NEro-toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Raha-automaattiyhdistys ehdottaa MLL Hyvinkään NEro-hankkeelle kolmen vuoden rahoitusta Jakoehdotus vuodelle 2013 on eur, kun yhdistyksen hakemus oli eur. Yhdistys on saanut Zonta-naisilta lahjoituksena eur NEro-hanketta varten. Tässä toimintasuunnitelmassa määritellään hankkeen tavoitteet, eteneminen sekä vastuunjako. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoite on vahvistaa lapsen voimavaroja perheen ero- ja kriisitilanteissa. Hankkeessa kehitetään NEro-malli. NEro-mallilla tarkoitetaan tässä suunnitelmassa ennaltaehkäisevää, toiminnallisiin menetelmiin, taiteisiin ja lapsen kuulemiseen perustuvaa toimintatapaa, jolla 4-6 -vuotias lapsi kohdataan ja häntä tuetaan hänen perheensä ero- tai muun kriisitilanteen yhteydessä. Sillä tuetaan lapsen perusturvallisuutta, sen kokemisen vahvistumista ja tunne-elämän eheytymistä ja kehitystä sekä ennaltaehkäistään hyvinvointia uhkaavia ongelmia. Malli luodaan lasta kuunnellen. Lapsen vanhemmat ovat osa toimintaa. Kiintymyssuhdetta vahvistettaessa vanhempien pitää ymmärtää lapsen tunteita ja kokemuksia. Lapsi voi saada apua vain, jos hänen vanhempansa ovat sitoutuneet asiaan. Vanhempia ohjataan käyttämään matalan kynnyksen mallia myös kotona. Osana hanketta kehitetään NEro-koulutus ja sen tueksi käsikirja ja / tai muu materiaali ohjaajille. Lapsille ja vanhemmille luodaan omaa materiaalia. Hankkeessa tuotetaan samalla tietoa kansalliseen käyttöön. Tavoitteet ovat: 1. Lapsen perusturvallisuuden tukeminen ja vahvistaminen perheen ero- ja kriisitilanteessa, 2. Vanhempien tukeminen lastensa tukemisessa perheen ero- ja kriisitilanteessa, 3. Lapsen kanssa toimivien tahojen osaamisen kehittäminen lapsen tukemisessa perheen ero- ja kriisitilanteessa, 4. Mallin kehittäminen lasten, perheiden ja ohjaajien väliseen yhteistyöhön varhaiskasvatusikäisten lasten tukemisessa perheiden ero- ja kriisitilanteissa ja 5. Mallin juurruttaminen käyttöön. HANKKEEN ETENEMINEN Ensimmäisenä hankkeelle palkataan tarvittava henkilöstö ja luodaan työn tekemiselle puitteet. Hankkeelle vuokrataan mahdollisuuksien heti maaliskuun alusta alkaen tila. Tilan käyttö ja tarpeet: toimisto, työskentelypisteet kolmelle neuvottelutila NEro-hankkeelle 1

2 lapsiryhmän ohjaamiseen sopiva kohtaamispaikka etävanhemmalle ja lapsille pieni keittiötila ja wc Tarvittavat hankinnat tehdään heti. Hankinnat: laitteistot o kaksi kannettavaa tai pöytäkonetta, yksi miniläppäri o videotykki ja tarvittaessa valkokangas o Windows-käyttöjärjestelmä, Office-paketti o hyvä tulostin o kaksi puhelinta kalusteet o toimistokalusteet kahta tai kolmea työpistettä varten o neuvottelupöytä tuoleineen o sohva o muutama nojatuoli mikro, kahvinkeitin, jääkaappi käyntikortit kolmelle lehtitilaukset > HANKETYÖNTEKIJÖIDEN TULEE LUKEA LEHDET PÄIVITTÄIN o Aamuposti o Helsingin Sanomat o tarpeen mukaan ammattilehdet, kirjallisuus > hanke vastaa toimistotarvikkeet tarvittavat astiat tekstiilit siivoustarvikkeet Lisäksi vuoden 2013 aikana hankitaan: kalusteet lapsille toimintavälineet lapsille kirjallisuus lapsille Hankkeen toimitilan siivous joko ostetaan tai mahdollisuuksien mukaan palkataan työllistämistuella osaaikainen työntekijän siivoamaan tarpeen mukaan. Hankkeelle luodaan alusta alkaen yhtenäinen ilme. Tätä varten hankkeelle suunnitellaan oma logo. Logon suunnittelu ostetaan. Sen tulee olla yhteensopiva yhdistyksen ja RAY:n logojen kanssa ja siinä voisi ilmetä hankkeen taustoja ja tavoitteita. Logo painetaan käyntikorteille ja sitä käytetään hankkeen kaikessa viestinnässä. Hankkeen kotisivut toimivat MLL Hyvinkään yhdistyksen kotisivujen alla. 2

3 Vuosi 2013 Mallinnus aloitetaan o työtapojen, menetelmien ja materiaalien kehittäminen o sopivan arviointitavan etsiminen ja kehittäminen o pilottiryhmien ohjaaminen (hankkeen työntekijät ohjaavat) hankkeen arvioinnin kehittäminen ja käyttöönotto yhteistyöverkoston vahvistaminen o mm. pilottipaikkojen hankkiminen esim. MLL:n ja YVPL:n eri yhdistykset viestintäsuunnitelman tarkennus (päivitetään koko hankkeen ajan) Mallin juurtumiseen kiinnitetään huomiota hankkeen alusta asti Ohjataan ainakin yksi vertaisryhmä eronneiden vanhempien aikuisille lapsille, EVA-ryhmä. Ryhmästä saadaan ideoita ja näkemystä NEro-malliin. Ryhmäläiset saavat samalla vertaistukea. kansallinen hankefoorumi Vuosi 2014 kehitetään ja otetaan käyttöön NEro-ohjaajakoulutus sekä luodaan siihen sopiva materiaali malli otetaan käyttöön pilottipaikoissa rinnan ohjaajakoulutuksen käymisen kanssa o hankkeen työntekijät vierailevat ainakin kerran kaikissa pilottipaikoissa. Hankkeen työntekijät vierailevat koko hankkeen keston ajan paikoissa, joissa NEro otetaan käyttöön. Uusia ohjaajia ja ryhmiä ohjataan ja opastetaan. viestintä juurruttaminen kansallinen hankefoorumi / -foorumit Vuosi 2015 keskittyminen mallin juurruttamiseen ja tiedottamiseen mallin, arvioinnin ja koulutuksen kehittäminen kansallinen hankefoorumi, loppuseminaari 3

4 HENKILÖSTÖ JA TYÖNJAKO Ehdotamme hankkeeseen palkattavaksi Paula Väliahoa 70 % hankekoordinaattoriksi, Kirsti Pelediä 30 % hanketyöntekijäksi ja Petra Vänttistä 100 % hanketyöntekijäksi. Paula Väliaho toimii myös yhdistyksen 30 % toiminnanjohtajana. Hankekoordinaattorin ja toiminnanjohtajan tehtävien yhdistämisen toimivuus arvioidaan ennen vuoden 2014 toimintasuunnitelman esittämistä. Hankekoordinaattori toimii hankkeen työntekijöiden esimiehenä ja hyväksyy esim. henkilöstön poissaolot, lomat ja koulutukset (mm. MLL:n kouluttajakoulutus koko hankkeen henkilöstölle). Ne esitetään hallitukselle vuosittain päätettäväksi. Hankekoordinaattori vastaa hallituksen määräämälle yhdyshenkilölle ja / tai koko hallitukselle. Hankekoordinaattorilla on hankkeen laskujen hyväksymisoikeus. Hankekoordinaattorin poissaolot, lomat ja koulutukset hyväksyy hallituksen määräämä yhdyshenkilö ja / tai koko hallitus. Kirsti Peled huolehtii hanketyöntekijöiden poissaolojen ja lomien kirjaamisesta vastaavasti kuin päiväkodilla. Hän myös tiliöi laskut ja välittää ne maksuun ja kirjanpitoon. Muuten hankekoordinaattorin ja hanketyöntekijöiden tehtävät ovat seuraavat: Hankekoordinaattori hankekokonaisuuden hallinta ja johtaminen mallin työstäminen koulutuksen kehittäminen ja järjestäminen arviointi ja juurruttaminen hankkeen viestinnästä vastaaminen yhteistyö- ja ohjausryhmän puheenjohtajuus talousvastuu henkilöstöhallinto Hanketyöntekijät mallin työstäminen koulutuksen kehittäminen arviointi ja juurruttaminen yhteistyöryhmään osallistuminen raportointi Hanketyöntekijöille ostetaan työnohjausta. Kirjanpitopalvelut ostetaan yhdistyksen taloutta hoitaneelta yritykseltä. Henkilöstön työterveyspalvelujen järjestämistä pohditaan rinnan yhdistyksen päiväkodin työterveyspalvelujen kanssa. Hankkeen työntekijöiden ruokailun järjestämistä pohditaan (esim. lounassetelit). Hankehenkilöstölle avataan mll.fi-sähköpostiosoite ellei toisin ole perusteltua. 4

5 VASTUUNJAKO Hankkeeseen tehdään hankintoja ja ostetaan ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. Hallitus antaa hankekoordinaattorille ja hankkeen työntekijöille päätäntävallan näistä. Hankekoordinaattori huolehtii tarvittavista kilpailutuksista ym. Hankekoordinaattori toimii hankkeen johtajana. Hänellä on päävastuu hankkeen toteutuksesta ja valvonnasta, budjetin seurannasta ja toteutumisesta. Hankekoordinaattori voi päättää hankkeen hankinnoista euroon asti. Tämän suuremmista hankinnoista sovitaan ensin hallituksen määräämän yhdyshenkilön ja / tai koko hallituksen kanssa. Hankekoordinaattori esittelee hallitukselle neljännesvuosittain ja aina pyydettäessä hankkeen etenemisestä ja taloudesta. Hankkeen sisällöstä vastaa hankkeen työntekijä sekä sen puitteissa perustettavat ohjaus- ja yhteistyöryhmät. Ohjausryhmä kokoontuu kerran vuodessa tai tarvittaessa. Se määrittää hankkeen raameja. Ohjausryhmä koostuu mm. MLL:n ja YVPL:n eri tahoista. Mm. MLL Tampereen osasto kutsutaan hankkeen ohjausryhmään. Ohjausryhmän tehtävä on muun muassa suunnitella ja toteuttaa hankkeen seminaarit, joita järjestetään puolivuosittain. Ne ovat kaikille avoimia tilaisuuksia ja niissä myös arvioidaan hankkeen etenemistä seminaareihin osallistuvilta saatavan tiedon avulla. Ohjausryhmään voidaan kutsua myös muita henkilöitä, joita halutaan kuulla. Yhteistyöryhmä kokoaa paikallisia kumppaneita sekä hankkeen työntekijät ja se päättää toiminnan suuntaamisesta. Yhteistyöryhmä kokoontuu muutamia kertoja vuodessa. Kumppanit saavat valita edustuksensa myös ohjausryhmään. Sekä ohjaus- että yhteistyöryhmien puheenjohtajana toimii hankekoordinaattori. Ohjaus- ja yhteistyöryhmä valmistelevat hankkeen vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja budjetteja. Hallitus esittelee hyväksymänsä koko hankkeen toimintasuunnitelman yhdistyksen ylimääräiselle kokoukselle helmikuussa Hanke ja mahdollisuuksien mukaan ohjaus- ja / tai yhteistyöryhmät valmistelevat vuoden 2013 toimintasuunnitelman ja budjetin. Hankekoordinaattori esittelee ne hallitukselle ennen yhdistyksen kevätkokousta. Kevätkokous käsittelee ja hyväksyy toimintasuunnitelman ja budjetin. Jatkossa hanke valmistelee yhdessä ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat ja budjetit, jotka hankekoordinaattori esittelee hallitukselle ennen yhdistyksen syyskokousta. Syyskokouksessa käsitellään ja hyväksytään hankkeen tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti. Hankkeesta ja sen etenemisestä tiedotetaan jäsenille muun jäsentiedottamisen yhteydessä. Hankkeelle hankitaan tarvittavat vakuutukset (henkilöstö, lapsiryhmät, huoneisto, vastuuvakuutukset) heti tarvittaessa. 5