin. Halutessaan lapsi saa puhua tarkemmin omasta tilanteestaan ryhmän ohjaajan kanssa kaksin, mutta lasta ei erikseen asiasta puhuteta. Tilli Toukka-ryhmä pohjautuu kontekstuaalisen kasvun malliin ja kiintymyssuhdeteoriaan. Tilli Toukka-ryhmän tavoitteena on tukea lapsen perusturvallisuutta, sen kokemisen vahvistumista ja tunneelämän eheytymistä ja kehitystä sekä ennaltaehkäistä hyvinvointia uhkaavia ongelmia. Tilli Toukka -vertaisryhmän eri kokoontumiskertojen teemat ja tavoitteet ovat (Tilli Toukka -ohjaajan opas s.21-22): 1. tapaaminen TAVOITE: tutustuminen ja ryhmäytyminen, ryhmän aloittaminen 2. tapaaminen, shokkivaihe TAVOITE: tunteiden tunnistaminen ja lupa tuntea 3. tapaaminen, reaktiovaihe (suru) TAVOITE: tunteiden tunnistaminen ja käsittely 4. tapaaminen, käsittelyvaihe (viha) TAVOITE: kuten edellinen kerta, mutta käsiteltävä tunne vaihtuu 5. tapaaminen, koonti, vanhemmat mukana tavoite vanhempien näkökulmasta: nähdä lapsi ryhmässä tavoite ohjaajien näkökulmasta: vanhemmuuden ja perheiden tukeminen, menetelmät käyttöön kotona TAVOITE: tunteiden hyväksyminen, tunteiden kohtaaminen turvallisesti vanhempien kanssa 6. tapaaminen, uudelleen suuntaaminen TAVOITE: toivon herättäminen, ajankulun ymmärtäminen 7. tapaaminen, uudelleen suuntaaminen TAVOITE: pettymysten sietäminen, uuden elämäntilanteen aiheuttamien tunteiden käsitteleminen 8. tapaamine, uudelleen suuntaaminen TAVOITE: tunteiden kohtaaminen, uuden elämäntilanteen aiheuttamien tunteiden hyväksyminen 3

4 9. tapaaminen, uudelleen suuntaaminen TAVOITE: oman mielipiteen kertominen (lapsen kuuleminen) 10 tapaaminen, vanhemmat mukana tavoite vanhempien näkökulmasta: työtavat käyttöön kotona tavoite ohjaajien näkökulmasta: vanhemmuuden tukeminen, menetelmät käyttöön kotona TAVOITE: Tilli Toukka -matkan kertaaminen, ryhmän päättäminen 4

5 2 Arviointiasetelma Arvioinnin tarkoitukseksi määriteltiin, että sen tulee antaa mallin kehittäjille tietoa toiminnan onnistumisesta sekä eväitä asioiden jatkotyöstämiseen. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta, jatkohanke kohdistuisi erityisesti nyt koulutettujen ohjaajien tukemiseen (ks. liite 1). Jos rahoitus saadaan, hyödynnetään arvioinnin tuloksia tukimallin täsmentämisessä. Organisaatio on tehnyt myös toimintasuunnitelman sen varalle, että rahoitusta ei saada. Tällöin ohjaajien tukeminen hoidetaan olemassa olevin resurssein ja tämän arvioinnin tuloksia hyödyntäen. Arvioinnin kohteena oli NEro-hankkeessa kehitetty Tilli Toukka -toimintamalli. Arvioinnissa ei siis keskitytty NEro-hankkeen kokonaisuuden onnistumiseen. Arviointikysymykset ovat Minkälainen on Tilli Toukka -vertaisryhmänmallin ohjelmateoria? Kuinka kestäviin oletuksiin toiminta perustuu? Miten osallistujat (perheet ja koulutetut ohjaajat) ovat kokeneet Tilli Toukan? Onko heidän kokemuksensa Tilli Toukan oletusten suuntainen? Minkälaiset asiat voivat edistää ja estää mallin juurtumista? Arvioinnin aineistona on lasten ja vanhempien antama palaute toiminnasta (14 perhettä) koulutettujen ohjaajien palautelomakkeet (278 lomaketta) Tilli Toukka-ohjaajien ryhmähaastattelut (2 haastattelutilaisuutta, yhteensä 10 haastateltavaa) Tilli Toukka-ohjaajille tehty internet-kysely (92 vastausta) Tausta-aineistona on lisäksi käytetty hankedokumentteja (hankesuunnitelma, RAY:lle tehty tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitys) Tilli Toukka-ohjaajan materiaali 5

6 3 Tilli Toukan ohjelmateoria Ohjelmateoria-käsitteellä viitataan niihin taustaoletuksiin, joihin jokin toiminta perustuu. Ohjelmateoria on keino jäsentää syy-seuraussuhteita ja oletuksia siitä, millä edellytyksillä toiminta voi saavuttaa tavoiteltuja tuloksia ja muutoksia. ( Tilli Toukkaan liittyvien oletusten ja valintojen hahmottaminen aloitettiin arvioijan ja hanketyöntekijöiden yhteisellä työskentelyllä. Tavoitteena oli tarkentaa toiminnan tavoite ja kuvata, miten eri valinnat ja toimenpiteet liittyvät tavoitteeseen. Työskentelyssä hyödynnettiin Suunta-työkalua. Suunta auttaa projektin, toiminnon, strategian tms. suunnittelussa ja arvioinnissa. Työkalun avulla suunnitelmasta tulee johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa eri osa-alueet ja -toiminnot ovat loogisessa suhteessa keskenään. ( Arvioija toimi työskentelyssä kysymysten esittäjä ja auttoi määritelmien valinnassa. Varsinaisen työn teki Tilli Toukka-tiimi eli Paula Väliaho ja Petra Vänttinen. Tilli Toukka -toiminnan jäsentely Suunta-työkalun mukaisesti löytyy liitteestä 2. Tilli Toukan perusidea kiteytettiin työskentelyn aikana seuraavasti: Tilli Toukka -toiminta perustuu ajatukselle, että pienet lapset jäävät huomioimatta erotilanteessa, koska he eivät sanallista tunteitaan tai esitä kysymyksiä. On tärkeää tarjota lapsille paikka ja aika käsitellä asiaa ikäkaudelle sopivalla tavalla. vertaisryhmä työskentely auttaa, koska lapset ja vanhemmat vapautuvat harhaluulosta että ovat ainoita tässä tilanteessa. työskentelyssä on tärkeää samanlaisena toistuvat rutiinit. Ne auttavat lasta hahmottamaan toimintaa ja luovat turvallisuudentunnetta 6

7 4 Perheiden kokemuksia Tilli Toukka -ryhmistä TIlli Toukka -vertaisryhmämallia rakennettiin ja pilotoitiin NErolla lapselle voimaa -hankkeessa. Hanketyöntekijät ohjasivat pilottivaiheessa 5 ryhmää, joihin osallistui 14 perhettä. Lapsilta ja vanhemmilta kysyttiin palautetta ryhmästä sekä sen mahdollisista vaikutuksista. Palaute aloitustapaamisesta TilliToukka -prosessi alkaa aloitustapaamisella, johon kutsutaan ryhmään tulevien lasten vanhemmat. Ensimmäisessä tapaamiseen jälkeen vanhemmat saivat vastatakseen muutaman kysymyksen pienellä lapulla. Lapun täytti 21 vanhempaa. Palaute aloitustapaamisesta oli positiivinen. Vanhemmat kokivat, että tapaaminen selkeytti heille mistä on kysymys. Osa myös mainitsi, että oli hyvä tavata etukäteen muut vanhemmat. Palaute Tilli Toukka -prosessin jälkeen 12 vanhemmalta on kirjallinen palaute TIlli Toukka -ryhmään osallistumisesta. Vanhempien mielestä lapset ovat osallistuneet ryhmiin mielellään, myös siinä tapauksessa että alussa on jännittänyt tai ollut vastahankaisuutta. Aikuiset kokevat, että ryhmä on ollut hyvä olla paikka käsitellä eroteemaa. Vanhemmat uskovat, että ryhmään osallistuminen on lapsille hyödyllistä. "Tytöt puhuneet enemmän erilaisista perheistä, vähän enemmän jakaneet tuntoja muutenkin. Erosuru edelleen kova." "Sain mielestäni tyttärelleni sekä itselleni juuri sellaista tukea ja apua jota tarvitsimme, myös rohkaisua." Osa vanhemmista tunnistaa lapsensa käyttäytymisessä muutoksia ryhmästä johtuen. "Osaa ilmaista itseään ja tunteita. Osaa sanoa ja käsitellä ikävää." "Kevään aikana x:n puhe on kehittynyt eteenpäin kovasti ja tunteita osaa ilmaista paremmin." "Vaikuttaa paljon rauhallisemmalta ajoittain ja tuntuu ymmärtävän paremmin kahden kodin asetelmaa." "x on osannut puhua paremmin omista tunteistaan liittyen eroon.--- on hienoa nähdä, ett tyttö pärjää ja osaa olla oma itsensä." "x on alkanut tuomaan tunteitaan esille.----puhuu tunteistaan, käyttää sääkorttia joskus, muutenkin reippaampi vastaamaan kun puhutellaan." Vanhemmat kokivat Tilli Toukka -prosessin rakenteen selkeäksi. "Oli ja mielestäni oli tärkeää, että lapsetkin oppivat rungon ja saivat tukea tarvittaessa." "Kyllä. Asiat toistuivat kerrasta toiseen samassa turvallisessa järjestyksessä. Se lienee lapsille tärkeää." "Erittäin selkeä ja riittävät toistot rutiineissa loivat varmasti turvallisuuden tunnetta lapsiin." Vanhemmat myös pohtivat, miten toimintaa voisi kehittää. "Aika lyhyt ajanjakso kuitenkin isoihin asioihin, tuntuu että x alkoi vasta lämpenemään. Joitain asioita lapsi + ohjaaja kahden? Jotkut ei tohdi ryhmässä olla oma itsensä." 7

8 "Luulen, että joistakin ei ollut lapsille hyötyä. Monta juttua vain pelleilivät läpi. Olisiko tarvittu 1-2 ikävuotta lisää jotta höyty olisi saatu irti?" ""salailu" ja "kielletyt" puheenaiheet ihmetytti, mietitytti." Yksi vanhemmista pohti, voiko lapselle olla haitaksi se, että hänet otetaan muusta ryhmästä erilleen ja ohjataan omaan ryhmäänsä eroasian takia. Hän mietitytti, onko "erolapseutta" tarpeen korostaa. Alku- ja loppukysymys Ryhmäprosessin alussa ja lopussa vanhempia pyydettiin vastaamaan kysymykseen "Onko sinulla huolta lapsestasi perheen tilanteen vuoksi?" Vanhemmista 6 vastasi kysymykseen sekä prosessin alussa että lopussa. Kaikki vastaajat kokivat huolen pienentyneen. Kolmen vastauksessa ero oli huomattava. Onko sinulla huolta lapsestasi perheen tilanteen vuoksi? Piirrä ruksi huolesi määrää kuvaavaan kohtaan. EI HUOLTA PALJON HUOLTA Lasten palautelomake ei anna kovinkaan paljon tietoa ryhmän onnistumisesta. Hyödyllisin palaute on varmasti tullut suoraan työntekijöille toiminnan ohessa. 8

9 5 Palaute ohjaajakoulutuksesta Koulutuksen jälkeen kaikilta osallistujilta on kysytty palautetta. Arviointiaineistoa koottaessa (keväällä 2015) Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksia oli järjestetty 15, ja palautelomakkeita oli täytetty 278 kappaletta. Osallistujamäärä koulutuksissa oli 5-49 osallistujaa / koulutus. Osallistujat olivat vastanneet palautelomakkeen avoimiin kysymyksiin perusteellisesti. Palautteiden perusteella osallistujat olivat todella tyytyväisiä koulutukseen. Erityisesti kehuttiin koulutuksen selkeyttä ja kouluttajien ammattitaitoa. Mikä oli onnistunein asia?: "Selkeys ja ohjaajien vaihtelu, osaaminen ja tieto sekä kokemus näkyi!" Mitkä jättäisit pois: "En mitään, sillä hassuiltakin tuntuvat harjoitukset herättivät joitakin ajatuksia." "Hyvin strukturoitu kokonaisuus joka on helppo toteuttaa." "Selkeästi ohjattu ja hyvin suunniteltu, toimiva kokonaisuus!" "Hyvä että keskustelulle annettiin tilaa, sai kysellä ja kommentoida. KIITOS" "Selkeä "lukujärjestys" ja siinä pysyminen. Kansio parasta. Selkeä ulosanti molemmilla naisilla. Rohkaiseva ja kannustava ilmapiiri." "Selkeä, intensiivinen, läsnäoleva ja positiivinen" Useassa palautelomakkeessa mainitaan, että vastaavaa toimintamallia ei ole olemassa. Osallistujat ovat sitä mieltä, että tällaiselle ryhmätoiminnalle on tarvetta. Palautelomakkeessa oli mahdollisuus antaa palautetta Tilli Toukan eri osioista. Hyvänä osiona mainitaan mm. yhden ryhmäkerran demonstrointi. Joku yksittäinen osio tuntui toisen vastaajan mielestä tarpeettomalta, toisen mielestä juuri sama oli oleellisen tärkeä. Ristiriitaisia ajatuksia herättäneitä osioita olivat mm. tanssitehtävä, pumpuliharjoitus ja karkki. Monet osallistujat kehuivat Tilli Toukka-materiaalia "Kattava, jopa liiankin ahdistavan paksu nivaska, konkreettiset kerhokerrat hyviä." "Kansio on hienosti koottu ja siitä ryhmää suunnitellessa iso apua. Ryhmässä lapsen surua käsitellään kevyesti, ei suoraan aiheeseen mennen. Se on hellempää lapselle usein. Aina voi ohjata eteenpäin tarvittaessa. Tämä hyvä tapa kohdata lapsi." 9

10 6 Valmius toimia Tilli Toukka-ryhmän ohjaajana Osallistujilta kysyttiin koulutuspalautteen yhteydessä valmiutta toimia Tilli Toukka -ryhmän ohjaajana. Oletko mielestäsi valmis ohjaamaan Tilli Toukka -ryhmän käydyn koulutuksen perusteella? kyllä ei Miksi? 6.1 Koulutuksesta hyvät eväät ryhmän vetämiseen Heti koulutuksen jälkeen 76% (210 hlöä) ilmoitti olevansa valmis ohjaamaan Tilli Toukka -ryhmää. He kokivat koulutuksen antaneen hyvät valmiudet ohjaajana toimimiseen. Materiaali koettiin laajaksi ja perusteelliseksi. Koulutuksen selkeä rakenne ja Tilli Toukka-tuokion seuraaminen (koulutuksen osio, jossa yhden ryhmäkerran aloitus ja lopetus käydään draamallisesti läpi) antoi vastaajien mielestä riittävät valmiudet aloittaa oman ryhmän vetäminen. 6.2 Epävarmuutta tuesta ja rakenteista 31 vastaajaa (11%) harkitsee Tilli Toukka-ryhmän ohjaajaksi ryhtymistä. He vastasivat edellä esitettyyn kysymykseen "ehkä". Näistä kolmannes ei perustele vastaustaan. Kolmannes heistä perustelee epäröintiä sillä, että ryhmän vetäminen tuntuu vaativan todella perusteellista valmistautumista. "Ryhmä vaatii todella paljon ajallista panostusta ja paljon hankintoja. Rahaa ja työaikaa voi olla vaikea saada näin paljon yhteen ryhmään." "Minulta puuttuu tarpeeksi kokemusta ohjaamiseen." "En vielä. Tarvitsisi paneutua vielä lisää ohjaukseen ja siihen että tukee lapsia oikealla tavalla." Kolmannes "ehkä" -vastaajista on valmis harkitsemaan ryhmän vetämistä, jos saa tehdä sen apuohjaajan roolissa tai muuten työparin kanssa. "En mielellään suorilta käsin. Olisi mukava nähdä autenttisia tilanteita ensin. " 6.3 Ohjaaminen vaatii erityisosaamista 37 henkilöä (13%) vastaajista olisi sitä mieltä, että ei ole valmis vetämään Tilli Toukka -ryhmää. Eivastauksen antaneiden perustelut jakautuvat neljään ryhmään: 16 vastaajaa on sitä mieltä, että oma osaaminen ei riitä tehtävään. 10 vastaajaa kokee, että olemassa olevat rakenteet eivät tue ohjaajana toimimista. Viiden vastaajan mielestä Tilli Toukka-toiminta ei jostain syystä ole heistä hyvä tapa toimia. 10

11 Lisäksi viisi vastaajaa perusteli jollain muulla syyllä kieltäytymistään. Kaikki Ei-vastauksen antaneet perustelivat vastauksensa. Oma osaaminen ei riitä (17 vastausta) "Kaipaisin lisää kriisiasiantuntijuutta, Kyse on herkästä asiasta, syvissä vesissä uivista perheistä." "Ammatillinen koulutus uupuu." "Lisätietoa tarvitaan" "En, ei ole riittävästi valmiuksia/kokemusta vanhempien kohtaamiseen tällaisissa asioissa. " "Oma osaaminen muualla, en koe omaksi." "Mietin vielä, onko minulla työkaluja eroperheiden aikuisten kohtaamiseen. Luulen, että lapsille on." "Pienten lasten pedagoginen koulutus olisi mielestäni vielä tarpeen. Sekä apuohjaajana toimiminen ennen jossakin jo käynnissä olevassa ryhmässä." "En omaa kykyä näin vaativaan projektiin." "Varautuminen/erilaisten worst case scenario - tilanteiden teoreettinen hallinta uupuu" "Rohkeutta kohdata vanhempien tilanteet" "Liian vaativa, yksi ryhmä/vuosi?" "Asia uusi, materiaaliin ja aiheeseen pitää perehtyä tarkemmin." "Tarvitsen ohjausta vanhepien kohtaamiseen..." "En vielä, materiaalissa on paljon sisäistettävää ja omalle persoonalle soviteltavaa." "En ole koskaan ohjannut mitään tämän sorttisia ryhmiä." "Hieman epävarma, sillä elementtejä on niin paljon ja tuli mielikuva, että ryhmä on todella strukturoitu." "Tarvitsen aikaa sisäistää, kypsytellä." Tarvitaan rakenteellinen tuki (10) "Jos valmiina kaikki (ryhmä ym.) voisin ehkä ryhtyä." "Täytyisi perehtyä materiaaliin ja keskustella vielä käytännöstä lisää ennen toteutusta". "Työkaveri olisi ollut hyvä olla mukana suunnittelemassa. Paljon uutta asiaa ja ehkä liian erillinen kokonaisuus toteutettavaksi päiväkotityössä. " "Työyhteisössä ei ole muita ko. kolutukseen osallistujia. Tarvitsisi kaverin ja puitteet tehdä työtä. Oman työn rakenne mahdollistaa huonosti ryhmän vetämisen." "Meidän päiväkodilla hankala toteuttaa kun pieni päiväkoti ja henkilökuntaa ei jää muuten sitten tarpeeksi. Muuten kyllä." "Eri asia kerkeääkö työnsä ohessa toteuttaan ja saako sitoutuneen työparin." "Ehkä jos omassa päiväkodissa olisi tarpeeksi erolapsi niin siellä. Pienessä päiväkodissa ei syntyisi ryhmää." "En vielä eikä tällä hetkellä ole mahdollista perustaa ko. ryhmää. Ei erolapsia." "Työaika ei antaisi tilaa." "Ryhmä ei tällä hetkellä mahdollinen, kyllä elementtejä omaan työhön löytyi." Hommassa jotain joka mietityttää (5) "... harjoitukset irrallisia, kaipasi enemmän näyttöä niiden höydyllisyydestä (tunteiden oppimisessa/nimeämisessä/tunnistamisessa yms. Yksinään mikään menetelmä ei ole menetelmä!" "Kyllä valmiudet ovat. Mutta mietityttää se haluanko vetää ryhmää jossa asioista puhuminen ja jakaminen ovat vähäistä. Itsellä kun kokemus että lapsilla valmiutta puhua, jos heille antaa mahdollisuuden." "Koen muutamat toimintatavat oudoiksi, jopa eettisesti arveluttavaksi. Esim. "hyvän mielen vihko" > miksi siihen voi piirtää vain posit. asioita. Mihin lapsi voi toteuttaa ikävää, surua, vihaa samalla lailla kahden kodin välissä...?" "Uskon sekä lasten että aikuisten vertaistukeen." "Mielestäni ohjaus oli sekavaa, rakenne jäi epäselväksi." 11

12 Muita syitä (5) "Motivaatio ei vielä ole sellaisella tasolla omien henk.koht.asioiden takia." "Oma ero vielä sen verran tuore, etten vielä pysty "kantamaan" vieraiden lasten tunteita." "Haluaisin soveltaa oppeja ja luoda omaa mallia esim. yhteistyössä perheneuvolan psykologin kanssa." "En ohjaa." "Olen nyt keskittynyt alakouluikäisten ryhmiin." 6.4 Valmius toimia ohjaajana Internet-kyselyn mukaan NErolla lapselle voimaa -hankkeesta on tekeillä opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija Kati Riihelä on toteuttanut hankkeen toimeksiannosta internet-kyselyn, tavoitteenaan selvittää osallistujien odotuksia ja kokemuksia koulutuksesta. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitetaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat Tilli Toukka -ryhmien käynnistymiseen. Kyselyyn vastasi 92 henkilöä. Kyselyä ei täytetty koulutuksen päättyessä (kuten palautelomake), vaan aikaa koulutuksen päättymisestä oli vastaajilla kulunut muutamasta viikosta yli puoleen vuoteen. Milloin olet käynyt Tilli Toukka -ohjaajakoulutuksen? kuukauden sisällä 27 vastaajaa 1-3 kuukautta sitten 44 vastaajaa 3-6 kuukautta sitten 17 vastaajaa yli 6 kuukautta sitten 4 vastaajaa Vastaajista hiukan yli kolmannes (35 henkilöä) koki itsensä valmiiksi aloittamaan Tilli Toukka-ryhmän vetämisen. Epävarmaksi itsensä tunsi 34 vastaajaa. 20 vastaajaa ilmoitti, ettei ole valmis vetämään ryhmää. Kukaan ohjaajista ei ollut toiminut Tilli Toukka-ryhmän ohjaajana. Yksi vastaaja kertoi, että ryhmä on alkamassa. Samoin yksi vastaajista kertoi markkinoineensa ryhmää, mutta toiminta peruuntui koska ilmoittautumisia ei tullut. Oletko valmis aloittamaan Tilli Toukka- vertaisryhmän ohjaajana? En En osaa sanoa Kyllä Ei vastausta 20 vastaajaa 34 vastaajaa 35 vastaajaa 2 vastaajaa Muutos palautelomakkeen ja internet-kyselyn vastauksissa on todella suuri: Heti koulutuksen jälkeen 76 prosenttia ohjaajista vastasi olevansa valmis toimimaan ohjaajana. Kun koulutuksesta on kulunut vähän aikaa, varma valmiudestaan on enää kolmannes vastaajista. Tähän muutokseen palataan kappaleessa 7.2. Internet-lomakkeessa on paljon perusteellisia kysymyksiä liittyen mm. ohjaajien tuen tarpeeseen. Valmistuessaan opinnäytetyö tulee tuottamaan hyödyllistä tietoa jatkotoimenpiteitä ajatellen. 12

13 7 Ohjaajien ryhmähaastattelut Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointiin liittyen järjestettiin kaksi ryhmähaastattelua ohjaajakoulutuksen käyneille henkilöille Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä järjestettyihin haastatteluihin osallistui yhteensä 10 henkilöä. Osallistujat edustivat eri ammattiryhmiä (osallistujana mm. sosiaalipuolen perheohjaaja, perheneuvolan psykologi, päiväkodin lastenhoitaja) ja eri kokoisia kuntia. 7.1 Hyvä palaute koulutuksesta Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että Tilli Toukka -ohjaajakoulutus oli hyvä. Koulutus oli järjestetty niin, että siihen oli helppo osallistua: se oli yksipäiväinen, lähellä ja maksuton. Sitä pidettiin perusteellisesti mietittynä, laajana kokonaisuutena, joka antoi materiaalipaketteineen ja tarkkoine ohjeineen hyvät valmiudet toimia ryhmän ohjaajana. Haastateltavat arvostivat sitä, että ryhmän prosessi on rakennettu kohta kohdalta valmiiksi ja että sitä on testattu. Haastateltavat toivat esille, että erilaisia koulutuksia, seminaareja myös toimintamalleja on tarjolla todella paljon. Työntekijät kaipaisivat kokonaiskuvaa siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa. Koulutukseen oli helppo motivoitua, koska eroperheiden haasteisiin törmää usein omassa työssä. Haastateltavien näkökulmasta tämän ikäisille lapsille suunnatulle toiminnalle on tarvetta. Eroon liittyvä problematiikka ja sen vaikutukset lapsiin olivat tuttuja niin päiväkodissa kuin ehkäisevässä lastensuojelussa työskenteleville. "Omassa työssä näen että ero on iso trauma lapsille." (perheneuvolan perheterapeutti) Haastatteluissa sivuttiin myös uutta sosiaalihuoltolakia: "Tajuttiin ettei meilläkään ole mitään lapsille ja eroperheet kuitenkin työllistää lastensuojelua." 7.2 Tilli Toukka -ryhmien käynnistyminen Haastatteluissa kävi ilmi sama asia, joka nousi esille internet-kyselyssä: Vaikka koulutus koetaan hyvänä ja eroperheiden lapsille suunnattu toiminta tärkeänä, ei Tilli Toukka -ryhmät lähde helposti käyntiin. Haastateltavat ovat kyllä valmiita toimimaan ryhmän ohjaajana, mutta ryhmän syntymiselle ei tunnu olevan riittävää tukea eikä sille ole oikein paikkaa työn rakenteissa. Ryhmän olisi luontevaa toimia päiväkodin ohessa, mutta käytännössä tätä on vaikea saada toteutumaan. Ohjaukseen ei ole aikaa tai sopiva työpari puuttuu. Päiväkodissa ei ole riittävästi ryhmää tarvitsevia lapsia. Jos tehdään yhteistyötä toisen päiväkodin kautta muodostuu ongelmaksi kuljetukset ja aikataulut. Erityisen vaikeaksi koettiin tilanne pienissä kunnissa. Saman ikäisiä, samassa tilanteessa olevia lapsia ei yksinkertaisti ole riittävästi samaan aikaan, jotta ryhmä saataisiin kasaan. Jos ryhmä ei välttämättä synny heti, joutuvatko perheet odottamaan? 13

14 Sosiaalipuolella työskentelevät pitävät ryhmien syntymistä tärkeänä. Heidän mielestään ryhmän "kotipesä" tulisi olla päiväkodissa. He itse voisivat olla apuna suunnittelussa ja toimia apuohjaajia. Eri toimialojen tiiviimpi yhteys nähdään oleellisena, tiiviimpää yhteistyötä kaivataan niin sosiaalityön ja päiväkodin kuin päiväkodin ja neuvolankin välille. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että toiminta ei lähde käyntiin vain uusia ohjaajia kouluttamalla. " Vaikka olisi 100 koulutettua niin asia ei mahdollistu jos ei mahdu rakenteisiin." Erityisen haavoittuvainen tilanne on silloin, jos vain yksi henkilö organisaatiosta on käynyt koulutuksen. Ryhmien vetäminen vaatii työparin, joten olisi suositeltavaa että samalta työpaikalta koulutuksen kävisi useampi henkilö. Ammattilaiset pitävät vapaaehtoisia voimavarana, mutta näkevät myös riskejä. Miten esimerkiksi vaitiolovelvollisuus varmistetaan? Jossain kunnissa oli jo tehty päätöksiä siitä, miten toiminta jalkautetaan. "Meillä päätetty että tämä tulee perhekeskuksen työmuodoksi." 7.3 Tilli Toukka -toiminnan sisällöistä Haastateltavien mielestä Tilli Toukka -malli on kohdennettu oikealle ikäryhmälle. Heidän mielestään juuri tämän ikäisille tulee tarjota nykyistä enemmän tukea. Haastateltavat kokivat, että ryhmän sisällöt on rakennettu ikäryhmälle sopivaksi. Menetelmät ovat hyödynnettävissä suoraan omassa työssä: "Kaiken sain kurssilta heti käyttöön, vaikkei alkaisikaan ryhmää niin voi käyttää. Se tässä on hienoa." Erityisen hyvänä pidettiin sitä, että mallissa huomioidaan molemmat vanhemmat. Tosin todettiin, että on olemassa myös tilanteita, joissa vanhempien yhteistyö ei tässä muodossa ole mahdollista. Haastateltavat pitivät hyvänä sitä, että konsepti on tarkkaan kuvattu sanavalintoja myöten. Valmiin paketin kanssa on helpompi lähteä vetämään ryhmää ensimmäisen kerran. Yhdessä todettiin, että ensimmäinen kerta olisikin hyvä toteuttaa tarkasti ohjeiden mukaan, vaikka myöhemmin varioisikin asioita oman tyylinsä ja ammattitaitonsa mukaan. Ohjeiden takana on "pureksittua teoriaa", joten perusteettomasti muutoksia ei pitäisi tehdä. 7.4 Tilli Toukka -mallin käyttöönoton haasteita Puuttuvat rakenteet ovat haastattelujen mukaan suurin riski Tilli Toukka -mallin leviämiselle. Toiminnan käynnistäminen ja ryhmien kokoon saaminen vaatii alussa paljon resursseja, joten johdon tukea ja yhteistyötä kunnan eri palvelujen välillä tarvitaan. "Joskus ei osata laskea että vaikka ryhmän vetäminen vie resursseja niin se voi olla poissa muuten työstä." Hyötyjä, jopa säästöjä on saatavissa, mutta niiden näkemiseksi on katsottava laajempaa kuvaa, ei vain sitä mikä on yhden yksikön panos ja saatu hyöty. Yhteistyön tiellä voi kuitenkin olla monenlaisia esteitä. Eri 14

15 ammattikuntien näkemys toisten työstä ei ole pelkästään positiivinen: "Edelleen tuntuu, että lastenhoidossa sellaista vastustusta. Halutaan vähän sulkea silmiä. Ei uskalleta ehkä antaa sille joka tarvitsee (enemmän tukea kuin muille)." Ryhmähaastattelussa keskusteltiin myös siitä, minkälaisia haasteita on syytä erikseen käsitellä. "Pitääkö kaikille asioille olla joku oma juttu?" Riskinä nähtiin se, että ruvetaan toimimaan "varmuuden vuoksi" silloinkin, kun mitään ongelmaa ei ole. Tosiasiahan on se, että osa lapsista ei tarvitse Tilli Toukan kaltaista tukea, vaan he selviävät haastavasta tilanteesta muutenkin. Tärkeänä pidettiin myös sen muistamista, että osallistuminen Tilli Toukkaan tai johonkin muuhun tukimuotoon 4-6 -vuotiaana ei takaa sitä, etteikö lapsi voisi oirehtia asiasta uudestaan vaikka 15-vuotiaana. 7.5 Ehdotuksia hankkeelle Haastattelun yhteydessä nousi esiin kehittämisehdotuksia hankkeelle. Osallistujat toivoivat jonkinlaisia rakennemalleja tai kuvauksia siitä, miten Tilli Toukka -toiminta voisi lähteä liikkeelle erilaisissa toimintaympäristöissä. Tämän voisi toteuttaa esim. keräämällä tietoa hyvistä käytännöistä ja ihan pienistäkin ratkaisuista, joita ryhmää käynnistäessä on keksitty. Mistä saatiin tilat? Oliko mukana vapaaehtoisia? Minkälaisilla työpareilla toimittiin? Haastateltavat myös ehdottivat, että ohjaajien koulutus olisi prosessimaisempi niin, että siihen kuuluisi ryhmän vetäminen. Tilli Toukka -ohjaajapätevyyttä ei saisi ennen kuin olisi toiminut apuohjaajana. 15

16 8 Yhteenveto ja arviointikysymyksiin vastaaminen Minkälainen on Tilli Toukka- vertaisryhmän ohjelmateoria? Kuinka kestäviin oletuksiin toiminta perustuu? Tilli Toukan pohjautuu kiintymyssuhdeteoriaan ja kontekstuaaliseen kasvun malliin. Tätä teoriataustaa kuvataan Tilli Toukka -ohjaajan oppaassa (s.73) näin: Tilli Toukka -toiminnan teoriataustana ovat kiintymyssuhdeteoria ja kontekstuaalisen kasvun malli. Kiintymyssuhdeteorian mukaan lapsi kiintyy vanhempiinsa joko turvallisesti tai turvattomasti, Tilli Toukka -toiminnalla halutaan tukea lapsen ja vanhemman turvallisempaa kiintymyssuhdetta. Eräänä keinona tähän on se, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja että lapsi saa luvan käsitellä vaikeitakin tunteitaan yhdessä vanhemman kanssa. Kontekstuaalisen kasvun mallissa lapsi on oman elämänsä keskeinen tekijä perheen ja ympäristön vaikuttaessa häneen ja hänen vaikuttaessaan perheeseensä ja ympäristöönsä. Tilli Toukka -toiminnassa tuetaan lapsen omia voimavaroja ja hänen hyvinvointiaan. Lapsen hyvinvointi tukee samalla vanhempien ja koko perheen hyvinvointia. Koulutuspalautteiden, ryhmähaastatteluiden ja NEro-hankkeen työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Tilli Toukka -vertaisryhmätoiminta näyttäytyy erittäin ammattimaisesti rakennettuna konseptina, jonka teoriapohja on vahva ja jonka menetelmät perustuvat johdonmukaisesti teoriapohjaan. Keskeiset valinnat ja toiminnan peruspilarit eletään todeksi sekä jokaisella ryhmäkerralla että ryhmäprosessin koko kaaressa. Tärkein tavoite, eli lapsen perusturvallisuuden tukeminen, kulkee punaisena lankana koko ryhmäprosessin läpi. Lapsen ja vanhempien kiintymyssuhdetta tuetaan koko prosessin ajan. Osallistuminen Tilli Toukka - ryhmään ei johdattele lasta kiinnittymään ohjaajaan, vaan se vahvistaa ja tukee vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Ryhmässä käytetään menetelmiä, jotka vanhemmat voivat suoraan ottaa käyttöönsä kotona. Miten osallistujat (perheet ja koulutetut ohjaajat) ovat kokeneet Tilli Toukan? Onko heidän kokemuksensa Tilli Toukan oletusten suuntainen? Osallistujat antavat Tilli Toukasta erittäin positiivisen palautteen. Mukana olleet perheet ovat selvästi kiinnittäneet huomiota ryhmän rutiineihin ja ymmärtävät niiden merkityksen. Vanhemmat näkevät myönteistä kehitystä lapsissaan ja kokevat ryhmän olleen hyödyllinen. Koulutetut ohjaajat pitävät mallia tarpeellisena ja tervetulleena tukimuotona eroperheiden lapsille. He kokevat mallin olevan ammattitaidolla rakennettu ja pohjautuvan vankkaan teoriaan. Koulutus materiaaleineen antaa hyvät valmiudet ohjata ryhmää. Minkälaiset asiat voivat edistää ja estää mallin juurtumista? Tilli Toukka -ohjaajia on hankkeen aikana koulutettu kunnioitettavan paljon. Ohjaajat ovat tyytyväisiä koulutukseen ja innokkaita toimimaan ohjaajina. Huolestuttavaa on se, että into tuntuu laantuvan, kun 16

17 koulutuksesta on kuluu aikaa. Keväällä toteutettuun internet-kyselyyn vastasi 92 koulutettua ohjaajaa. Heistä kukaan ei ollut vetänyt Tilli Toukka -ryhmää ja vain kolmannes koki olevansa valmis tehtävään. Koulutuspäivän jälkeen kerätyssä palautteesta sama luku oli kolme neljäsosaa. Herääkin kysymys, mitä ohjaajien innolle ja varmuudelle tapahtuu, kun he palaavat koulutuksesta takaisin omille työpaikoilleen. Ohjaajien ryhmähaastattelujen perusteella oleellinen kysymys ryhmien syntymisen kannalta on rakenteellinen tuki. Ryhmiä ei ole mahdollista saada liikkeelle yhden tai edes kahden innostuneen ohjaajan toimesta. Toiminta vaatii työaikajärjestelyjä, aikatauluttamista, yhteistyötä palveluketjun eri toimijoiden välillä, markkinointia, kuljetusjärjestelyjä... Yksittäisen työntekijän on lähes mahdotonta saada aikaa näitä asioita ilman, että yhteistyöstä on sovittu johdon tasolla, työlle on allokoitu riittävästi aikaa ja se on kunnolla resurssoitua. Koulutetut, innokkaat Tilli Toukka -ohjaajat ovat mahtava voimavara, mutta se hukataan jos heitä ei saada Tilli Toukka -toimiin käytännössä. Onneksi heidän oppimansa menetelmät ovat heidän käytössään myös perustyössä. NEro-hankkeen onnistumisen kannalta on kuitenkin tärkeää saada myös varsinaisia ryhmiä syntymään. 17

18 9 Suositukset Tilli Toukka -vertaisryhmämallista tehdyn arvioinnin perusteella on toivottavaa, että hanke saa jatkorahoituksen. Tästä olisi nyt hyvä jatkaa: koulutettuja ohjaajia on paljon, heillä on käytössä toimiva malli ja jatkohanke mahdollistaisi ryhmien syntymisen. Jatkohankkeen keskeinen idea on tarjota tukea, ei esim. kouluttaa lisää ohjaajia. Tämä on varmasti oikea valinta. On kuitenkin syytä vielä täsmentää, mitä ja ketä tuetaan. Jatkohankeen ei tulisi keskittyä liikaa ohjaajien tukemiseen yksilöinä: Riskinä on, että luodaan ohjaajien tuen malli - joka varmasti tällä ammattitaidolla onnistuisi hyvin - muttei edelleenkään varmisteta, että ryhmiä syntyy. Nyt on syytä tukea organisaatioita. Kehittäjäkumppaneiksi tarvitaan henkilöitä, jotka osaavat miettiä, mikä paikka Tilli Toukalla voi olla juuri meidän kunnassamme, päiväkodissamme tai ehkäisevissä palveluissamme. Näihin kysymyksiin ulkopuolisella, kolmannen sektorin toimijalla ei voi olla valmista ratkaisua. Mutta se voisi kenties toimia konsultatiivisessa roolissa ja auttaa sitä kautta kuntia löytämään paikka ilmeisen tarpeelliselle ja laadukkaalle Tilli Toukka -toiminnalle. 18

19 LIITE 1: Suunnitelma ohjaajien tukemiseksi jatkossa Tuen toteutukseen on haettu rahoitusta RAY:ltä. OHJAAJIEN TUKI KOULUTUKSES TA KIINNOSTUNEE T RYHMÄÄ KÄYNNISTÄMÄSS Ä OLEVAT OHJAAJAT RYHMÄÄ OHJAAVAT OHJAAJAT ALUETOIMIJAT (kouluttajat) TUKI KOULUTUS- MATERIAALIT, OPPAAT KOTISIVUT SOSIAALINE N MEDIA HENKILÖKOHTAINE N TUKI (sis. kaksi tapaamista) VERKKOKOULUT US RYHMÄN KOKOAMINEN 19 ERILAISET ONGELMA- TILANTEET OHJAAJIEN JAKSAMINEN

20 LIITE 2: Tilli Toukka -mallin Suunta TARVE Etenkin alle kouluikäisten lasten on vaikea käsitellä vanhempien eroa tai perheen muuta kriisitilannetta tai niistä aiheutuvia tunteita. Heillä ei ole vielä sanoja ja käsitteitä, joiden avulla aihetta käsitellä. tämän ikäisille ei ole ollut olemassa järjestelmällisesti etenevää vertaisryhmämallia tilanteen aiheuttamien tunteiden käsittelyyn PÄÄMÄÄRÄ Vanhempien ero- ja perheen muissa kriisitilanteissa kaiken ikäisille lapsille on tarjolla tukea käsitellä tilanteen herättämiä tunteita ikätason mukaisesti. Palvelut ovat helposti saatavilla mieluiten tutussa ympäristössä, tutun aikuisen ohjaamana (esim. päiväkodissa). KEINO Koulutetun ohjaajaparin (ammattilainen ja vapaaehtoinen) ohjaama vertaisryhmä 4-6 -vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet tai eroamassa. Perheen ei tarvitse kokea olevansa erityisessä kriisitilanteessa, ryhmä on ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen toimintaa. Myös vanhemmat ovat osa toimintaa ja he osallistuvat osaan ryhmäkerroista. Vertaisryhmässä käsitellään lapsen tunteita ja tuetaan lapsen perusturvallisuutta leikin ja taiteen keinoin. Halutessaan lapsi saa puhua tarkemmin omasta tilanteestaan ryhmän ohjaajan kanssa kaksin, mutta lasta ei erikseen asiasta puhututeta. Toiminta perustuu kontekstuaalisen kasvun malliin ja kiintymyssuhdeteoriaan. 1) Lapsen perusturvallisuuden tunne paranee 2) Vanhemmat kehittyvät lapsen tukemisessa kriisitilanteessa 3) LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINTI PARANEE RYHMÄTOIMINNAN TAVOITTEET 20

21 TEOT, JOILLA TAVOITTEISIIN PYRITÄÄN (jaoteltu TilliToukka-toiminnan peruspilareiden mukaan) ARKI JA RUTIINIT KOSKETUS TUNTEET POSITIIVINEN PALAUTE TOIVO Vahvistetaan turvallisuudentunnetta Kunnioitetaan jokaisen yksityisyyttä Opetellaan tunnetaitoja Annetaan lupa puhua Kunnioitetaan jokaisen yksilöllisyyttä Toimitaan yhteistyössä vanhempien kanssa - ryhmärutiini aina sama - aikuiset (ohjaajat / vanhemmat) päättävät, Tilli Toukka -ryhmässä ohjaajat päättävät ryhmän etenemisestä - Tilli Toukka -ryhmässä voimassa yhdessä luodut säännöt - ajankulun ymmärtäminen vuodenaikaradan avulla - jokaisen yksilöllinen huomioiminen ryhmissä: lapsen kohtaaminen, nimilaulu - positiivinen palaute lapsesta itsestään, ei hänen tekemisestään - sadutus - lapsille lupa tulla syliin omista lähtökohdista - vanhempien tekemät ökkömönkiäiset (huolinuket) lasten käytössä, lapset määrittävät ökkömönkiäisen merkityksen itselleen - aikuisilta lapsille tuleva hoiva: pipien rasvaaminen taikarasvalla, karkki, vuorovaikutusleikit - savityöskentely vihan käsittelyssä - rentoutumiset - tunteiden tunnistaminen ja käsittely - ei-kenenkään-maa: lupa tuntea - höyhenhengitys - sääkartta - huoliaskel - surun ja vihan käsittely aikuisen tukemana - tunteiden hyväksyminen vanhempien läsnäollessa musiikkimaalauksen avulla - pettymysten sietämisen opetteleminen pelien avulla - vertaisuus muiden lasten kanssa, jota rakennetaan Tilli Toukka -sadun avulla - lasten mahdollisuutta olla lapsi lisää se, että aikuiset päättävät - useimmat ryhmäelementit lisäävät toivoa, esim. karkki, ne ovat siirrettävissä myös vanhempien käyttöön - viimeisellä ryhmäkerralla käsitellään koko ryhmäkaari ja annetaan samalla vanhemmille työkaluja kotiin vietäväksi. - vanhempien tukeminen omissa tapaamisissaan Hankkeen ja mallin peruspilarit ovat prosessien otsikkoina. Kaikki tapaamiset rakentuvat niille ja myös vanhempien tukeminen tapahtuu niiden avulla. 21

22 LIITE 3: Tilli Toukka -vertaisryhmätoiminnan tavoitteet Seuraava teksti on suora lainaus Toukka -ohjaajan oppaasta (s.9-10). Oppaan ovat kirjoittaneet hankekoordinaattori Paula Väliaho ja hanketyöntekijä Petra Vänttinen. Julkaisija on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään yhdistys ry. "Tavoitteet Tilli Toukka -vertaisryhmien tavoitteena on lapsen perusturvallisuuden tukeminen, hänen omien voimavarojensa vahvistaminen ja työkalujen tarjoaminen lapselle hänen tunteidensa tunnistamiseen ja ilmaisemiseen. Tavoitteena on myös vanhemmuuden tukeminen. Tavoitteisiin pyritään peruspilareiden kautta. Kaiken Tilli Toukka -toiminnan ja NEro-hankkeen peruspilarit ovat arki ja rutiinit, kosketus, tunteet, positiivinen palaute sekä toivo. Ne kaikki näkyvät kaikilla vertaisryhmäkerroilla. Seuraavassa käsitellään jokaista peruspilaria ryhmässä näkymisen näkökulmasta. Arki ja rutiinit näkyvät ryhmissä aina samanlaisena ryhmärutiinina, ryhmäkerrat rakentuvat aina samoin. Alun virittäytyminen etenee aina samalla rakenteella, ryhmän keskivaiheilla on ryhmäkerran teemasta ja tavoitteesta riippuva toiminnallinen osuus, ja loppuvaihe etenee jälleen joka kerralla samoin. Rutiinit luovat lapselle ennakoitavuutta ja turvaa. Arkea ja rutiineja edustavat myös ryhmässä luotavat ja siellä voimassaolevat säännöt sekä se, että aikuiset päättävät. Kosketusta on jokaisella ryhmäkerralla, osana ryhmärutiinia lapsille annetaan muun muassa lupa tulla aikuisten syliin. Jokaiseen ryhmäkertaan kuuluu lasten pipien rasvaaminen taikarasvalla. Jotkut lapset kaipaavat enemmän kosketusta, toiset vähemmän. Jotkut tarvitsevat jatkuvasti tukea kosketuksen vastaanottamisessa, toisia ei saa ainakaan heti koskettaa. Kosketus pitää olla positiivista tungettelua ja hellyydenosoituksia lapsen ehdoilla. Tunteita käsitellään sekä osana ryhmärutiinia että useissa toiminnallisissa osuuksissa. Tilli Toukka - vertaisryhmäkertojen aluksi siirrytään ei-kenenkään-maalle, missä saa tuntea juuri niitä tunteita kuin tuntee. Lapsilta myös kysytään jokaisella ryhmäkerralla heidän tunteistaan ja heidän huolensa määrästä. Tunteille ja huolelle tarjotaan konkreettinen esittämistapa ja lapset saavat halutessaan niistä kertoa. Positiivista palautetta annetaan joka kerralla. Sitä esiintyy esimerkiksi lauluissa ja tervetulotoivotuksissa. Palautetta annetaan siitä, että lapsi on olemassa, ei hänen tekemisistään. Se, että lapsi kohdataan aina omana itsenään, on positiivista palautetta. 22

23 Toivo on tärkeä elementti, etenkin ryhmäkaaren loppupuolella. Vanhempien erosta ja sen aiheuttamista tunteista ponnistetaan vähitellen kohti toivoa. Suuri osa ryhmäkerran elementeistä edustaa lopulta toivoa, esimerkkinä mainittakoon ryhmän lopulla lapsille annettava karkki. Nämä peruspilarit, Tilli Toukan toimintatavat ja menetelmät ovat hyviä, mutta ne eivät saa olla itsetarkoitus. Etenkin kosketuksessa pitää olla varovainen. Jotkut ihmiset ahdistuvat kosketuksesta, eikä koskettaessa saa rikkoa ihmisen oikeutta omiin rajoihinsa. Esimerkiksi halaaminen voi olla joillekin lapsille liikaa. Ohjaajan tärkein työkalu onkin sensitiivisyys ja tärkein tavoite se, että lapsilla on turvallinen olo ryhmässä." 23