LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖHANKE. Toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖHANKE Toimintasuunnitelma Suunnittelija Marko Palmgren Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Nuorten Ystävät ry Myllärintie Rovaniemi p

2 1 TIIVISTELMÄ LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖHANKE Hanke: Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Suunnittelija: Marko Palmgren Hallinnoija: Nuorten Ystävät ry Rahoittaja: Raha-automaattiyhdistys Toiminta-aika: Toiminta-alue: Lapin lääni Johtoryhmä: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kittilän kunta Lapin lääninhallitus/lapin Sosiaali- ja terveysturvayhdistys Mielenterveyden Keskusliitto ry MLL:n Lapin piiri Nuorten Ystävät ry Nuorten Ystävät ry Nuorten Ystävät ry Pohjois-Suomen osaamiskeskus Rovalan Setlementti ry SámiSoster ry SPR/Lapin piiri Martti Ainonen Kristiina Poikajärvi Eine Heikkinen Anita Järvelin Mervi Kestilä Mirja Korkiakangas Marko Palmgren, siht. Markku Suvanto, pj. Asta Niskala Ossi Takkinen Ristenrauna Magga Veli-Matti Ahtiainen Hankkeen päämäärä ja tavoitteet: Lapin läänin kunnissa väestön väheneminen, työttömyys ja ikärakenteen vanheneminen aiheuttavat hyvinvointierojen kasvua. Valtakunnallisesti julkinen ja järjestösektori arvioivat heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille suunnatun tuen riittämättömäksi. Sosiaalipoliittisena tavoitteena on pyrkimys Welfare mix -tyyppisiin, eri tahojen voimavarat yhdistäviin palveluratkaisuihin, joissa kuntia kannustetaan eri toimijatahojen rajat ylittävään yhteistyöhön ja kuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Päämääränä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeella on lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen. Päämäärään pyritään hankkeen tavoitteilla: 1) Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien kuntastrategioihin. 2) Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle. 3) Järjestetään yhteistä toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteilla pyritään kehittämään järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, jotta olemassa olevat resurssit saadaan paremmin suunnattua lappilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

3 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TAUSTAA HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA OSATAVOITTEET Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Hankkeen vuosisuunnitelma ja osatavoitteet Hankkeen arviointi HANKKEEN ORGANISAATIO JÄRJESTÖJEN ROOLI YHTEISKUNNASSA HANKKEEN IDEOLOGISET VALINNAT Projektimuotoinen kehittäminen Toimintatutkimuksellisuus hankkeessa Realistinen monitahoarviointi ja arvioiva ajattelu LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Lapin läänin järjestöjen ja julkisen yhteistyöryhmän ryhmätyöt Liite 2. Diaesitys toimintasuunnitelmasta... 41

4 3 1. TAUSTAA Lapin lääninhallitus, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Lapin läänin alueella toimivat sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekivät yhteistyössä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen yhteistyön kehittämissuunnitelman vuodelle Kehittämissuunnitelman ideana oli sosiaali- ja terveysalan julkisen sektorin ja järjestöjen toimijoiden kohtaaminen ja voimavarojen hyödyntäminen niin, että hyöty koituu lopulta asiakkaan eli kansalaisen parhaaksi. (Lapin lääninhallituksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhdistysten yhteistyöryhmä 2003, 3.) Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen yhteistyön vuoden 2003 kehittämissuunnitelman (Lapin lääninhallituksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhdistysten yhteistyöryhmä 2003, 3) mukaan Lapin hajaasutusalueilla on meneillään voimakas yhteiskunnallinen muutos. Pohjois-Suomessa on tapahtunut eriytymistä kuntien välillä ja eriarvoisuus on vahvistunut. Suurin osa kunnista on tilanteessa, jossa väestö vähenee, ikärakenne vanhenee ja työttömyysaste on korkea. (Emt., 3.) Lapin kuntien taloudelliset resurssit ylläpitää tarvittavaa palvelutarjontaa näyttävät tulevaisuudessa vaikeutuvan (Laitinen & Pohjola 2001). Haavoittuvimmat ryhmät jäävät helposti niukkoja resursseja jaettaessa sivuun. Julkiset palveluntuottajat ja järjestöt arvioivat heikoimmassa asemassa olevien tilanteen helpottamiseksi tarjotun tuen riittämättömäksi. Kuntien mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluntuottajia ovat vähäiset, koska niitä ei ole olemassa, eikä niiden syntyminenkään ole todennäköistä kunnan maaseutumaisuuden tai pohjoisen sijainnin vuoksi (Eronen ym. 2006, 176, 187). Kolmannen sektorin mahdollisuudet kunnissa on alihyödynnetty. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelu- ja vertaistoiminta sekä edunvalvonta tarjoavat maakunnassa merkittävän mahdollisuuden, joka tulisi nykyistä paremmin tunnistaa ja tunnustaa toteutettaessa palvelurakennemuutoksia. Kolmas sektori on varteenotettava yhteistyökumppani kunnallisten toimijoiden rinnalla sosiaali- ja terveyspalveluiden, vertaistuen ja kansalaisten näkemyksen tuottajana ja edustaa yhtä oleellista kansalaisten vaikuttamis- ja demokratiaulottuvuutta. (Lapin liiton koordinaatiotyöryhmä 2006, 7.) Järjestöt tuottavat julkista palvelujärjestelmää täydentäviä palveluja. Lapissa järjestöillä on täydentävän tuotannon lisäksi suuri merkitys perus- ja erityispalvelujen tuottamisessa. Järjes-

5 4 töt toteuttavat aktiivista projektitoimintaa uusien palvelumuotojen kehittäjinä ja vapaaehtoistoiminnan toteuttajana. Sosiaali- ja terveysalan julkisten palvelujen ja järjestöjen yhteistyötä toteutetaan sekä pysyvissä rakenteissa että erityisesti kehittämistoiminnassa Lapin läänin alueella. (Lapin lääninhallituksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhdistysten yhteistyöryhmä 2003, 5.) Sosiaali- ja terveysjärjestöillä tarkoitetaan järjestöjä. joiden tarkoituksena on joko jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajan väestönosan terveyden, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen tai edistäminen. Järjestöt ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia toimijoita, jotka tarjoavat palveluja joustavasti, tarpeenmukaisesti ja sektorirajoja ylittävästi. Järjestöt toimivat ammatillisin Terveyden edistämisen tilaisuuksissa ja vapaaehtoisvoimin. (Vuorinen ym. 2005, ) Lapissa ensimmäistä kertaa tehdyn kehittämissuunnitelman, Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen yhteistyön kehittämissuunnitelman vuodelle 2003, mukaisia toimenpiteitä on Lapin läänissä toteutettu. Esimerkiksi järjestöjen aluetyöntekijät ovat kokoontuneet säännöllisesti, järjestöjen työtä on tehty tutuiksi eripuolilla Lapin lääniä ja järjestöpankkia on yritetty luoda. Yhteistyö järjestöjen välillä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välillä on monipuolista ja monitasoista. Puutteena on havaittu yhteistyön hajanaisuus ja koordinoimattomuus. Esimerkiksi järjestöpankki-idean toiminta tyrehtyi päivityksen puutteeseen ja yhteisen palvelun ylläpito-ongelmiin. Yhteistyön laajentamiseksi tarvitaan edelleen kehittämistä sekä kartoitusta yhteistyön tarpeesta kunnittain, seutukunnittain ja läänintasoisesti. Lapin läänin järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöryhmä (edustajat Lapin lääninhallituksesta, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta sekä Lapin alueella toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöistä) päätti lähteä kehittämään kuntien ja Lapin läänin alueella toimivien järjestöjen yhteistyötä kokouksessaan Yhteistyön kehittämiseen päätettiin hakea projektirahoitusta. Nuorten Ystävät ry toimi Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankeen hakijana ja Raha-automaattiyhdistyksen myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen hallinnollisena päämiehenä. Käytännöntoteutus tehdään julkisen ja järjestösektorin ohjauksessa.

6 5 Päämääränä hankkeella on lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen tilanteessa, jossa useissa Lapin läänin kunnissa kampaillaan väestön vähenemisen, työttömyyden ja ikärakenteen vanhenemisen aiheuttaman hyvinvointierojen kasvun aikaa. Sosiaalibarometrin (Eronen ym. 2006, 19.) mukaan palvelujen tuottamiseksi ja turvaamiseksi on etsittävä aiempaa parempia ratkaisuja. Sosiaalipoliittisena tavoitteena on jo usean vuoden ollut pyrkimys Welfare mix -tyyppisiin, eri tahojen voimavarat yhdistäviin palveluratkaisuihin, joissa kuntia kannustetaan eri toimijatahojen rajat ylittävään yhteistyöhön sekä seudulliseen ja kuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. (Eronen ym. 2006, 19.) Hankkeella pyritään suuntaamaan olemassa olevat resurssit paremmin lappilaisten hyvinvointi erojen kaventamiseksi. Kunnissa tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä parempaa järjestötoiminnan tuntemusta. Järjestöjen haaste on tehdä omaa työtään näkyvämmäksi sekä pitää ennen kaikkea huolta siitä, että niillä on toimivat yhteydet kuntiin ja paikallisiin päättäjiin. Järjestöyhteistyön tulisi jatkossa näkyä myös kuntien hyvinvointistrategioissa. (Vuorinen ym. 2005, 136.)

7 6 2. HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA OSATAVOITTEET Päämääränä Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeella on lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen. Päämäärään pyritään hankkeen tavoitteilla. Päämäärästä ja tavoitteista kerrotaan tarkemmin luvussa 2.1 Hankkeen päämäärä ja tavoitteet. Luvussa 2.2 Hankkeen vuosisuunnitelma ja osatavoitteet tarkastellaan tavoitteiden asettelua vuositasolla. Hankkeen tavoitteiden ja osatavoitteiden asettelussa on huomioitu Rahaautomaattiyhdistyksen Evalue Praxis Osakeyhtiöltä tilaaman projektioppaan, Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa, ohjeistusta: Tavoitteet ovat konkreettiset ja rajatut Tavoitteet ovat saavutettavissa projektin syklin aikana Tavoitteiden edistymistä on mahdollista seurata (mitata) Projektin laadulliset ja määrälliset tavoitteet ovat tasapainossa ja liittyvät toisiinsa Tavoitteet ovat realistisia suhteessa resursseihin Tavoitteet ovat toteutettavat esitettävillä työmenetelmillä ja toimintatavoilla (Evalue Praxis Oy 2004, 16.) Tavoitteiden määrittelyn tärkeys korostuu hankkeen arvioinnissa, josta luvussa 2.3 Hankkeen arviointi kerrotaan tarkemmin. Hankkeen arviointi perustuu teoreettisella tasolla realistiseen monitahoarviointiin, jota sovelletaan käytännön tasolla hyödyntäen projektiopasta Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa. Realistisen monitahoarvioinnin ja arvioivan ajattelun teoreettisista lähtökohdista on luvussa 5.3 Realistinen monitahoarviointi ja arvioiva ajattelu. 2.1 Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa -projektioppaan (Evalue Praxis Oy 2004, 16) mukaan hankkeen päämäärä on yleensä luonteeltaan väljä kehittämistavoite, kuten terveyden edistäminen tai huono-osaisuuden vähentäminen. Tavoitteet täsmentävät hankkeen päämäärää kertomalla, miten esimerkiksi terveyttä edistetään (Evalue Praxis Oy 2004, 16). Lapin sosiaalija terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen päämääränä on lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen. Päämäärään pyritään sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen sektorin

8 7 yhteistyön kehittämisellä ja järjestöjen roolin vahvistamisella. Päämäärä ja tavoitteet seuraavassa kuviossa (Kuvio 1.). Päämäärä: Lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen Tavoitteet: 1. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien kuntastrategioihin. 2. Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle. 3. Järjestetään toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kuvio 1. Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Hyvinvointierojen kaventaminen on päämäärä, johon pyritään järjestöjen roolin vahvistamisella, järjestöjen tavoitettavuuden parantamisella sekä järjestöjen keskinäisen että järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön kehittämisellä. Hankkeen päämäärän ja tavoitteiden asetteluun päädyttiin, koska Pohjois-Suomen kuntien välillä on tapahtunut eriytymistä ja eriarvoisuus on vahvistunut. Suurin osa kunnista on tilanteessa, jossa väestö vähenee, ikärakenne vanhenee ja työttömyysaste on korkea. (Lapin lääninhallituksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhdistysten yhteistyöryhmä 2003, 3.) Sosiaalibarometrin 2006 (Eronen ym. 2006, 176) mukaan järjestöt ja julkiset palvelun tuottajat arvioivat heikoimmassa asemassa olevien jäävän niukkoja resursseja jaettaessa sivuun. Sosiaalipoliittisena tavoitteena on pyrkimys Welfare mix -tyyppisiin eri tahojen voimavaroja yhdistäviin ratkaisuihin palvelujen tuottamiseksi ja turvaamiseksi (Eronen ym. 2006, 19).

9 8 Järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen tapahtuu luontevimmin yhteisen toiminnan kautta, jonka avulla myös eri tahojen roolit ja osaamisalueet jäsentyvät. Järjestöpankin luominen on edellytys toimivan yhteistyön ja palveluiden saatavuuden kannalta. Yhteistyötä on vaikea tehdä, jos kaikkia mahdollisia tahoja ei tunneta. Samoin lappilaisten on vaikea hakea tukea, jos aputahoja on vaikea löytää. Järjestöjen roolin kirjaaminen Lapin läänin kuntien kuntastrategioihin on tärkeää, koska se mahdollistaa käytännöntason yhteistyön kehittymisen ja jatkuvuuden. Hankkeen päämäärään päästään hankkeen tavoitteiden toteutumisen myötä. 2.2 Hankkeen vuosisuunnitelma ja osatavoitteet Hankkeen tavoitteet on tarkoituksenmukaista jakaa pienemmiksi osatavoitteiksi vuositasolle, mikä edesauttaa Ray-projektien vuositason seurantaa. Osatavoitteet voidaan jakaa laadullisiin ja määrällisiin tavoitetasoihin. (Evalue Praxis 2004, 17.) Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankeen tavoitteista on muodostettu vuositasolla olevat osatavoitteet. Osatavoitteet perustuvat Raha-automaattiyhdistykselle tehdyn hankehakemuksen tietoihin, Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja julkisen yhteistyön kehittämissuunnitelmaan vuodelle 2003 sekä Lapin läänin järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöryhmän pohdintoihin (Liite 1). Lisäksi osatavoitteet perustuvat hankkeen alkuvaiheessa, tämän toimintasuunnitelman teon rinnalla, tehtyihin tutustumiskäynteihin ja keskusteluihin hankkeen johtoryhmän jäsenten kanssa. Tässä luvussa käsitellään hankkeen kolme toimintavuotta siten, että hankkeen tavoitteista on johdettu vuosittaiset laadulliset ja määrälliset osatavoitteet. Vuosi 2006 ( ) 1. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien kuntastrategioihin. Laadulliset osatavoitteet:

10 9 Suunnittelija perehtyy sosiaali- ja terveysalan järjestöjen mahdollisuuksiin palvelujen ja tuen tuottamisessa erilaisia lähteitä hyödyntäen. Hankkeen toimintasuunnitelmaan kootaan aiheesta materiaalia ja perehtymisen pohjalta tarkennetaan hankkeen muita osatavoitteita. Suunnittelija tutustuu Lapin läänissä toimivien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintoihin ja esittelee samalla hanketta. Järjestöjen ja hankkeen välillä pyritään luottamukselliseen yhteistyöhön, jotta kuntien kuntastrategiatyön käynnistyessä osataan toimia yhdessä. Suunnittelija perehtyy kuntien kuntastrategioiden lähtökohtiin ja laadintaan sekä millä tavalla järjestöjen osuus voidaan tuoda kuntastrategiassa esille. Määrälliset osatavoitteet: Toimintasuunnitelmaan tehdään kuvaus järjestöjen roolista tämän päivän yhteiskunnassa sekä lähdeluetteloon kerätään monipuolisesti lähteitä, joista kuvaus on rakennettu. Suunnittelija vierailee useissa järjestöissä ja tukee järjestöjä erilaisten yhteistoimintojen järjestämisessä. Vierailut kirjataan vuosiraporttiin. Suunnittelija pyytää tarjoukset kuntakartoituksen toteuttamisesta. Tarjousten perusteella valitaan kuntakartoituksen tekijä. Kartoituksen tavoitteena on selvittää kuntien tarve järjestöyhteistyölle, jotta kuntastrategioita varten saadaan jäsennettyä järjestöjen roolia kunnissa. 2. Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle. Laadulliset osatavoitteet: Suunnittelija ottaa selvää Lapin läänissä aiemmin kokeillusta järjestöpankista, jonka toiminta ei onnistunut. Suunnittelija perehtyy myös muihin järjestöpankkeihin tai vastaaviin internet -portaaleihin. Selvitystyön pohjalta suunnitellaan järjestöpankki, joka toimii kestävällä pohjalla myös hankkeen jälkeen.

11 10 Järjestöpankki-ideasta keskustellaan järjestöjen edustajien kanssa laajasti ja pyritään kuulemaan monien tahojen toiveita ennen kuin järjestöpankin formaatista päätetään. Määrälliset osatavoitteet: Etsitään yhteistyökumppani järjestöpankin toteuttajaksi, jotta järjestöpankin jatkuvuus saadaan turvattua ja sovitaan järjestöpankin ylläpidosta myös hankkeen jälkeen. Päätetään millaista informaatiota järjestöpankkiin voidaan tallentaa ja millaisilla hakuehdoilla järjestöpankista voidaan informaatiota etsiä. Valitaan sopiva internet -portaali järjestöpankille. Kerätään alustavasti järjestöjen yhteystietoja järjestöpankin rakentamista ja testaamista varten. 3. Järjestetään toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Laadulliset tavoitteet: Tavoitteena on tutustua järjestöjen Lapin läänin järjestöjen aluetyöntekijöiden työhön ja yhteisiin palavereihin. Tutustuminen myös Oulun seudulla olevien Pohjois-Suomen aluetyöntekijöiden työhön ja yhteisiin palavereihin (Oulussa toimivilla järjestöjen aluetyöntekijöillä on usein kohdealueena myös Lapin lääni). Suunnittelija kartoittaa järjestökenttää ja pyrkii monipuoliseen yhteistyöhön Lapin läänissä toimivien järjestöjen kanssa. Suunnittelija perehtyy järjestöjen ja kuntien kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Määrälliset tavoitteet: Järjestetään järjestötyöntekijöille virkistysretki.

12 11 Kartoitetaan kaikki Lapin läänin julkisen ja järjestösektorin lastensuojelu- ja perhetyön hankkeet. Kutsutaan hankkeet projektipäivään verkostoitumaan ja kehittämään hankkeiden välistä yhteistyötä. Suunnitellaan järjestöjen ja julkisen sektorin edustajien kanssa vuodelle 2007 Terveyden edistämisen tilaisuudet kahteen Lapin läänin kuntaan. Suunnittelija osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin, jotka edistävät hankkeen mahdollisuuksia kehittää järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä esim. neurologisten vammaisjärjestöjen Lapin kiertue ja Sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät. Vuosi Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien kuntastrategioihin. Laadulliset osatavoitteet: Perehdytään aiemmin tehtyihin kuntastrategioihin sekä kuntastrategiatyöhön ja suunnitellaan kuntakartoituskysely järjestöjen roolin selvittämiseksi kunnan palvelujen rinnalla. Pohditaan järjestöjen kanssa kuntakartoituksen tuloksia ja järjestöjen yhteistä linjaa kuntastrategiatyöhön.

13 12 Määrälliset osatavoitteet: Suoritetaan kuntakartoitus Lapin läänin kunnissa järjestöjen roolin selvittämiseksi kuntastrategiatyötä varten. Kuntakartoituksen pohjalta tehdään ja julkistetaan selvitys järjestöjen roolista kunnan palvelujen ohessa. Aloitetaan yhdessä kunnassa pilottikokeilu, jossa kehitetään mallia järjestöjen roolin huomioivasta kuntastrategiasta. 2. Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle. Laadulliset osatavoitteet: Kehitetään yhdessä järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa portaalia, joka toimii järjestöpankkina. Mietitään luokitteluperusteita ja muita järjestöjen hakuehtoja. Tiedotetaan järjestöpankista Lapin järjestöjen aluetyöntekijöiden sähköpostilistan kautta ja pyritään saamaan lisää järjestöjä mukaan järjestöpankkiin. Määrälliset osatavoitteet: Suunnittelija kouluttautuu järjestöpankin rakentajaksi ja päivittäjäksi. Kootaan järjestöpankki, jossa järjestöhakuja voi tehdä järjestön nimellä sekä kunta- ja toimialakohtaisesti. Järjestöpankkiin kootaan lisää järjestöjä. 3. Järjestetään toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Laadulliset tavoitteet: Jatketaan järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja järjestetään yhteisiä tapaamisia. Kehitetään lastensuojelu- ja perhetyön hankkeiden projektipäivätapaamisia palautteiden pohjalta.

14 13 Kehitetään järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä toimintoja keräämällä palautetta sekä analysoimalla toimintoja. Jatketaan erilaisten yhteistyömuotojen kartoittamista ja kehitetään tarvittaessa uusia yhteistyömuotoja. Määrälliset tavoitteet: Toteutetaan kahdessa Lapin läänin kunnassa Terveyden edistämisen tilaisuudet ja kerätään niistä palautetta järjestöjen, julkisen sektorin ja kuntalaisten edustajilta. Järjestetään virkistysretki järjestöjen työntekijöille. Järjestetään puolivuosittain lastensuojelu- ja perhetyön hankkeiden projektipäivä. Kerätään projektipäivistä palautetta ja pyritään kokeilemaan projektipäivämallia myös muiden substanssien hankkeiden kanssa. Kerätään järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyöhankkeista kunta- ja aluekohtaista listaa. Vuosi Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien kuntastrategioihin. Laadulliset osatavoitteet: Jatketaan kuntakartoituksen tuloksista tiedottamista kuntiin ja pyritään saamaan järjestöjen rooli kuntakartoituksen antamien tulosten mukaisesti kuntien kuntastrategioihin. Jatketaan järjestöjen sitouttamista kuntastrategioiden edellyttämään pitkän aikavälin tavoitteelliseen työhön. Määrälliset osatavoitteet: Mallinnetaan järjestöjen roolin huomioiva yhteistoimintamalli, jota voidaan käyttää kuntien kuntastrategiatyön pohjana.

15 14 Saadaan järjestöjen rooli kuntien kuntastrategioihin. 2. Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle. Laadulliset osatavoitteet: Järjestöpankin toiminta on vakiintunut. Ylläpidon ja päivittämisen haasteisiin haetaan ratkaisuja järjestöjen kanssa. Suunnittelija kouluttaa järjestöjen edustajia järjestöpankin ylläpitoon ja päivitykseen. Järjestöpankin ylläpidosta ja päivittämisestä tiedotetaan järjestöpankissa mukana oleville järjestöille. Määrälliset osatavoitteet: Järjestöpankin ylläpitoon ja päivittämiseen sovitaan vastuutahot. Järjestöpankin ylläpito- ja päivittämistahoista tiedotetaan järjestöpankin osallisille. 3. Järjestetään toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Laadulliset tavoitteet: Jatketaan järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja järjestetään yhteisiä tapaamisia. Sovitaan yhteistyön jatkumisesta hankkeen päätyttyä. Kehitetään projektipäivätapaamisia ja sovitaan tapaamisten jatkosta hankkeen päätyttyä. Kehitetään järjestöjen ja julkisen sektorin välisiä toimintoja keräämällä palautetta sekä analysoimalla toimintoja.

16 15 Määrälliset tavoitteet: Kahdessa Lapin läänin kunnassa toteutetaan Terveyden edistämisen tilaisuudet ja niistä kerätään palautetta järjestöjen, julkisen sektorin ja kuntalaisten edustajilta. Mallinnetaan Terveyden edistämisen tilaisuudet. Järjestetään virkistysretki järjestöjen työntekijöille. Järjestetään puolivuosittain hankkeiden projektipäiviä. Mallinnetaan julkisen ja järjestösektorin tilaisuuksien ja projektipäivien formaatti, jotta toiminnat jatkuvat ja kehittyvät. Tiivistelmä hankkeen kolmen vuoden osatavoitteista Hankkeen ensimmäisenä vuonna korostuu tiedonhankinta, toimintakenttään tutustuminen ja henkilösuhteiden luominen. Tarkoituksena on luoda edellytyksiä kehittämistyölle, jonka subjekteja ovat julkisen ja järjestösektorin toimijat itse. Hankkeen toisena vuonna keskitytään hankkeen varsinaiseen kehittämistoimintaan. Kokeillaan erilaisia toimintamalleja ja kerätään niistä palautetta. Tarkoituksena on saada kokemuksia erilaisista mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä. Kolmantena vuonna keskitytään hankkeen aikana kokeiltujen toimintojen mallintamiseen sekä herätetään dialogia kehittämisen tulosten siirtämisestä sekä strategiatasoille että arkipäivän käytäntöihin. 2.3 Hankkeen arviointi Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen päämääränä on lappilaisten hyvinvointi erojen kaventaminen. Päämäärään pyritään hankkeen tavoitteilla: 1. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli kirjataan Lapin läänin kuntien kuntastrategioihin. 2. Luodaan Lapin läänin sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöpankki internetsivustolle. 3. Järjestetään toimintaa järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittämiseksi.

17 16 Tavoitteiden saavuttaminen ja päämäärään pääseminen edellyttää kansalaisten, järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä ja dialogia. Hankkeen vuositasolla olevien laadullisten ja määrällisten osatavoitteiden avulla seurataan hankkeen pääsemistä kohti tavoitteita ja päämäärää. Hankkeen arvioinnissa hyödynnetään realistista monitahoarviointia ja Rahaautomaattiyhdistyksen Evalue Praxis Osakeyhtiöltä tilaamaa Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa -opasta. Näissä arviointimetodeissa yhteistä on se, että niiden avulla pyritään kuvaamaan hankkeen kulkua sellaisena kuin se todellisuudessa esiintyy. Tulosten esittämisen ohella oleellista on mustan laatikon avaaminen eli toimintaprosessien kuvaaminen, jotta tiedetään, millainen toiminta johtaa hyviin tuloksiin tai epäonnistumisiin toimintaympäristö huomioiden (Evalue Praxis Oy 2004, 22). Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeessa tavoitteet ja osatavoitteet on laadittu siten, että vuositasolla voidaan arvioida sekä laadullisia että määrällisiä osatavoitteita. Laadullisten osatavoitteiden arvioinnissa kuvataan prosesseja ja määrällisten osatavoitteiden arvioinnissa lasketaan esimerkiksi osallistujien ja toimintojen määriä. Laadullinen arviointi: Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen laadullinen arviointi perustuu hankkeen vuosittaisten osatavoitteiden arviointiin. Arviointi on luonteeltaan erilaisten toimintaprosessien kuvausta. Laadullisen arvioinnin avulla pyritään tekemään hankkeesta oppimisprosessi, jossa arvioidaan mitkä seikat ja tekijät edesauttoivat tavoitteiden saavuttamista ja mitkä vaikeuttivat ( Evalue Praxis Oy 2004, 3, 35). Hankkeen laadullinen arviointi tapahtuu keräämällä palautetta kaikista järjestettävistä toimenpiteistä. o Esimerkki: Terveyden edistämisen tilaisuuksista kerätään palautelomakkeella palautetta tapahtumasta ja kehittämisideoita vastaavanlaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Palautteita ja kehittämisideoita kerätään eri intressitahojen edustajilta, jotta saadaan erilaisia näkemyksiä tilaisuudesta. Kuntalaisten palaute on oleellista, koska heidän hyvinvointinsa parantaminen on hankkeen päämääränä. Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia pyritään hankkeen

18 17 avulla parantamaan. Julkisen sektorin edustajien palaute on tärkeää, koska julkisen ja järjestösektorin yhteistyötä pyritään kehittämään. Järjestöjen edustajien palaute on tärkeää, koska heillä on vertailukohtaa muissa kunnissa järjestetyistä vastaavista tilaisuuksista. Laadullista arviointia on myös hankkeen suunnittelijan omien kokemusten kirjaaminen suoritetuista toiminnoista. Tähän prosessin kuvaukseen vaikuttaa yhteistyökumppaneiden sekä ohjausryhmän ja johtoryhmän jäsenten kanssa käydyt keskustelut. Onnistumiset ja epäonnistumiset ovat suhteessa siihen, miten hyvin toimintojen oletetaan onnistuvan o Esimerkiksi järjestöpankin rakentamista on vaikea arvioida pelkkien järjestöpankkiin talletettujen järjestöjen määrän perusteella. Kokemukset järjestöpankin käytettävyydestä ovat avainasemassa toiminnon kehittämisen ja jatkuvuuden kannalta. Määrällinen arviointi: Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen määrällinen arviointi perustuu toimintasuunnitelmassa olevien määrällisten osatavoitteiden arviointiin; lasketaan toteutettuja toimintoja sekä osallistujia. Määrällisten osatavoitteiden toteutuminen on laskettavissa olevaa. Esimerkkejä hankkeen määrällisestä arvioinnista: Järjestöpankin osalta voidaan todeta, onko soveltuva internet -portaali saatu käyttöön, minkä verran järjestöjä on portaalissa ja kuinka monta vierailua järjestöpankin sivuille on tehty. Terveyden edistämisen tilaisuuksista voidaan laskea pidetyt tilaisuudet, osallistujien määrät ja suunnitteluun sekä toteutukseen osallistuneiden tahojen määrät. Arviointia ja analysointia tehdään hankkeen tavoitteisiin pyrkivästä toiminnasta. Arvioinnin tehtävänä on seurata hankkeen etenemistä ja ohjata tarvittaessa muuttamaan hankkeen suuntaa. Arviointia käytetään kehittämisen välineenä; toimintojen analysointia hyödynnetään suunniteltaessa jatkotoimenpiteitä sekä toteutettaessa vastaavanlaisia tapahtumia eri toimin-

19 18 taympäristössä tai toisen substanssin alueella. Arvioinnin tehtävänä on myös hankkeen tulosten hyödyntäminen ja levittäminen oman kehittämisympäristönsä ulkopuolelle. Hankkeissa syntyy aina kokemusperäistä tietoa, jota projektin emo-organisaatio ja yhteistyökumppanit voivat hyödyntää tulevaisuuden suuntaamisessa. Hanke on oppimisprosessi, jonka myötä syntyy uutta asiantuntemusta sekä ymmärtämystä ja josta on hyötyä uusia kehittämistoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hankkeiden kirjalliset raportit ja niiden levittäminen ovat välineitä hankkeiden parempaan hyödynnettävyyteen. (Evalue Praxis 2004, 39.)

20 19 3. HANKKEEN ORGANISAATIO Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen organisaation muodostaa: Nuorten Ystävät ry emo-organisaationa, johtoryhmä, ohjausryhmä ja suunnittelija. Organisaatio on rakennettu tukemaan hankkeen käytännön toteutusta. Seuraavassa kuviossa (Kuvio 2.) on jäsennetty Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen organisaatiota ja sen tehtäviä soveltaen Raha-automaattiyhdistyksen Evalue Praxis Oy:ltä tilaamaa Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa -opasta. Henkilö/taho Suhde hankkeeseen ja tehtävät Emo-organisaatio/Nuorten Ystävät ry Nuorten Ystävät ry on hankkeen emo-organisaatio. Yhdistys vastaa hankkeen henkilöstö- ja talousasioista sekä on juridisessa vastuussa hankkeesta. Johtoryhmä Johtoryhmä edustaa julkisen ja järjestösektorin toimijoita Lapin läänissä. Johtoryhmä johtaa hankkeen toteutusta esim. päättää toimintasuunnitelmasta ja tavoitteista sekä valvoo niiden toteutumista. Johtoryhmä seuraa hankkeen etenemistä ja tekee tarvittavia muutoksia hankkeen toimintaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtoryhmä toimii hankkeelle myönnettyjen taloudellisten resurssien puitteissa. Ohjausryhmä Ohjausryhmä edustaa Lapin läänin järjestökenttää johtoryhmää laajemmin. Ohjausryhmän tehtäviä: tukee, ideoi, tiedottaa, seuraa, rakentaa verkostoja ja suunnittelee käytännön toteutusta. Ohjausryhmän rooli hankkeessa on ohjaava ja käytännön toteutusta tukeva. Suunnittelija Suunnittelija vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta emo-organisaation ja johtoryhmän hyväksymissä puitteissa. Suunnittelija huomioi sekä kentän tarpeet että ohjausryhmän esitykset. Tehtävät: suunnittelu, tiedotus, seuranta, raportointi, verkottumisen ja yhteistyöfoorumeiden mahdollistaminen sekä kehittämistyön mallintaminen. Kuvio 2. Hankkeen tehtävänjako (Vrt. Evalue Praxis Oy 2004, 21.)

21 20 Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke on Nuorten Ystävät ry:n hallinnoima hanke. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen tavoitteet koskevat Lapin läänin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskinäistä sekä julkisen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Johtoryhmän tehtävä on huolehtia hankkeen tavoitteiden toteutumisesta. Järjestökentän laajaa asiantuntemusta edustaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on tukea hanketta ja erityisesti ideoida ja suunnitella hankkeen käytännön toteutusta. Suunnittelija vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta emo-organisaation ja johtoryhmän hyväksymissä puitteissa sekä pyrkii toimimaan kentän toiveiden ja ohjausryhmän esitysten mukaisesti. Seuraavissa kuvioissa 3. ja 4. on esitetty Lapin sosiaali- ja terveysalanjärjestöjen yhteistyöhankkeen johtoryhmän ja ohjausryhmän koostumus. Johtoryhmän jäsenet Taustayhteisö Ammattinimike Etunimi Sukunimi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Opettaja, YTM Martti Ainonen Kittilän kunta Perusturvajohtaja Kristiina Poikajärvi Lapin lääninhallitus/ Lääninsosiaalitarkastaja/ Eine Heikkinen Lapin Sosiaali- ja terveysturvayhdistys Hallituksen pj Mielenterveyden Keskusliitto ry Pohjois-Suomen aluejohtaja Anita Järvelin MLL:n Lapin piiri Toiminnanjohtaja Mervi Kestilä Nuorten Ystävät ry Suunnittelija Marko Palmgren Nuorten Ystävät ry Aluepäällikkö Mirja Korkiakangas Nuorten Ystävät ry Kehityspäällikkö Markku Suvanto Pohjois-Suomen osaamiskeskus Kehittämispäällikkö Asta Niskala Rovalan Setlementti ry Toiminnanjohtaja Ossi Takkinen SámiSoster ry Projektipäällikkö Ristenrauna Magga SPR/Lapin piiri Sosiaalipalvelutoiminnan suunnittelija Veli-Matti Ahtiainen Kuvio 3. Johtoryhmän jäsenet

22 21 Ohjausryhmän jäsenet Taustayhteisö Ammattinimike Etunimi Sukunimi Iholiitto Johtava hoitaja Riitta Matinlompolo Lapin ensi- ja turvakoti Toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari Näkövammaisten Keskusliitto ry Aluesihteeri Marjatta Martin Lapin Näkövammaiset ry Toiminnanjohtaja Juha Romakkaniemi Kuulonhuoltoliitto ry Kuntoutusohjaaja Tuulikki Ahola Rovaseudun Neuvokas Toiminnanjohtaja Anneli Laine Suomen Mielenterveysseura ry Aluetyöntekijä Sinikka Kähkönen Järjestökiehinen -hanke Järjestökoordinaattori Tiina Lappalainen Mielenterveysyhdistys Balanssi ry Toiminnanjohtaja Terhi Savilahti Suomen CP-liitto ry/nv-järjestöt Aluesihteeri Lauri Issakainen Säpikäs ry/palveluohjausprojekti Projektipäällikkö Sarianna Kosonen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kehittämispäällikkö Anne Mustakangas-Mäkelä Terve Lappi -hanke/rovaniemen kaupunki Projektipäällikkö Tuula Kokkonen Lisäksi ohjausryhmässä on tarpeen mukaan johtoryhmän jäseniä. Kuvio 4. Ohjausryhmän jäsenet Hankkeen organisaation osilla on omat roolinsa, jotka voidaan erottaa toisistaan. Yhteistyötä edesauttaa se, että organisaation eri osissa toimii samoja henkilöitä, jolloin tieto siirtyy osiosta toiseen sujuvasti. Nuorten Ystävät ry on yli 500 henkilöä työllistävä organisaatio, jossa on vahvaa osaamista projektin hallinnan eri osa-alueilla. Johtoryhmä täydentää Nuorten Ystävät ry:n osaamista julkisen ja järjestösektorin toimijoiden resursseilla. Ohjausryhmä puolestaan edustaa järjestösektorin asiantuntemusta johtoryhmää laajemmalla järjestöedustuksella. Organisaatio palvelee hankkeen päämäärän toteuttamista ja pyrkii päämäärään laajan vuorovaikutuksen herättämisellä. Hankkeen vuorovaikutusprosessi on kuviossa 5.

23 22 Nuorten Ystävät ry - emo-organisaatio Johtoryhmä - johtaa hanketta Ohjausryhmä - hankkeen ideointi Suunnittelija - kehittäminen Hankkeen organisaation tehtävä on edistää hankkeen tavoitteiden saavuttamista Hankkeen tavoitteiden avulla pyritään päämäärään: lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen Kuvio 5. Vuorovaikutusprosessi hankkeen päämäärän saavuttamiseksi Hankkeen päämääränä on lappilaisten hyvinvointierojen kaventaminen. Päämäärään pyritään hankkeelle asetetuilla tavoitteilla. Kuviossa 5. on vuorovaikutusprosessi, jonka avulla hankkeen organisaatio pyrkii päämäärään. Varsinainen hankkeen kehittämistoiminta suunnitellaan kolmiossa suunnittelija johtoryhmä ohjausryhmä. Johtoryhmä johtaa toteutusta ja johtoryhmän kautta hankkeesta raportoidaan emo-organisaatiolle. Oleellisinta vuorovaikutusprosessissa on herättää dialogia, joka johtaa hankkeen organisaatiota laajempaan keskusteluun järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä lappilaisten hyvinvointierojen kaventamiseksi. Dialogin aikaansaamiseksi hankkeeseen on rakennettu laaja, mutta joustavasti toimiva kokonaisuus, jossa jokaisella tasolla tehdään työtä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

24 23 4. JÄRJESTÖJEN ROOLI YHTEISKUNNASSA Manuel Castellsin ja Pekka Himasen (2001, 15-17) mukaan Suomesta on rakennettu viime vuosikymmenien aikana sekä tieto- että hyvinvointiyhteiskunta. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset elementit ovat olleet ilmainen koulutus, halvat terveyspalvelut, sosiaalivakuutukset ja -palvelut. Oikeudet etuisuuksiin ovat perustuneet kansalaisuudelle ja nykyisin asumiselle. Valtio ja kunnat vastaavat useimmista hyvinvointiin liittyvistä palveluista. Hyvinvointiyhteiskunta tuottaa kansalaistyöntekijöitä, jotka ovat hyvin koulutettuja ja sosiaalisesti suojattuja. Suomi on osoittanut tietoyhteiskunnan ja hyvinvointiyhteiskunnan olevan yhteensopivia keskenään. Korkea koulutusaste, teknologinen innovatiivisuus sekä tietoyhteiskunnan kehitys eivät ole ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan kanssa. Suomen kehittyminen nopeasti köyhästä maasta maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon on tapahtunut tieto- ja hyvinvointiyhteiskunnan tukiessa toinen toistansa. Ilman kilpailukykyä ei ole verotuloja, joilla palveluja tuotetaan. Ilman sosiaalista vakautta ja hyvinvointipalveluita ei ole olosuhteita, joissa teknologinen innovatiivisuus kehittyy. Julkisista varoista kustannetun opetustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalisen palvelujärjestelmän tuloksena on suuri määrä hyvinvoivia pitkälle koulutettuja ihmisiä tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Suomi onnistui selviytymään 1990-luvun syvästä lamasta hyvinvointijärjestelmän perustan muuttumatta. Työttömyysaste jäi laman myötä korkeaksi ja leikkaukset hyvinvointipalveluissa kohdistuivat niihin, joiden mahdollisuudet puolustautua olivat heikoimmat. Mielenterveysongelmaiset, alkoholistit ja huumeiden käyttäjät kärsivät hyvinvointipalvelujen leikkauksista. Myös alueellisesti eriarvoistumista on tapahtunut. Pienet kaupungit ja maaseudut ovat vaikeuksissa yrittäessään tarjota samoja mahdollisuuksia kuin kasvukeskukset. Verkkolukutaidolla ei lopeteta syrjäseutujen autioitumista. Nykyinen kehitys luo paineita suomalaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan ihanteelle. (Castells & Himanen 2001, ja ) Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli korostuu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kamppailussa säilyttää sosiaalista vakautta ja kansalaisten hyvinvointia. Kilpeläisen ja Nikunlassin (2006, 1) mukaan lappilaiset kylät poikkeavat monella tapaa eteläisemmässä Suomessa sijaitsevista maalaiskylistä. Pitkät välimatkat keskustaajamiin, negatiivinen väestökehitys eli ikääntyminen ja poismuutto sekä tiukentunut kuntatalous ovat johtaneet tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rooli on tullut yhä merkittävämmäksi laajasti ymmärrettyjen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Järjestöjen asema hyvinvoinnin edistäjänä korostuu

25 24 myös, koska julkisten hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyvät valtakunnalliset poliittiset linjaukset eivät kaikilta osin ole tukeneet hyvinvointipalvelujen säilyttämistä ja kehittämistä Lapin olosuhteissa. (Kilpeläinen & Nikunlassi 2006, 1.) Järjestöt eivät ole vain abstraktin käsitteen, hyvinvointipalvelun, täydentäjä, vaan järjestöt toimivat verkostoina, joiden piirissä kansalaiset toimivat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeimmät tehtävät ovat vaikuttamistoiminta, vertais- ja vapaaehtoistoiminta, asiantuntijatehtävät sekä tuen ja palveluiden kehittäminen ja tarjoaminen (Särkelä ym. 2005, 7). Esimerkiksi Itä-Lapissa järjestöjen tuottama harrastus- ja virkistystoiminta jäsentää asukkaiden elämää (Laitinen & Pohjola 2001, 103). Järjestöjen rooli Lapin läänin olosuhteissa on tärkeä. Asukastiheys ja pitkät välimatkat vaikuttavat palveluiden saatavuuteen ja erityisesti myös kansalaisten mahdollisuuksiin toimia oman elinympäristönsä hyväksi. Järjestöt antavat kansalaisille osallisuuden foorumeita, joissa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ihmiset saavat apua toisiltaan ja toisaalta voivat auttaa myös toisiaan. Vastavuoroisella toiminnalla saadaan luotua verkostoja, jotka auttavat arjessa. Erityisesti suuren työttömyyden kunnissa saadaan järjestöjen kautta kansalaisille osallisuuden ja vaikuttamisen tunnetta. Yhteiskunnallinen muutos ei ole vain jotain, joka tapahtuu, vaan jotain, johon ihmiset voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan (Raunio 2000, 111). Jälkiteollisen yhteiskunnan murros edellyttää kansalaisilta uutta yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä entistä vahvempaa identiteettiä (Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen kansallinen strategia , 3-4). Tämän päivän yhteiskunnassa ihminen on yhä enemmän yksilö. Kuitenkin hän on yhä enemmän sidoksissa yhteiskuntaan. Yhteisöllisyys tai solidaarisuus ei juuri kuulu ajankuvaan. Mitä vähemmän ihminen voi turvautua läheisiinsä, sitä sidotumpi hän on yhteiskuntaan. (Aho 1999, ) Järjestöjen rooli on tuottaa yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista toimintaa maailmassa, jossa kansalaisten läheisverkostot ovat muuttoliikkeen tai muun syyn vuoksi heikentyneet. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti vankka ja merkittävä rooli vaikuttajina sekä palvelujen ja koko yhteiskunnan kehittäjänä. Järjestöjen toimintaympäristö on kuitenkin muuttumassa. Verohallituksen yleisohjeessa yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille (ohje Dnro 73/32/2005, ) tiukentuneet tulkinnat yleishyödyllisyy-

26 25 destä voivat merkitä sitä, että yhä suurempi osa järjestöjen toiminnasta voidaan tulkita elinkeinotoiminnaksi. (Vuorinen ym. 2005, 7, 15.) Lapissa kunnat ovat asukasmäärältään pieniä, mutta pinta-alaltaan suuria. Pitkät välimatkat vaikeuttavat palvelujen saatavuutta. Monet Lapissa toimivat järjestöt kamppailevat rahoituksen kanssa. Uudet rahoituslinjaukset saattavat vähentää järjestöjen mahdollisuutta toimia Lapissa, vaikka edellytykset yritysmuotoiselle toiminnalle harvaanasutuilla seuduilla ovat lähes olemattomat. Sosiaalibarometrin 2006 (Eronen ym. 2006, 139) mukaan Pohjois-Suomessa järjestöjen palveluita pidetään jo tällä hetkellä riittämättöminä. Sosiaalibarometrin (Eronen ym. 2006, 19) mukaan palvelujen tuottamiseksi ja turvaamiseksi etsitään aikaisempaa parempia ratkaisuja. Pyrkimys Welfare mix -tyyppisiin, eri tahojen voimavaroja yhdistäviin palveluratkaisuihin on usean vuoden ajan ollut sosiaalipoliittinen tavoite. Kuntia on kannustettu eri toimijatahojen rajat ylittävään sekä seudulliseen ja kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. (Eronen ym. 2006, 19.) Tämä sosiaalipoliittinen tavoite tukee Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen päämääriä; järjestöt ja kunnat tuottavat yhdessä kansalaisten hyvinvointia. Aitojen verkostosuhteiden syntyminen edellyttää sekä kunta- että järjestösektorin asenteiden tarkistamista ja molemminpuolista luottamusta. Vasta sitten saavutetaan yhteistyötilanne, jossa roolit ja tehtävänjako ovat selkeitä ja asioista voidaan aidosti sopia. Näin toimittaessa vältytään myös siltä pelolta, että kunta laistaa lakisääteisistä tehtävistään työntämällä vastuuta vapaaehtoisille ja järjestöille. (Peronius 2006, 72.) Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen tavoitteena ei ole haalia järjestöille lakisääteisiä palveluita vaan löytää järjestöjen ja julkisen sektorin välille toimivaa yhteistyötä, jossa kaikilla toimijoilla on oma tärkeä roolinsa lappilaisen hyvinvoinnin turvaamisessa.

27 26 5. HANKKEEN IDEOLOGISET VALINNAT Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeella on päämäärä ja tavoitteet, mutta kehittämiseen osallistuvat julkisen sektorin edustajat, järjestötyöntekijät sekä järjestöjen vapaaehtoiset ja kansalaiset määrittelevät kehittämisen suuntaa ja toimenpiteitä päämäärän saavuttamiseksi. Seutukunnat, kunnat, järjestöt ja paikalliset ihmiset omaavat erilaisia tarpeita ja heidän olemassa olevat resurssinsa ovat erilaisia. Hankkeen suunnittelijalla tulee olla hyvä käsitys hankkeen resursseista ja ideologisista valinnoista, jotta kentältä tuleviin ideoihin pystytään vastaamaan ja niistä pystytään jalostamaan oleellisimmat. Kehittämistoiminnan tulosten on jäätävä elämään hankkeen jälkeen, jotta hanketta voidaan pitää onnistuneena. Tämä hankkeen kantavana ajatuksena on se, että muutoksen subjekteja ovat ihmiset itse. Projektimuotoisuus antaa hankkeelle raamit, toimintatutkimuksellisuus mahdollistaa käytännön kehittämisen yhdessä intressiryhmien kanssa ja realistisen monitahoarvioinnin sekä arvioivan ajattelun avulla tuodaan toiminnan tulokset kattavasti esille. Metodeille on yhteistä se, että niiden avulla pyritään muuttamaan olemassa olevaa asiantilaa. Muutos saavutetaan dialogissa kehittämisen subjektien kanssa. Hankkeen tulokset vakiintuvat pysyviksi käytännöiksi toimijoiden osallisuuden kautta. 5.1 Projektimuotoinen kehittäminen Hanke eli projekti on aikataulutettu, tietyillä resursseilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa sitä varten perustettu organisaatio. Jokaisella hankkeella on omat tavoitteensa. Laajasti käsiteltynä termi hanke sisältää lähes kaikki kehittämistoimenpiteiden tyypit yksittäisistä kehittämistehtävistä laajoihin kehittämishankkeisiin. (Silfverberg 1996, 11; Silfverberg 2000, 5.) Projektin rakenteeseen liittyvät parhaat ominaisuudet ovat sen elinkaariluonne. Elinkaareen kuuluu alku, loppu ja toiminnan suuntaaminen rajattuun tavoitteeseen. Projektin onnistuminen edellyttää sitä, että työskentely tapahtuu systemaattisesti, projektityön muotoa ja menetelmää kurinalaisesti noudattaen. (Rissanen 2002, 11, 15.)

28 27 Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen idea on järjestöjen keskinäisen sekä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen lappilaisten hyvinvointierojen kaventamiseksi. Projektimuotoisuus tuo tähän kehittämistehtävään aikataulutuksen ja raamit. Projektimuotoisen työtavan tarkoitus on toimia jäsennystapana, joka ohjaa hankkeen etenemistä ennalta määritellyssä ajassa elinkaarensa päähän. Monissa projekti- ja hanketoimintaa käsittelevissä teoksissa (esim. Rissanen 2002; Silfverberg 1996 ja 2000) pidetään hankkeen toimijoiden ja lopullisten hyödynsaajien mukana oloa erittäin tärkeänä aina tarvekartoituksesta loppuarviointiin saakka. Projektikirjallisuus määrittelee projektin vetäjälle ja arvioijalle vaativia rooleja. Vetäjän tulee johtaa hanketta taitavasti eteenpäin ja samalla hänen tulee toimia tutkijana, joka pystyy kriittiseen arviointiin hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi (vrt. Engeström 1995; Jalava & Virtanen 1995; Lööw 2002; Rissanen 2002; Silfverberg 1996 ja 2000). Koska tässä hankkeessa on vain yksi työntekijä, on monitoimimiehellä riski alkaa toteuttaa muutosta huomioimatta hankkeen kohderyhmien intressejä ja resursseja. Tutkimuksellinen työote auttaa toimimaan kriittisesti. Myös asiantuntijatyöryhmällä ja varsinkin laajalla ohjausryhmällä on tärkeä rooli tuoda näkökulmia hankkeen eri intressiryhmien huomioimisessa. Hyvän projektityöntekijän ei tarvitse olla asiaosaamiseltaan hankkeen taitavin henkilö, mutta onnistuakseen projektissa hän tarvitsee hyvät sosiaaliset taidot sekä kyvyn motivoida, innostaa ja delegoida. Toimivassa projektissa osallistujat tuntevat voivansa vaikuttaa tehtäviin päätöksiin sekä ilmapiiri on avoin, luottava ja kannustava. Parhaimmillaan projekti saavuttaa tason, jossa se muuttuu oppivaksi organisaatioksi. Projektin idea on tuottaa tavoitteeksi asetettua lisäarvoa, joka voidaan luovuttaa asiakkaalle tai siirtää muulla tavoin edunsaajien käytettäväksi. Edellä mainitun johdosta hankkeen suunnittelijan tavoitteena on huomioida eri toimijoita, jotta mahdollisimman monia mielipiteitä saadaan työskentelyn tueksi. Toisaalta myös eri tahojen huomioiminen ja kuuleminen sitouttaa heitä hankkeen toimintaan ja tavoitteisiin, koska henkilökohtainen vaikuttaminen antaa osallisuuden tunnetta. Projektin hyödyllisyys punnitaan juuri tulosten siirron onnistumisena. Jos projektin lähtökohtana ovat olleet toteuttajan omat tarpeet, edunsaajien tarpeet ja odotukset eivät välttämättä toteudu, koska edunsaajia ei ole huomioitu. (Vrt. Rissanen 2002, 75-78, 117, )

29 28 Projektimuotoinen työtapa toimii Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen jäsentäjänä. Projektikirjallisuuden mukaan projektilla on elinkaarirakenne, joka etenee tarvekartoituksesta, ideoinnin ja toiminnan kautta arviointiin. Projektioppaat huomauttavat, että käytännössä vaiheita on vaikea erottaa toisistaan. Projektin vaiheet saattavat mennä osittain päällekkäin. Erityisesti arviointia on tehtävä koko ajan eikä pelkästään loppuvaiheessa. Kuviossa 6. on hankkeen toteuttamista ohjaava aikataulutus. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Kevät 2006 Syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2007 Kevät 2008 Syksy Tarvekartoitus Toimintavaihe Toimintavaiheen analysointi Mallintaminen Tulosten siirto-- Kuvio 6. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen vaiheet. (Vrt. Engeström 1995; Jalava & Virtanen 1995; Lööw 2002; Rissanen 2002; Silfverberg 1996 ja 2000). Aikataulun tekeminen kehittämistyössä on erityisen tärkeää, koska kehittämiseen sijoitetaan monenlaisia resursseja. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeessa aikataulun tekeminen on tärkeää rahoituksen määräaikaisuuden vuoksi, mutta sitäkin tärkeämpää hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta on jämäkkyys yhteistyökumppaneiden ajallisten resurssien säästämiseksi. Lapin läänin alueella toimiva hanke kokoaa ison joukon yhteistyökumppaneita, joiden tärkein panos hankkeelle on ajan antaminen kehittämistoiminnalle ja vuorovaikutukselle. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeen aikataulutus on ohjeellinen; vaiheet tulevat menemään enemmän päällekkäin ja niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Oleellista on kuitenkin se, että aikataulutus tuo hankkeelle ajalliset raamit ja auttaa huomioimaan hankkeen eri vaiheiden toteutumista.

30 Toimintatutkimuksellisuus hankkeessa Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeessa painotetaan Lapin läänin järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyökokouksen ( ) ryhmätöiden perusteella konkreettista kehittämistoimintaa (Liite 1.). Yhden työntekijän hankkeessa varsinaiseen tutkimustoimintaan, konkreettisen työn ohella, on vähän resursseja, mutta työntekijä voi toimia tutkivalla työotteella. Tutkivan työotteen avulla hankkeen toteuttamiseen ja dokumentointiin saadaan enemmän näkökulmia toiminnassa mukana olevilta toimijoilta. Ihmiset otetaan mukaan aktiivisina toiminnan subjekteina, jolloin mahdollistetaan toimintojen kehittäminen paremmin alueellisia tarpeita vastaaviksi. Ihmistieteellisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää tutkittavien ihmisten sosiaalisen todellisuuden perustana olevia merkityksiä ja motiiveja. Laadullisen tutkimuksen peruslähtökohta edellyttää teoreettisen kehyksen ankkuroimista tutkittavien näkökulmaan. Sosiaalista maailmaa tulee viime kädessä tarkastella tutkittavien ihmisten silmin. Kiinnostavaa ei ole ulkoisesti havaittava toiminta sellaisenaan, vaan toimintaan liittyvät merkitykset. (Raunio 1999, 242, 310.) Erityinen tapa päästä läheisiin kosketuksiin tutkittavien kanssa on kenttätyö. Silloin, kun tutkija pyrkii säilyttämään tutkittavan ilmiön sellaisena kuin se on, voidaan puhua pyrkimyksestä tavoittaa tutkittavien oma näkökulma. (Eskola & Suoranta 1999, 16.) Konkreettisen kenttätyön avulla hankkeen suunnittelija pääsee soluttautumaan järjestöjen työhön sekä kuntien että kansalaisten odotuksiin järjestöiltä. Järjestöjen toimintaan ja toiminnan merkitykseen kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen perehtyminen auttaa suunnittelijaa tarttumaan oleellisiin kehittämisideoihin. Alasuutarin (2001, 5-6.) mukaan yhteiskuntatutkimusta voidaan verrata salapoliisikertomuksiin. Etsivä ja tutkija kokoavat faktoja, punnitsevat niitä vihjeinä ja jutun ratkaisemisen jälkeen esittävät ne todistusaineistona. (Alasuutari 2001, 5-6.) Työ kehittämishankkeessa vaatii suunnittelijalta työskentelyä, jossa toiminnan dokumentoinnilla on ratkaiseva merkitys. Dokumentointi mahdollistaa hankkeen päätösvaiheessa hankkeen tulosten arvioinnin ja tulosten siirrettävyyden pysyviin käytäntöihin. Metodinen avoimuus kuuluu keskeisesti laadullisiin menetelmiin. Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhankkeessa sosiaalista todellisuutta lähestytään avoimella strategial-